Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää suomalaisen sotilaan fyysisen suorituskyvyn sekä sotilastaitojen kehittämiseen. Lisäksi toiminnalla pyritään ylläpitämään puolustusvoimien ja suomalaisen sotilaan myönteistä julkisuuskuvaa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Puolustusvoimien kilpaurheilu liittyy saumattomasti valtakunnalliseen kilpailu- ja valmennusjärjestelmään. Puolustusvoimat tukee resurssiensa sallimissa puitteissa urheilujärjestöjen toimintaa kaikilla tasoilla. Järjestöt tekevät merkittävää maanpuolustustyötä edistämällä nuorison ja reserviläisten liikuntaharrastusta ja fyysistä kuntoa. 1.2 Kilpailutoiminnan johtaminen Koulutusosasto (J 7) johtaa, ohjaa ja kehittää puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoimintaa yhteistoiminnassa puolustushaarojen kanssa. Pääesikunnan koulutusosaston toimintakykysektori hoitaa puolustusvoimien urheilutoimintaan liittyviä kansainvälisiä sotilasurheiluasioita. Pääesikunnan koulutusosasto budjetoi kansainvälisten sotilasurheilukilpailuihin osallistuvien urheilijoiden ja muiden tukihenkilöiden virkaehtosopimusten mukaiset virkamatkakustannukset. Kansainvälisessä Sotilasurheiluliitossa (CISM) puolustusvoimia edustaa valtuuskunta, jonka henkilöstön nimeää puolustusvoimien koulutuspäällikkö. 2. Kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta käsittää palkatun henkilökunnan sekä varusmiespalvelukseen kuuluvan sisäisen kilpailutoiminnan, kansainvälisen kilpailutoiminnan ja vapaaehtoisen kilpailutoiminnan. Rajavartiolaitoksen urheilijat voivat osallistua Puolustusvoimien kilpailu- ja edustus- valmennustoimintaan PUHARA - sopimuksen mukaisesti.
2.1 Sisäinen kilpailutoiminta sotilaiden suomenmestaruuskilpailut puolustushaarojen mestaruuskilpailut hallintoyksiköiden (vast.) mestaruuskilpailut muut sotilaskilpailut Puolustusvoimien sisäiseen kilpailutoimintaan osallistuminen tapahtuu palkatun henkilökunnan osalta virkatehtävänä sekä varusmiesten osalta normaalina palvelustehtävänä. Kilpailuissa noudatetaan kullekin kilpailulle erikseen laadittuja sääntöjä. 2.1.1 Sotilaiden suomenmestaruuskilpailut Mestaruuskilpailuissa on painopiste sotilaskuntoa kohottavissa lajeissa. Kansallisesti perinteisten valtalajien sekä nuorison eniten harrastamien urheilulajien sisältyminen mestaruuskilpailuohjelmaan korostaa osaltaan puolustusvoimien roolia osana maan liikuntakasvatusjärjestelmää. Vuosittain järjestettävät sotilaiden suomenmestaruuskilpailut ovat Sotilaiden ammunnan suomenmestaruuskilpailut (ammunnan sotilas-smkilpailut) Sotilaiden hiihdon suomenmestaruuskilpailut (hiihdon sotilas- SM-kilpailut) Sotilaiden jalkapallon suomenmestaruuskilpailut (jalkapallon sotilas-smkilpailut) Sotilas-5-ottelun ja maastojuoksun suomenmestaruuskilpailut (sotilas-5- ottelun ja maastojuoksun sotilas-sm-kilpailut) Sotilaiden ampumasuunnistuksen suomenmestaruuskilpailut (ampumasuunnistuksen sotilas-sm-kilpailut) Suomen Sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailujen yhteydessä Sotilaiden suunnistuksen suomenmestaruuskilpailut (suunnistuksen sotilas- SM-kilpailut) Rajavartiolaitoksen henkilöstö osallistuu sotilaiden suomenmestaruuskilpailuihin mestaruuskilpailuja koskevien sääntöjen ja rajavartiolaitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Reserviläiset osallistuvat sotilaiden suomenmestaruuskilpailuihin mestaruuskilpailusääntöjen ohjeistuksen mukaisesti joko vapaaehtoisuuteen perustuen tai kertausharjoituksena.
2.1.2 Puolustushaarojen mestaruuskilpailut Puolustushaarat voivat järjestää mestaruuskilpailutoimintaa seuraavissa lajeissa: Jalkapallo jääkiekko purjehdus jollasoutu meri-3/5-ottelu ilmailu-5-ottelu Oltermannin hiihto lentäjäritarinmalja Juholan malja Sotilas-, ilmailu- ja meri-5-ottelun kehittäminen ja ylläpito kuuluvat Maavoimien, Ilmavoimien ja Merivoimien vastuulle. 2.1.3 Joukko-osastojen (vast.) mestaruuskilpailut Varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen on järjestettävä vuosittain vähintään seuraavat varuskunnan mestaruuskilpailut: ammunta hiihto tai maastojuoksu suunnistus sotilas-3/5-ottelu kesä- ja talvipartiokilpailu Joukko-osastojen mestaruuskilpailut järjestetään koulutukseen kuuluvina tilaisuuksina palvelusaikana. Kilpailuissa voidaan mitata yksiköiden, joukkueiden ja ryhmien sekä yksilöiden fyysistä suorituskykyä sekä taitoja. Kilpailujen tulee kuitenkin pääosin olla sosiaalisia, liikuntaharrastusta edistäviä massatapahtumia, joissa on useita sarjoja eritasoisille harrastajille. 2.1.4 Muut sotilaskilpailut Puolustushaarat ja hallintoyksiköt voivat järjestää sotilas-sm-kilpailujen ohella muita sotilaskuntoisuutta, aselajitaitoja ja palvelusmotivaatiota lisääviä kilpailuja. Tällaisia perinteisiä kilpailuja ovat muun muassa Kultakompassikilpailu ja Kirkkojärven marssi. Edellä mainitut kilpailut ylläpitävät hallintoyksikkö- ja aselajihenkeä.
2.2. Kansainvälinen kilpailutoiminta 2.2.1 Kansainväliseen kilpailutoimintaan valittavat urheilulajit Kansainvälisiin kilpailuihin tähtääviä lajeja valittaessa ja niiden valmennusta järjestettäessä otetaan huomioon Puolustusvoimia sitovat, kahden tai useamman maan väliset sotilasurheilua koskevat sopimukset tai säännöt Puolustusvoimien kilpailutoiminnan perinteet menestymisennusteet sekä lajin koulutus- ja sotilastaitoja edistävä luonne valmennustoiminnan edellytykset ja resurssit sekä kilpailujen järjestämismahdollisuudet 2.2.2 Kansainväliseen kilpailutoimintaan osallistuminen Puolustusvoimat osallistuu joukkueillaan kansainvälisiin sotilaskilpailuihin, joita ovat sotilaiden maailmanmestaruuskilpailut (CISM) sotilaiden pohjoismaiset mestaruuskilpailut (NMC) sekä muut kansainväliset sotilaskilpailut ja marssitapahtumat Kansainvälisiin kilpailuihin osallistuviin joukkueisiin voidaan valita Puolustusvoimiin tai Rajavartiolaitokseen kuuluvia sotilashenkilöitä. Kilpailuissa noudatetaan kilpailulle laadittuja lajisääntöjä sekä kansainvälisen lajiliiton lajisääntöjä. 2.2.3 Kansainvälisen Sotilasurheiluliiton (CISM) kilpailutoiminta Kansainvälinen sotilasurheilu (CISM) perustettiin vuonna 1948. Vuoden 2014 alussa jäsenmaita oli 133. Suomi liittyi liiton jäseneksi vuonna 1964. CISM järjestää sotilaiden MM-kilpailuja vuosittain noin 20 lajissa. Tämän lisäksi se järjestää maanosien mestaruuskilpailuja sekä joka neljäs vuosi sotilaiden Maailmankisat kesä- ja talvilajeissa (Military World Games, Winter Military World Games) ja kadettien Maailmankisat (CISM Military Cadet Games). 2.2.4 Sotilaiden pohjoismaiset mestaruuskilpailut (NMC) Pohjoismainen sotilasurheilutoiminta käynnistyi 1960-luvun alussa. Pohjoismaiden kesken hyväksyttyjen sääntöjen perusteella puolustusvoimat osallistuu joukkueillaan pohjoismaisiin mestaruuskilpailuihin ammunnassa, ilmailu-5-ottelussa, sotilas-5- ottelussa, meri-5-ottelussa, purjehduksessa ja suunnistuksessa. Kilpailulajien
muuttuessa osallistutaan kulloinkin virallisiksi luokiteltuihin mestaruuskilpailuihin puolustusvoimien intressien ja resurssien puitteissa. 2.2.5 Muut kansainväliset sotilaskilpailut Muita kansainvälisiä sotilaskilpailuja ovat avoimet kansainväliset sotilaskilpailut Euroopassa sekä marssikilpailut ja -tapahtumat. Kilpailuihin osallistuminen on perusteltua, mikäli kohtien 2.2.3 ja 2.2.4 kilpailuihin ei kyseisenä vuonna osallistuta tai mikäli kilpailulla on selvä valmennusta tai koulutusta tehostava merkitys. Joukko-osastotason kansainvälisen kilpailuvaihdon on tapahduttava Pääesikunnan ohjeistuksien ja tarvittavien lupamenettelyjen mukaisesti. Pääesikunnan henkilöstöosasto on pidettävä tietoisena kyseisistä kilpailutapahtumista. 2.3 Puolustusvoimien piirissä toimivien järjestöjen kilpailutoiminta Upseerien Ampumayhdistys, Päällystöliitto ja Aliupseeriliitto voivat osallistua sotilas-smkilpailuihin ja kilpailla mestaruuksistaan niissä lajeissa, mitkä kuuluvat SM-kilpailujen lajiohjelmaan. Mestaruuskilpailuja voidaan järjestää lisäksi joukko-osastojen (vast.) mestaruuskilpailujen yhteydessä, mikäli puolustushaaraesikunta sen tapauskohtaisesti hyväksyy. Puolustusvoimien tukemat Reserviläisurheiluliiton mestaruuskilpailut sovitaan vuosittain osana Puolustusvoimien toiminnan ja talouden suunnitteluprosessia. 2.3.1 Suomen Sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailut Suomen Sotilasurheiluliitto järjestää mestaruuskilpailujaan yleisimmin lajeissa, joissa ei järjestetä sotilaiden suomenmestaruuskilpailuja. Kilpailuilla pyritään edistämään varusmiesten ja henkilökunnan monipuolista vapaa-ajan liikuntaa. Sotilasurheiluliitto järjestää mestaruuskilpailujensa yhteydessä myös kyseisen lajin koulutustoimintaa. Puolustusvoimien ja Sotilasurheiluliiton yhteistoimintasopimuksen mukaisesti hallintoyksiköiden (vast) tulee tukea Sotilasurheiluliiton toimintaan osallistumista komentamalla varusmiehiä osallistumaan kilpailuihin sekä mahdollisiin järjestelytehtäviin. Henkilökunnan osallistumiseen voidaan myöntää vapaata muusta palveluksesta. Varusmiesjoukkueelle määrätään palkattuun henkilökuntaan kuuluva johtaja. Lisäksi mestaruuskilpailujen tuomaritehtäviin voidaan määrätä henkilökuntaan kuuluvat. Joukko-osastot voivat tukea mestaruuskilpailujen järjestämistä ja niihin osallistumista antamalla käyttöön veloituksetta ajoneuvoja, henkilöstöä, suorituspaikkoja ja välineitä sekä muuta tarvittavaa asiantuntija-apua.
Puolustusvoimien tukemat Sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailut sovitaan vuosittain osana Puolustusvoimien toiminnan ja talouden suunnitteluprosessia. 2.4 Vapaa-ajan kilpailutoiminta Suomen Sotilasurheiluliiton varusmiesten liikuntakerhoille (VLK) ja varusmiestoimikunnille luodaan toimintaedellytyksiä varaamalla liikuntatiloja ja antamalla kilpailutoiminnassa tarvittava välineistö korvauksetta käyttöön. VLK - toiminnan ohjaamiseen tulisi nimetä tukihenkilö palkatusta henkilöstöstä. Vapaa-ajan kilpailutoimintaa voidaan toteuttaa myös yh- teistoiminnassa myös paikallisten reserviläisyhdistysten kanssa. 2.5 Urheilutoiminnan tukeminen Puolustusvoimat tukee osaltaan kansallista kilpa- ja huippu-urheilutoimintaa. Tuki kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin valtionapuun oikeutettuihin valtakunnallisiin liikuntajärjestöihin, joiden toiminnan opetusministeriö luokittelee urheiluksi. Puolustusvoimat voi tukea voimassa olevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti myös huomattavia kansallisia ja kansainvälisiä siviiliurheilutapahtumia antamalla virka- tai työvoima-apua sekä vuokraamalla tai lainaamalla tiloja ja materiaalia. Edellisistä tukimuodoista on tehtävä Puolustusvoimille erillinen kirjallinen anomus.