Reino Tapaninen (toim.) PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS tekninen työ ja tekstiilityö Opetushallitus 2002
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Tekijät ja Opetushallitus Kannen suunnittelu Esimerkkipiirustukset Taitto Elvi Turtiainen Simo Rautamäki Pirjo Nylund ISBN 952-13-1291-2 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2002
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Esipuhe UUDET työtavat, uusi teknologia ja uudet materiaalit ovat tuoneet käsityön opetukselle uusia tavoitteita, joiden huomioon ottaminen perinteisissä opetustiloissa tuottaa huomattavia vaikeuksia. Suunnittelu ja ongelmakeskeinen lähestymistapa projektiluonteisessa työskentelyssä ovat saaneet käsityön opetuksessa entistä korostuneemman aseman. Kaikki tämä edellyttää entistä monipuolisempia opiskelu- ja työskentelytiloja, joissa myös turvallisuuteen ja hygieniaan liittyvät vaatimukset ovat keskeisiä. Näistä syistä käsityön opetustilojen pintaalaan liittyvät vaatimukset ovat kasvaneet. Peruskoulun käsityön opetustiloista on aikaisemmin laadittu suunnitteluoppaat: Peruskoulun teknisen työn opetustilojen suunnitteluohjeet, kouluhallitus Y 54/82 ja Peruskoulun tekstiilityön opetustilat, suunnitteluopas n:o 7, kouluhallitus 1988. Nämä eivät enää täytä nykyisiä käsityön opetustiloille asetettuja vaatimuksia. Tässä oppaassa esitetään sekä teknisen työn että tekstiilityön opetustilan suunnittelua varten esimerkkipiirustuksia. Ne ovat kalustomerkinnöillä varustettuja pohjapiirustuksia, joissa on otettu huomioon erikokoisten koulujen tarpeet. Piirustukset ovat oppaan liitteinä. Niiden tarkoituksena on antaa tietoja siitä, minkälaisia asioita ja toimintoja tulisi ottaa huomioon opetustiloja sekä niiden kalustamista ja varustamista suunniteltaessa. Esimerkkipiirustukset eivät ole malleja, joita kaikissa tapauksissa noudatetaan sellaisinaan. Piirustusten suunnittelussa on keskeisenä lähtökohtana käytetty käsityön opetussuunnitelman perusteita ja siten pyritty tietynasteiseen yleispätevyyteen. Koulut voivat kuitenkin opetussuunnitelmissaan painottaa sellaisia aihepiirejä, joiden tilavaatimukset ovat erilaisia verrattuina tämän oppaan esimerkkipiirustuksiin. Näin ollen opetustiloja sekä niiden kalustamista ja varustamista suunniteltaessa lähtökohtina ovat aina koulun omat tavoitteet ja tarpeet. Suunnittelussa pyritään kuitenkin edellä mainittu huomioon ottaen sellaisiin yleispäteviin ratkaisuihin, että opetustiloissa ei jouduttaisi tekemään muutoksia, jos opettaja vaihtuu. Uutta koulua rakennettaessa tai vanhoja tiloja peruskorjattaessa on tärkeää, että suunnittelutyöryhmään kuuluu koulun edustaja. Tämä on yleensä koulun rehtori. Aineopetustiloja suunniteltaessa on kuitenkin erityisen tärkeää, että kyseessä olevan aineenopettajan näkemykset otetaan huomioon jo heti suunnittelun alkuvaiheessa. Tällöin voidaan varmistua siitä, että suunnittelun lähtökohtina ovat toiminnalliset ja opetukselliset vaatimukset. Varmimmin tämä toteutuu siten, että ko. aineenopettaja on suunnittelijan kanssa yhteistyössä jo siinä vaiheessa, kun tilojen sijaintia ja muotoa hahmotellaan.
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Suunniteltavien tilojen rakenteiden, lvi-, sähkö- ja kaasujärjestelmien ym. teknisten järjestelmien sekä tiloihin suunniteltavien, hankittavien ja niissä käytettävien koneiden, laitteiden ja kemiallisten aineiden osalta on noudatettava voimassa olevia suunnitteluohjeita sekä rakenne-, käyttö- ja turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Teknisen työn osalta oppaan on laatinut työryhmä, johon ovat kuuluneet Teknisten aineiden opettajat TAO ry:stä puheenjohtaja Jouko Pekkarinen ja teknisen työn lehtorit Juhani Huovio (31.5.2001 asti), Harry Myllymäki sekä Antti Rinta-Rahko (1.6.2001 lähtien). Tekstiilityön työryhmään ovat kuuluneet Tekstiiliopettajaliitto TOL ry:stä johtava opettaja Ritva Aalto, sekä tekstiilityön lehtorit Sanna Halla-aho, Maija Malmström ja Minna Matinlauri. Tavoitteita koskevat luvut ovat kirjoittaneet erikoistutkija, dosentti Seija Kojonkoski-Rännäli (tekstiilityö) ja lehtori Miika Lehtonen (tekninen työ). Opetushallituksesta edellä mainittuihin työryhmiin ovat kuuluneet yliarkkitehti Reino Tapaninen ja opetusneuvos Juhani Uurto. Oppaaseen liittyvät piirustukset on laatinut arkkitehti Simo Rautamäki, lvi-asiantuntijana on ollut lvi-suunnittelija Eero Nieminen ja sähkösuunnittelun asiantuntijana projektipäällikkö Veikko Lindstedt. Työskentelyn aikana on saatu palautetta ja kannanottoja esimerkkipiirustuksista Tekninen Opettaja -lehden jakaman informaation pohjalta, tekstiilityön opettajien valtakunnallisessa verkkoympäristössä käydyistä keskusteluista sekä monista koulutustilaisuuksista. Oppaasta ovat antaneet asiantuntijalausunnon sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto, Työturvallisuuskeskus sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Sisältö TEKNISEN TYÖN OPETUSTILAT 9 1 Teknisen työn opetuksen tavoitteet tilasuunnittelun lähtökohtana 10 2 Opetustilat 12 2.1 Tilojen määrä ja koko 12 Vuosiluokkien 1 6 koulut 14 Vuosiluokkien 7 9 koulut 15 Vuosiluokkien 1 9 koulut (yhtenäinen peruskoulu) 16 Yhteenvetotaulukko teknisen työn opetustilojen pinta-alasta 17 2.2 Tilojen sijainti 18 3 Yleisiä suunnitteluperiaatteita 19 3.1 Yleistä 19 3.2 Puutyösali 19 3.3 Metallityösali 20 3.4 Konesali 21 3.5 Suunnittelu- ja atk-tila 22 3.6 Kuumakäsittelytila 22 3.7 Pintakäsittelytila 23 3.8 Opettajan työtila 24 3.9 Materiaalivarastot 24 3.10 Oppilastyövarasto 25 3.11 Ovet ja kynnykset 25 3.12 Materiaalivalinnat ja akustiikka 25 4 Lvi-suunnittelu 26 4.1 Yleistä 26 4.2 Lattia- ja kattolämmitys 26 4.3 Lämmön talteenotto 26 4.4 Vesi, viemäröinti, kaasut 26 4.5 Putkistot, lattia- ja erotuskaivot 26 4.6 Paloposti, hätäsuihku 27 4.7 Syövytyslaitteet 27 4.8 Ilmanvaihtolaitteet 27 4.9 Purunpoistolaitteet 28 4.10 Paineilmalaitteet 30 5 Sähkösuunnittelu 31 5.1 Johtotiet 31 5.2 Kaapelointi 31 5.3 Jakokeskus 31 5.4 Sähkölämmitys 31 5.5 Työstökoneiden ohjausjärjestelmä 32 5.6 Työstökoneiden sähköiset jarrut 32 5.7 Yleisvalaistus ja pistorasiat 32 5.8 Puhelin- ja antennijärjestelmä 33 5.9 Tietoverkko ja data/videoprojektori 34
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 5.10 Videovalvonta-, rikosilmoitus- ja kulunvalvontajärjestelmät 34 5.11 Palovaroittimet 34 5.12 Turvavalaistusjärjestelmä 34 5.13 Aika- ja soittokellojärjestelmät 35 6 Työturvallisuus 36 6.1 Yleisiä ohjeita 36 6.2 Sähköiset jarrut 36 6.3 Ensiapukaapit 36 6.4 Palosuojelu 37 6.5 Ergonomia 37 6.6 Sähköturvallisuus 37 6.7 Pölyongelmat 38 6.8 Henkilökohtaiset suojaimet 38 6.9 Koneiden suojalaitteet 38 6.10 Lattiamateriaalit 39 6.11 Koneiden, laitteiden ja höyläpenkkien asennusetäisyydet 39 6.12 Työvaatteet 39 7 Kestävä kehitys 40 7.1 Materiaalin kierrätys 40 7.2 Ongelmajätteet 40 7.3 Kotimainen materiaali 40 8 Koneet, laitteet ja kalusteet 41 8.1 Yleistä 41 8.2 Vuosiluokat 1 6 42 8.3 Vuosiluokat 1 9 ja 7 9 43 9 Työkalut ja varusteet 45 9.1 Yleistä 45 9.2 Vuosiluokat 1 6 45 9.3 Vuosiluokat 1 9 ja 7 9 46 Liite 1 Materiaalien ja kulutustavaran hankinta ja seuranta 48 TEKSTIILITYÖN OPETUSTILAT 51 1 Tekstiilityön opetuksen tavoitteet, sisällöt ja työtavat 52 1.1 Tekstiilityön opetuksen tavoitteet 52 1.2 Tekstiilityön opetuksen sisällöt ja työtavat 53 2 Opetustilat 55 2.1 Tilojen määrä ja koko 55 Vuosiluokkien 1 6 koulut 55 Vuosiluokkien 7 9 koulut 56 Vuosiluokkien 1 9 koulut (yhtenäinen peruskoulu) 57 Yhteenvetotaulukko tekstiilityön opetustilojen pinta-alasta 58 2.2 Tilojen sijainti 58
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 3 Opetustilan toiminnallinen suunnittelu 60 3.1 Oppilaan perustyöpaikka (toiminta-alue 1) 60 3.2 Opetus ja havainnollistaminen (toiminta-alue 2) 61 3.3 Koneompelu (toiminta-alue 3) 62 3.4 Värjäys, painanta ja huovutus (toiminta-alue 4) 63 3.5 Internet- ja oppimisohjelmat (toiminta-alue 5) 65 3.6 Leikkaaminen, silitys, sovitus, säilytys, kierrätys ja siivous 65 Leikkaaminen 65 Silitys 66 Sovitus 66 Säilytys 66 Kierrätys 68 Siivous 68 3.7 Koneneulonta, kudonta 69 3.8 Töiden esillepano 70 3.9 Työskentelyyn valmistautuminen 70 3.10 Opetuksen valmistelu 70 4 Lvi-suunnittelu 72 4.1 Lämmityslaitteet 72 4.2 Vesijohtolaitteet 72 4.3 Ilmanvaihtolaitteet 72 5 Sähkösuunnittelu 73 5.1 Johtotiet 73 5.2 Kaapelointi 73 5.3 Jakokeskus 73 5.4 Ohjaukset 73 5.5 Yleisvalaistus ja pistorasiat 73 5.6 Antennijärjestelmä 74 5.7 Tietoverkko ja data/videoprojektori 74 5.8 Rikosilmoitus- ja kulunvalvontajärjestelmät 74 5.9 Aikakellojärjestelmä 75 6 Työturvallisuus 76 6.1 Työsuojelu 76 6.2 Palosuojelu 76 6.3 Sähköturvallisuus 76 6.4 Ergonomia 77 7 Opetusalan ensikertainen kalustaminen ja varustaminen 79 7.1 Yleiset varusteet ja laitteet 79 7.2 Kalusteet 79 KIRJALLISUUSLUETTELO 89 ESIMERKKIPIIRUSTUKSET 90 tekninen työ, tyypit A-H tekstiilityö, tyypit A-E
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS TEKNISEN TYÖN OPETUSTILAT
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 1 Teknisen työn opetuksen tavoitteet tilasuunnittelun lähtökohtana KOULUN tehtävänä on tarjota oppilaalle koulun opetussuunnitelman mukaista opetusta (Perusopetuslaki 628/1998 30 ) samalla noudattaen valtakunnallisesti yhtenäisiä opetussuunnitelman perusteita (emt. 3 ). Opetussuunnitelmien tavoitteet ja sisällöt ovat keskeisiä seikkoja suunniteltaessa opetustiloja. Opetusta säätelevässä lainsäädännössä on määräykset oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön (Perusopetuslaki 29 ) sekä opetusryhmien muodostamisesta siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet (emt. 30 ). Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (1994) mainitaan teknisen (käsi)työn tavoitteiksi muun muassa, että oppilas hankkii oma-aloitteisesti nykyaikaiseen ja perinteiseen teknologiaan liittyviä sovelluskelpoisia tietoja ja taitoja, selviytyy teknisessä ympäristössä ja omaksuu positiivisen työsuojeluasenteen opiskelemalla työturvallisessa ympäristössä. Myös kestävä kehitys on kirjattu opetussuunnitelman perusteisiin. Sen mukaisia toimintatapoja on noudatettava muun muassa raaka-aineiden valinnassa, käytössä, kierrättämisessä ja hävittämisessä. Nämä asettavat omat vaatimuksensa tilojen suunnittelulle. Käsityönopetuksen arvoperustana mainitaan työn tekemisen arvostus, eettiset, esteettiset ja taloudelliset arvot, työturvallisuus, vastuullisuus työyhteisössä ja toisten huomioon ottaminen. Tekninen käsityö (tekninen työ; teknologiakasvatus) pyrkii opetussuunnitelman perusteiden mukaan laajaan teknologiseen yleissivistykseen, joka pohjautuu sekä perinteeseen että nykyajan vaatimuksiin. Oppiaineen tulee olla erilaisilla, sekä nykyaikaisilla että perinteisillä välineillä, materiaaleilla ja tekniikoilla toteuttavaa, luovaa ja ongelmanratkaisuun perustuvaa opiskelua, jossa pyritään ottamaan huomioon oppilaan ikä, edellytykset ja taipumukset. Oppilaan persoonallisuuden kasvua, kekseliäisyyttä, käden taitoja, tietoista havainnointia ja suunnittelukykyä tuetaan erilaisissa projekteissa. Oppimisen eriytymisen tukeminen on kaikilla luokka-asteilla tärkeätä. Sitä tarvitaan etenkin opintojen alkuvaiheessa, mutta myös opintojen loppuvaiheessa, kun jo taidot ovat selkeästi eriytyneet. Suunniteltavien työtilojen tulee edistää mahdollisuuksia opiskelun eriytymiseen, itsenäiseen suunnitteluun, työskentelyyn ja tiedonhankintaan. 10
Tekninen työ Teknisen työn opetustilojen tulee muodostaa opetussuunnitelman toteuttamista ja oppimista tukeva virikkeellinen ympäristö, jossa kannustetaan oppilaan kehitystä sekä itsenäiseksi oppijaksi että sosiaaliseksi yhteisön jäseneksi. Tilan tulisi tarjota puitteet paitsi yksilölliseen toimintaan myös erilaisiin yhteisiin tilanteisiin, pariryhmille ja pienryhmille. Tämä tarkoittaa muun muassa pöytäpintojen varaamista perinteisten perustyöpaikkojen ohella sekä mahdollisuutta toimia myös erillisissä tilayksiköissä, joiden tulee kuitenkin olla opettajan ohjauksen ja valvonnan ulottuvissa. Jotta opetussuunnitelman mukainen opetus olisi mahdollista, tulee opetuksen järjestäjän sitoutua varustamaan tila niillä välineillä, mitä opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää. Varusteiden ja opetusvälineistön hankinnassa tulee aineen tavoitteitten lisäksi ottaa huomioon myös oppilaiden ikä ja erityispiirteet. Koska opetustilojen perusratkaisut suunnitellaan kymmeniä vuosia varten, on erityisen tärkeää pyrkiä ennakoimaan opetussuunnitelmaan odotettavissa olevia tulevaisuuden vaatimuksia. Jos ei näin tehdä, opetustila voi jo muutaman vuoden kuluttua osoittautua riittämättömäksi tai sopimattomaksi. Sama koskee opetussuunnitelman painotusten ja paikallisen omaleimaisuuden huomioon ottamista. Opetustilan suunnittelussa voidaan ottaa huomioon koulun opetussuunnitelman painoalueet, mutta tällöinkin tilojen on tehtävä mahdolliseksi opetussuunnitelman perusteissa mainitun koko opetussisällön toteuttaminen. Pääpainon tulee olla työskentely-ympäristön turvallisuudessa, tarkoituksenmukaisuudessa ja joustavuudessa. Tulevaisuuden tärkeimpänä haasteena tullee todennäköisesti olemaan entistä laajempi teknisten järjestelmien ja välineiden osuus teknisen työn opetuksessa. Teknologian opiskelun kautta myös matemaattis-luonnontieteellinen tietämys konkretisoituu. Muita tulevaisuuden painoalueita ovat ongelmanratkaisu, tuotesuunnittelu sekä monipuolinen teknillinen kokeilu ja tiedonhankinta. Ryhmätyö ja parityöskentely yleistyvät. Modernien opetusvälineiden, tietokoneympäristöjen ja tietoverkkojen käyttö lisääntyy. Tämä edellyttää tilojen varaamista näille toiminnoille. 11
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 2 Opetustilat 2.1 Tilojen määrä ja koko Opetustilojen tarve eli tilojen määrä ja niiden koko määritellään koulun opetussuunnitelman, viikkotuntimäärien ja opetusryhmien koon sekä työsuojeluun liittyvien vaatimusten perusteella. Koska nämä poikkeavat toisistaan eri vuosiluokilla ja erikokoisissa kouluissa, tarkastellaan tässä oppaassa teknisen työn opetustilojen tarvetta erikseen perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 ja vuosiluokilla 7 9. Koulut, joissa ovat perusopetuksen vuosiluokat 1 9 (yhtenäinen peruskoulu), ovat yleistymässä. Myös tällaisten koulujen opetustilojen tarvetta tarkastellaan tässä oppaassa. Vuosiluokkien 1 6 kouluissa teknisen työn opetustilojen tarvetta määriteltäessä lähtökohtana yleensä on, että yksi opetustila tarvitaan, jos tuntimäärä viikossa on enintään 24. Mikäli viikkotunteja on enemmän kuin 24, tarvitaan toinen opetustila. Tällöin kysymyksessä on yleensä yli 18 perusopetusryhmää käsittävä koulu. Harkittaessa toisen opetustilan tarvetta otetaan huomioon muun muassa oppilaiden koulupäivän pituus ja oppilaiden mahdolliset koulukuljetukset. Mikäli edellä mainittu viikkotuntimäärä 24 tuntia ylitetään esimerkiksi enintään 3 tunnilla, saattaa olosuhteista riippuen olla mahdollista tulla toimeen yhdellä opetustilalla. Jos viikkotunteja sen sijaan on 30 tai hieman enemmän, tarvittaneen mitä todennäköisimmin toinen teknisen työn opetustila. Vuosiluokkien 7 9 kouluissa tarvitaan useimmiten yksi teknisen työn opetustila, jossa on kaksi työsalia (puutyösali ja metallityösali). Näiden käyttökapasiteetti on yhteensä noin 50 viikkotuntia. Jos koulussa on viikkotunteja enemmän kuin 48 50, tarvitaan kolmas työsali. Tällöin on kysymyksessä jo varsin iso koulu. Mikäli koulu käsittää vuosiluokat 1 9, tarvitaan kaksi työsalia käsittävä teknisen työn opetustila. Kolmas työsali on tarpeen, jos viikkotuntimäärä vuosiluokilla 1 6 ylittää 24 tuntia. Kurssimuotoisessa tai luokattomassa opiskelussa viikkotunnit saattavat jakautua epätasaisesti lukuvuoden eri viikoille. Tällöin lukuvuoden kokonaistuntimäärä jaetaan lukuvuoden työviikkojen/kurssien määrällä, jotta saadaan selville keskimääräinen viikkotuntien määrä. Tämän perusteella arvioidaan opetustilojen tarve. Opetuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on aina pidettävä sitä, että opetus ja oppilaiden työskentely voidaan järjestää kaikissa olosuhteissa turvallisesti ja valvotusti. Tähän oppaaseen sisältyvissä esimerkkipiirustuksissa työsaleissa on perustyöpaikat 16 oppilaalle. Koska monissa pienissä kouluissa opetusryhmät ovat edellä mainittua pienempiä, esimerkkipiirustuksia on laadittu myös tällaisia kouluja varten. 12
Tekninen työ Teknisen työn opetustilojen korkeus on perinteisesti noudattanut yleistä opetustilojen korkeudelle asetettua normia, joka oli 2,9 3,1 metriä. Nykyisin tällaista normia ei enää ole. Etenkin isojen 1 6 vuosiluokkien koulujen (yli 7 perusopetusryhmää) ja vuosiluokkien 7 9 kaikkien koulujen teknisen työn tiloissa edellä mainittu korkeus on liian pieni. Matalissa tiloissa korostuvat meluongelmat, samoin pölystä ja muista ilman epäpuhtauksista, hiilidioksidista, liuotin- ja liimakäryistä sekä hitsauskaasuista syntyvät haitat. Pinta-alaltaan suurehkot tilat, jotka ovat matalia, aiheuttavat ahdistavan tunteen. Kun tilan kattoon joudutaan asentamaan purunpoiston ja ilmanvaihdon kanavia rakenteellisten palkkien alapuolelle, on tilan vapaana korkeutena 3 metriä riittämätön. Näin ollen yli 150 m2 suuruisten teknisen työn opetustilojen korkeuden tulisi olla 3,5 4 metriä. Ilmanvaihtokanavat voidaan haluttaessa suojata pölyltä alaslasketulla katolla. Tällöin tehdään kanavien huoltoon tarvittavat kattoluukut. Teknisen työn opetustilojen välittömään yhteyteen tarvitaan katoksellinen ulkotyötila mopojen, rc-lennokkien ym. moottorien koekäyttöä ja testaamista varten. Teknisen työn opetustilaan liittyvään käytävään varataan tilaa vitriineille, joihin oppilaiden valmiita töitä asetetaan näytteille. Tämä tila ei sisälly seuraavassa esitettyihin erikokoisten koulujen teknisen työn opetustilojen pinta-aloihin. Myöskään purunpoistotila ei sisälly edellä mainittuihin pinta-aloihin. Purunpoistolaitteiden teho ja koko riippuvat konehuoneen koneiden koosta ja siitä, missä määrin teknisen työn tiloja käytetään iltaisin ja viikonloppuisin, esimerkiksi koulun kerhojen, kansalaisopiston tai muun käyttäjäryhmän toimintaan. Pienissä vuosiluokkien 1 6 kouluissa, joissa teknisen työn ja liikunnan opetustilojen lisäksi ei ole yleensä muita aineopetustiloja, teknisen työn opetustilaa käytetään esimerkiksi kuvataiteen sekä ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Tämä ei varsinaisesti lisää teknisen työn opetustilan pinta-alatarvetta, mutta tilan kalustamiseen ja varustamiseen monikäyttöiseksi työpajaksi kiinnitetään erityistä huomiota. Teknisen työn opettaja tarvitsee käyttöönsä pukeutumis- ja peseytymistilan. Tähän tarkoitukseen käytetään opettajille varattuja yhteisiä tiloja. Mikäli nämä tilat kuitenkin sijaitsevat esimerkiksi koulun isosta koosta johtuen eri puolella koulurakennusta kuin teknisen työn tilat, varataan teknisen työn opettajia varten oma pukeutumis- ja peseytymistila. Teknisen työn opetustiloissa on varsin usein koulun ulkopuolista käyttöä. Sitä varten varataan erilliset varastotilat materiaalien ja töiden säilyttämistä varten. Ulkopuolisten käyttäjien tiloja ei ole esitetty liitteenä olevissa esimerkkipiirustuksissa. Nämä tilat ovat kuitenkin välttämätön edellytys teknisen työn tilojen häiriöttömälle yhteiskäytölle. Tiloja suunniteltaessa pidetään kuitenkin aina koulun tarpeita ensisijaisina. 13
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Vuosiluokkien 1 6 koulut Käsityötä on perusopetuksen tuntijakoa koskevan asetuksen (VnA 1435/2001) mukaan perusopetuksen vuosiluokilla 1 4 vähintään 4 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 5 6 vähintään 7 vuosiviikkotuntia. Teknisen työn viikkotuntimäärät ovat yleensä enintään 18 perusopetusryhmää käsittävillä kouluilla alle 25. Näillä kouluilla tarvitaan siten teknisen työn opetusta varten yksi opetustila, jossa yksi opetusryhmä työskentelee yhden opettajan johdolla. Koska pinta-alatarpeen perusteena käytetään myös tilan käyttötehokkuutta, on seuraavassa vuosiluokkien 1 6 koulut jaettu ryhmiin perusopetusryhmien määrän mukaisesti. Perusopetusryhmällä tarkoitetaan tässä sitä opetusryhmää, jolle on nimetty oma luokanopettaja. 2 3-perusopetusryhmäiset koulut Pienten, 2 3 perusopetusryhmää käsittävien koulujen teknisen työn opetustilat on tässä oppaassa mitoitettu enintään 14 oppilaan perusteella. Tämän kokoista koulua koskevassa esimerkkipiirustuksessa tyyppi A 70 m 2 :ssä on perustyöpaikka edellä mainitulle oppilasmäärälle. Työpaikoista 10 soveltuu lähinnä puun työstämiseen ja 4 metallityöhön. Elektroniikkatyöskentelyyn on varattu työtaso, jossa on viisi työpistettä. Lisäksi varataan tilat kuumakäsittelylle, pintakäsittelylle (maalaamolle) ja opettajalle. Mikäli opetusryhmän koko on pysyvästi enintään 8 oppilasta, opetustilan pinta-ala on noin 60 m 2. Tämän suunnittelussa voidaan käyttää esimerkkinä tyyppi A 70 m 2 :ä vähentämällä siitä perustyöpaikkoja. 4 5-perusopetusryhmäiset koulut Kouluissa, joissa on 4 5 perusopetusryhmää, esimerkkipiirustuksen mukaan teknisen työn opetustiloihin on varattu 16 perustyöpaikkaa, jotka soveltuvat lähinnä puun työstöön ja 4 työpaikkaa lähinnä metallityöhön. Elektroniikkaa ja suunnittelua varten on varattu työtaso, jossa on 5 työpistettä. Esimerkkipiirustuksissa tyyppi B 90 m 2 on tarkoitettu tämänkokoiselle koululle. Tyyppi B 90 m 2 on edellä mainitun tyyppi A 70 m 2 :n kaltainen, mutta tyyppi B 90 m2:ssä työpaikkoja on enemmän. 6 7-perusopetusryhmäiset koulut Esimerkkipiirustuksissa tyyppi C 160 m 2 :n mukainen tila on kouluissa, joissa on 6 7 perusopetusryhmää. Tämä on tyyppi B 90 m 2 :n kaltainen työpaikkojen määrän osalta, mutta koska oppilaita koulussa on enemmän kuin 4 5-perusopetusryhmäisessä koulussa ja koulussa on jo iltakäyttöäkin, on tyyppi C 160 m 2 :iin jo sisällytetty pintakäsittely- ja kuumakäsittelytilat sekä konesali ja lisäksi erillinen varastotila opetuksessa ja työskentelyssä käytettäviä materiaaleja varten. 8 18-perusopetusryhmäiset koulut Kouluissa, joissa on perusopetusryhmiä 8 18, teknisen työn opetustilat ovat jo huomattavasti tehokkaammassa käytössä kuin edellä mainituissa 2 7 perusopetusryhmää käsittävissä kouluissa. Näissä suuremmissa kouluissa on myös yleensä runsaammin iltakäyttöä (esim. koulun kerhoja) ja myös koulun ulkopuolista käyttöä. Sen vuoksi opetustilojen koko on huomattavasti suurempi kuin pienem- 14
Tekninen työ missä kouluissa. Esimerkkipiirustusten tyyppi D 220 m 2 soveltuu 8 18-perusopetusryhmäisiin kouluihin. Näissä teknisen työn viikkotuntimäärä on yleensä enintään 24 tuntia, joten yksi työsali riittää. Siinä on 16 lähinnä puun työstöön ja 8 metallin työstöön soveltuvia työpaikkoja. Lisäksi erillisessä tilassa on 4 paikkaa suunnittelulle ja atk:lle. Yli 18-perusopetusryhmäiset koulut Kun koulun teknisen työn viikkotuntimäärä ylittää 24 tuntia pysyvästi usealla tunnilla, tarvitaan opetustilat, joissa voi työskennellä samanaikaisesti kaksi opetusryhmää kahden opettajan valvonnassa. Tällaisessa koulussa on yleensä yli 18 perusopetusryhmää. Esimerkkipiirustus tyyppi E 305 m 2 soveltuu tämänkokoisen koulun tarpeisiin. Opetustilassa on kaksi työsalia, yksi konehuone ja opettajien tila. Tässä tyypissä työsaleissa on 16 lähinnä puun työstöön ja 8 metallin työstöön soveltuvia työpaikkoja. Kummankin työsalin yhteydessä on erillinen suunnittelun, teknisen piirustuksen ja atk:n tila, jossa on työpisteet 4 oppilaalle. Vuosiluokkien 7 9 koulut Käsityötä on perusopetuksen tuntijakoa koskevan asetuksen (VnA 1435/2001) mukaan perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 vähintään 7 vuosiviikkotuntia. Kokonaistuntimäärät vaihtelevat kouluittain jonkin verran. Tähän vaikuttavat muun muassa opettajaresurssit, opetustilat ja -välineet. Teknisen työn opetustila vuosiluokkien 7 9 kouluissa on tyyppi F 280 m 2 silloin, kun teknisen työn opetusryhmien koko on pysyvästi enintään 12 oppilasta. Edellä mainittujen vuosiluokkien opetustilan ns. perustyyppi on G 340 m 2. Siinä on 16 oppilastyöpaikkaa sekä puutyö- että metallityösalissa sekä 8 työpistettä käsittävä tila elektroniikkaa, teknistä piirustusta ja suunnittelua varten. Koska kummassakin tilatyypissä on kaksi työsalia, on niissä kahden opetusryhmän mahdollista työskennellä samanaikaisesti. Näin ollen näiden kummankin edellä mainitun tilatyypin käyttökapasiteetti on noin 50 viikkotuntia, mikä saattaa käytännössä tulla kysymykseen vain tyypin G 340 m 2 osalta, sillä tyyppi F 280 m 2 on pienen koulun opetustila. Mikäli edellä mainittu viikkotuntimäärä ylitetään, tarvitaan silloin kolmas työsali liittyen tyyppiin G 340 m 2. Kolmas työsali voidaan kalustaa ja varustaa esimerkiksi metalli- tai puutöitä tai elektroniikkaa varten riippuen koulun omista painotuksista. Oppaassa ei ole tästä esimerkkipiirustusta. Teknisen työn opetuksessa käytettävien koneiden, laitteiden ja työkalujen korjaus ja huolto järjestetään monilla kouluilla siten, että kalustonhoitaja työskentelee kouluissa. Tällöin tarvitaan erillinen työtila, jonka paras sijaintipaikka on teknisen työn opetustilojen yhteydessä. Kalustonhoitajan tila sisältyy tyyppi F:n ja G:n pinta-alaan. Sen sijaan esimerkkipiirustuksessa opetustilan yhteydessä oleva eteistila ei sisälly edellä mainittujen tyyppien pinta-alaan, koska eteistilat eivät kuulu ns. hyötypinta-alaan. 15
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS Vuosiluokkien 1 9 koulut (yhtenäinen peruskoulu) Perusopetuksen vuosiluokkien 1 9 teknisen työn opetustila on tyyppi F 280 m 2 silloin, kun teknisen työn opetusryhmien koko on enintään 12 oppilasta. Kysymyksessä on siis pieni yhtenäinen peruskoulu. Tällöin opetustilan kalustamisessa ja varustamisessa otetaan erityisesti huomioon se, että tätä tilaa käyttävät sekä kolmannen että yhdeksännen vuosiluokan oppilaat. Mikäli opetusryhmien koko on pysyvästi 13 16 oppilasta ja teknisen työn viikkotuntimäärä on enintään 30, soveltuu tällöin opetustilaksi edellä mainittu tyyppi G 340 m 2. Myös näissä tiloissa työskentelevät sekä kolmannen että yhdeksännen vuosiluokan oppilaat, mikä otetaan huomioon kalusteiden, työkalujen ja muiden varusteiden hankinnoissa. Jos kysymyksessä on iso yhtenäinen peruskoulu, jossa opetusryhmien koko on 13 16 oppilasta ja viikkotuntimäärä ylittää pysyvästi 30 tuntia, tarvitaan tilat, joissa voi työskennellä samanaikaisesti kolme opetusryhmää. Tällaisen koulun teknisen työn opetustila on tyyppi H 465 m 2, jossa on puutyösali, metallityösali ja alimmille vuosiluokille varattu sekä puu- että metallityöhön soveltuva sali. Mikäli kysymyksessä on koulu, jossa teknisen työn viikkotuntimäärä on yli 50, on tarpeen varata oppilaiden puolivalmiiden töiden säilytystä varten enemmän tilaa kuin on tyyppi H 465 m 2 :ssä. 16
Tekninen työ Yhteenvetotaulukko teknisen työn opetustilojen pinta-alasta Seuraavassa taulukossa on yhteenveto erikokoisten peruskoulujen teknisen työn opetustilojen pinta-alatarpeesta: Perusopetuksen vuosiluokat 1 6: Perusopetusryhmiä Viikkotuntimäärä Tilatyyppi ja koko (m 2 ) 2 3 Enintään 24 Tyyppi A 70 m 2 4 5 Enintään 24 Tyyppi B 90 m 2 6 7 Enintään 24 Tyyppi C 160 m 2 8 18 Enintään 24 Tyyppi D 220 m 2 Yli 18 Yli 24 Tyyppi E 305 m 2 Perusopetuksen vuosiluokat 7 9: Teknisen työn Viikkotuntimäärä Tilatyyppi ja koko (m 2 ) opetusryhmän koko Enintään 12 oppilasta Enintään 20 Tyyppi F 280 m 2 13 16 oppilasta Enintään 50 Tyyppi G 340 m 2 Perusopetuksen vuosiluokat 1 9 (yhtenäinen peruskoulu): Teknisen työn opetusryhmän Tilatyyppi ja koko (m 2 ) koko/viikkotunnit Enintään 12 oppilasta Tyyppi F 280 m 2 /alle 25 viikkotuntia 13 16 oppilasta/enintään Tyyppi G 340 m 2 30 viikkotuntia 13 16 oppilasta/yli 30 Tyyppi H 465 m 2 viikkotuntia Edellä olevassa taulukossa on käytetty seuraavia laskentaperusteita: Luokka-aste Pakolliset viikkotunnit Valinnaiset viikkotunnit 3. vuosiluokka 2 4. vuosiluokka 2 5. vuosiluokka 2 6. vuosiluokka 2 7. vuosiluokka 3 8. vuosiluokka 2 9. vuosiluokka 2 Mikäli koulussa on painotettu teknisen työn opetusta tavanomaista enemmän ja viikkotuntimäärät ovat edellä olevassa taulukossa mainittuja suuremmat, otetaan se huomioon tilantarvetta määriteltäessä. 17
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 2.2 Tilojen sijainti Teknisen työn opetustilat sijoitetaan koulurakennuksen yksikerroksiseen osaan, mieluiten erilliseen siipeen siten, ettei syntyvistä työn äänistä aiheudu haittaa muulle koulutyölle. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota äänieristyskysymyksiin. Liittymäkohdalle muihin koulutiloihin on hyvä sijoittaa varastotiloja tai käytävä- ja eteistiloja, jotka eristävät ilmaäänten kuulumisen koulun muissa opetustiloissa. Myös runkoäänien siirtyminen rakenteiden myötä muihin koulutiloihin katkaistaan. Teknisen työn opetustilojen ala- ja yläpuolelle ei tulisi sijoittaa muita koulun keskeisiä tiloja. Ulkoseinille sijoitettavin ikkunoin turvataan luonnonvalon saanti. Myös kattoikkunaratkaisut tulevat kysymykseen syvärunkoisissa rakenneratkaisuissa. Liian auringonlämmön minimoimiseksi on ilmansuuntien vaikutus ikkunoiden suuntauksessa otettava huomioon. Maanpinnan alapuoliset tilat eivät sovellu teknisen työn opetustiloiksi. Muun muassa nestekaasun säilytystä koskevien turvallisuusmääräysten vuoksi tällaiset ratkaisut eivät voi tulla kysymykseen. Teknisen työn opetustilojen sijoittamisessa koulun tontille otetaan huomioon huoltoliikenteen järjestelymahdollisuudet. Purunpoistotila joudutaan tyhjentämään useita kertoja lukuvuoden aikana ja purun sekä muun jätteen poiskuljetukseen käytetään autoa. Materiaalien toimittajien on päästävä autolla mahdollisimman lähelle teknisen työn opetustiloja. Huoltoliikenne on suunniteltava siten, etteivät oppilaat joudu kulkemaan tai oleskelemaan huoltoliikenteelle varatuilla väylillä. Opetussuunnitelman perusteet korostavat eri oppiaineiden välistä integraatiota. Teknisen työn opetuksessa on useita sellaisia osa-alueita, jotka liittyvät läheisesti eräisiin muihin oppiaineisiin, kuten tekstiilityöhön, kuvataiteeseen, kotitalouteen ja luonnontieteisiin. Näiden aineiden opetustilojen sijoittaminen teknisen työn opetustilojen läheisyyteen helpottaa aineiden yhteistyötä. Varsinkin isoissa kouluissa erilaisten yhteistyöprojektien toteuttaminen tulee helpommaksi, kun voidaan työskennellä vierekkäisissä tiloissa tarvitsematta siirtyä eri puolille koulurakennusta. Teknisen työn opetustilojen sijoituksessa otetaan huomioon myös tilojen ulkopuoliset käyttäjät. Tavoitteena on, että ulkopuoliset käyttäjät tullessaan koulurakennukseen kulkevat vahtimestarin tai muun käytönvalvojan työpisteen kautta. Isoissa koulurakennuksissa on suotavaa, että teknisen työn opetustiloilla on oma erillinen sisäänkäynti, jotta tiloihin ei jouduttaisi kulkemaan monien käytävien kautta. Tämä sisäänkäynti sijoitetaan siten, että opetustiloihin voidaan saapua iltaisin pysäköintialueena käytettävältä koulupihalta. 18
Tekninen työ 3 Yleisiä suunnitteluperiaatteita 3.1 Yleistä Teknisen työn opetustilat muodostavat monitoimisen tilakokonaisuuden. Siellä tehdään samanaikaisesti useita eriluonteisia työtehtäviä ja -vaiheita. Tilojen, joissa työskennellään samanaikaisesti, on oltava helposti valvottavissa. Sen vuoksi työtilojen väliseinät ja -ovet on varustettava turvalasi-ikkunoin. Työtilojen toimintojen sijoittelun on tuettava oppilaiden turvallista ja loogisesti etenevää työskentelyä. Järkevillä tilaratkaisuilla voidaan välttää työturvallisuutta vaarantava turha ja ylimääräinen liikkuminen. Merkitsemällä työkalut ja niiden säilytyspaikat esimerkiksi värikoodeilla voidaan helpottaa yleistä järjestyksenpitoa. 3.2 Puutyösali Puutyösalissa on työpaikat 12 16 oppilaalle. Oppilaan perustyöpaikka on höyläpenkin pitkä sivu. Tilaan sijoitetaan työvälinekaapit. Sinne voidaan sijoittaa myös liimauspaikka, pylväs-/penkkiporakone ja muovinkäsittelylaitteita (solumuovileikkuri, muovintaivutin, tyhjiömuovauslaite). Valkokangas kuuluu tilan varustukseen. Kaappien ovet voidaan varustaa tussi- ja/tai magneettitaulupinnoilla. 19
PERUSKOULUN KÄSITYÖN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS 3.3 Metallityösali Metallityösalissa on työpaikka 12 16 oppilaalle. Työsalissa on metallityöpöytiä, joiden pitkille sivuille kiinnitetään vähintään metrin välein yhteensä 12 16 viilapenkkiä, joiden mukaan määräytyvät oppilaiden perustyöpaikat. Tilaan sijoitetaan työvälinekaapit. Sinne voidaan sijoittaa pylväs- ja/tai penkkiporakone, metallisorvi, tarvittavat levyntyöstökoneet ja hydraulinen puristin. Elektroniikkarakentelu on luontevinta toteuttaa tässä työtilassa, jossa on toiminnan edellyttämät mittaus- ja testauspöydät. Työsaliin on varattava työskentelytilaa myös koneopin töille. Pariovien kautta voidaan tuoda ajoneuvoja (auto, mopo, moottoripyörä) sisään opetustilanteen havainnollistamiseksi. 20