LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRI KEROPUTAAN SAIRAALA Sosiaalityö SOSIAALITURVAETUUDET NUORISOPSYKIATRIAN YKSIKÖN ASIAKKAILLE
2 MATKAKORVAUKSET Saattajan ja lapsen matkakuluista hoitoon, poliklinikkakäynteihin ja tutkimuksiin voi saada korvausta. Osastohoidossa olevien lasten/nuorten vanhempien käynneistä osastolla esim. hoitoneuvottelussa tai vastaavissa maksetaan matkakorvausta. Lapsen tai noutaminen lomalle tai palauttaminen lomalta oikeuttaa matkakorvaukseen vain, jos samassa yhteydessä on käyty kutsuttuna keskustelua hoitoon liittyen osaston hoitohenkilökunnan, lääkärin tms. kanssa. Osastohoidon sisäänkirjoitus- ja uloskirjoitus-käynneistä voi saada korvauksen. Matkakorvausten omavastuuosuus Matkakorvausten omavastuuosuus on 9,25 euroa/suunta. Myös saattajan kuluista vähennetään omavastuuosuus. Tämän vuoksi korvaus ei käytännössä tule kysymykseen, mikäli matka on mahdollista tehdä julkisilla kulkuneuvoilla (jää usein alle omavastuun). Korvaus on mahdollista saada, mikäli matka on liikenneolosuhteiden tai lapsen terveydentilan vuoksi tehty esimerkiksi taksilla tai omalla autolla. Lapsen terveydentilasta matkakorvaustodistuksen yhteydessä voi antaa todistuksen vain lääkäri. Oman auton käytöstä Kelassa hyväksytään kustannuksia 0,20 euroa/km. Kalenterivuoden aikana 157,25 euroa ylittävältä osalta matkakustannukset korvataan kokonaan. Hoitotuki on kolmiportainen: 1. hoitotuki 77,32 euroa/kk 2. korotettu hoitotuki 180,43 euroa/kk 3. erityishoitotuki 335,09euroa/kk. LAPSEN HOITOTUKI Kela myöntää alle 16-vuotiaalle lapselle hoitotukea, mikäli lapsen sairaus aiheuttaa vanhemmille erityisen paljon taloudellista tai muuta rasitusta ja erityisjärjestelyjä. Hoidon ja kuntoutuksen tarpeen tulee arvion mukaan kestää vähintään kuuden kuukauden ajan. Korotettua hoitotukea maksetaan silloin, kun lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus on huomattavan suuri. Erityishoitotukea maksetaan silloin, kun lapsen hoidon ja kuntoutuksen aiheuttama rasitus on erittäin suuri. Erityishoitotuki on tarkoitettu kaikkein vaikeavammaisimmille lapsille, joiden katsotaan tarvitsevan lähes jatkuvaa toisen henkilön apua ja valvontaa. Lasten- ja nuorisopsykiatriassa tulee lähinnä kysymykseen alin hoitotuki niissä tapauskissa, jossa lapsen hoitona on pitkäaikainen, tiivis yksilöterapia. Hoitotukea anotaan hoitavalta lääkäriltä pyydettävän c- lausunnon ja hakemuksen perusteella. Hoitotuen maksaminen katkeaa yli 3 kk kestävän sairaalahoidon ajaksi. Sitä maksetaan taas laitoshoidon päättymisen jälkeen. Lapsen hoitotuki ei riipu vanhempien tuloista tai varallisuudesta ja se on verotonta tuloa.
3 TILAPÄINEN HOITOVAPAA Työntekijällä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen, kun hänen alle 10-vuotias lapsensa sairastuu äkillisesti. Hoitovapaa voi kestää enintään neljä työpäivää. Se on tarkoitettu sairaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta, ellei toisin ole sovittu. OMAISHOIDON TUKI Kunnan sosiaalitoimi voi maksaa omaishoidon tukea omaiselle, joka hoitaa sairasta tai vammaista lasta. Kunta ja hoitaja tekevät keskenään sopimuksen omaishoidontuesta. Hoitopalkkio riippuu hoidon sitovuudesta ja vaativuudesta. Pienin palkkio on 224,20 euroa/kk. Se on veronalaista tuloa, josta peritään myös eläkemaksu ja josta kertyy hoitajalle eläketurvaa. ERITYISHOITORAHA Erityishoitoraha on tarkoitettu vanhemmalle korvaamaan lyhytaikaista ansionmenetystä, joka johtuu alle 16-vuotiaan lapsen sairaudesta. Mikäli äiti tai isä osallistuu lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sopeutumisvalmennuskurssilla tai vastaavalla, hänellä on oikeus saada Kelalta päivärahaa silloin, kun hän ei saa poissaolon ajalta palkkaa. Erityishoitoraha on saman suuruinen kuin vastaava sairauspäiväraha. Erityishoitorahaa voi hakea Kelasta silloin, kun vanhempi osallistuu alle 7-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan poliklinikalla tai kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla ja jos lasta hoitava lääkäri pitää vanhemman osallistumista tarpeellisena. Erityishoitorahaa voi saada myös 7-15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaalahoitoon osallistumisen ajalta tai alle 16-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen kotihoidon ajalta, kun kotihoito liittyy sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon. Erityishoitorahaa maksetaan enintään 4 kuukautta takautuvasti. Erityishoitoraha maksetaan yleensä enintään 60 arkipäivältä/kalenterivuosi, mutta enimmäisaika lasketaan erikseen kotihoidon ja sairaalahoidon ajalta. Aikaa voidaan jatkaa erityisestä tarpeesta. Erityishoitorahaa maksetaan kotihoidon ajalta vain silloin, kun lapsen sairaus on vaikea (esim. leukemia ja muut pahanlaatuiset kasvaimet, vaikeat sydänviat, vaikeat tapaturmat, vaikeat mielenterveyden häiriöt). Erityishoitorahaa ei makseta, jos vanhempi saa erityisäitiysrahaa, äitiysrahaa, isyysrahaa, vanhempainrahaa sairauspäivärahaa työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea kuntoutusrahaa.
4 VAMMAISTUKI Korvaukseksi sairauden tai vamman aiheuttamasta haitasta, avuntarpeesta, palveluista ja erityiskustannuksista voi 16-vuotias nuori saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on alentunut vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn alentumisella tarkoitetaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavien toimintojen heikkenemistä sairauden tai vamman takia. Tällaisia toimintoja ovat esim. henkilön kyky huolehtia itsestään ja selviytyminen päivittäisistä toiminnoista, asioinnista, kotitaloustehtävistä, työssä käymisestä ja opiskelusta. Toiminta voi myös kestää normaalia kauemmin tai siihen liittyy turvallisuusriskejä. Aleneminen saattaa näkyä myös kommunikaatiossa, sosiaalisissa taidoissa tai kognitiivisissa toiminnoissa. Erityiskustannuksilla tarkoitetaan sairaudesta tai vammasta johtuvia tarpeellisia ylimääräisiä kustannuksia, jotka liittyvät tavanomaisen elämän toimintoihin, työssä käymiseen ja opiskeluun. Erityiskustannusten perusteella vammaistukea myönnettäessä vaikuttaa kustannusten jatkuvuus ja määrä, jonka on noustava vähintään myönnettävän vammaistuen määrään. Kustannuserien on oltava toistuvia. Erityiskustannukset voivat olla esimerkiksi jatkuvia sairaanhoitokustannuksia, lääkkeitä, lääkärinpalkkioita, tutkimukseen ja hoitoon liittyviä, matkakustannuksia, tarvittavista palveluista aiheutuvia kustannuksia, erityisvaatekustannuksia. Vammaistuki on kolmiportainen vammaistuki 77,32 euroa/kk korotettu vammaistuki 180,43 euroa/kk erityisvammaistuki 335,09 euroa/kk. Vammaistuki maksetaan henkilölle, jos hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta olennaista haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia Korotettu vammaistuki maksetaan henkilölle, jos hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta huomattavaa haittaa tai hän tarvitsee henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella säännöllisesti toistuvaa toisen henkilön apua, ohjausta tai valvontaa tai hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta huomattavia erityiskustannuksia Erityisvammaistuki maksetaan henkilölle, jos hän on vaikeasti vammainen tai jos hän tarvitsee monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa jokapäiväistä, aikaa vievää toisen henkilön apua, huomattavassa määrin säännöllistä ohjausta tai valvontaa tai hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta erittäin huomattavia erityiskustannuksia Työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen saajalle vammaistukea ei makseta, vaan hän voi hakea eläkkeensaajan hoitotukea. Vammaistukeen eivät vaikuta hakijan tulot tai varallisuus ja se on verotonta tuloa.
5 LASTEN JA NUORTEN PSYKOTERAPIA Kela voi myöntää kuntoutuksena psykoterapiaa 16-25-vuotiaille nuorille. Terapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapian lisäksi perhe-, kuvataide- ja musiikkiterapiaa. Myöntämisen edellytyksenä on, että - kuntoutujalla on ollut 6 kuukautta jatkunut säännöllinen hoitosuhde ennen Kelalle tehtyä kuntoutushakemusta - psykiatrinen hoitosuhde jatkuu säännöllisenä - terapian tarve perustuu kuntoutuksen tarpeen arviointilausuntoon - muiden hoito- ja kuntoutusmuotojen mahdollisuudet on selvitetty Kuntoutuksena tuetaan 1 2 kertaa viikossa tapahtuvaa psykoterapiaa, pääsääntöisesti kahden vuoden ajan. Nuorille voidaan myöntää terapia vielä kolmannelle vuodelle 1 kerta viikossa, jos se on välttämätöntä opintojen loppuun saattamiseksi. Ryhmäterapiaa tuetaan kolmen vuoden ajan. NUORTEN KUNTOUTUSRAHA Ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi vajaakuntoiselle 16 19- vuotiaalle nuorelle maksetaan kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää, että nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet. Toiminnanvajaus on niin suuri, että nuori tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Lisäksi edellytetään, että nuorelle on laadittu opiskelu- ja kuntoutusmissuunnitelma. Nuoren kuntoutusraha on ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Myös silloin, kun työkyvyttömyyseläkkeen myöntöedellytykset näyttävät täyttyvän, tulee aina selvittää nuoren ammatillisen kuntoutuksen edellytykset. KUNTOUTUSRAHA Kuntoutusrahan tavoite on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutukseen osallistumisen ajalta sekä tarvittaessa kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta. Kuntoutusrahaa voi saada 16 64-vuotiaat henkilöt. Maksaminen edellyttää, että kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne tulo.
6 Kuntoutusrahalain mukaiset etuudet kuntoutusraha ylläpitokorvaus harkinnanvarainen kuntoutusavustus SAIRAUSPÄIVÄRAHA Sairauspäivärahaa voidaan maksaa 16 vuotta täyttäneelle, Suomessa vakuutetulle nuorelle. Sairauspäivärahaa suoritetaan, kun vakuutettu on tehnyt ansiotyötä, tehnyt omaa työtä (toiminut yrittäjänä, hoitanut omaa talouttaan), opiskellut tai ollut työttömänä työnhakijana. Jos nuorella on ollut tuloja ennen työkyvyttömyyden alkua, sairauspäivärahan maksu alkaa 9 päivän (+sairastumispäivä) omavastuuajan jälkeen. Päivärahan myöntäminen heti omavastuuajan jälkeen edellyttää työssäoloa kolmen kuukauden aikana ennen työkyvyttömyyden alkamista. Jos työssäoloehto ei täyty, päivärahaoikeus alkaa sen jälkeen, kun työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti 55 päivää. Jos saman sairauden perusteella sairastuu 30 päivän kuluessa, sairauspäiväraha alkaa 1 omavastuupäivän jälkeen. Oikeutta sairauspäivärahaan ei ole, jos vakuutettu on ollut omasta syystään vailla työtä kolmen kuukauden ajan eikä työkyvyttömyys ole kestänyt yhdenjaksoisesti 55 päivää. Työssäoloehdon täyttävän opiskelun on oltava peruskoulutusta (peruskoulu, lukio, kansanopisto) tai ammattiin valmistavaa opiskelua. TYÖMARKKINATUKI 17-vuotias saa työmarkkinatukea, kun hän on työharjoittelussa tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa. 18-24 vuotias nuori saa työmarkkinatukea, jos hänellä on ammatillinen koulutus tai jos hän on työharjoittelussa tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Työmarkkinatukea ei saa, ellei hae esim. yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen tai jos kieltäytyy tarjotusta työstä. Sairauspäivärahaa enimmäisajan saaneella henkilöllä on oikeus saada työmarkkinatukea, jos hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty.
7 OPISKELU Opintotukea myönnetään päätoimisiin, vähintään kahdeksan viikkoa kestäviin opintoihin opiskelijalle, joka edistyy opinnoissaan. Lukio-opiskelu katsotaan päätoimiseksi, jos oppimäärän laajuus on 75 kurssia ja opiskelija osallistuu lukukaudessa vähintään 10 kurssiin. Ammatilliset ja muut opinnot katsotaan päätoimisiksi, jos opintojen laajuus on vähintään kolme opintoviikkoa kuukaudessa tai opetukseen osallistumista vähintään 25 viikkotuntia. Opintoraha Opintotuen määrään vaikuttavat opiskelijan ikä, siviilisääty ja asumismuoto. Alle 17-vuotia ei saa opintotukea Opintorahan täysi määrä eri oppilaitoksissa: toinen aste korkeakoulu Avioliitossa oleva tai elatusvelvollinen 213,60 259,01 Itsenäisesti asuva 20 v. täyttänyt 213,60 259,01 Itsenäisesti asuva 18-19 vuotias 213,60* 259,01 Itsenäisesti asuva alle 18-vuotias 84,09* 126,14* Vanhempien luona asuva 20 -vuotias 63,91* 105,96* Vanhempien luona asuva alle 20 v. 21,86* 38,68* * määrää voidaan korottaa tai alentaa vanhempien tulojen perusteella Asumislisää voi saada vuokralla, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa asuva opiskelija, ei vanhempien luona asuva opiskelija. Asumislisän määrä on 80 % kuukausivuokrasta. Asumislisää ei makseta, jos asumismenot ovat alle 33,63 euroa/kk eikä 214,44 euroa/kk ylittävältä osalta. Opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärä on 18 vuotta täyttäneillä opiskelijoilla 220 euroa/kk ja alle 18-vuotiailla 160 euroa/kk. Opintolainan korkoavustus Korkoavustukseen ovat oikeutettuja pienituloiset, jolla tarkoitetaan -hakijan saamat veronalaiset tulot ovat edeltävän neljän kuukauden aikana keskimäärin 775 euroa/kk -tulorajaa korotetaan, jos hakijalla on alaikäisiä lapsia.
8 Koulumatkatuki Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa (vähintään 4 päivää viikossa) opiskeleva, jonka päivittäinen koulumatka on vähintään 10 km ja koulumatkakustannukset yli 54 euroa/kk. Oma maksuosuus julkisen liikenteen matkalipusta on 43 euroa/kk. Lipun myyjä (Matkahuolto tai VR) laskuttaa loppuhinnan Kelalta. Koulumatkatukea varten opiskelija tarvitsee oppilaitoksestaan opiskelutodistuksen, jolla hän ostaa koulumatkalipun. AMMATILLINEN KUNTOUTUS Kela Kela järjestää ja korvaa ammatillista kuntoutusta vajaakuntoiselle, jos työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien arvioidaan sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen tai jos lähivuosina on työkyvyttömyyden uhka. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään säilyttämään ja parantamaan työkykyä. Tavoitteena on edistää työelämässä selviytymistä tai tukea työelämään pääsyä tai sinne paluuta. Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena: kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia työ- ja koulutuskokeiluja ammatillista koulutusta ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta työhönvalmennusta työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta elinkeinotukea yritystoimintaan vaikeavammaisille teknisesti vaativia apuvälineitä työhön ja opiskeluun muuta opiskelun tai työn takia välttämätöntä kuntoutusta Työhallinto Työhallinnon tarjoama ammatillinen kuntoutus vajaakuntoiselle voi olla ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelua työhönsijoitus- ja kuntoutusneuvontaa terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia työ- ja koulutuskokeiluja työvoimakoulutusta työhönsijoituksen tukitoimia (kuntoutustutkimus, terveydelliset tutkimukset, työolosuhteiden järjestelytuki työnantajalle
9 Aktivointisuunnitelma ja kuntouttava työtoiminta Aktivointisuunnitelma tehdään silloin, kun hlö on ollut pitkään työttömänä ja saanut työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Aktivointisuunnitelman tarkoitus on löytää polku työelämään. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää työllistymistä edistäviä palveluita sekä erilaisia sosiaali-, terveys-, koulutus ja kuntoutuspalveluita sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä päättää kunta ja sitä järjestetään kerrallaan 3 24 kuukaudeksi tai enintään 230 päivää/vuosi. Työtoiminta on vähintään yhtenä päivänä viikossa ja vähintään neljä tuntia päivässä. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus on edistää työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisesta maksetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea tilanteestasi riippuen. Em. tukien lisäksi maksetaan 8 euroa jokaiselta kuntouttavaan työtoimintaan osallistumispäivältä. Lähteet: Kela, Tunne perusturvasi. Lapsiperheelle Kela, Tunne perusturvasi, Kun sairastat www.kela.fi, Kelan superpähkinä 1.1.2005 www.mol.fi/työvoimapalvelut/ammatillinen kuntoutus