LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN TARKISTAMISEKSI VUODESTA 2017 ALKAEN
Koulutusosion painoarvo on tarkoituksenmukainen ottaen huomioon ammattikorkeakoulujen profiilin ja tehtävät korkeakoulujärjestelmässä. Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävät ja koulutusvastuut ovat laajat ja sen perusteella koulutuksen merkittävä painoarvo rahoitusmallissa on perusteltua. Tärkeää on, että rahoitusmallissa on myös jatkuvuutta, jotta se mahdollistaa ammattikorkeakouluille pitkäjänteisen kehittämisen ja toiminnan ennakoinnin. Esitys on tarkoituksenmukainen, mutta siihen liittyy seuraavat käytännön huomiot. Tutkintojen osuus rahoitusmallissa on edelleen varsin korkea verrattuna yliopistojen rahoitusmalliin. Tämä on jo nyt tehnyt ammattikorkeakoulusta tehokkaan toimijan koko korkeakoulukentässä, joka ilmenee hyvin korkeakouluja koskevista tilastoista.
Ehdotettu malli kannustaa myös edelleen ammattikorkeakouluja hakukohteiden ja korkeakouluosaamisen kehittämiseen, opintopolkujen tehokkuuteen sekä opiskelijoiden ohjaukseen. Ammattikorkeakoulujen haasteena tässä tehtävässä on edelleen vähenevä rahoituskehys ja ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksen osuus koko korkeakoulujen rahoituksesta (noin 1/3 osa). Ammattikorkeakoulujen rahoitusta on leikattu hyvistä kansallisista tuloksista huolimatta vahvasti viimeisten vuosien aikana, vaikka ammattikorkeakoulut tuottavat tutkintoja tehokkaasti ja taloudellisesti. Tämä olisi huomioitava näkyvämmin julkisen talouden suunnitelmassa ja valtion rahoituksen jakautumisessa korkeakoululaitoksen kesken. Tutkintojen alakohtaisten kertoimien taustalla on luonnollisesti alojen erilaiset koulutuksen historiaan perustuvat kustannusrakenteet. On selvää, että ammattikorkeakoulujen koulutusvastuiden kustannuksissa on luontaisia eroja (erityisesti tekniikka ja kulttuurialan koulutus), joita ammattikorkeakoulut joutuvat edelleen ratkaisemaan sisäisesti rahanjaossa koulutusvastuiden ja strategiansa pohjalta. Osittain ammattikorkeakoulujen koulutusprofiilien kansallista vastuuta voidaan ottaa huomioon strategirahoituksessa, joka on kannatettava väline. Tutkintoleikkurien käyttöönottaminen on perusteltua. Mutta tutkintoleikkuriin ei pitäisi sisällyttää EU/ETAmaiden ulkopuolisille opiskelijoille myytäviä tutkintoja. Myytävistä tutkinnoista saatavat tulot tulisi olla ammattikorkeakouluille lisätuloja valtion rahoituksen lisäksi. Työelämälähtöisten ylempien ammattikorkeakoulutukintojen osalta on kannatettavaa, ettei tutkintoleikkuria aseteta. ISCED- luokituksen mukaisia koulutusmääriä ja tutkintoleikkuria sovittaessa, on huomioitava, että joillakin ammattikorkeakouluilla voi olla ISCED- luokassa vain yksi tutkinto, korkeintaan kaksi. Tällöin ISCED-alan sisällä liikkumavaraa/joustoa keskiarvona saman luokan muihin mahdollisiin tutkintoihin ei ammattikorkeakoululla ole käytössä, vaan tutkintoleikkuri kohdentuu suoraan kyseiseen tutkintomäärään (työvoiman ennustettuun tarpeeseen sopimuskaudella 2017-2020). Näiden ammattikorkeakoulujen tilanteissa tutkintoleikkurin asettamisella on merkittävä strateginen ohjausvaikutus sekä vaikutus ammattikorkeakoulun rahoitukseen, joka huomioitava sopimusneuvotteluissa. Laskentamekanismin muutos on tarkoituksenmukainen. Esityksessä kannatettavaa on, että suoritettuja opintopisteitä voidaan käyttää myös seuraavina vuosina. Suorituspäivien osalta mm. kesäopintoine tehdyt suoritukset voivat tuoda käytännön haasteita opintosuoritusten sujuvaan rekisteröintiin, joten tämä olisi otettava huomioon opintopisteiden kirjauskäytäntöjen ohjeissa.
Ehdotus on perusteltu, mutta edellyttää seurantatietojen osalta yksiselitteistä ohjeistusta (erityisesti yhteistyösopimuksiin perustuvat opinnot), jotta rahoitus lasketaan yhteistyösopimuksissa oikeudenmukaisesti vain yhteen kertaan (esim. toinen amk saa tutkinnot, toinen lukee opinnot 55 opintosuorituksiin). Erikoistumiskoulutusten osalta rahoituksen kannustavuus on suhteellisen pieni. Kun uusia koulutustehtäviä tuodaan ammattikorkeakoulujen perustehtäviin, niin tällöin on myös tarkasteltava rahoituksen kokonaiskehystä. Erikoistumiskoulutuksen kehittymisen ja koulutusmuodon vakiintumisen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että myös yhteiskunta (esim. sote-ala) ja työ- ja elinkeinoelämä osallistuvat koulutuksen kustannuksiin. Elinikäisen oppimisen kannalta on oleellista, että erikostumiskoulutukset saadaan hyvin käyntiin, sillä aikuisväestö tarvitsee uutta osaamista. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen poistaminen rahoitusmallista erillisenä tekijänä on kannatettava. Työllisten rahoitustekijän vahvistaminen on kannatettavaa, mutta se edellyttää entistä parempaa ja tuoreempaa tilastoaineiston keruuta ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittumisen osalta. Esitys on perusteltu ja palautekysely on kattava. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta AVOP- mittaristoa on syytä vielä tarkentaa joidenkin kysymysten osalta (esim. työelämäneuvonta). Esitys on tarkoituksenmukainen ja kannattava. On tärkeää, että opiskelijavaihdon lisäksi mitataan myös ulkomailla tehtyä harjoittelua ja erilaisia opiskelijayhteistyönä tehtyjä projekteja joko toisen korkeakoulun tai työ- ja elinkeinoelämän kansainvälisten toimijoiden kanssa.
EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille myytävät tutkinnot ja niiden mukaan ottaminen tutkintoleikkuriin. Tämä olisi tarkasteltava uudelleen sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa. Myytävistä tutkinnoista saatavat tulot tulisi olla tutkintoleikkurin ulkopuolella ja siten ne kannustaisivat korkeakouluja aktiivisesti kehittämään koulutusvientiä monimuotoisesti ja -alaisesti. Tällä on myös vaikutusta korkeakoulujen laadun kehittymiseen. Esitys on kannatettava. Innovaatiotoiminnan julkiset rahoituslähteet puuttuvat lähes kokonaan ammattikorkeakouluilta, joka vaikeuttaa perustehtävien toteuttamista. Innovaatiotoiminnan vahvistaminen on hallituksen kärkitavoitteita. Korkeakoulujen ja erityisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli ei kannusta sellaisen toiminnan edistämiseen. Tilanne johtaa myös siihen, kuinka ammattikorkeakoulujen rahoitusmallilla voidaan oikeasti kannustaa ammattikorkeakouluja lakisääteiden innovaatiotehtävän toteuttamiseen, jos rahoitusvälineet puuttuvat. Julkisia TKI- rahoituslähteitä tulisi kehittää ja uudistaa, jotta ne kohtelevat tasapuolisesti eri korkeakoulutoimijoita TKI- toiminnan luonteen mukaisesti. Kokonaisosuus on harkittu ja tasoltaan perusteltu, kun strategiarahoitus (5 %) tässä muodossa tulee uutena elementtinä käyttöön myös ammattikorkeakouluille vuodesta 2017. Strategirahoituksen ohjausvaikutuksista ei ole vielä kokemuksia, joten rahoituksen taso (n. 45-50 milj. euroa vuosittain) on riittävä rahoitusmallin uudistuksen tässä vaiheessa. Strategiarahoituksen myöntämisen lähtökohdat tulee olla läpinäkyvät.
Alakohtaisen rahoituksen osuus (1 %) on riittävä ja esityksenä perusteltu. Tästä huolimatta alakohtaisuuden kriteerit ovat moninaiset ja tulkintaa myös sisältävät (harvinaisuus, poikkeuksellisen kallis ala, yhteiskuntapoliittinen vastuu), ja tältä osin alakohtainen huomioiminen ei välttämättä kohtele ammattikorkeakouluja tasapuolisesti. Alakohtaisuus on osaltaan osa ammattikorkeakoulujen profiilia ja koulutusvastuita, joissa rahoitus tulee jo tutkintojen suorittamisen kautta. Osassa on taustalla valtakunnallinen erityistehtävä. Esitys on tarkoituksenmukainen. Yleisesti ottaen haasteena on ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksen taso ja sen mittavat leikkaukset. Rahoituksen kokonaistason on oltava vakaa ja sillä tasolla, että ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus perustehtäviensä laadukkaaseen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Ei huomautettavaa
Esitykset ovat perusteltuja ja tärkeitä rahoituksen kehittämisen näkökulmasta. Innovaatiotoiminnan rahoitus on hyvä nostaa keskusteluun ja mukaan rahoituksen kansalliseksi kohteeksi toimintaan profiloituneille ammattikorkeakouluille. Innovaatiotoiminnan vahvistaminen on hallituksen kärki-ideoiota. Rahoitusmallit eivät kannusta sellaisen toiminnan edistämiseen Koulutusviennin ja EU/ETA- maiden ulkopuolisten tutkintojen vaikutus valtion ja korkeakoulujen rahoitukseen on otettava myös tarkasteluun kokemusten ja tiedon perusteella (tutkintoleikkuri ei perusteltu tässä vaiheessa). Laadullisen työllistymisen osalta työryhmän esitys on varsin hyvin perusteltu. Uraseurannan tietopohja tulee saada ensin luotettavasti ja tarkoituksenmukaisesti kuntoon, jotta sen perusteella voidaan jakaa korkeakouluille rahoitusta. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa kannustetaan voimakkaasti korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistämiseen. Tällä hetkellä rahoitusmallissa ei ole tähän kannustavia elementtejä. Korkeakoulujen ja tiedelaitosten yhteistyö on nähtävä voimavarana ja siihen on hyvä löytää myös kannusteet. Rahoitusmallin tulee myös jatkossa perustua jatkuvuuteen ja ennakoitavuuteen. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Tapio Varmola Puheenjohtaja Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja