Kuva: Fairtrade Sweden Kuva: Fairtrade Sweden Kuva: Fairtrade Sweden Reilun kaupan lisä Reilun kaupan tuottajaorganisaatioille maksetaan tuotteista saadun hinnan päälle aina Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu koko tuottajayhteisöä hyödyttäviin kehityshankkeisiin. Reilun kaupan lisän käytöstä päättää tuottajien toimikunta. Reilun kaupan lisää on käytetty muun muassa tuotannon kehittämiseen, ympäristön suojeluun sekä terveydenhuollon ja koulutuksen parantamiseen. Lisätuloilla on rakennettu kouluja ja sairaaloita, porattu kaivoja, palkattu tiloille opetus- ja terveydenhoitohenkilökuntaa sekä perustettu hyötykasvitarhoja. Usein Reilun kaupan lisällä tehdyistä hankkeista hyötyvät tuottajien lisäksi myös muut lähialueiden ihmiset. Esimerkiksi Kasinthulan ruokosokeriosuuskunnassa Malawissa on Reilun kaupan lisillä hankittu polkupyöräambulanssi, jonka avulla sairastuneet voidaan kuljettaa hoitoon kauempaakin.
Kuva: Didier Gentilhomme Kuva: Didier Gentilhomme Kuva: Tabitha Otwori Reilun kaupan kriteerit ja valvonta Reilun kaupan järjestelmä on tehty parantamaan kehitysmaissa työskentelevien viljelijöiden ja työntekijöiden työ- ja elinoloja. Valvonta varmistaa, että järjestelmän hyödyt tavoittavat kehitysmaiden tuottajat. Reilua kauppaa tarvitaan, sillä äärimmäisessä köyhyydessä elää noin 1,4 miljardia ihmistä. Reilun kaupan tuotteita viljellään sekä pienillä tiloilla että suurilla plantaaseilla, ja molemmille on tehty omat kriteerinsä. Kriteereissä määrätään, että perhetuottajille maksetaan tuotteesta aina vähintään Reilun kaupan takuuhintaa, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Suurtilojen työntekijät saavat kunnollisten työolojen ohella vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Kriteerit myös määräävät ostajan maksamaan tuotteista Reilun kaupan lisää, joka tulee käyttää koko viljelijäyhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Kriteerien täyttymistä valvoo itsenäinen, puolueettomasti ja läpinäkyvästi toimiva valvontaorganisaatio. Kaikki tuottajat ja tuotantoketjuun osallistuvat valmistajat tarkastetaan säännöllisesti. Paikan päällä tehtävillä valvontakäynneillä tarkastetaan mm. tilojen työolot, ympäristökriteerien täyttyminen, Reilun kaupan lisän käyttö sekä kirjanpito.
Kuva: Didier Gentilhomme Kuva: Didier Gentilhomme Kuva: Linus Hallgren Reilun kaupan takuuhinta Kehitysmaista tulevien maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat heittelevät rajusti, ja yksittäisen viljelijän mahdollisuus neuvotella itselleen kohtuullisia sopimuksia on monessa kehitysmaassa lähes olematon. Reilun kaupan takuuhinta onkin tuottajan turvaverkko, sillä ostajan on maksettava vähintään takuuhintaa myös hintojen romahtaessa. Reilu kauppa on ainoa eettisen kaupankäynnin järjestelmä, joka asettaa takuuhinnan tuotteille ja raaka-aineille. Reilun kaupan takuuhinta on vain vähimmäishinta. Jos markkinahinnat ovat korkeammat myös Reilun kaupan tuottajat saavat tätä korkeampaa hintaa tuotteistaan. Tuottajat voivat myös neuvotella itselleen takuuhintaa korkeamman hinnan esimerkiksi korkeaan laatuun vedoten. Suurin osa esimerkiksi Reilun kaupan kahvista viljellään pientiloilla, joilla tieto tasaisista tuloista tuo vakautta. Perulaisessa CEPICAFE -kahviosuuskunnassa Reilun kaupan takuuhinnan turvin on pystytty tekemään pitkän tähtäimen investointeja, parantamaan maanviljelystekniikkaa ja vähentämään kemikaalien käyttöä. Näin myös kahvin laatu on parantunut.
Kuva: Frédéric Raevens Kuva: Frédéric Raevens Kuva: Frédéric Raevens Reilu kauppa ja ympäristö Reilu kauppa auttaa kehitysmaiden viljelijöitä huolehtimaan ympäristönsä hyvinvoinnista ja kannustaa ympäristöystävällisten viljelymenetelmien käyttämiseen. Monissa kehitysmaissa käytetään edelleen esimerkiksi Suomessa käytöstä poistettuja kemikaaleja ja torjunta-aineita, jotka voivat olla erittäin haitallisia sekä viljelijöille että maaperälle. Reilun kaupan järjestelmässä tavoitteena on löytää tasapaino ympäristön suojelemisen ja kaupallisen toiminnan välillä sekä mahdollistaa luonnonmukainen viljely ja vähäinen kemikaalien käyttö. Järjestelmässä on tiukat ympäristökriteerit, jotka velvoittavat sekä perheviljelijöitä että suurtiloja. Ympäristökriteereissä keskeistä on maaperästä ja vesistöistä huolehtiminen. Kiellettyjen kemikaalien lista on pitkä ja tiloja ohjataan vähentämään viljelyssä käytettäviä kemikaaleja. Monilla tiloilla Reilun kaupan lisää on käytetty ympäristöhankkeisiin.
Kuva: Didier Gentilhomme Kuva: Didier Gentilhomme Kuva: Didier Gentilhomme Reilu kauppa ja tasa-arvo Reilun kaupan järjestelmässä tasa-arvon edistäminen on keskeinen asia ja kaikki syrjintä on ehdottomasti kielletty. Ihmisiä ei saa asettaa heikompaan asemaan esimerkiksi rodun, sukupuolen, ihonvärin, iän, vammaisuuden tai poliittisten mielipiteiden takia. Reilun kaupan tiloilla on kielletty epätasa-arvoinen palkkaus ja huomiota kiinnitetään siihen, että työntekijöiden vakinaistamiseen tai kouluttamiseen ei liity syrjintää. Reilun kaupan järjestelmässä huolehditaan erityisesti naisten tasa-arvosta. Järjestelmä vaatii, että naisilla on yhtäläiset oikeudet hyötyä Reilun kaupan järjestelmästä ja Reilun kaupan myötä saatavista lisätuloista. Lisäksi naisilla on oltava oikeus vähintään kahdeksan viikon äitiyslomaan. Pientilallisten muodostamissa osuuskunnissa Reilun kaupan järjestelmä kannustaa naisia hakeutumaan osuuskunnan johtotehtäviin. Lisäksi Reilun kaupan lisää rohkaistaan käyttämään sukupuolten tasa-arvoon tähtääviin hankkeisiin. Intialaisessa Sunrise-riisiosuuskunnassa Reilun kaupan lisillä on hankittu ompelukoneita, palkattu opettaja ja järjestetty osuuskunnan naisille puolen vuoden mittainen koneompelukurssi. Kurssin tavoitteena on auttaa maaseudun naisia ansaitsemaan omaa rahaa.
Kuva: Marie-Amélie Ormières Kuva: Marie-Amélie Ormières Kuva: Marie-Amélie Ormières Reilu kauppa ja puhdas vesi Maailmassa elää yli 1,1 miljardia ihmistä ilman puhdasta vettä, eli noin joka kuudes maailman ihminen joutuu juomaan likaista vettä. Likaisen juomaveden mukana leviävät monet vakavat sairaudet, kuten kolera ja erilaiset loistaudit. Vesihuollon parantaminen esimerkiksi porakaivoja ja vesiposteja rakentamalla on tehokas keino vähentää näitä helposti estettäviä ja usein tappavia tauteja. Vesihuollon parantaminen vaikuttaa erityisesti naisten ja tyttöjen elämään. Veden kantaminen kilometrien päästä on usein naisten ja tyttöjen tehtävä, ja se saattaa viedä päivittäin jopa useita tunteja. Painavien vesiastioiden kantaminen on raskasta työtä, eikä sen jälkeen jää aikaa tai voimia koulunkäyntiin. Kehitysmaissa yleisin tyttöjen koulunkäynnin este onkin jokapäiväisen veden kantaminen. Reilun kaupan lisää on monissa osuuskunnissa käytetty kaivojen poraamiseen ja vesipumppujen hankkimiseen. Kavokivan kaakao-osuuskunnassa Norsunluurannikolla lisärahalla on rakennettu uusia ja korjattu kymmeniä vanhoja vesiposteja. Nyt lähes jokaisella osuuskunnan jäsenellä on saatavilla puhdasta juomavettä omassa kylässään.
Kuva: Nathalie Bertrams Kuva: Nathalie Bertrams Kuva: Nathalie Bertrams Reilu kauppa ja koulutus Lapsen oikeus koulutukseen on YK:n lasten oikeuksien sopimuksen tunnustama perusoikeus. Oikeus oppia ei kuitenkaan toteudu kaikkialla, vaan joka viides kehitysmaassa asuva aikuinen on lukutaidoton ja 75 miljoonalla lapsella ei ole mahdollisuutta käydä koulua. Koulutuksen puute onkin sekä köyhyyden syy että seuraus. Viljelijäperheiden toimeentulon parantuessa Reilun kaupan myötä yhä useampi lapsi pääsee kouluun. Myös suurtilojen työntekijöiden lasten koulunkäyntiä tuetaan ja työnantajan on huolehdittava, että työnantajan tiloissa asuvien työntekijöiden lapsilla on mahdollisuus käydä koulua. Koulutusta tuetaan Reilun kaupan lisällä monin eri tavoin, esimerkiksi rakentamalla ja kunnostamalla koulurakennuksia, palkkaamalla opettajia, hankkimalla koulutarvikkeita ja myöntämällä lasten vanhemmille matalakorkoisia lainoja, jotka kattavat koulunkäynnin kustannukset. Ghanalaisessa Volta River Estatesin banaaniosuuskunnassa Reilun kaupan lisällä on hankittu koulutarvikkeita ja koulupukuja sekä rakennettu katoksena toimineeseen kouluun seinät. Alueelle on myös Reilun kaupan lisien avulla saatu ammatillista koulutusta tarjoava oppilaitos.
Kuva: Marie-Amélie Ormières Kuva: Marie-Amélie Ormières Kuva: Marie-Amélie Ormières Reilu kauppa ja lasten asema Köyhissä oloissa kasvavien lasten asema on erittäin haavoittuva. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on yleistä kehitysmaissa, etenkin maataloustuotannossa. Lapsityövoiman hyväksikäytöllä tarkoitetaan työntekoa, joka haittaa lasten kasvua ja kehitystä sekä estää koulunkäyntiä. Yli 200 miljoonaa lasta tekee työtä, joka on haitallista heidän kehitykselleen. Reilu kauppa vaikuttaa lapsityövoiman hyväksikäytön syihin parantamalla tuottajayhteisöjen toimeentuloa ja elinoloja. Lapsityövoiman hyväksikäyttökieltoa valvotaan tarkasti ja rikkeisiin puututaan välittömästi. Norsunluurannikolla, Daloan alueella sijaitsevassa Kavokivan kaakao-osuuskunnassa lasten asemaa on parannettu Reilun kaupan lisän avulla. Lisätuloja on käytetty lainoi hin, joilla vanhemmat ovat voineet maksaa lasten koulumaksuja. Vanhemmille on myös järjestetty koulutusta lapsityövoiman hyväksikäytön haitallisuudesta. Kavokivan alueella aikuisista viljelijöistä lukutaidottomia oli aiemmin noin 95 prosenttia, mutta Reilun kaupan ansiosta heidän lapsistaan lähes jokainen käy koulua.
Kuva: Didier Gentilhomme Kuva: Sean Garrison Kuva: Sean Garrison Reilu kauppa ja turvalliset työolot Kehitysmaissa työntekijöiden turvalliset työolot eivät ole itsestäänselvyys. Työtä tehdään usein ilman riittäviä suojavälineitä, vailla riittävää lepoa ja ilman oikeutta esimerkiksi äitiyslomaan. Työntekijöillä ei useinkaan ole mahdollisuutta valvoa etujaan ja työolojaan itse siksi, että järjestäytyminen on kielletty tai ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvia työntekijöitä syrjitään tai vainotaan. Reilun kaupan järjestelmässä turvallisten työskentelyolosuhteiden toteutumista valvotaan. Työntekijöiden käytössä on riittävät suojavälineet esimerkiksi tuholaistorjuntaa tai korkealla tehtäviä töitä varten, ja työntekijät koulutetaan näihin tehtäviin. Myös maan lakien mukainen työaika, vuosiloma ja äitiysloma sekä ylityöt kuuluvat tiloilla tehtävien tarkastusten piiriin. Työntekijöillä on vapaus kuulua ammattiyhdistykseen. Reilun kaupan järjestelmään kuuluvalla Nevado Roses -kukkatilalla Equadorissa työntekijöiden koulutukseen panostetaan osana työturvallisuuden parantamista. Työntekijät saavat koulutusta työtehtäviensä suorittamiseen, ja lisäksi tarjolla on ensiapu- ja kierrätyskoulutusta sekä koulutusta työntekijöiden oikeuksista. Työntekijöiden lapsille on myös perustettu päiväkoti, jossa he voivat viettää päivänsä turvallisesti, kun vanhemmat ovat työssä. Kuhunkin tilan työvaiheeseen on asianmukaiset suojavälineet, joiden käyttö on pakollista. Lisäksi tilalla toimii oma terveysasema.
Kuva: Linus Hallgren Kuva: Fairtrade Sweden Kuva: Fairtrade Sweden Reilu kauppa ja terveydenhuolto Maailmassa kuolee vuosittain 11 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta sairauksiin, jotka olisivat helposti torjuttavissa terveydenhuollon, rokotteiden ja puhtaan veden avulla. Esimerkiksi Afrikan väestöstä 90 prosenttia asuu alueella, jossa 10.000:tä ihmistä kohti on alle viisi lääkäriä. Reilun kaupan lisiä on monissa osuuskunnissa käytetty terveydenhuollon parantamiseen. Lisillä rakennetaan sairaaloita ja terveysasemia, palkataan lääkäreitä, sairaanhoitajia ja kätilöitä ja hankitaan hoitotarvikkeita. Reilun kaupan lisillä ylläpidettyjä terveyskeskuksia pääsevät käyttämään myös ne kylän asukkaat, jotka eivät itse ole Reilun kaupan viljelijöitä. Kasinthulan ruokosokeriosuuskunnassa Malawissa on Reilun kaupan lisää käytetty terveydenhuollon parantamiseen. Kun kylään on saatu porakaivot ja puhdasta vettä, veden mukana leviävät sairaudet on saatu kitkettyä. Ennen kokonainen terveysasema hoiti vedestä sairastuneita. Nyt terveysasema on muutettu yleissairauksien klinikaksi, ja lisäksi olemme Reilun kaupan lisällä saaneet kylään myös lastenklinikan, kertoo Reilun kaupan sokerinviljelijä Charity Mzongwe.