Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Rikoksentorjunta kunnissa turvallisesti kotona, asuinalueella ja liikenteessä Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin järjestämä seminaari Kuntatalolla 21 22.9.2011 Jukka Pekka Takala rikoksentorjuntaneuvoston pääsihteeri
Euroopan rikoksentorjuntakilpailu, ECPA Euroopan rikoksentorjuntakilpailun, ECPA (European Crime Prevention Award) juuret ovat Alankomaissa vuonna 1987 käynnistyneessä Roethof Award nimisessä rikoksentorjuntakilpailussa. Vuonna 1997 mukana oli kolme maata, Alankomaat, Belgia ja Britannia, ja kilpailusta käytettiin nimeä Euroopan rikoksentorjuntapalkinto. Kilpailun organisaation muodostivat osallistuvien jäsenmaiden rikoksentorjuntaorganisaatioiden edustajat, ja kilpailun voittajamaa järjesti aina seuraavan vuoden kilpailun. Suomi osallistui ensi kerran vuonna 2002. Vuodesta 2005 alkaen kilpailu tuli Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) siipien suojaan. Jäsenmaat voivat lähettää kilpailuun yhden ehdokkaan. Vuodesta 2005 alkaen kullakin kilpailulla on ollut myös erityinen teema, johon kilpailuhankkeen pitää liittyä. Muuten kilpailuhankkeen organisaatiomuoto ja alkuperä voi olla melkein mikä vain: kyse voi olla esimerkiksi poliisin, paikallishallinnon, urheiluseuran, kansalaisjärjestön, epämuodollisen yhteisön, liike elämän järjestöjen toiminnasta tai niiden käynnistämästä hankkeesta. Ehdotuksia kilpailuhankkeista voi tehdä kuka tahansa. Ehdottaja saa mutta hänen ei tarvitse edustaa ehdottamaansa hanketta tai edes olla siinä mukana. Jos ehdotus on kiinnostava (kuten ne usein ovat), otamme tietenkin yhteyttä hankkeen omiin edustajiin ja selvitämme asiaa eteenpäin. Suomessa kilpailuehdokkaat on valinnut rikoksentorjuntaneuvosto, joka yhdessä oikeusministeriön kanssa edustaa Suomea EUCPN:ssä. Euroopan kilpailun voittaja saa 20 000 euroa, kunniakirjan (ja yleensä pokaalin)
Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa (ECPA) ehdokkaat arvostellaan viiden kriteerin perusteella: Hanke 1. keskittyy arkirikollisuuden tai rikollisuuden pelon torjuntaan nimetyn teeman puitteissa 2. on dokumentoidusti tuloksellinen 3. perustuu yhteistyöhön 4. on toistettavissa muissa jäsenmaissa sekä 5. on luova, innovatiivinen
Euroopan rikoksentorjuntakilpailun suomalaisehdokkaat 2002 2010 Karhupuiston kummit Helsingin Kalliossa. Asukasaktivistit ottivat kaupungin viherosaston ja poliisin tuella hoitaakseen puiston istutuksia. Puiston järjestys ja viihtyvyys kohenivat. 2002.
Euroopan rikoksentorjuntakilpailun suomalaisehdokkaat 2002 2010 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Ruori hanke. 11 18 vuotiaita nuoria, joilla oli tarkkaavaisuus ja muita ongelmia, tuettiin ryhmä ja yksilötyön sekä poikkihallinnollisten verkostojen avulla hyvin tuloksin. 2003. Vantaan turvallisuustalkoot 2004. Elävä kaupunkikeskusta ry:n Hämeenlinnan ja Keravan pilottihanke, 2005 Keravan koulujen päättäjäisviikonlopun katutapahtuma, Katujen yö. Ohjannut nuorten juhlintaa turvallisempiin uomiin. 2006 Lastensuojelun keskusliiton Älä lyö lasta kampanja. Arviointitutkimuksen mukaan väestön asenteet kuritusväkivaltaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi ja kampanja hyvin todennäköisesti vaikutti kehitykseen, 2007 Muotialan turvallisuustavoitteinen asemakaava, Tampere. Asukaskyselyssä aluetta pidettiin turvallisena. 2008
Euroopan rikoksentorjuntakilpailun suomalaisehdokkaat 2002 2010 KiVa Koulu 2009. Koulukiusaamisen vastainen hanke vähensi koulukiusaamista tuntuvasti, mikä osoitettiin metodisesti huipputasoisilla arviointitutkimuksilla. KiVa Koulu voitti Euroopan rikoksentorjuntakilpailun 2009. Kuvassa KiVan vetäjät Christina Salmivalli ja Elisa Poskiparta Ruotsin oikeusministerin ja tuomariston puheenjohtajan välissä.
Euroopan rikoksentorjuntakilpailun suomalaisehdokkaat 2002 2010 Helsingin kaupungin Lähityö hanke, 2010. Lähityöhankkeen kuvausta Helsingin kaupungin sivuilta
ECPA 2011 Teema: Urheilu, tiede ja taide lasten ja nuorten rikosten ehkäisemisessä ECPA:n voittaja julkistetaan Varsovassa joulukuussa Suomen ehdokas julkistetaan tänään. Normaalisti valinnan tekee rikoksentorjuntaneuvosto, joka yhdessä oikeusministeriön kanssa edustaa Suomea Euroopan rikoksentorjuntaverkostossa, mutta kun neuvoston nimittäminen on kesken, on neuvoston sihteeristö valinnut ehdokkaan.
Suomen ehdokas vuoden 2011 Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun on: Icehearts ry. Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö perustelee valintaa näin: Icehearts toiminta on ennaltaehkäisevää, moniammatillista lastensuojelutyötä. Toiminnassa kootaan syrjäytymisuhan alla olevien poikien ryhmä, jonka kasvattajaksi valittava henkilö sitoutuu ryhmäänsä 12 vuoden ajaksi. Perustoimintana on jokin urheilulaji, jossa joukkueen kasvattaja valmentaa poikia. Lisäksi kasvattaja tukee poikia koulussa, kodeissa ja vapaa ajalla kohdatuissa ongelmatilanteissa. Icehearts toiminta käynnistyi vuonna 1996. Tällä hetkellä yhteensä 11 joukkuetta toimii Helsingissä, Vantaalla, Ulvilassa ja Lahdessa. Icehearts toimintamalli täyttää Euroopan rikoksentorjuntakilpailun ehdokkuuskriteerit hyvin. Toimintamalli liittyy läheisesti vuoden kilpailuteemaan, sen tuloksellisuudesta on jonkin verran dokumentoitua tietoa, toimintamalli perustuu yhteistyöhön, se on toistettavissa muissa jäsenmaissa ja on mallina innovatiivinen.
Jäsenmaita on pyydetty lähettämään samaan konferenssiin, jossa ECPAkilpailun voittaja julkistetaan, myös muita hyviä hankkeita teemasta urheilu, tiede ja taide lasten ja nuorten rikosten ehkäisemisessä. Tällaiseksi toiseksi hyväksi hankkeeksi rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö on valinnut: Myrsky hankkeen Myrsky on nuorille suunnattu valtakunnallinen taidehanke, joka toimii sateenvarjona lukuisille pienemmille, ammattitaitelijoiden ohjaamille alueellisille taideprojekteille. Hankkeen kohteena ovat kaikki nuoret, mutta erityistä huomiota on kiinnitetty syrjäytymisuhan alla oleviin nuoriin. Myrskyn tavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia sekä sosiaalista ja henkistä kasvua tuomalla taide ja kulttuuri nuorten elämään. Lisäksi hankkeella on pyritty tarttumaan ennakoivasti nuorten syrjäytymisriskiin sekä juurruttamaan yhteiskuntaan uusia nuorten taidetoiminnan tapoja. Hankkeen kolmen toimintavuoden aikana toimintaan on osallistunut yli 14 000 nuorta.
Lisäksi rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö haluaa antaa tunnustuksen Päijät Hämeen poliisilaitoksen esittelemälle Kuvaa pelko pois projektille Kyseessä on 3 6 luokkalaisille erityisluokan oppilaille suunnattu valokuvausprojekti, jossa kullekin luokalle luovutettiin digitaalinen kamera käyttöön ja annettiin tehtäväksi ottaa kuvia pelottavista asioista, ihmisistä ja paikoista. Projekti sai runsaasti medianäkyvyyttä ja siitä saatiin runsaasti ideoita turvallisuustyöhön. Hanke koettiin onnistuneeksi, ja se edesauttoi merkittävästi poliisin ja koulun välistä yhteistyötä.