TOLKKISAILYKKEIDEN RASKASMETALLITUTKIMUS 1993

TOLKKISAILYKKEIDEN RASKASMETALLITUTKIMUS 1993 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 4/1993

.... TOLKKISAILYKKEIDEN RASKASMETALLITUTKIMUS 1993 ~Oulun kaupunki II I I Ympäristövirasto ~. Julkaisu 4/1993

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ........................................ 2 TÖLKKISÄILYKKEIDEN HYVIÄ JA HUONOJA PUOLIA... 3 HYVIÄ SÄILYMÄÄN...... 3 KTM: N RAJA-ARVOT 3 TINAN LIUKENEMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ. 4 TINAN JA LYIJYN TERVEYDELLISET VAARAT 4 SÄILYKEPURKIN RAKENNE 5 PURKIN RAKENNE 5 JUOTOSHAKASAUMAUS...... 6 HITSATTU SAUMAUS...... 6 "VEDETTY" RASIA...... 6 SÄILYKEPURKKIPROJEKTI 7 TUTKITUT TUOTTEET 7 TUOTTEET 7 NÄYTTEET...... 7 MÄÄRITYKSET...................................... 8 TULOKSET........................................... 8 TINA 8 LYIJY 9 PAKKAUKSEN KUNTO 9 SAUMAUS 10 YHTEENVETO TULOKSISTA........... 10 LÄHDELUETTELO.................................. 12 LIITTEET.......................................... 13 LIITE 1. TUTKIMUSTULOKSET LIITE 2. VALOKUVIA ERILAISISTA SAUMAUKSISTA

2 TIIVISTELMÄ Oulun kaupungin ympäristövirastossa on keväällä 1993 tehty selvitys vähittäismyynnissä olevien säilykkeiden raskasmetallipitoisuuksista ja tölkkien sisäpuolen kunnosta. Metallimääritykset on tehty Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa ja selvityksen on laatinut elintarvike- ja ympäristölaboratorion vs. kemisti Eeva Heiska. Lyijyä ja tinaa liukenee tölkkisäilykkeisiin itse sa1 lykepurkeista, koska purkit ovat tinattuja ja. osalla tölkeistä on saumaus, jossa on käytetty lyijyn ja tinan seosta juotosmateriaalina. Lisäksi tiedetään pitkällä säilytysajalla olevan tinaa irrottava vaikutus. Myös ilmansaasteista hedelmiin ja vihanneksiin kertyvä lyijy lisää tölkkisäilykkeiden raskasmetallipitoisuutta. Tutkimuksessa oli mukana 122 säilykepurkkia eli näytettä. Näytteet käsittivät 35 erilaista säilyketuotetta, joista otettiin viisi rinnakkaista näytettä samasta valmistuserästä. Nämä kaikki tutkittiin erikseen. Samasta näyte-erästä otettujen rinnakkaisten näytepurkkien niin kunnot kuin säilykkeen tinapitoisuudetkin olivat keskenään samaa suuruusluokkaa. Tämä viittaisi siihen, että erät ovat suhteellisen homogeenisia eikä kovin monen rinnakkaisen näytteen ottoon ole aihetta jatkossa. Tinapitoisuus ylitti Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman enimmäispitoisuusarvon, 150 mg/kg, yhdeksässä näytteessä. Tämä on 7,4 % kaikista näytteistä. Tuotteet, joissa ylitykset esiintyivät, olivat tomaatti-, ananas- ja päärynäsäilykkeitä. Viikuna-, parsa-, herkkusieni-, sardiini-, tonnikala- ja äyriäissekoitussäilykkeissä tinapitoisuus jäi alhaiseksi, alle määritysrajan «20 mg/kg). Lyijypitoisuus ei ylittänyt yhdessäkään näytteessä lyijylie asetettua enimmäispitoisuusarvoa, 0,3 mg/kg. Lyijypitoisuudet olivat pääsääntöisesti alle 0,05 mg/kg. Pakkauksen kunto oli moitteeton 75 näytteessä. Tämä vastaa 61,5 % kaikista näytteistä. 47 näytepurkkia oli enemmän tai vähemmän sisäpuoleltaan. Kahdeksan säilykepurkkia oli kolhiintunut.

3 Niissä säilykkeissä, J01ssa tinapitoisuus ylitti rajaarvon, oli myös purkki tai kolhiintunut. Sisäpinnaltaan syöpyneitä eli hapettuneita purkkeja tavattiin eniten tomaatti- ja ananassäilykkeissä. Kalasäilykkeiden ns. "vedetyt" eli saumattomat rasiat olivat poikkeuksetta moitteettomia. Nykyään Suomessa ja Ruotsissa valmistetut kaikki kolmiosaiset, perinteiset metalliset säilyketölkit ovat hitsaussaumattuja. Tällöin lyijyn liukenemisvaaraa ei ole. Myös tinan liukeneminen on huomattavasti vähäisempää aikaisempaan verrattuna, koska tölkit lakataan sisäpuolelta. Nyt tutkituista 122 säilykepurkista suurimmassa osassa eli 71,3 %:ssa oli hitsattu sivusauma. Juotoshakasaumaus oli kolmessa purkissa (2,5 %) ja "vedettyjä" rasioita oli 32 kpl eli 26,2 %. TÖLKKKISÄILYKKEIDEN HYVIÄ JA HUONOJA PUOLIA HYVIÄ SÄILYMÄÄN Elintarvikkeiden säilyttäminen ravintoarvoltaan, turvallisuudeltaan ja maultaan ensiluokkaisina käyttöhetkeen saakka on ollut jo pitkään tärkeä tehtävä elintarviketuotannossa. Säilykeruoan valmistaminen on saanut alkunsa vuonna 1810 Ranskassa. Metallitölkkiä säilykeruoan pakkaamiseen käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1812 Englannissa. Suomessa ensimmäiset metalliset kalarasiat valmistettiin vuonna 1909. KTM:N RAJA-ARVOT Huolimatta siitä, että säilykepurkki ja säilykeruoka ovat oivallisia ja hyödyllisiä keksintöjä, on niillä myös haittansa. Haittoja ovat mm. raskasmetallien, erityisesti tinan ja lyijyn, liukeneminen tölkistä elintarvikkeeseen. Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) on asettanut enimmäispitoisuusarvot niin tinalie kuin lyijyliekin (KTM:n päätös n:o 169/1993). Tinaa saa myynnissä olevissa peltiseen päällykseen pakatuissa elintarvikkeissa olla enintään 150 mg/kg ja lyijyä enintään 0,3 mg/kg. Kuitenkin säilykkeitä maahantuotaessa, luovutettaessa kaupan pidettäväksi ja myytäväksi saa tinan määrä luovutushetkellä olla enintään 100 mg/kg.

4 Kuntien valvontaviranomaisten tulee valvoa omalla alueellaan vähittäismyynnissä olevia säilykkeitä näiden sisältämien vieraiden aineiden osalta. TINAN LIUKENEMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Happamuudella on yleensä tinan liukenemista lisäävä vaikutus. Happamia säilykkeitä ovat varsinkin hedelmäja vihannessäilykkeet (mm. ananas, tomaatti, persikkaj. Tinan liukeneminen ja irtoaminen on kemiallinen hapettumisreaktio. Tinan liukeneminen lisääntyy olosuhteissa, joissa happea tai hapettavia aineita on läsnä. Näin ollen säilykkeen säilyttäminen avatussa alkuperäisessä tölkissään ei ole suotavaa, koska tölkki on altis hapettumiselle. Myös säilykkeeseen valmistusvaiheessa jätetty tyhjätila saattaa toimia hapettavasti, mikä näkyy rengasmaisena, tummana syöpymisenä tölkissä. Nitraatilla on tinaa liuottava vaikutus. Nitraattia on runsaasti mm. punajuuressa ja tomaatissa. Rikkiyhdisteistä erityisesti rikkidioksidin tiedetään lisäävän tinan irtoamista tölkistä. Rikkiyhdisteitä kertyy säilykkeisiin esimerkiksi torjunta-ainejäämistä. Myös korkea lämpötila ja pitkä säilytysaika edesauttavat tölkin syöpymistä. TINAN JA LYIJYN TERVEYDELLISET VAARAT Tölkkisäilykkeiden keskeisiä terveydellisiä riskitekijöitä ovat tinametalli ja nyt jo vähemmän käytetty lyijy. Niin tina kuin lyijykin ovat elimistöön kertyviä, sinne kuulumattomia raskasmetalleja. Elimistöön jouduttuaan nämä metallit muuttuvat osaksi biokemiallista kiertoa. Tällöin muodostuu metallien orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat kestäviä, eliöihin rikastuvia eli kertyviä ja myrkyllisiä. Suomalaiseen ravintoon kaikki ylimääräinen tinamäärä tulee nimenomaan tölkkisäilykkeistä. Kasvisten luontainen tinapitoisuus on hyvin alhainen, noin 5 mgjkg tai pienempi. Tinan liukeneminen tietyissä säilykkeissä on ongelma etenkin lasten tinan saannin osalta. FAOjWHO:n asiantuntijakomitean (vuonna 1989) mukaan 20-kiloisen lapsen suurin tinan siedettävä viikkosaanti on 280 mg. Tiedetään kuitenkin, että jo 50-100 mg:n tinamäärä voi aiheuttaa äkillisen myrkytyksen. Suuret tinamäärät

5 ravinnossa aiheuttavat mahatauteja, oksennuskohtauksia ja ripulia. Oireet häviävät kuitenkin muutamassa päivässä. Lyijyä joutuu ruoansulatukseen enimmäkseen hedelmien ja marjojen mukana. Lyijy on yleisimmin peräisin joko ilman saasteista tai säilykehedelmistä. Lasten suurin siedettävä lyijyn viikkosaanti on 0,025 mg ruumiin painokiloa kohti. Lyijy kertyy elimistössä erityisesti luihin (90 %), mutta myös maksaan ja munuaisiin. Lyijyn vaikutus kohdistuu hermoston, munuaisten ja verenkiertoelimistön toimintaan. Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suhteellisen pienetkin lyijymäärät voivat muuttaa lasten käyttäytymistä ja heikentää henkistä kehitystä. SÄILYKEPURKIN RAKENNE PURKIN RAKENNE Säilykepurkki valmistetaan teräslevystä, joka on päällystetty elektrolyyttisesti ohuella tinakerroksella. Teräksen ansiosta tölkki on mekaanisesti vahva ja kestävä. Tinakerros taas antaa peltitölkin sisä- ja ulkopuolelle suojaa syöpymistä vastaan ja toisaalta toimii kiinnityspohjana pinnoitteille. Tinan liukenemisen estämiseksi tinapinta lakataan suojalakalla. Suojalakka muodostaa muuttumattoman ja kestävän suojan säilykkeen ja tölkin välille. Ulkomailta tuoduissa säilykkeissä saattaa tosin olla lakkaamattomia tölkkejä. Sisäpinnan suojalakkoja on monenlaisia ja -värisiä: kultalakka, kirkas lakka, valkoinen lakka, alumiinipigmentoitu lakka jne. Väri saadaan aikaan erilaisilla pigmenteillä eli väriaineilla sekä kemikaaleilla. Kultalakattuja tölkkejä käytetään vihannessäilykkeiden ja harmaalakattuja yleisimmin lihasäilykkeiden pakkaamiseen. Säilyketölkit ovat yleisimmin kolmiosaisia. Niissä on runko, kansi eli yläpääty ja pohja eli alapääty. Tinatusta ja lakatusta runkomateriaalista valmistetaan sylinteri ja sivusauma hitsataan ja lakataan. Runkoon saumataan toinen pääty. Kannen saumaa elintarvikkeen pakkaaja.

6 Suljettu tölkki on ilmatiivis. Täyssäilykkeestä on mikrobit, niiden itiöt ja entsyymit tuhottu kuumennuskäsittelyllä. Tällöin tuotteesta on saatu säilyvä tuote ilman lisäaineita. JUOTOSHAKASAUMAUS 1980-luvun alkupuolelle saakka suurin osa metallisista säilykepurkeista valmistettiin niin, että purkin sivusaumat juotettiin yhteen. Juotosmateriaali koostui seoksesta, jossa oli 98 % lyijyä ja 2 % tinaa. Lyijyn liukeneminen juotoksesta johti näin ollen siihen, että säilykkeiden lyijypitoisuus oli usein paljon korkeampi kuin vastaavien tuoreiden tuotteiden. Juotoshakasaumauksen tunnistaa siitä, että saumaus on hiukan koholla, koska reunat ovat limittäin. Lisäksi siinä on 1-2 cm:n välein poikittaisia "hakoja" kiinnikkeinä. HITSATTU SAUMAUS 1980-luvun kuluessa on juotoshakasaumaukset korvattu suurimmalta osalta hitsatulla saumauksella. Tämä on johtanut siihen, että lyijypitoisuudet säilykkeissä ovat alentuneet huomattavasti. Vielä kuitenkin todetaan säilykkeissä lyijypitoisuuksia, jotka ovat jonkin verran korkeampia kuin vastaavissa tuoreissa tuotteissa. Tämä johtuu mm. siitä, että purkin sisäpuolen tinakerroksessa on epäpuhtautena lyijyä pieniä määriä «0,1 %). Hitsatussa saumauksessa ei käytetä lainkaan juotosaineita, eikä muitakaan ylimääräisiä kemikaaleja jää saumaukseen. Tämän saumauksen tunnistaa ohuesta, noin 1 mm:n, levyisestä tummasta juovasta saumauksessa ja siitä, että saumaus tuntuu tasaiselta. Hitsattu sauma suojalakataan usein sisäpuolelta ja tarvittaessa myös ulkopuolelta. Sauman lakkaus näkyy noin 1,5 cm:n levyisenä kirkkaampana alueena sauman ympärillä. Nykyisin kaikki Suomessa ja Ruotsissa valmistetut kolmiosaiset metalliset säilykepurkit ovat hitsaussaumallisia ja sisäpinnaltaan lakattuja. Myös suuri osa ulkomailta tuoduista säilykepurkeista on tällaisia. "VEDETTY" RASIA "Vedetyksi" tölkiksi sanotaan kaksiosaista säilyketölkkiä. Se koostuu rungosta ja kannesta. Rungossa ei ole sivu- eikä pohjasaumaa. Ainoa saumaus on rungon ja kannen välillä. Rungon levyaihiosta on valmistettu muotin mukainen pakkaus. Näitä käytetään erityisesti kalapakkauksina ja virvoitusjuoma- ja oluttölkkeinä. Usein "vedettyjen" rasioiden materiaalina on alumiini,

7 jota ei päällystetä tinalla. Myös tinaamattomasta teräslevystä, TFS (tin free steel), valmistetaan "vedettyjä" rasioita. Tinaus on korvattu näissä ohuella kromikerroksella, joka on lakattu. Näin ollen tinan saaminen näistä säilykkeistä on vähäistä. SÄILYKEPURKKIPROJEKTI Oulun kaupungin ympäristövirasto järjesti keväällä 1993 säilykepurkkiprojektin, johon myös lähikunnilla oli mahdollisuus osallistua. Lähikunnista Muhos osallistui projektiin. Terveystarkastajat toivat näytteitä oman kuntansa alueelta myymälöistä Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorioon, joka analysoi näytteet. TUTKITUT TUOTTEET TUOTTEET Tutkimuksessa oli mukana hyvin monenlaisia säilykkeitä. Näytteitä oli yhteensä 122 kpl. Ne koostuivat seuraavanlaisista elintarvikkeista: murskatut tomaatit kuoritut tomaatit tomaattipyree ananaspalat ananasviipaleet parsaa tankoina palaparsaa persikan puolikkaat päärynän puolikkaat viikunat herkkusienet sardiinit tonnikalahiutaleet tonnikalapalat äyriäissekoitus NÄYTTEET Sääntönä oli, että kutakin valmistuserää eli saman valmistuskoodin säilyketuotetta otettiin viisi (5) eri purkkia. Nämä tutkittiin erikseen tinan, lyijyn ja pakkauksen kunnon suhteen. Mitä suurempi näyteotos on kysymyksessä sitä luotettavampi tulos saadaan koko tuote-erästä.

8 Pienemmissä myymälöissä on pienet säilyke-erät. Tällöin näytemäärä on ollut pienempi kuin 5 kappaletta. Yhdeksästä tuotteesta on ollut vain yksi näytepurkki kutakin. Tutkimuksessa on ollut kaikkiaan 35 erilaista säilyketuotetta ja näistä yhteensä 122 näytettä. MÄÄRITYKSET Kaikista säilykkeistä määritettiin tinapitoisuus ja tutkittiin pakkauksen kunto. Lyijypitoisuus määritettiin 35 näytteestä. Tinapitoisuus määritettiin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Elintarvikelaboratorion menetelmällä VTT 4388-91 (Tölkkisäilykkeet. Tinan spektrofotometrinen määrittäminen kversetiinimenetelmällä.) Lyijypitoisuus määritettiin märkäpolton jälkeen atomiabsorptiospektrometrisesti liekkitekniikalla. Pakkauksen kunto tarkastettiin silmämääräisesti. TULOKSET TINA Tinapitoisuus ylitti Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman enimmäispitoisuusrajan yhdeksässä (9) näytteessä, mikä vastaa 7,4 % koko näytemäärästä. Tinapitoisuus ylittyi seuraavissa tuotteissa: murskatut tomaatit päärynän puolikkaita päärynämehussa ananasmurskaa täysmehussa ananasviipaleita ananasmehussa Tyypillistä oli se, että samasta erästä otetut v11si näytettä olivat tinapitoisuudeltaan samankaltaisia. Esimerkiksi "murskattuja tomaatteja" -tuotteen tinapitoisuudet olivat: 155 mg/kg, 141 mg/kg, 136 mg/kg, 136 mg/kg ja 142 mg/kg. Tutkimuksessa oli mukana kuusi erilaista tomaattisäilyketuotetta. Näistä kolmen tuotteen tinapitoisuudet olivat alle 20 mg/kg. Yhden tuotteen tinapitoisuudet vaihtelivat 57-74 mg/kg. "Murskatut tomaatit" -tuotetta oli kaksi eri tuote-erää. Näiden tinapitoisuudet vaihtelivat 136-155 mg/kg ja 119-153 mg/kg.

9 Tutkimuksessa oli myös kuusi ananassäilyketuotetta. Neljän tuotteen tinapitoisuus oli 100 mg/kg:n suuruusluokkaa. "Ananasmurskaa täysmehussa" -tuotetta oli kaksi eri erää. Näiden tinapitoisuudet vaihtelivat 139-163 mg/kg ja 151-155 mg/kg. Tutkimuksessa mukana olleet kaksi päärynäsäilykettä sisälsivät tinaa 162 ja 214 mg/kg. Muiden tutkittujen tuotteiden tinapitoisuudet olivat hyvin alhaisia. Tinapitoisuuksien keskiarvo happamuudeltaan erilaisissa tuotteissa: TUOTERYHMÄ TINAA mg/kg NÄYTTEITÄ kpl % SALLITUSTA ARVOSTA happamat tuotteet ph 3,4-4,4 (ananas, tomaatti, persikka, päärynä, viikuna) 82 66 54,7 % lievästi happamat ph 5,0-6,0 (parsa, sieni, sardiini, tonnikala, äyriäissekoitus) <20 56 <13,3% LYIJY Lyijypitoisuus tutkittiin yhteensä 35 näytteestä. Lyijypitoisuus ei ylittänyt yhdessäkään näytteessä enimmäispitoisuusarvoa (0,3 mg/kg). Lyijypitoisuus oli 33 näytteessä alle 0,05 mg/kg ja kahdessa muussa näytteessä 0,06 ja 0,07 mg/kg. PAKKAUKSEN KUNTO Pakkauksen sisäpinnan kunto tarkistettiin kaikista näytteistä silmämääräisesti. 75 näytteessä pakkauksen kunto oli hyvä. Tämä vastaa 61,5 % näytteistä. 47 näytteessä purkki oli enemmän tai vähemmän tai muuttunut sisäpuoleltaan. Kahdeksan purkkia oli kolhiintunut. Sisäpinnaltaan syöpyneitä tölkkejä esiintyi hedelmäsäilykkeissä: ananas-, tomaatti- sekä päärynäsäilykkeet. Kalasäilykkeiden purkit olivat poikkeuksetta moitteettomia.

10 Ananassäilykkeitä oli tutkimuksessa 28 purkkia, joista 13 kpl eli lähes puolet oli sisäpinnaltaan syöpyneitä. Vastaavasti 30 tomaattisäilykepurkista sisäpinnaltaan syöpyneitä oli 20 kpl eli peräti 67 %. Syöpyneistä ananas- ja tomaattisäilykepurkeista oli sisäpinnaltaan lakkaamattomia 21 kpl eli 64 %. SAUMAUS Suurimmassa osassa eli 87 kpl:ssa (71,3 %) nyt tutkituista säilykepurkeista oli hitsattu sivusauma. Juotoshakasaumaus oli vain 3 purkissa. Juotoshakasaumaukset olivat ulkomailta tulleissa parsa- ja äyriäissekoitussäilykkeissä. Vedettyjä eli saumattomia rasioita oli mukana 32 kpl (26,2 %). Liitteessä 1 ovat yksityiskohtaiset tutkimustulokset ja Liitteessä 2 on valokuvia erilaisista saumauksista ja rasiamalleista. YHTEENVETO TULOKSISTA Säilykepurkit, Jo~ssa on hitsattu sivusauma, ovat valtaamassa yhä suuremman osan "tölkkimarkkinoista". Lyijysaumauksia eli juotoshakasaumauksia esiintyi vain 2,5 % nyt tutkituissa näytteissä. Suomessa ja Ruotsissa valmistetaan vain hitsaussaumallisia ja sisäpinnaltaan lakattuja säilykepurkkeja. Lakkaamaton säilykepurkki on kuitenkin vielä suhteellisen yleinen. Etenkin ulkomailta tuodut vaalealihaiset säilykkeet, kuten ananas, pakataan yleisesti niihin. Tinaa yli sallitun enimmäismäärän esiintyi 9 näytteessä, mikä vastaa 7,4 % tutkimuksessa mukana olleista näytteistä. Nämä olivat happamia hedelmäsäilykkeitä, kuten ananas, tomaatti ja päärynäsäilykkeitä. Niissä näytteissä, joissa tinapitoisuus ylittyi, oli myös pakkaus sisäpinnaltaan tai kolhiintunut. Viikuna-, parsa-, herkkusieni-, sardiini-, tonnikala- ja äyriäissekoitussäilykkeissä tinapitoisuus oli alle määritysrajan eli < 20 mg/kg. Ananassäilykkeiden tinapitoisuus oli suhteellisen korkea kaikissa näytteissä. Pienin pitoisuus oli 40 mg/kg (ananasmurskaa omassa mehussaan) ja suurin pitoisuus 181 mg/kg (ananasviipaleita ananasmehussa). Nämä purkit olivat yleensä lakkaamattomia sisäpuoleltaan. Ananassäilykepurkeista 46 % oli syöpyneitä.

11 Tomaattisäilykkeiden tinapitoisuudet vaihtelivat suuresti. Noin puolet tutkituista tomaattisäilykkeistä oli tinapitoisuudeltaan pieniä eli alle 20 mg/kg ja kolmanneksessa tinapitoisuus oli yli 100 mg/kg. Ne tomaattisäi1ykepurkit, joissa tinapitoisuudet olivat yli 100 mg/kg, olivat sisäpuo1e1taan 1akkaamattomia. Tomaattisäi1ykepurkeista oli peräti 67 % syöpyneitä. Lyijypitoisuus tutkittiin 35 näytteestä. Lyijypitoisuudet olivat yleensä alle määritysrajan eli alle 0,05 mg/kg. Vaikka raskasmetallien saanti säi1ykkeiden pakkauksista on vuosi vuodelta vähenemässä hitsatun sivusauman ja sisäpinnan lakkauksen yleistyessä, on säilykkeiden vieraiden aineiden valvontaa silti jatkettava. Kuluttajia ja vähittäismyyjiä tulisi valistaa etenkin siinä, että tö1kkisäilykkeitä ei säilytetä pitkiä aikoja varastoissa. Pitkään säilytettäessä tinaa saattaa irrota. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota alumiinin mahdolliseen irtoamiseen "vedetyistä", a1umiinirunkoisista meta11itö1keistä, joihin on pakattu happamia elintarvikkeita, kuten esimerkiksi virvoitusjuomia.

12 LÄHDELUETTELO Casarett & Dou11s. Toxicology. 4th ed. Pergamon Press 1991. Elinkeinohallitus. Kuluttaja-asiain osaston julkaisuja. Peltitö1kkiin pakattujen tuontisäilykkeiden tina- ja lyijypitoisuudet maahantuotaessa ja vähittäiskaupassa vuosina 1983-1984. Sarja A 6/85. Helsinki 1985. Elintarvike ja terveys. Julkaisijat: Terveysalan teknikot ry ja Kuntien Terveystarkastajat ry. - N:o 1-2/1992. Pori 1992. G.W.Sohlberg. Säilykeopas. 4. painos. Helsinki 1987. Jorhem, L. & Slorach S. Lead, chromium, tin, iron and cadmium in foods in welded cans. Food additives and contaminants 4(1987)3, s. 309-316. Liukkonen-Lilja Helena. Säilytysajan vaikutus tinan liukenemiseen säilyketölkeistä. Elinkeinohallitus. Kuluttaja-asiain osaston julkaisuja. 12/1990. Helsinki 1990. Pelkonen-Mek1in Teija. Vieraiden aineiden valvonnan tarpeen arviointi Kuopion läänissä. Elintarvikevirasto. 1/1990. Helsinki 1991. Penttilä Pirjo-Liisa. Säilyketö1kkien raskasmetallitutkimus. Elinkeinohallitus, valvontatoimisto. Helsinki 1975. Skyttä Eija. Kotimaisten säilyketölkkien saumausten laadun arviointi. Elinkeinohallitus. Kuluttajaasiain osaston julkaisuja. 2/1988. Helsinki 1988. vår Föda. Livsmedelsverkets tidskrift. 43(1991) n:o 6. Statens livsmedelsverk Uppsala 1991. vår Föda. Livsmedelsverkets tidskrift. 44(1992) n:o 1-2. Statens livsmedelsverk Uppsala 1992. vår Föda. Livsmedelsverkets tidskrift. 3/1993. Statens livsmedelsverk Uppsala 1993.

TUTKIMUSTULOKSET LIITE 1 ei määritystä N:o TUOTE KOODI LYIJY TINA PAKKAUKSEN SISÄPINNAN mg/kg mg/kg KUNTO LAKKAUS 1 ananasqurskaa eru 920527 116 lievästi lakkaat:l8ton omassa mehussa 2 ananasmurskaa 99 lievästi lakkaamaton omassa mehussa 3 ananasmurskaa 102 lievästi lakkaamaton omassa mehussa 4 ananasmurskaa 103 lievästi lakkaamaton omassa mehussa 5 ananasmurskaa 87 lievästi lakkaamaton omassa mehussa 6 ananasmurskaa D2344-61902 40 ei huomauttamista lakkaamaton omassa mehubsa 7 ananaslilurskaa T2300-619H2 142 lievästi lakkaamaton täy6mehussa 8 ananaslllurskaa 139 kl!lnsi lievästi lakkaamaton täysmehussa 9 ananasmurskaa 150 kansi lievästi lakkaaoaton täysmehussa syöpyny t 10 ananasmurskaa 152 lievästi lakkaamaton täysmehussa 11 ananasmurskaa 163 lievästi lakkaamaton täysmehussa 12 ananasmurskaa 151 sisäpinta lakkaamaton täysmehussa 13 ananasmurskaa 155 sisäpinta lakkaamaton täysmehussa 14 ananas paloja SAI-9207l7 92 ei huomauttamista lakkaamaton 15 ananas paloja 85 ei huomauttamista lakkaamaton 16 ananas paloja 88 ei huomauttamista lakkaamaton 17 ananas paloja 64 ei huomauttamista lakkaamaton 18 ananas paloja 155 ei huomauttamista lakkaamaton 19 ananas paloja T230l-469Al <0,05 93 ei huomauttamista lakkaamaton omassa mehussa 20 ananas paloja <0,05 101 ei huomauttamista lakkaamaton omassa mehussa 21 ananas paloja <0,05 103 ei huomauttamista lakkaamaton omassa mehussa 22 ananas paloja <0,05 138 ei huomauttamista lakkaamaton omassa mehussj!l 23 ananas paloja <0,05 100 ei huomauttamista lakkaamaton omassa mehussa 24 ananasviipaleita CSU-180492 <0,05 63 ei huomauttamista lakkaamaton ananasmehussa 25 ananasvllpaleita <0,05 181 sisäplnta tummunut lakkaamaton ananasmehussa 26 ananasviipaleita <0,05 51 ei huomauttamista lakkaamaton ananasmehussa 27 ananasviipaleita <0,05 57 ei huomauttamista lakkaamaton ananasmehussa 28 ananasviipaleita <0.05 61 ei huomauttamista lj!lkkaamaton ananasmehussa

N:o TUOTE ROOD1 LYIJY TINA PARKAUKSEN SISÄPINNAN mg/kg mg/kg RUNTO LAKJ(AUS 29 palaparsaa lvl-n28mp 23 saumaus lakattu suolavedessä 30 parsaa tankoina 015-1-890525-W-M <20 syöpymiä lakattu miedossa suolavedessä 31 valkoinen tankoparsa 02-2-910702-WS <20 ei huomauttamista lakattu 32 persikanpuolikkaita c-891-l29-7 68 ei huomauttamista lakkaamaton sokeriliemessä 33 päärynänpuolikkaita 2197-9207-E3l 162 ei huomauttamista lakkaamaton päärynämehussa 34 päärynänpuolikkaita 214 sisäpinta lakkaamaton päärynämehussa 35 tomaatti murska FOIC-f-L-E26l <0.05 '20 sisäpinta lievästi lakattu 36 tomaatti murska <0,05 <20 sisäpinta lievästi lakattu 37 tomaatti murska <0.05 <20 sisäpinta lievästi lakattu 3. tomaatti murska <0,05 <20 sisäpinta lievästi lakattu 39 tomaatti murska <0,05 <20 sisäpinta lievästi lakattu 40 tomaatti murska PEF3-T920B05 <0,05 65 ei huomauttamista lakkaamaton 41 tomaatti murska <0,05 61 ei huomauttamista lakkaamaton 42 tomaatti murska <0.05 57 ei huomauttamista lakkaamaton 43 tomaatti murska <0.05 74 ei huomauttamista lakkaamaton 44 tomaatti murska <0,05 70 ei huomauttamista lakkaamaton 45 tomaattipyree E-322 <0,05 <20 ei huomauttamista lakattu 46 tomaattlpyree <0.05 <20 ei huomauttamista lakattu 47 tomaattipyree 0,05 20 kannessa syöpymiä lakattu 4. tomaattipyree 0.06 <20 kannessa syöpymiä lakattu 49 tomaattipyree 0,07 '20 ei huomauttamista lakattu 50 kuori t tuj a tomaatteja FDIO PL-L-1255 <0.05 <20 sisöplnta lievästi lakattu tomaattimehussa 51 kuori t tuj a tomaatteja <0.05 <20 sisäpinta lakattu tomaattimehussa 52 kuorittuja tomaatteja <0.05 '20 si6äpinta lievästi lakattu toll1aattimehussa 53 kuorittuja tomaatteja <0.05 <20 sisäpinta lievästi lakattu tomaattimehussa 6yöpynyt 54 kuorittuja tomaatteja <0.05 <20 sisäpinta lievästi lakattu tomaattimehussa

N:o TUOTE KOODI LYIJY TINA PJ\KRJ\UKSEN SISÄPINNAN mg/kg rng/kg RUNTO LAKKAUS 55 murskattuja ALC-I-E233C <0,05 155 kolhiintunut lakkaamaton tomaatteja 5. murskattuja <0,05 141 kolhiintunut lakkaamaton tomaatteja 57 murskattuja <0,05 13. lakkaamaton tomaatteja 5B murskattuja <0,05 13. lakkaamaton tomaatteja 59 murskattuja <0,05 142 lievästi lakkaamaton tomaatteja.0 murskattuja 119.i huomauttamista lakkaamaton tomaatteja., murskattuja ALC-l E238C 153 lievästi lakkaamaton tomaatteja.2 murskattuja ALC-l-E2l8C 12B lievästi lakkaamaton tomaatteja.3 murskattuja 139 kolhiintunut lakkaamaton tomaatteja murskattuja 150 lievästi lakkaamaton tomaatteja.5 viikunoita H-2~254-E <20 ei huomauttamista lakattu sokeriliemessä viikunoita <20 ei huomauttamista lakattu sokeriliemessä.7 viikunoita <20.i huomauttamista lakattu sokeriliemessä.b viikunoita <20.i huomauttamista lakattu sokerl1iemessä.9 viikunoita <20 ei huomauttamista lakattu sokeriliemessä 70 herkkusieni L-14.C-IO. <20.i huomauttamista lakattu 71 herkkusieni <20 kolhiintunut lakattu 72 herkku5ieni <20.i huomauttamista lakattu 73 herkku5ieniä ei koodia <20 kolhiintunut lakattu 7' herkkusieniä koko- 014~1~920106-805 <20.i huomauttamista lakattu naisia mied, suolal. 75 herkkusieniä viip, 82-2-920221-805-2 <0,05 22 sisäpinta lievästi lakattu miedossa suolaliemessä syhpynyt 7. herkkusieniä viip. <0,05 21 sisäpints lievästi laksttu miedossa 6uolaliemessä 77 herkkusieniä viip, <0,05 3. 5i5äpinta lievästi lakattu miedos5a suolaliemessä 7B herkkusieniä vi!p. <0,05 2B sisäpinta lievästi lakattu miedossa suolaliemessä 79 herkkusieniä vi!p. <0,05 3B sisäpinta lievästi lakattu miedossa suolaliemessä 80 viipaloi tuj a CAD.13.05.94 <20 kolhiintunut lakattu herkkusieniä B1 viipaloituja 23 kolhiintunut lakattu herkkusieniä B2 viipaloituja <20 ei huomauttamista lakattu herkkusieniä B3 viipaloi tuj a <20.i huomauttamista lakattu herkkusieniä B' viipaloituja <20 kolhiintunut lakatt.u herkkusieniä

n:o TUOTE KOODI LYIJY TINA PAKKAUKSEN SlSÄPINNAN mg!kg mg!kg KUNTO LAKKAUS 85 sardiineja SC04B-p7a2E <20 ei huomauttamista lakattu tomaattikastikkeessa 8. sardiineja <20 ei huomauttamista lakattu tomaattikastikkeessa 87 sardiineja <20 ei huomauttacista lakattu tomaattikastikkeessa 88 sardiineja <20 ei huomauttamista lakattu tomaattikastikkeessa 89 sardiineja <20 ei huomauttamista lakattu tomaattikastikkeessa 90 sardiineja SC04B-PIE2E <20 ei huomauttamista lakattu tomaattikastikkeessa 91 sardiineja öljysliä SA050-PD41E <20 ei huomauttamista lakattu 92 sardiineja öljyssä <20 ei huomauttamista lakattu 93 sardiineja öljyssä <20 ei huomauttamista lakattu 9. sardiineja öljyssä <20 ei huomauttamista lakattu 95 sardiineja öljyssä <20 ei huomauttamista lakattu 9. sardiineja öljyssä 3C-X060292 <20 ei huomauttamista lakattu 97 sardiineja öljyssä 28 ei huomauttamista lakattu 98 sardiineja öljyssä <20 ei huomauttamista lakattu 99 sardiineja öljysliä 22 ei huomauttamista lakattu 100 sardiineja öljyssä <20 ei huomauttamista lakattu 101 sardiineja öljyssä 3007-91X <20 ei huomauttamista lakattu 102 sardiineja öljyssä <20 ei huomauttamista lakattu 103 sardiineja öljyssä <20 ei huomauttamista lakattu 10. sardiineja öljyssä <20 ei huomauttamista lakattu 105 sardiineja öljyssä <20 ei huomauttamista lakattu 10. tonnikslaa hiuta- JZNKD-K3CND <20 ei huomauttamista lakattu leina öljyssä 107 tonnikalaa hiuta- <20 ei huomauttamista lakattu leina ölj yssä 108 tonnikalaa hiuta- <20 ei huomauttamista lakattu leina öljyssä 109 tonnikalaa hiuta- <20 ei huomauttamista lakattu leina tlljyssä 110 tonnikalaa hiuta- <20 ei huomauttamista lakattu Ieina tlljyssä 111 tonniksiaa paloja JZC2-X-F20720 <20 ei huomauttamista lakattu vedessä

N:o TUOTE KOODI LYIJY TINA PAKKAUKSEN SISÄPINNAN mg!kg mg!kg KUNTO LAKKAUS 112 tonnikalahiutaleita 4N3FO-3NZ021 <20 ei huomauttamista lakattu kasvis61jyssl:l. 113 tonnikalahiutaleita <20 ei huomauttamista lakattu kasvisoljyssä 114 tonnikalahiutaleita <20 ei huomauttamista lakattu kasvisöljyssä 115 tonnikalahiutaleita <20 ei huomauttamista lakattu kasvis61jyssl:l. 116 tonnikalahiutaleita <20 ei huomauttamista lakattu kasvistsljyssä 117 tonnikalapaloja UCYCW-09102 <20 ei huomauttamista lakattu vedessä 118 tonnikalapaloja <20 ei huomauttamista lakattu vedessä 119 tonnikalapaloja <20 ei huomauttamista lakattu vedessä 120 tonnikalapaloja <20 ei huomauttamista lskattu vedessä 121 tonnikalapaloja <20 ei huomauttamista lakattu vedessä 122 äyriäissekoitus 17~ABR.1989 <20 ei huomauttamista lakattu

LIITE 2 ERILAISIA SAUMAUKSIA JA RASIAMALLEJA HITSATTU SIVUSAUMA JUOTOSHAKASAUMAUS "LYIJYSAUMAUS" :r-- "VEDETTYJÄ" RASIOITA - MATERIAALINA TINAAMATON TERÄSLEVY, TFS (TIN FREE STEEL) - EI SIVU- EIKÄ POHJASAUMAA

1/1988 Oulun ilmanlaatu. Päästökartoitus 1987. 2/1988 Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvitys 1. 3/1988 Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1987. 1/1989 Ympäristönsuojelun kehittämisohjelma. Osa 1. Ympäristön tila. 2/1989 Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1988. 3/1989 Oulun suuret ja erikoiset puut. 4/1989 Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvitys 2. 5/1989 Ympäristönsuojelun kehittämisohjelma. Osa 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. 6/1989 Oulun ilmanlaatu. Neulasten rikkipitoisuus- ja vauriokartoitus 1989. 1/1990 Ympäristönsuojelutietoa oululaisille. 2/1990 Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1989. 1/1991 Oulun ympäristömeluselvitys. 2/1991 Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1990. 3/1991 Oulun ilmanlaatu. Jäkäläkartoitus 1991. 4/1991 Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä 1991. 5/1991 Oulun kaupungin maisema- ja maa-ainesselvitys. 6/1991 Oulun ilmanlaadun kehitys 1979-1990. 1/1992 Pilpasuon alueen luonto. Luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. 2/1992 Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1991. 3/1992 Oulun ilmanlaatu. Sammalten raskasmetallipitoisuudet 1992. 4/1992 Hietasaaren alueen maankäyttö. Ympäristövaikutusten arviointi. 1/1993 Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1992. 2/1993 Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä 1992. 3/1993 Oulun ympäristön tila 1993. 4/1993 Tölkkisäilykkeiden raskasmetallitutkimus 1993. ISSN 1236-5246