OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Lahden seudun ympäristölautakunta 26.11.2013 86 Ympäristölupamääräysten tarkistamispäätös / Neste Markkinointi Oy, Neste Hennala, Hennalankatu 309, Lahti polttonesteiden jakeluasema D/1237/11.01.00.01/2012 Perusteluosa Neste Markkinointi Oy on 10.12.2012 jättänyt ympäristölautakunnalle ympäristölupahakemuksen, joka koskee osoitteessa Hennalankatu 309 toimivaa Neste Hennalan polttonesteiden jakeluaseman lupamääräysten tarkistamista. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa. HAKEMUS Luvan hakija Neste Markkinointi Oy, PL 95, 00095 Neste Oil, yhteyshenkilö Hannu Keränen, puh. 050 458 4857. Toiminta ja sen sijainti Neste Hennala huoltoasema sijaitsee osoitteessa Hennalankatu 309, 15700 Lahti, Hennalan kaupunginosassa 27, korttelissa 27020, tontilla 1. Kiinteistöllä toimii polttonesteiden jakeluasema seteli- ja korttiautomaatin kautta 24 tuntia vuorokaudessa sekä Kesko Oy:n toimesta kahvio- ja elintarvikemyymälä. Huoltoasema on avoinna arkisin klo 6.30-24 ja viikonloppuisin klo 8-24. Toimialatunnus: huoltoasematoiminta 50501. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki (86/2000 28 ) ja ympäristönsuojeluasetus (169/2000, 1 kohta 5 a). Asetuksen 7 :n kohdan 5 a mukaan jakeluaseman ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Hakemuksen vireilletulo Hakemus on tullut ympäristölautakunnalle 10.12.2012. Hakemusta on täydennetty 6.6.2013 polttonesteiden imuputkimateriaalin osalta. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Ympäristö- ja rakennuslautakunta on myöntänyt polttonesteiden jakeluasemalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan 3.2.2005, jossa on määrätty toimittamaan lupamääräysten tarkistamishakemus vuoden 2012 loppuun mennessä. Kiinteistön omistaa Lahden kaupunki, joka on tehnyt Best Chain Oy:n (y-tunnus: 1626491-6) kanssa vuokrasopimuksen alueesta. Sopimus on voimassa 31.12.2033 asti.
Toiminnan sijaintialue ja sen ympäristö Huoltoasema on toiminut tontilla vuodesta 1971 alkaen. Jakeluasema sijaitsee moottoriajoneuvojen ja huoltoasemien korttelialueella. Ympäröivät alueet ovat puistoaluetta, lähivirkistysaluetta, yleisten rakennusten aluetta, varuskunta-aluetta, yleistä tiealuetta sekä yhdistettyä liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta. Alue sijaitsee Lahden I-luokan pohjavesialueella (0439801), ei kuitenkaan pohjaveden muodostumisalueella. Launeen vedenottamo sijaitsee noin 1 400 metrin päässä jakeluasemalta kaakkoon. Vedenottamo on ollut pois käytöstä vuodesta 2001 lähtien kohonneen torjunta-ainepitoisuuden (atratsiini) vuoksi. Alueella ei ole yksityiskaivoja, koska alueella on kunnallinen vesihuoltoverkosto. Vuonna 2005 myönnetyn ympäristölupahakemuksen liitteenä esitetyn pohjavesiselvityksen mukaan maaperä jakeluaseman alueella on täyttöhiekkaa 2-2,5 metrin paksuudelta, jonka alla on vettä heikosti johtavaa silttiä ainakin 7-12 metrin syvyyteen asti. Siltin alla on vettä paremmin johtava hiekkakerros. Pohjaveden luontainen muodostuminen on aseman alueella vähäistä. Piha-alue on päällystetty asfaltilla. Huoltoasematontin itäreunaan on asennettu pohjaveden havaintoputki lokakuussa 1996. Putken kohdalla maaperä on vettä johtavaa silttiä ja hienoa hiekkaa, joka painuu jakeluaseman kohdalla heikosti vettä läpäisevän saven alle ja tavattiin pääsäiliöalueella noin seitsemän metrin syvyydessä. Pohjaveden virtaus suuntautuu alueella kaakkoon kohti Vesijärvi-Laune ruhjetta ja edelleen Launeen vedenottamolle. Pohjaveden virtaus on aseman läheisyydessä hidasta, koska maaperä ei ole erityisen vettä johtavaa. Alueella ei ole vesioikeuden vahvistamia vedenottamon suoja-alueita tai -määräyksiä. Toiminnan kuvaus Kiinteistöllä toimii polttonesteiden jakeluasema (automaatin kautta 24 h) ja myymälä. Myymälärakennuksessa toimii kahvio, elintarvikemyymälä ja auton pikapesuhalli. Asemalla on käytössä yksi väliseinällä jaettu (25+25 m 3 ) 50 m 3 :n bensiinisäiliö, yksi 30 m 3 :n bensiinisäiliö ja yksi 30 m 3 :n dieselöljysäiliö. Säiliöt ovat kaksivaippaisia. Laitteistot ja rakenteet, ympäristökuormitus ja toimet sen rajoittamiseksi Huoltoasemalla käytössä olevat maanalaiset polttoainesäiliöt (3 kpl, yhteistilavuus 110 m 3 ) ovat kaksivaippaisia standardin SFS 2736 mukaisia ylitäytönestimillä ja elektronisilla pinnanmittausjärjestelmillä varustettuja. Säiliöt on varustettu kaksoisvaippojen välitilan vuodonilmaisujärjestelmällä. Kaksivaippaisten säiliöiden välitila on täytetty glykolivesi-seoksella, jonka tilavuuden poikkeavuuksia paisuntaastiassa valvomalla voidaan havaita mahdollinen vuoto. Välitilan valvonnalla on hälytysjärjestelmä, joka hälyttää asemalla. Polttoaineiden varastointimäärää seurataan säiliöiden täyttö- ja myyntimääriä vertaavalla järjestelmällä (Veder-Root TLS-350 R). Tämän avulla voidaan erottaa huoltoasemalta varastettava polttoainemäärä ja muu hävikki. Säiliöt on asennettu palavien nesteiden varastoinnista ja ja-
keluasematoiminnasta annettujen viranomaismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Säiliössä 1 varastoidaan 95 E -bensiiniä (maksimitilavuus 30 m 3 ) ja se on otettu käyttöön vuonna 1990. Säiliössä 2 varastoidaan väliseinällä erotettuna 95E ja 98E -bensiiniä (maksimitilavuus 50 m 3 ) ja se on otettu käyttöön vuonna 1990. Säiliö 3 varastoidaan dieseliä (maksimitilavuus 30 m 3 ) ja se on otettu käyttöön vuonna 1992. Säiliöt on tarkastettu 20.8.2008 ja niiden kunto on todettu A-luokkaisiksi. Säiliöiden täyttöputkitus on tehty galvanoidusta teräksestä DN 100. Säiliöiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmapäästöjä vähennetään polttoainehöyryjen ykkös- ja kakkosvaiheen talteenottojärjestelmillä (ns. Stage 1 ja 2). Järjestelmässä maanalaisiin säiliöihin kertynyt polttoainehöyry kerätään täytön yhteydessä säiliöautoon, jolla höyry kuljetetaan aineen toimittajalle nesteytykseen (Stage 1). Tankattavan auton bensiinisäiliöstä tuleva höyry kerätään maanalaisiin säiliöihin jakelulaitteissa olevan pumpun avulla (Stage 2). Polttoainesäiliöiden täyttöpaikan ja jakelualueen mahdolliset päästöt maaperään torjutaan tiiviillä rakenteilla sekä hulevesien viemäröinnillä öljyn- ja bensiininerottimen kautta jätevesiviemäriin. Jakelualue ja täyttöpaikka on pinnoitettu Lemdense-tiivisasfaltilla. Jakelualueen ja imuputkireitin alla on kaksinkertainen tiivistysrakenne 0,2 mm:n paksuisesta rakennusmuovista, joka on viemäröity öljyn- ja bensiininerottimen kautta jätevesiviemäriin. Täyttöpaikan alla on 0,8 mm:n HDPE-muovikalvo, joka on viemäröity öljyn- ja bensiininerottimen kautta jätevesiviemäriin. Säiliöiden täyttöputket on varustettu pidätyskaivoilla, joihin mahdolliset ylivuodot kerääntyvät. Hakemuksen täydennyksen, joka on toimitettu 6.6.2013, mukaan polttonesteiden imuputkien materiaali on rakennusaikana käytettyä standardimateriaalia, joka ei täytä myöhemmin voimaan tullutta asetusta. Lisäksi hakemuksesta saatujen lausuntojen vastinepyynnön yhteydessä (27.9.2013) on erityisesti pyydetty ottamaan kantaa polttonesteiden imuputkien öljyhiilivetyjen pidättävyyteen ja mahdollisesta putkien vaihtamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Jakelu- ja täyttöalueen hulevedet viemäröidään elektronisella hälytysjärjestelmällä varustettuun öljyn- ja bensiininerottimeen. Pesuhallin pesuvedet johdetaan hiekanerotuskaivojen kautta erillisen öljynja bensiininerottimen kautta jätevesiviemäriin. Erottimien öljyn ja lietteen määrä tarkastetaan kaksi kertaa vuodessa ja erottimet tyhjennetään tarvittaessa. Jakeluasemalla käytössä olevat pinnanmittaus-, välitilanvalvonta- ja erottimien täyttymishälytinjärjestelmät ovat jatkuvan valvonnan piirissä (ns. Lenel-järjestelmä). Huoltoaseman jakelualue on varustettu alkusammutuslaitteella ja polttonesteiden imeytysaineella. Tiedot syntyvistä jätteistä Huoltoaseman pihassa on ongelmajätteiden keräyspiste asiakkaille. Keräyspisteessä vastaanotetaan mm. öljyjä, akkuja, loisteputkia ja maalia. Keräyspistettä hoitaa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Mittarikorokkeiden roska-astioihin kertyy noin 1000 kg sekajätettä
vuosittain. Sekajäte koostuu lähinnä käsipyyhepaperista. Öljyn- ja bensiininerottimeen kerääntyvä öljy ja liete sekä hiekanerotuskaivojen sakka ja liete ovat vaarallista jätettä. Erottimet tarkastetaan kaksi kertaa vuodessa ja ne tyhjennetään tarvittaessa. Öljyä, lietettä ja sakkaa ei kerry yleensä niin paljon, että tyhjennystarvetta olisi vuosittain. Keskimäärin lietettä ja hiekkaa kertyy yhteensä noin 400-600 kg vuodessa. Pohja- ja huokosveden sekä huokosilman tarkkailu Jakeluasemakiinteistön itäreunaan asennetun pohjavesiputken HP135 ja jakeluasemasta noin 180 m päässä etelään asennetun pohjavesiputken HP 130 kautta on havainnoitu alueen pohjaveden tilaa ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Jakeluasematontilla sijaitsevassa putkessa pohjavesipinta on ollut noin 15-17,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Näytteistä on tutkittu öljyhiilivedyt, MTBE, TAME, BTEX-yhdisteet ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (TVOC). Jakeluasemakiinteistöllä sijaitsevan havaintoputken HP 135 tulokset ovat olleet alle laboratorion määritysrajojen lukuun ottamatta 13.5.2008 havaittua 4 µg/l MTBE-pitoisuutta ja 1 µg/l tolueenipitoisuutta sekä 11.5.2009 havaittua 5 µg/l MTBE-pitoisuutta. Havaintoputkessa HP 130 on havaittu vuosien 2006-2010 aikana MTBE:tä 2-60 µg/l, mutta vuoden 2010 jälkeen pitoisuus ei ole ylittänyt laboratorion määritysrajaa 0,5 µg/l. Jakeluaseman käytössä olevan säiliökaivannon ja vanhan säiliökaivannon huokosilmaa ja -vettä on tarkkailtu kaksi kertaa vuodessa. Tulosten perusteella käytössä olevan säiliökaivannon vedessä on todettu MTBE:tä 1,1 mg/m 3, bentseeniä 1,1 mg/m 3 sekä TVOC:eja 5,3 mg/m 3 19.5.2008. Lisäksi tarkkailussa on havaittu yksittäisiä TVOC-pitoisuuksia (2,1-5,3 mg/m 3 ) vuosien 2008, 2009 ja 2011 näytteenottokerroilla. Käytöstä poistetun vanhan säiliökaivannon huokosvesianalyyseissä on todettu öljyhiilivetyjä 0,18 mg/l, MTBE:tä 2 µg/l ja tolueenia 1 µg/l 13.5.2008 sekä MTBE:tä 2-3 µg/l 11.5.2009, 14.5.2010 ja 18.5.2012. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakemuksen mukaan polttonesteen jakeluasemille ei ole olemassa toimialakohtaista Euroopan unionin laajuista BAT- referenssidokumenttia (BREF), eikä Suomessa ole laadittu jakeluasematoimintaan liittyvää kansallista BAT-raporttia. Toiminnanharjoittaja on esittänyt, että ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisella tarkoitetaan sitä, että ympäristön kannalta tehottomampi ja heikompi ratkaisu korvataan vahvemmalla ja ympäristönsuojelullisesti tehokkaammalla ratkaisulla, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jakeluasemalla on toteutettu parasta käyttökelpoista tekniikkaa aseman rakennusvaiheen aikana niin hyvin kuin se on silloin ollut mahdollista. Ympäristöasioiden hallinta Jakeluasemalla ei ole käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lahden kaupungin ilmoitustaululla (Harjukatu 31) 8.8.-9.9.2013, Uusi Lahti -sanomalehdessä 7.8.2013 sekä Lahden kaupungin/lahden seudun ympäristöpalveluiden internetsivuilla. Tiedossa oleville asianosaisille on lähetetty erikseen tieto hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Tehdyt tarkastukset Ympäristöluvan myöntämisen jälkeen jakeluasemalla on pidetty määräaikaistarkastuksia 5.5.2006, 29.10.2008, 11.8.2010 ja 13.11.2012. Tarkastusmuistiot ovat nähtävänä asiapapereissa. Hakemuksesta pyydetyt lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Lahden kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan maankäytöltä, Lahti Aqua Oy:ltä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta. Maankäytön antaman lausunnon mukaan Lahden yleiskaavassa 2015 on "P" ja "P3"-merkintöjä, ja P-merkintä tarkoittaa "Kaupallisten palvelujen aluetta. Alue varataan alueellisesti merkittäville kaupan palveluille. Ympäristön tulee olla viihtyisä, turvallinen ja esteettisesti laadukas niin autoilijan, pyöräilijän kuin jalankulkijankin näkökulmasta". P3-merkintä tarkoittaa "Hennala. Alueella on päivittäistavaramyymälän yhteyteen syntynyttä pienimuotoista kaupallista toimintaa. Alueen muuttuessa varmistettava päivittäistavaramyymälän säilyminen." Asemakaavan (23.10.1980) mukaisesti korttelialue on "Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialualue" (AM). Hakemuksessa esitetty toiminta ei ole ristiriidassa tontin asemakaavan ja Lahden 2025 yleiskaavan kanssa. Tontti on vuokrattu Best Chain Oy:lle, ja vuokra-aika päättyy 31.12.2033. Lahti Aqua Oy on esittänyt lausuntonaan: Yhtiön tulee tehdä/päivittää teollisuusjätevesisopimus Lahti Aqua Oy:n kanssa. Hyväksytty jätevesien tarkkailuohjelma sekä tarkkailuohjelman tulokset tulee toimittaa Lahti Aqua Oy:lle, lahtiaqua@lahtiaqua.fi. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoiden tulee täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimukset. Neste Markkinointi Oy:n tulee tarkastaa, että vesimittarin yhteyteen on asennettu yksisuuntaventtiili. Muuten Lahti Aqua Oy:llä ei ole huomautettavaa Neste markkinointi Oy:n ympäristölupahakemukseen." Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomauttamista hakemukseen. Päijät-Hämeen pelastuslaitos pyytää lausunnossaan kiinnittämään huomiota lupamääräysten tarkistamisessa seuraaviin seikkoihin: - säiliöt tarkastutetaan yhtiön/ympäristöviranomaisten kunnossapito-
ohjelman määrittelemin väliajoin - potentiaalintasaus ja maadoitus (mahdollisesti viallinen) mitataan kunnossapito-ohjelman mukaisin väliajoin, samoin varolaitteet - mittarikatoksen vapaa korkeus merkitään asianmukaisesti Pelastuslaitos toteaa myös, että kohteen osoitenumero tulee asentaa, takapihalla sijaitsevan jäteaitauksen tavarat on toimitettava kierrätykseen ja mittarikentän sammuttimelle tulee tehdä tarkastus vuosittain (sammutin pakkaselle altis). Hakijan vastine Neste Markkinointi Oy:ltä on pyydetty vastine annetuista lausunnoista. Hakija on esittänyt myös lisäselvityksen Lahden seudun ympäristöpalveluiden 27.9.2013 esittämän pyynnön perusteella, joka koski polttonesteen imuputkien öljyhiilivetyjen pidättävyyttä ja imuputkien vaihdosta aiheutuvia kustannuksia. Lahti Aqua Oy:n lausuntoon hakija toteaa, että kiinteistönomistaja BC Real Estate tekee teollisuusvesijätesopimuksen Lahti Aquan kanssa. Ovenia Oy tekee Ruokakeskon toimesta ehdotuksen teollisten jätevesien tarkkailuohjelmaksi, joka esitetään hyväksyttäväksi Lahti Aqualle. Ruokakesko toteuttaa tarkkailun. Kiinteistönomistaja BC Real Estate asentaa yksisulkuventtiilin vesimittarin yhteyteen. Pelastusviranomaisen lausuntoon hakija toteaa, että polttonestesäiliöt on tarkastettu 20.8.2008. Seuraava tarkastus tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä Neste Markkinoinnin kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Aseman valvontalaitteiden hälytykset on Lenel-kaukovalvonnassa. Neste Oil on antanut toimeksiannot mittarikatoksen korkeusmerkinnästä ja säiliöauton maadoituksesta. Kohteen osoitenumero tehdään välittömästi Ovenian toimesta. Jäteaitaus tyhjennetään Ruokakeskon toimesta pikaisesti. Ruokakesko tarkastuttaa mittarikentän sammuttimen lokakuussa 2013. Lahden seudun ympäristöpalveluiden täydennyspyyntöön Neste Markkinointi Oy toteaa, että polttonesteiden imuputkien rakennusmateriaali on rakennusaikana käytetyn standardin mukaista. Neste Markkinointi päivittää parhaillaan asemien investointiohjelmaa. Tarkoituksena on koota useita yksittäisiä investointeja toteutettavaksi samaan aikaan. Hakijalla ei ole vielä tarkempaa tietoa toteutusajankohdasta. Hakijan toimittamassa vastineessa ei ole otettu kantaa Lahden maankäytön ja Hämeen ELY-keskuksen lausuntoihin. Liitteenä Esittelijä Päätösehdotus ympäristöjohtaja Kari Porra LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Lahden seudun ympäristölautakunta määrää Neste Markkinointi Oy:n Neste Hennalan polttonesteiden jakeluaseman osoitteessa Hennalankatu 309, Lahti tarkistetuiksi lupamääräyksiksi seuraavaa (YSL 43, 55 ja YSA 22 ). Tarkistetut lupamääräykset korvaavat kokonaisuudessaan Lahden ympäristö- ja rakennuslautakunnan 3.2.2005 antaman ympäristölupapäätöksen määräykset. Yleiset lupamääräykset
1. Jakeluaseman toiminta on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja voimassaolevien jakeluasematoimintaa koskevien säädösten ja määräysten mukaisesti (valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 444/2010, kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 415/1998, SFS 3352 sekä muut Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ohjeet) ja niin, ettei aseman toiminnasta aiheudu haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja käytettävä sitä. Aseman kaikessa toiminnassa on noudatettava maaperän-, pohjavesien- ja ympäristönsuojelun huomioonottavaa huolellisuutta ja varovaisuutta, erityisesti säiliöiden täytöt on tehtävä valvotusti. (YSL 4, 5, 7, 8 ja 43 ) 2. Toiminnasta sekä päivittäisestä valvonnasta vastaavien henkilöiden yhteystietomuutoksista on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle. (YSL 43, 46 ) 3. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan muutoksista tai toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille viipymättä. Jos toiminta jakeluasemalla olennaisesti muuttuu, sille on haettava uusi ympäristölupa. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille ja esitettävä suunnitelma jakeluaseman rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämistä. (YSL 7, 28, 46 ja 90, VNA 444/2010 17 ) 4. Öljynerottimien ja sulkuventtiilikaivojen kannet tulee pitää puhtaana ympärivuotisesti ja sulkuventtiilit on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa. Autojen pysäköintimahdollisuus kaivojen sijaintipaikalla tulee estää. Kansien paikat tulee merkitä selkeästi esim. mittarikatoksen jalkaan tai muuhun helposti havaittavaan paikkaan. Kaivojen kannet on maalattava keltaisiksi ja kansien maalaus on tarvittaessa uusittava. (YSL 43, VNA 444/2010 7 ) 5. Jakeluaseman henkilökunnalle on annettava koulutusta ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa niin, että henkilökunta kykenee toimimaan oikein aseman normaalitoiminnassa, mahdollisen onnettomuuden tai häiriötilanteen aikana ja estämään suuremman vahingon syntymistä mahdollisimman tehokkaasti. Annetusta koulutuksesta tulee raportoida vuoden 2014 osalta jakeluaseman vuosiyhteenvedossa ja tämän jälkeen vuosittain. (YSL 4 ja 43 ) Suojaustason kehitystoimet 6. Polttonesteen imuputket tulee vaihtaa öljyhiilivetyjä pitäviksi viimeistään 30.6.2015 mennessä. Putkien tulee olla jatkuvalla välitilanvalvonnalla varustettuja tiivistettyjä teräs- tai tiivistettyjä muoviputkia, jotka ovat palavia nesteitä läpäisemättömiä. Asennettavien putkien tulee täyttää standardin SFS-EN 10297-1 tai standardin SFS-EN 14125 (14125/A1) tai muut vastaavan tasoiset vaatimukset. Imuputkissa käytettävät liitokset ja osat tulee olla polttonesteputkituksiin hyväksyttyjä. Putkisto on asennettava ja suojattava siten, että se kestää mekaanista ja kemiallista rasitusta. (YSL 7, 8 ja 43, VNA 444/2010 6, SFS 3352)
7. Polttonestesäiliöiden hoitokuilujen ja niiden läpiviennit tulee olla nestetiiviit viimeistään 30.6.2015 mennessä (YSL 43, VNA 444/2010 6, SFS 3352). 8. Polttonesteiden jakelualue tulee päällystää polttonestettä pidättävällä päällysteellä ja polttonesteputkien alle on asennettava HDPEkalvo tai vastaavat ominaisuudet omaava muu tiivistyskerros, joka on viemäröity öljynerottimeen. Kalvon saumat on hitsattava ja koestettava saumojen laatu. Suojausrakenne on varustettava huokosilman tai -veden tarkkailujärjestelmällä, josta voidaan ottaa vesi- tai kaasunäytteitä analysoitavaksi. Tarkkailujärjestelmän näytteenotto- ja kokoojakaivo tulee sijoittaa niin, että polttonesteroiskeet tai jakelualueen pinnoitteen yläpuoliset hulevedet eivät pääse kaivoon kansiston kautta. Rakenteet tulee olla käyttökunnossa 30.6.2015 mennessä. (YSL 7, 8, 43, VNA 444/2010 6 ) 9. Edellä määrätyistä jakeluaseman kehitystöistä on esitettävä kuukautta ennen rakennustöihin ryhtymistä merkittävien työvaiheiden laadunvarmistussuunnitelma Lahden seudun ympäristöpalveluille hyväksyttäväksi. (VNA 444/2010 15 ) 10. Jakeluasemarakenteiden uusimisen yhteydessä tulee varmistua ulkopuolisen ympäristöteknisen asiantuntijan toimesta täyttöhiekkakerrosten puhtaudesta. Asiantuntijan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille laadunvarmistussuunnitelman yhteydessä. Mikäli maaperän pilaantuneisuutta havaitaan, tulee se puhdistaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräysten mukaisesti. (YSL 7, 8, 43 ja 75-79, VNA 444/2010 5 ) 11. Maaperään asennettavien tiivistysrakenteiden sekä muiden suojarakenteiden asentamisessa on käytettävä pätevää ja kokenutta urakoitsijaa. Rakennustyötä valvomaan on nimitettävä riittävästi asiaa tunteva ja riippumaton ulkopuolinen valvoja. Valvoja vastaa siitä, että asennuksiin liittyvät laadunvalvontatestit ja tiiviyskokeet tehdään ja dokumentoidaan huolellisesti. Ympäristönsuojelun kannalta erittäin vaativista työvaiheista on laadittava Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A1 kohdassa 8.1 tarkoitettu laadunvarmistusselvitys. Selvitys on tehtävä valtioneuvoston asetuksen (444/2010) 15 :ssä tarkemmin kuvatuista työvaiheista. Urakoitsijan ja valvojan yhteystiedot tulee ilmoittaa Lahden seudun ympäristöpalveluille kuukautta ennen rakennustöiden aloitusta. (YSL 43, VNA 444/2010 15 ) 12. Rakentamisen työvaiheet laadunvarmistuskokeineen tulee dokumentoida ja esittää pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle suoritettavien tarkastusten yhteydessä. Aseman valmistuttua dokumenteista tulee esittää yhteenveto. Yhteenvedon tulee sisältää todistukset tehdyistä laadunvalvontakokeista ja -tarkkailusta (mm. putkistojen ja HDPE-kalvojen hitsaussaumojen koeponnistuspöytäkirjat tai muu vastaava selvitys), valokuvat eri työvaiheista sekä piirustukset toteutetuista rakenteista. (YSL 4, 43, 46 ) Maaperän ja pohjaveden tarkkailu 13. Maaperän ja orsiveden puhtautta tulee tarkkailla aseman uuden
ja vanhan säiliökaivannon alueilla. Tarkkailussa voidaan hyödyntää aiemmin asennettuja (näytepisteet 1 ja 4, vuosien 1996-97 puhdistustöissä käytettyjä) huokosilma- ja orsivesikaivoja. Näytteenotto tulee toteuttaa kaksi kertaa vuodessa (huhti-toukokuussa ja syyslokakuussa) ja näytteistä on analysoitava öljyhiilivedyt jakeittain, BTEX-yhdisteet, MTBE, TAME, TAEE, ETBE, etanoli sekä muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Analyysitulokset on lähetettävä viivyttelemättä Lahden seudun ympäristöpalveluille sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan tulee esittää huokosveden ja/tai -kaasun tarkkailusuunnitelma edellä määrättyjen kehitystoimien jälkeisestä maaperän tarkkailusta 30.9.2015 mennessä Lahden seudun ympäristöpalveluiden hyväksyttäväksi. (YSL 5, 7, 8, 43, 46 ) 14. Pohjaveden laatua on tarkkailtava kaksi kertaa vuodessa asematontilla sijaitsevasta pohjavesiputkesta nro 135 (hp 11) sekä aseman eteläpuolella sijaitsevasta pohjavesiputkesta nro 130. Näytteistä tulee analysoida öljyhiilivedyt jakeittain, BTEX-yhdisteet, MTBE, TAME, TAEE, ETBE, etanoli sekä muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Pohjavesinäytteenoton yhteydessä tulee määrittää pohjaveden pinnankorkeus korkeusjärjestelmässä ilmoitettuna. Analyysitulokset on lähetettävä viivyttelemättä Lahden seudun ympäristöpalveluille sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 8, 43 ja 46 ) Laitteistojen tarkkailu ja raportointi 15. Polttonestesäiliöt tulee kuntotarkastaa vuonna 2018 ja 2023 ellei tarkastusten perusteella ole tarpeen muuttaa tarkastusvälejä. Lupamääräyksestä poikkeavista tarkastusväleistä päättää Lahden seudun ympäristöpalvelut. Tarkastukset tulee tehdä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymän tarkastusliikkeen toimesta. Tarkastuspöytäkirjan kopiot tulee toimittaa 14 vuorokauden kuluessa tarkastuksesta Lahden seudun ympäristöpalveluille ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle. (YSL 4, 7, 8, 43 ja 46, VNA 444/2010 12 ) 16. Jakelu- ja täyttöalueen päällysteen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli päällysteen kunnossa havaitaan puutteita, tulee päällyste korjata viipymättä. (YSL 7, 8, 43, VNA 444/2010 12 ) 17. Bensiinihöyryn talteenotto-ohjelman toisen vaiheen järjestelmän toimivuutta on seurattava ja huolehdittava siitä, että sen käytönaikainen talteenottotehokkuus testataan vähintään kerran vuodessa. Mikäli käytössä on automaattinen häiriöiden seurantalaitteisto, voidaan talteenottotehokkuuden testaus kuitenkin tehdä kolmen vuoden välein. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava jakelulaitteeseen tai sen läheisyyteen kiinnitettävällä tarralla tai kyltillä kuluttajille bensiinihöyryn talteenotto-ohjelman toisen vaiheen järjestelmän käytöstä jakeluasemalla. Talteenottojärjestelmälle tehdyistä tarkastuksista tulee raportoida Lahden seudun ympäristöpalveluille vuosiraportoinnin yhteydessä. (YSL 43, VNA 1085/2011 5 ) 18. Säiliöiden elektronisen pinnanmittausjärjestelmän, ylitäytönestimien, säiliöiden välitilan valvontalaitteiston, öljyn- ja bensiininerottimien valvonta- ja hälytinlaitteiden sekä sulkuventtiilikaivon venttiilin toimivuus on tarkistettava riittävän usein, vähintään neljä kertaa vuo-
dessa. Toteutetusta valvonnasta, tarkastuksista sekä öljyn- ja bensiininerottimen tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. (YSL 43 ja 46, VNA 444/2010 14 ) Jätehuolto ja vaaralliset jätteet 19. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja hyödyntämiskelpoiset jätteet kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Asemalla syntyvä energiajäte on kerättävä erilliseen astiaan ja toimitettava hyötykäyttöön. Myös biojätteen erilliskeräys on järjestettävä, mikäli biojätettä kertyy yli 50 litraa viikossa. Jätteistä ei saa aiheutua roskaantumista ja haittaa ympäristölle. Jätteitä koskevat kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti viisi vuotta. (YSL 43, 45 JL 13, 15 ja 119, VNA 444/2010 11, Lahden kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset 4 ) 20. Vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa ja säilytettävä katetussa, allastetussa ja lukittavassa tilassa. Erilaisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään ja ne on pakattava, merkittävä ja niistä on tehtävä siirtoasiakirja vaarallisia jätteitä koskevien määräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsittelijälle, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden vastaanottoon tai käsittelyyn. Siirtoasiakirjat on esitettävä vuosiyhteenvedossa. Vaarallisten jätteiden jätehuolto sekä muu jätehuolto on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. (YSL 7, 8, 43 ja 45, JL 15-17, 121, VNA 444/2010 11 ) Häiriötilanteet 21. Jakeluaseman mittareiden läheisyydessä on oltava imeytysainetta vähintään 50 litraa sekä öljyisen jätteen keräysvälineistöä öljyvahinkojen varalta ympärivuorokautisesti saatavilla. (YSL 7 ja 43, VNA 444/2010 13 ) 22. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä häiriö- tai muun poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Polttoainevuodoista tai muista palo- tai räjähdysvaaraa aiheuttavista vahingoista on välittömästi ilmoitettava Päijät- Hämeen pelastuslaitokselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Muista mahdollisista ympäristölle vaaraa aiheuttavista vahingoista ja poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille. Viemäriverkkoon mahdollisesti päässeistä haitallisista aineista on välittömästi ilmoitettava Lahti Aqua Oy:lle. Poikkeuksellisen tilanteen jälkeen on selvitettävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. (YSL 43, 62 ja 76, YSA 30, VNA 444/2010 13 ) Vuosiyhteenveto 23. Aseman toiminnasta on laadittava vuosiyhteenveto ja se on toimitettava Lahden seudun ympäristöpalveluille helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi vähintään seuraavat asiat:
- tiedot jakelu- ja täyttöalueen päällysteen tarkkailusta - tiedot valvonta- ja hälytyslaitteiden sekä bensiinihöyryjen talteenottolaitteiston testauksista - tiedot öljyn- ja bensiininerottimien mekaanisista mittauksista, tarkastuksista, tyhjennyksistä sekä poistetun öljypitoisen jätteen määrästä sekä toimituspaikasta - tiedot asemalle tuotujen polttonesteiden ja jakelulaitteiden kautta asemalta poistuneiden polttonesteiden määristä ja niiden erotuksista, joista on vähennetty varastetun poltonesteen osuus - tiedot jätteiden sekä vaarallisten jätteiden määristä ja toimituspaikoista - aseman toiminnasta vastaavien henkilöiden koulutuksesta - tiedot muista ympäristönsuojelullisesti merkittävistä asioista. Yhteenveto on säilytettävä viiden vuoden ajan. (YSL 43, 46, JL 118, 119 ja 122, VNA 444/2010 14 ja 16 ) Ratkaisun perustelut Ympäristönsuojeluasetuksen 22 :n mukaan toistaiseksi voimassa olevan luvan tarkistamista koskevasta päätöksestä on soveltuvin osin käytävä ilmi kertoelma- ja päätösosa luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaa harkintaa lukuun ottamatta. Hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ja toimiessaan polttonesteiden jakeluasematoiminnasta ei katsota tällä hetkellä aiheutuvan haittaa tai vaaraa ympäristölle tai ihmisen terveydelle ja se täyttää edelleen ympäristönsuojelulaissa (41 ja 42 ) luvan myöntämiselle asetetut edellytykset. Lainsäädännön muutoksista (mm. valtioneuvoston asetukset 444/2010 ja 1085/2011 sekä standardi 3352 palavien nesteiden jakeluasema) johtuen on päädytty korvaamaan ympäristö- ja rakennuslautakunnan määräämät lupamääräykset kokonaisuudessa (YSA 22 ). Toiminta on voimassa olevan asemakaavan mukaista. Ympäristönsuojelulain luvanmyöntämisedellytysten edelleen täyttämiseksi luvassa on määrätty kehitystoimenpiteistä, jotka perustuvat ympäristönsuojelulain 8 :n pohjaveden ehdottomaan pilaamiskieltoon ja 7 :n maaperän pilaamiskieltoon. Pohjaveden pilaamiskieltoon sisältyy myös vaaran aiheuttamiskielto. Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Pilaamiskieltojen vastaisen tilan estämiseksi on annettu BATtekniikkaan perustuvat määräykset imuputkien vaihtamisesta ja putkien alapuolisen suojauskerroksen tiiveyden varmistamisesta sekä kehitystoimien jälkeen tarpeellisesta suojausrakenteiden ennalleen saattamisesta. Polttonesteiden imuputkien alla on 0,2 mm:ä paksu rakennusmuovi, jonka ei katsota olevan enää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen suojausrakenne. Polttonesteen imuputket ovat ainoa suojausrakenne kyseisellä kohdalla, eikä maaperää voida pitää pohjaveden suojausratkaisuna maaperän pilaamiskiellon vuoksi. Nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (444/2010) siirtymäsäännöksen (18 4 mom) mukaan imuputkia koskevaa 6 :n 3 momenttia sovelletaan olemassa oleviin jakeluasemiin vasta, kun jake-
luaseman toiminta muuttuu olennaisesti ympäristönsuojelulain 28 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Kyseistä asetusta sovelletaan kuitenkin 1 :n mukaisesti vähimmäisvaatimuksena toimintaan, johon tarvitaan YSL:n mukainen lupa. Asetuksen perustelumuistioon soveltamisalaa koskevaan kohtaan on kirjattu, että luvanvaraisten jakeluasemien ympäristöluvissa olisi mahdollista antaa ympäristönsuojelulain 51 :n mukaisesti asetuksen vähimmäisvaatimuksia ankarampia lupamääräyksiä, jos ne olisivat tarpeen luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi, vesien suojelemiseksi tai asetuksella annetun ympäristön laatuvaatimuksen turvaamiseksi. Neste Hennala polttonesteiden jakeluasema sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, joten jakeluaseman luvassa voidaan antaa asetuksen vähimmäisvaatimuksia ankarampia määräyksiä. Imuputkimateriaalin ja sen alaisen tiivistyskerroksen pidättävyyden merkitystä korostaa se, että jakeluasemaa ei ole asennettu kokonaisuudessaan HDPEkalvoaltaaseen. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisällön arvioinnissa on huomioitu ympäristönsuojeluasetuksen 37, jonka mukaisesti BAT-tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon mm. toimintaan liittyvien riskien ennaltaehkäisy, käyttöön ottamiseen liittyvä aika sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt. Aiheutuvista kustannuksista on pyydetty selvitystä toiminnanharjoittajalta lupamääräysten tarkistamisprosessin aikana. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on edellytetty, että vaarallisia nestemäisiä kemikaaleja varastoivia toimintoja sijoitettaessa pohjavesialueen reunavyöhykkeelle on rakenteellisin ja käyttöteknisin suojatoimenpitein ehkäistävä kemikaalivuotojen pääsy maaperään ja pohjaveteen. Lisäksi vesienhoitosuunnitelmassa edellytyksenä toiminnan sijoittamiseksi pohjavesialueelle on, että maaperä- ja pohjavesitutkimuksin on osoitettu, ettei kyseiseltä sijoituspaikalta ole virtausyhteyttä pohjavesialueen päävesivarastoon. Kyseisessä polttonesteiden jakelutoiminnassa lupamääräysten toteuttamisen jälkeen käytetään vesienhoitosuunnitelman mukaisesti moninkertaisia suojausratkaisuja. Lupamääräyksin, joissa on velvoitettu toiminnanharjoittaja tarkkailemaan pohja- ja huokosvettä tai -ilmaa, on huomioitu ympäristönsuojelulain 46 2 momentin mukaisesti vesienhoitosuunnitelma. Tämän lisäksi on selvitetty jakeluaseman maaperän vedenläpäisevyyttä ja pohjaveden laatua. Maaperän pintaosa on todettu huonosti vettä ja polttoaineita läpäiseväksi. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Pelastuslaitoksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lahti Aqua Oy:n lausunnossa esitettyä jätevesien tarkkailua ei ole katsottu tässä vaiheessa olemassa olevan tiedon perusteella tarpeelliseksi. Öljynerottimen sekä näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivon käyttö sekä rakenteiden käytönaikainen tarkkailu ja huolto ovat riittävä menettely veden esikäsittelemiseksi ja tarkkailuksi. Teollisuusjätevesisopimuksen solmiminen on vesihuoltoyhtiön ja polttonesteiden jakeluasematoiminnan harjoittajan välinen sopimuskysymys, jota ei ratkaista ympäristölupapäätöksessä. Yksityiskohtaiset perustelut
Toiminnanharjoittajan on vastattava toimintansa ympäristönsuojelulain 4 ja 5 :n mukaisista yleisten periaatteiden ja velvollisuuksien toteutumisesta hakemuksen mukaisesti. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja ympäristönsuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (1) Lupamääräys vastuuhenkilöiden yhteystietojen ajan tasalla pitämisestä on annettu tiedonkulun varmistamiseksi (2). Valvontaa varten on perusteltua määrätä ilmoittamaan omistajavaihdoksista, toiminnan muutoksista uuden ympäristölupatarpeen arvioimiseksi tai toiminnan lopettamisesta siihen liittyvien toimenpiteiden määrittelemiseksi. (3) Jotta polttonestevuotojen vaikutukset viemäriverkostolle jäisivät mahdollisimman pieniksi, on perusteltua määrätä kaivon kansien puhtaanapidosta ja merkinnöistä (4). Jotta jakeluasemalla käytössä olevasta suojaustekniikasta saataisiin täysimääräinen hyöty ja ympäristönsuojelulain 4 :n mukaiset varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteet toteutuisivat, työntekijöiden tulee osata käyttää aseman tekniikkaa sekä toimia ympäristön- ja pohjavedensuojelu huomioiden. Tämän vuoksi on tarpeen järjestää koulutusta henkilökunnalle (5). Imuputkien ja säiliöiden hoitokuilujen uusimismääräys perustuu parhaan käyttökelpoisten tekniikan vaatimukseen sekä pohjaveden ja maaperän pilaamiskieltoon. Asemalla nykyisin käytössä olevia imuputkia ei voida pitää tiiveydeltään hyväksyttävinä kyseisellä asemalla maaperä- ja pohjavesiolosuhteet huomioiden. (6-7) Putkistomuutoksen jälkeen ja edellä päätöksen yleisperusteluissa kuvatun syyn vuoksi on perusteltua määrätä suojausrakenteista, jotka perustuvat alalla yleisesti käytössä olevaan parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (8). Suojausrakenteiden kestävyyden ja laadukkaan rakentamisen takaamiseksi on perusteltua antaa määräykset laadunvarmistussuunnitelman esittämisestä sekä urakoitsijaa ja ulkopuolista valvontaa koskien. Polttonesteiden jakelun harjoittamisesta on saattanut aiheutua maaperän pilaantumista, jota on syytä valvoa ulkopuolisen ympäristöteknisen valvojan toimesta, jolla on käytössään kenttämittari ja ympäristönäytteiden analysointiin laboratorio. Ympäristösuojausten rakennustyön laadunvarmistuksesta on perusteltua määrätä laadittavaksi yhteenveto, jolla voidaan osoittaa rakennustyön laatu ja sen valvonta. Näin varmistutaan suojausrakenteiden toiminnasta ja tiiveydestä. Maanalaisten rakenteiden laatua ei voi valvoa muuten kuin rakennusvaiheessa. (9-12) Ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä on kielletty maaperän ja pohjaveden pilaaminen. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi on asetettu tarkkailuvelvoitteita, jotta mahdollinen polttonestevuoto voidaan havaita mahdollisimman pian, rajoittaa mahdollisimman pieneksi, leviäminen estää ja ryhtyä puhdistustoimenpiteisiin.
Päästön mahdollisimman aikainen havaitseminen on välttämätöntä varsinkin pohjavesialueella. Pohjaveden tarkkailu jakeluasematontilla on perusteltua, koska näin voidaan varmistaa pohjaveden puhtaana pysyminen. Koska pohjaveden virtaussuunta aseman lähialueella ei ole yksiselitteinen, on syytä tarkkailla pohjaveden laatua kahdessa todennäköisessä virtaussuuntaa edustavassa pohjavesiputkessa. Toiminnanharjoittajan on myös oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Maaperän tarkkailusta on edellytetty esittämään uusi tarkkailusuunnitelma sen jälkeen, kun polttonestelaitteiden ja suojausrakenteiden kehitystoimet on tehty. Toimenpiteiden jälkeen tarkkailujärjestelmät ovat saattaneet muuttua. (13-14) Säiliöiden kuntotarkastukset on määrätty tehtäväksi, koska tarkastukset ovat tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas keino, jolla voidaan ehkäistä maaperän pilaantuminen. Säiliöiden viiden vuoden välein tehtävä kuntotarkastus yli 10 vuotta vanhoille säiliöille on yhdenvertainen muiden jakeluasemien ympäristölupapäätösten suhteen. Tarkastusten myötä saatava tieto säiliöiden kunnosta on kohtuullinen aiheutuviin kustannuksiin ja riskeihin nähden. (15) Päällysteen tarkkailusta ja korjaamisesta on annettu määräys, koska päällysteestä saatujen kokemusten perusteella kunnon tarkkailuun on syytä (16). Määräyksellä varmistetaan, että terveydelle vaarallisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vähentämiseen tarkoitettu laitteisto toimii säädetyllä tavalla. (17) Ympäristölle ja viemäriverkostolle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys, jotta mahdolliset puutteet valvontalaitteistoissa havaittaisiin mahdollisimman pian. Näin mahdollinen polttonestepäästö voidaan ehkäistä tai rajoittaa mahdollisimman pieneksi, laajemmalle leviäminen estää ja ryhtyä puhdistustoimenpiteisiin. Tehdyn valvonnan perusteella valvontalaitteissa esiintyy melko paljon vikoja. Vioista johtuvaa hälytysten viivettä voidaan pienentää järjestämällä laitteiden aiempaa tiheämpi toiminnantarkkailu. Määräys on myös ympäristönsuojelulain parhaan käyttökelpoisen tekniikan sekä haittojen ennaltaehkäisyn ja haittojen minimointiperiaatteen mukainen. (18) Jätelain mukaisten velvoitteiden toteutumiseksi on annettu lajittelua ja jätteiden hyödyntämistä koskeva määräys. Vaarallista jätteistä ympäristölle aiheutuvan vaaran vähentämiseksi ja asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi on myös annettu määräys. Jätteitä koskevan kirjanpidon säilytysaika perustuu valtioneuvoston asetukseen 444/2010. (19-20) Öljytuotteiden ja muiden kemikaalien leviämistä ympäristöön voidaan tehokkaasti vähentää varaamalla imeytysainetta ja keräysvälineistöä käyttökohteiden läheisyyteen (21). Ympäristönsuojelulain 43 ja 62 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan on tarpeen antaa määräys normaalista toiminnasta poikkeavien tilanteiden varalle sekä tiedonkulun varmistamiseksi (22).
Ympäristövaikutusten tarkkailun ja valvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä toiminnanharjoittaja laatimaan vuosittainen yhteenveto lupaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on myös pidettävä jätelain mukaan kirjaa syntyneestä jätteestä ja sen toimituspaikasta. (24) Asetuksen ja muiden säädösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain (4.2.2000/86) ja jätelain (646/2011) nojalla nyt myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ja ajantasalle saattamiseksi on tehtävä viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä (YSL 55 ). Sovelletut säädökset, oikeusohjeet ja standardit Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (YSL): 4, 5, 7, 8, 28, 41-43, 45, 46, 51, 55, 56, 62, 75-79 ja 90. Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 (YSA): 1 :n kohta 5a, 7 :n kohta 5a, 19, 22, 30 ja 37. Jätelaki 646/2011 (JL): 13, 15-17, 118, 119, 121 ja 122. Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (VNA 444/2010): 5, 6, 7, 11, 12-17. Valtioneuvoston päätös bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (VNp 468/1996). Valtioneuvoston asetus bensiinihöyryjen talteenotosta jakeluasemilla (VNA 1085/2011): 5. Lahden kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset (Kv 22.5.2000/126 ): 4 ja 6. Palavien nesteiden jakeluasema (SFS 3352), Suomen standardisoimisliitto SFS, 5. painos, vahvistettu 21.6.2010. Tässä päätöksessä on huomioitu myös: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015. Ympäristölupamaksun määrääminen Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen (Lahden seudun ympäristölautakunta 1.6.2010 39 ) maksu on polttonesteiden jakeluasemalle 3 800 euroa. Tästä päätöksestä peritään hakijalta Lahden seudun ympäristöpalveluille ympäristöluvan käsittelystä aiheutuneina kuluina taksapäätöksen mukainen maksu. Päätöksestä tiedottaminen
Ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lahden kaupungin ilmoitustauluilla, Uusi Lahti - sanomalehdessä ja Lahden kaupungin/lahden seudun ympäristöpalveluiden internetsivuilla: www.lahti.fi > Asuminen ja ympäristö > Ympäristönsuojelu > Lupa-asiat > Ympäristölupa > Käsitellyt ympäristöluvat. Tieto päätöksestä lähetetään asianosaisille. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 5.12.2013. Päätös Asian valmistelija / Lisätietojen antaja Toimenpiteet Päätösehdotus hyväksyttiin. ympäristönsuojelutarkastaja Juha Alaluukas, p. 050 539 1697. Toimenpiteet Ote: Neste Markkinointi Oy, PL 95, 00095 Neste Oil Kopio päätöksestä Lahden kaupunki / Maankäyttö, PL 126, 15141 Lahti Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Saimaankatu 64, 15140 Lahti Lahti Aqua Oy, PL 247, 15141 Lahti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 29, 15141 Lahti Muutoksenhaku Hallintovalitus Vaasan hallinto-oikeuteen, YSL 96 (valitus toimitettava Lahden seudun ympäristölautakunnalle ja osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle). Otteen oikeaksi todistaa joulukuun 5. päivänä 2013 viran puolesta: Mika Vuorikoski Rakennuslakimies Pöytäkirjanpitäjä Otteen saaja: Neste Markkinointi Oy, PL 95, 00095 Neste Oil Lahden kaupunki / Maankäyttö, PL 126, 15141 Lahti Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Saimaankatu 64, 15140 Lahti Lahti Aqua Oy, PL 247, 15141 Lahti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 29, 15141 Lahti
VALITUSOSOITUS Liitetään pöytäkirjanotteeseen Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla yleistä etua valvovalla viranomaisella. Lahden kaupunki Hallintovalitus, ympäristölupapäätös Viranomainen: Päivämäärä: Pykälä: Lahden seudun ympäristölautakunta 26.11.2013 86 Valitusviranomainen Vaasan hallinto-oikeus Valitusaika ja sen alkaminen Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen antopäivä on julkipanopäivää seuraava arkipäivä. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Päätöksen antopäivä Pvm 5.12.2013 Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava 1) päätös, johon haetaan muutosta; 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä 1) päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin Hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valitusajan kuluessa ennen sen viimeisen päivän virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitus-
asiakirjat toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Viranomainen, jolle valitus toimitetaan: Lahden seudun ympäristölautakunta Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut PL 126, Vesijärvenkatu 11 C 15141 LAHTI Puh. (03) 814 11, Fax (03) 814 3500 sähköposti: lahdenseudunymparistopalvelut@lahti.fi aukioloaika: klo 8-15 Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 90 euroa.