KUOKKANEN WWW.KUOKKALA.ORG KUOKKALAN ASUKKAAT 21. VUOSIKERTA HELMIKUU 2007 Visiocafé sulki ovensa..s.3 Eduskuntavaalit...s.6 Alueneuvosto...s.9 RY:N TIEDOTUSLEHTI Näyttelijä Ari Lyttä Sivu 5. Ainolan kehittäminen Sivu 8. 4H-kerho aloitti Nenäinniemessä Sivu 10.
2 PÄÄKIRJOITUS HYVÄ YRITYS Aurinkoisen pakkaspäivän innoittamana läksin kävelyretkelle kohti Kuokkalan keskustaa. Kamera mukana suuntasin ensin Survon kartanon taakse kurkistamaan Latoteatteria. Yhdet jalanjäljet lumessa. Joku muukin on käynyt ihmettelemässä talviunessaan nukkuvaa. Päättäväisesti jatkoin liikekeskukselle. Torilla on näkynyt myyjiä. Aikovat tulla pari kertaa kuukaudessa. Kävin vastikään avatussa La Rose- kahvilassa. Omistaja Ali Alagöz oli paikalla. Hän kertoi halunneensa tarjota kuokkalaisille uusia vaihtoehtoja ravintolaruokailuun kuten pihvit ja kalan. Myös lapsia on ajateltu ottamalla myyntiin hampurilaiset. Kesällä kahvilan edustalle tulee terassi, jonka toivotaan houkuttelevan paikalle lapsiperheitä; terassilla ei ole oluttarjoilua. Pitkään suunniteltu parturissa käynti onnistui myös. Divianin leikkaus ja kampaus keräsivät kehuja! Keskusteltiin liikekeskuksen nuoriso-ongelmasta. Vielä hain konditoria-kahvilasta päiväkahvieväät kotiin vietäväksi. Pesty ja kammatut hiukset, kahvia ja pullaa, mielenkiintoisia paikkoja, ihmisiä ja keskusteluja. Tänne täytyy tulla uudestaan. Onhan meillä myös yhteinen yritys toimia Kuokkalan hyväksi. Lehti ilmestyy yhteistyöllä. Kuokkalassa asuu tutkitusti Jyväskylän tyytyväisimpiä ihmisiä. Pidetään siitä kiinni. Kirsti Leskinen KUOKKALAN ASUKKAAT RY Hallitus 2007 - hallitus@kuokkala.org Kirsti Leskinen, Puheenjohtaja, päätoimittaja: 040-717 4061 Kaija-Leena Kaijaluoto, varapuheenjohtaja: 040-508 2656 Kauko Järvinen, sihteeri: 040-545 6507 Päivi Räsänen, taloudenhoitaja: 040-764 2211 Vesa Asp 045-677 2388 Marko Kauppinen 050-518 3281 Laila Koivunen Erkki Metsä 050-585 7920 Aarre Mäkelä 050-405 0742 Lidia Popova Eini Tuupainen 050-432 2185 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kuokkala.org Jäsenmaksut 2006: tili: 800017-70105139 Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, email) tilisiirron viestikentässä. KUOKKANEN-LEHTI Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyhdistyksen toimialueelle Kuokkalaan. Levikki 9.000 kpl. Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruvesi. Jakeluhäiriöt: puh. 050 585 7920. Kuokkasen toimitus: toimitus@kuokkala.org Kirsti Leskinen päätoimittaja kirsti.leskinen@kuokkala.org puh. 040 717 4061 Jaakko Leskinen taitto ja mainosvalmistus info@design.leskinen.org puh. 040 7272 874 Valmiit mainokset: 20 päivä Vedostettavat: 15 päivä Sähköpostilla: materiaali@design.leskinen.org Valmiit jutut ja materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20 päivä. www.kuokkala.org Kauko Järvinen laskutus kauko.jarvinen@kuokkala.org puh. 040-545 6507 Erkki Metsä mainosmyynti ja jakelu puh. 050 585 7920 Seuraava Kuokkanen ilmestyy maaliskuun ensinmäisellä viikolla. Jutut ja ilmoitukset toimitukselle 20.2. mennessä. Mainokset 15.2. (vedostettavat) tai 20.2. (valmiit) sähköpostilla. KUOKKANEN - HELMIKUU 2007 VIERASKIRJA Kaupunginvaltuuston kausi on nyt puolivälissä. Tälle valtuustokaudelle lähdettäessä valtuuston tärkein tavoite oli kaupungin talouden saaminen tasapainoon. Valtuutetut yli puoluerajojen lähtivät määrätietoiseen yhteistyöhön, ja jo ensimmäisen toimintavuoden jälkeen saatoimme todeta että kaupungin kurssi oli saatu käännettyä. Toinen toimintavuosi vahvisti kehitystä entisestään: Nyt voi sanoa, että kaupunkilaivan kokka osoittaa taloudellisessa mielessä oikeaan suuntaan. Tiedän että tällaista talouskeskeistä ajattelua moni kaupunkilainen kritisoi. Valtuuston näkemys oli kuitenkin selvä: Ainoastaan vahvalla taloudella pystymme turvaamaan jatkossa kuntalaisten palvelut; terveydenhuollon, opetuksen, sosiaalipalvelut, liikunnan, kulttuurin. Päämääräksi otettiinkin alusta saakka se, että palveluita ei lopeteta. Kaupungin palvelurakenteiden uudistaminen on helpommin KOPPARI KESKUSTAA KATELLESSA Pirjo Hassinen sanoi haastattelussaan, että hän pelkää kävellä iltaselle Kuokkalan keskustassa. Sitä on Kopparikin monesti miettinyt, miksi keskustasta tuli niin kovan oloinen. ja päätynyt ajattelussaan johtopäätökseen, että jokin meni pieleen. sanottu kuin tehty. Ja erityisesti tämä koskee monessa asiassa juuri Kuokkalaa. Jyväskylän kaupungin julkinen palveluverkko pohjautuu muiden kaupunkien tapaan voimakkaasti 1970-lukuun, Kun Kuokkalan kaupunginosa alkoi kasvaa 1990-luvun taitteessa, taloudellinen tilanne oli muuttunut 1970-luvusta, jolloin elettiin vahvaa hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisen kautta. Tuohon aikaan valtio rahoitti kuntia tukevasti. Moni muiden kaupunginosien palveluvarustuksesta jäi Kuokkalaan toteuttamatta päällimmäisenä esimerkkinä paljon puhuttu kirjasto. Tänä päivänä Kuokkala on Jyväskylän ylivoimaisesti suurin kaupunginosa. Alue on erityisesti lapsiperheiden suosiossa, sillä joka neljäs kaupungin lapsista asuu Kuokkalassa. Myös opiskelijoiden määrä on korkea. Alueen palveluvarustus ei kuitenkaan ole sitä mitä sen pitäisi olla. Tuntuu siltä, että liian usein Kuokkala viimeisenä tulokkaana meinaa palveluverkon suhteen jäädä Mopen osille. Kun Asuntomessuaikana suunnitelmia katsoi ja sen mukaan muuttopäätöksensä teki, tuntui, että Kuokkalasta tulisi mukava keidas, jossa elo olisi auvoista. Kaupunginosassa palvelut pelaisi ja vihreät puutarhat kukoistaisivat. Niinpä. Mutta kaikki ei käy niin kuin haaveillaan tai ainakaan niin kuin suunnitellaan. Aluksi kaikki meni ajallaan, siltakin saatiin. Sitten ihmisiä tuli, rakennuksia rakennettiin, palveluitakin paranneltiin. Mutta pehmeät palvelut, jotka olisivat saaneet aikaan keskustan muuttumisen inhimillisemmäksi, jäivät toteuttamatta. Varsinkin lapset ja nuoret jäivät jalkoihin. Erilaiset kuppikunnat valtasivat pelikentät ja urheilutilat. Kunta lopetteli palveluita seudulta, suurin häpeä on sosiaalitoimiston lakkauttaminen. Tietysti säästyyhän siinä, kun monikaan ei jaksa lähteä kaupungin toiselle laidalle anomusta viemään, sehän maksaakin viisi ekua kaksikymmentä senttiä. Ravintoloista tuli kaljan kittaus paikkoja, ja kun otti meni liian pitkälle, auttoivat siihen kauppojen mäyräkoirat, joita voi nautiskella keskustan penkeillä. Monta on miestä ja naista siinä sodassa kaatunut tai haavoittunut, sen näkee Kuokkalan keskustassa kävellessä. Suurin toteutumaton haave on kirjasto. Sitä ei tullut, vaikka valtaosa päättäjistä, siis vaaleilla valituista halusi sitä. Semmoista se demokratia on, kun virkamiehistö päättää jotain, ei sen kanssa keskustella, sillä on veto-oikeus. Kirjastossakin on jo humpuloitu KUOKKALAN ASUKKAAT Asukasyhdistyksen hallitus on järjestäytynyt vuodeksi 2007. Puheenjohtaja Kirsti Leskinen, varapj. Kaija-Leena Kaijaluoto, sihteeri Kauko Järvinen, rahastonhoitaja Päivi Räsänen, www-sivut Marko Kauppinen, Vesa Asp, Laila Koivunen, Aarre Mäkelä, Lidia Popova, Eini Tuupainen. Kuvassa oikealla Café La Rosen omistaja Ali Alagöz ja Turgay Sahindal. Kirjoittakaa lehteen! Runoja, tarinoita, uutisia, kertokaa jutun aiheita. toimitus@kuokkala.org, puh. 0407174061. Liittykää jäseniksi. Jäsenmaksu 5 euroa, tilille 800017-70105139 PALVELUIDEN ELETTÄVÄ IHMISTEN MUKANA Julkisen palveluverkon ongelmana on se, että palvelupiste tahtoo pysyä siellä mihin se on aikoinaan rakennettu, vaikka asiakkaat olisivat aikaa sitten muuttaneet muualle. Kaupunginkin palveluverkon tulisi elää ja muuttua väestön tarpeiden mukana. Etenkin asuinalueiden elinkaariajatteluun on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota. Jo nyt päiväkotien suunnittelussa pyritään siihen, että tilat voidaan alueen lasten kasvettua muuntaa muuhun käyttöön: kerho- ja harrastetiloiksi, myöhemmin vaikka vanhusten päiväkeskukseksi. Kaikissa kaupunginosissa on tarve eri-ikäisten asukkaiden harrastus- ja kohtaamispaikoille. Riittävien tilojen järjestämiseksi tarvitaan paljon nykyistä tiiviimpää yhteistyötä kaupungin, järjestöjen ja seurakuntien kesken. Kuokkalan kirkko on tässä suhteessa mielenkiintoinen uudishanke. Siitä voi tulla Kuokkalan keskustan sydän, joka tuo uudenlaista toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä alueelle. Myös kaupunki on tässä yhteistyössä mielellään mukana alueen asukkaiden kanssa. Henna Virkkunen puheenjoh- kaupunginvaltuuston taja paljon pennejä ja euroja. Pete Kukkola aikoinaan kokosi kirjastolle peruskokoelman. Toivottavasti kirjat on jaettu muille lähikirjastoille, etteivät ole turhaan pölyttyneet kellarissa. Kaupunki vuokrasi kirjastolle tilat, jotka joku kaupungin roistoyksikkö kähmi itselleen. No onhan joku sivistymätön päättäjä ehdotellut, että Jyväskylän pitäisi pärjätä yhdellä pääkirjastolla, hän tuskin on kirjaston käyttäjä, ei ainakaan lasten kanssa. Onneksi seurakunta sai kirkkonsa, se hieman pehmentää keskustan kuvaa. Toinen näkyvä uusi toimija on Nuorisoasunnot, joka rakensi hienon pytinkinsä tontille, joka oli Kuokkalan häpeäpilkku vuosia. Toivoisi näin vanhenevana immeisenä, että jostakin näistä löytyisi koti ja tilat yhdistyksille ja miksei muillekin kuppikunnille, joita Kuokkalassa toimii. Tietysti nykyisin raha haisee, eikä markkinavuokria ole varaa maksaa, mutta haavehan se on, että olisi edes yksi tila, jossa ilta toisensa jälkeen kokoontuisi erilaisia kuppikuntia, jonne askelensa voisi suunnistaa ja saisi juttuseuraa. Mehän vanhat pierut voitaisiin vaikka järjestää mielenosoitus nuorille malliksi. Vallataan kirjastoauto ja ajellaan sillä pitkin kaupunkia Kuokkalan kirjaston puolesta. Tai katkaistaan Kuokkalan silta juuri ennen neljän ruuhkaa. Koppari
KUOKKANEN KUOKKALAN ASUKKAAT RY:N TIEDOTUSLEHTI WWW.KUOKKALA.ORG 21. VUOSIKERTA HELMIKUU 2007 VISIOCAFÉ SULKI OVENSA Maamme ensimmäisten nettikahviloiden joukossa Nettikahvila Visiocafe aloitti toimintansa Kuokkalassa vuonna 2001. Nuorten ryhmä yhdessä muutaman aikuisen kanssa rakensivat viihtyisän ja modernin nettikahvilan nuorille ja muillekin Kuokkalan asukkaille. Pikkuhiljaa, kun tietokoneet kodeissa yleistyivät, muuttui samalla myös VisioCafen toiminta nettikahvilasta nuorisokahvilaksi. Rahaautomaattiyhdistys myönsi toiminnan toteuttamiseen projektiavustuksen neljäksi vuodeksi 2003-2006. Ilman kyseistä projektiavustusta ei kahvila olisi pystynyt toimimaan Kuokkalan nuorten parissa. VisioCafen ovien sisäpuolella pystyi aistimaan nuoria kannustavan ja arvostavan ilmapiirin, jonka ympärille oli suunniteltu erilaisia harrastusja osallistumismahdollisuuksia. Päivittäisten pikkuaskareiden ohella nuoret pääsivät osallistumaan käytännön pyörittämiseen toimimalla myynnissä vapaaehtoisena tai kuulumalla nuorten taloneuvostoon. Kahvilan myynnin hoitaminen, Insaiderina toimiminen tunnin ajan, oli monen nuoren suosikkityö kahvilassa. Insaideri sai tunnin vuorostaan palkkioksi pientä välipalaa ja tietokoneaikaa hyvän mielen ja kivan tekemisen lisäksi. Insaidereiden lukujärjestys oli seinällä, josta innokkaat nuoret varasivat oman insaiderivuoronsa, jossa myytiin, keitettiin kahvia ja kaakaota, huolehdittiin astianpesukoneen täytöstä ja tyhjennyksestä. Nuoriin luotettiin, heille annettiin tekemisen mahdollisuus ja tämä näkyi iloisina ilmeinä myyntitiskin takana. Nuorten Taloneuvosto, Talotaikureiksi nimetty, täytti syksyllä 2006 2-vuotta. Kahteen Talotaikurivuoteen ehti mahtua monenlaista yhdessä tekemistä, joista pääsi nauttimaan Talotaikurinuorten lisäksi myös muut VisioCafen kävijät. Vauhdikkaiden vuosien aikana ehdittiin järjestää mm. yökahviloita, laneja, pikkujouluja, ystävänpäiväntapahtumia ja siivouspäiviä. Yhdessä Taloneuvostonuorille tehdyssä kyselyssä selvitettiin, mikä oli kivointa, mitä Taloneuvostossa pääsi tekemään, vastaus oli ehdottoman yksimielinen, siivouspäivä! Taloneuvoston ahkeran puurtamisen palkkioksi järjestettiin kaksi Tampereen matkaa, joista viimeisimmän nuoret järjestivät itse työntekijöiden VisioCafe työntekijät, osa työntekijöistä, vasemmalta Mikael Kotimäki, Topi Salmi, Milla Ukkonen ja Miina Herronen tukemana aina vuokra-autojen varaamisesta lähtien. Yhteinen iso projektimme oli kesällä 2006 EU:n nuoriso-ohjelman tukema Espanjaan suuntautunut ryhmätapaamismatka, joka oli ikimuistoinen etenkin nuorille, mutta myös työntekijöille. Espanjassa vietimme viikon uusien espanjalaisten ystäviemme kanssa pienessä El Bosquen vuoristokylässä. Insaideritoiminnan ja Taloneuvoston lisäksi äidit ja isät saattoivat nähdä nuorensa VisioCafessa harjanvarressa, rätin kanssa tai pihaa siivoamassa milloin vain. VisioCafessa päästiinkin toteuttamaan ajatusta siitä, että VisioCafe olisi nuorten oma paikka, missä nuoret osallistuisivat kaikkeen tekemiseen. VisioCafesta muodostui nuorten oma tekemisen ja olemisen paikka, jossa sai myös vain olla ja rentoutua koulupäivän jälkeen. Nyt VisioCafe-projekti KAKSI VUOTTA VISIOCAFEN TALONEUVOSTOA Siitä on jo 2 vuotta, kun nettikahvilan taloneuvosto talotaikurit perustettiin. Alkuperäiset jäsenet keksivät porukalle nimen talotaikurit. Hm jotkut on katsonut salattuja elämiä. Alkuperäisiä jäseniä oli jäljellä enää muutama, mutta idea vuonna 2006 oli edelleen sama. Omat kokemukseni ovat olleet erittäin positiivisia, vaikka suuri Espanjan matka jäikin väliin. Aluksi kieltäydyin osallistumasta taloneuvoston toimintaan, koska halusin ensimmäisen kokoontumiskerran aikana mieluummin kotiin katsomaan jotain typerää elokuvaa, mutta sitten jälkijunasta pääsin mukaan (n.vuoden jälkeen). Taloneuvosto kokoontui kerran kahdessa viikossa ja suunnitteli nettikahvilaan erilaisia tapahtumia muille ja itselleen, jonkin sortin matkoja silloin tällöin (taloneuvostolle), yöpelejä, yökahviloita, ja kun nettikahvila on siinä kunnossa että sisälle pääsee vain happinaamarin kanssa, niin pidettiin siivous päivä, jolloin nettis siivottiin taloneuvoston kesken lattiasta kattoon. Yökahviloissa toimimme vapaaehtoisina työtekijöinä myynnissä, josta sai palkkioksi puolituntia peliaikaa ja kaakaon/ison kahvin. Vaikka kokoukset olivat välillä verrattavissa toiseen maailman sotaan, niin tulosta silti syntyi. Siitä hyvänä todisteena Espanjan matka viime kesänä. Taloneuvostoon kuului vuonna 2006 13 nuorta jotka olivat iältään 15-17 vuotiaita. Alkuperäisiä oli enää vain viisi jäsentä. Taloneuvosto toimi myös esimerkkinä muille, meillä oli hieman enemmän valtaa ja oikeuksia (hahaa alistukaa taloneuvostolle) VisioCafessa ja myös velvollisuus opastaa tietämättömiä, jotka olivat silloin tällöin hieman hukassa vieraillessaan nettikahvilassa. Visiocafe (nettikahvila, nettis) oli nuorten oleskelutila, jossa pelasimme tietokoneella (joita oli kymmenen) tai x-box 360:lä, laaja pelivalikoima oli kaikkien käytössä. Myös pari lautapeliä ja tutut ja turvalliset pelikortit olivat kovassa käytössä. Mutta jos olit väsynyt koulupäivän jälkeen ja ei jaksanut tehdä mitään, pystyi vain rentoutua sohvalla ja katsoa 42 tuumaista taulutelevisiota. - AIKANSA KUTAKIN Pelkäätkö ilmastonmuutosta? Kun ensikertaa astuit sisään visiocafen tunnelmiin, saatoit säikähtää hieman ylipirteää nuorisoa, jotka milloin missäkin poukkoilevat (silloin tällöin pöydän päällä, meneillä saattoi olla myös leikkimielinen painimatsi), mutta sellaista se oli yleensä pitkän koulupäivän jälkeen. Erityisesti on kuitenkin loppunut. Nuorille ja työntekijöille jäi yhteisistä ajoista paljon iloisia ja mieleenpainuvia muistoja. Mieli on haikea, ikävä tulee. Aikansa kutakin, mutta elämä jatkuu. Haluamme toivottaa nuorille iloista tätä päivää ja tulevaisuutta, sekä kiitokset kaikille yhteistyötahoille Kuokkalassa. VisioCafen työntekijät, Milla Ukkonen, yhteisöpedagogi 0527 Espanjassa heinäkuussa 2006, VisioCafen ryhmä uusien espanjalaisten ystävien kanssa taloneuvostonuoret, he olivat kahvilassa auttavaista ja iloista porukkaa. Anton Kinnunen Kirjoittaja on Visiocafen aktiivinen nuori Taloneuvoston jäsen. Kalevi Huttunen En pelkää. Kyllä luonto huolehtii. Voihan tulla taas suuri tulivuorenpurkaus, joka jäähdyttää maapallon vuosikymmeniksi. Ja se ajan kanssa korjaantuu, Sirkka Tammelin Pelkään. En ehdi sitä näkemään. Hillevi Lampinen Pelkään tulevien sukupolvien puolesta. Jokaisen asia on suojella luontoa. Sirkka Siekkinen En pelkää, mutta näen että se tapahtuu. Jyrki Koivisto Luontoäiti huokaa, vuodenajat ovat sekaisin.
4 Olen kohta 20 vuotta täyttävä nuori neito nimeni on Nina Nieminen ja opiskelen Sosiaali- ja Terveysalan oppilaitoksessa Kyllön mäellä. Kerron tässä mitä kuuluu opiskeluuni ja harrastuksiini viikon varrella. KUOKKANEN - HELMIKUU 2007 VIIKKO OPISKELIJAN ELÄMÄÄ Aloitan kertomisen perjantaista 12.1.2007 jolloin oli työn täyteinen viikko takana ja harjoittelin silloin koulussa ensiapu taitoja. Tiedossa oli mukava ja rentouttava viikonloppu kaikkine harjoituksineen. Ensiapu kuuluu kiinteästi lähihoitajan opintoihin, jotka olen vasta aloittanut. Lauantaina 13.1.2007 kului hyvin koulutöitä tehdessä, sillä mitä ei viikolla muista tehdä siirtyy auttamattomasti viikonlopulle, jolloin on hyvinkin aikaa tehdä niitä ja tietenkin rentoutua. Sunnuntaina 14.1.2007 pääsin taas mukavasti lauluharrastukseni pariin, sillä laulan lauluryhmässä nimeltä Mollin Duuraajat. Samassa lauluryhmässä on myös henkilö johon olen ihastunut, mutta nimeä en tässä mainitse saa asianomainen arvata itse kuka tämä henkilö on. Laulutreenit alkoivat minun osaltani uunin lämmityksellä Jyväskylän Työväenteatteri yhdistyksen tiloissa Ainolassa. Maanantaina 15.1.2007 alkoi taas uusi kouluviikko uusine haasteineen. Kello yhdeksästä eteenpäin perehdyin lapsen perushoitoon ja lähihoitajan etiikkaan. Illalla oli edessä kansalaisopiston teatterikurssi, jossa olen myös mukana ja toista lukukautta. Siellä harjoiteltiin tunteiden ilmaisua. Tiistaina 16.1.2007 koulua oli päivällä ja illalla oli Ainolan ensi kesän näytelmän Kotiin päin lauluharjoitukset. Keskiviikkona 17.1.2007 opiskelin kolme tuntia lähihoitajan yhteiskunnallista perustaa ja koulutusrakennetta. Torstaina 18.1.2007 perehdyin kotona koulutehtäviin internet- kurssin muodossa. Tässä tämä nyt oli näin lyhykäisesti opiskelija elämäni viikon varrelta Toivotan kaikille Kuokkasen lukijoille hyvää talven jatkoa Nina Nieminen Nina Nieminen valmistui palvelualojen oppilaitoksesta tarjoilijaksi vuonna 2006. KUOKKALALAINEN Gloria Lapitan-Ashtiani lastensa kanssa. Vasemmalta: kaksoset Farhad ja Hajar, oikealla Jaleh. LIDIA POPOVA Kuka sinä olet? Mistä tulet? Minä olen Gloria Lapitan- Ashtiani, filippiiniläinen. Kauanko olet asunut Kuokkalassa? Olen asunut Kuokkalassa n. 15 vuotta. Perheesi? Minulla on kolme lasta 23- vuotiaat kaksoset, poika Farhad ja tyttö Hajar, ja 17- vuotias tyttö Jaleh. Kaikki he ovat opiskelijoita. Farhad opiskelee insinööriksi JAMK:ssa ja on Kuokkalan Tähti painijoukkueen valmentajan avustaja; Hajar opiskelee psykologiksi Regina Yliopistossa, Kanadassa. Hän myös harrastaa painia ja samanaikaisesti on painiseuran jäsen sekä Suomessa, että Kanadassa. Jaleh, nuorin tytär on lukiossa, hän pelaa salibandya. Kaikki lapseni ovat innokkaita urheilijoita. Mitä teet työksesi? Olen projektityöntekijä. Virma-projekti on suunnattu ikääntyneille maahanmuuttajille. Tiistaisin me kokoonnumme Kuokkalassa Nuorisotilan Messissä. Projektin päätavoitteena on rakentaa mielekkään elämän verkostoa ikääntyneille maahanmuuttajille; opettaa suomen arkikieltä työtupatoimintojen avulla sekä laajentaa verkostoa kolmannen sektorin toimijoiden, ystävien, asukasyhdistyksien, maahanmuuttajayhdistyksien ja viranomaisten kanssa. Lisää tietoja: katso www.kyt.fi. Mitä harrastat? Harrastan laulamista, 3Dkorttien tekemistä, keilaamista sekä ystävien kanssa tapaamista ja juttelemista. Minkälaisia kokemuksia sinulla on Kuokkalassa asumisesta maahanmuuttajana? Minulla on paljon hyviä kokemuksia maahanmuuttajana. Kuokkala on mukava paikka, turvallinen, hiljainen sekä lähellä keskustaa, terveysasemaa, koulua, ja kauppaa. Minulla on myös paljon tuttavia täällä. Mistä olet pitänyt Kuokkalassa asuessasi? Hyvistä nähtävyyksistä ja siitä, että kaikki on täällä niin lähellä. Turvallinen ja hiljainen alue myös kelpaa minulle. Mistä et pidä? En tykkää koiran kakasta kävelytiellä ja metsäpoluilla. Luulisi jo ihmisten tajuavan siivota omien koiriensa jälkiä! Luetko Kuokkasta? Miksi? Kyllä minä luen Kuokkanen- lehteä koska minä saan paljon tietoja Kuokkalasta esim. erilaisista tapahtumista. Asuvatko tuttavasi Kuokkalassa? Kyllä, minulla on paljon tuttavia, jotka asuvat täällä. Mitä haluaisit sanoa maahanmuuttajille ja suomalaisille? Maahanmuuttajille Ole aktiivinen, ajattele positiivisesti ja älä luovuta, koska me kaikki olemme ihmisiä. Suomalaisille Meillä maahanmuuttajilla on paljon erilaisia taitoja, joita voimme tarjota teille jos vain annatte meille mahdollisuuden. Hyväksykäämme toisiamme juuri sellaisina kuin olemme. Mitä sinä toivot? Toivon, että koko maailmassa olisi rauha ja että ihmiset oppisivat kunnioittamaan luontoa. Mitä sinä pelkäät? Pelkään liukastua jäisellä tiellä. LATOTEATTERIN TALVIUNI ON NÄENNÄISTÄ KIRSTI LESKINEN Teatteriyhdistys Kulissi harjoittelee jo kiivaasti tulevaa kesää varten. Harjoittelu tapahtuu Keljon nuorisoseurantalolla ja lyseon liikuntasalissa. Aikuisten näytelmäksi on valittu Simpauttaja ja lapsille tarjotaan Kultakutri. Simpauttajan ohjaa Tuula Saarinen ja Kultakutrin Riitta Vehmas. Simpauttaja on alun perin kirjailija Heikki Turusen esikoisromaani vuodelta 1973. Se kertoo Pohjois-Karjalan maaseutukylän elämästä ja ihmisistä pelloilla, tansseissa ja kotona sekä kulkurirengistä nimeltä Simpauttaja, joka saapuu laittamaan kylän asiat kuntoon. Simpauttajan elokuvaversio voitti Jussi-patsaan parhaasta ohjauksesta vuonna 1975. Ahti Kuoppalan (Simpauttaja) ja Pekka Rädyn (Imppa) roolisuoritukset kyseisessä elokuvassa ovat painuneet varmasti monien ihmisten mieliin. Pohjois-Karjalan idylliä nähtiin Survo-Korpelan latoteatterissa viimeksi vuonna 2005, kun Kulissi esitti menestyksekkäästi Markku Pölösen näytelmää Onnenmaa. Tällöin ohjaajana toiminut Tuula Saarinen palaa nyt kulissilaisten pariin ja vastaa lujalla ammattitaidollaan musiikkinäytelmä Simpauttajan ohjauksesta. Kultakutri on monille tuttu lasten iltasatu, joka tunnetaan myös nimellä Kultakutri ja kolme karhua. Se julkaistiin ensimmäisen kerran englantilaisen runoilijan Robert Southeyn kokoamassa proosakokoelmassa The Doctor vuonna 1837. Itse tarina saattaa olla jopa vanhempi ja alun perin eurooppalaista kansanperinnettä, mutta sen alkuperäisestä kertojasta ei ole nykyisin tietoa. Alkuperäisessä sadussa on kolme karhua (isäkarhu, äitikarhu ja pikkukarhu), jotka asuvat metsän keskellä. Eräänä aamuna puuron jäähtyessä ja karhujen ollessa ulkona kävelyllä, nuori tyttö eksyy taloon. Hän maistelee karhujen puuroja, istuu tuoleissa ja lopulta nukahtaa pienimmän karhun sänkyyn. Karhut palaavat kävelyltä ja huomaavat heti, että joku on käynyt heidän puuroillaan ja istunut tuoleissaan. He löytävät Kultakutrin nukkumasta ja riippuen sadun tyylilajista, joko syövät hänet tai pelästyttävät pois. Tarinan opetus on toisten ihmisten yksityisyyden kunnioittaminen. Kulissin lapset ja nuoret sovittavat sadusta oman musiikkiversionsa, jonka keskeinen teema on ihmisen tekemät valinnat ja niiden vaikutus tulevaan elämään ja myöhempiin tekoihin. Luvassa on jälleen kerran ihastuttava tarina täynnä musiikkia, tanssia ja näyttelemisen riemua. Kultakutrin ohjauksesta vastaa Riitta Vehmas. www.kulissi.fi
SE ISKI ENSI PURAISULLA NÄYTTELIJÄ ARI LYTTÄ Ari Lyttä Loiko Zobarina näytelmässä Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen (1999). KIRSTI LESKINEN Vuonna 1985 kaveri tuli pyytämään Ari Lyttää mukaan Ainolassa esitettävään Tukkijoella- musiikkinäytelmään. Miehiseen näytelmään tarvittiin lisää miehiä. Siitä se alkoi. Nyt jo toistakymmentä vuotta Kuokkalassa asunut Lyttä kuuluu jyväskyläläisten teatterin harrastajien valiojoukkoon. Hänet tunnetaan vahvasti esiintyvänä ja komeasti laulavana näyttelijänä. joka oli jo kertaalleen hakenut teatterikorkeakouluun. Se kerta ei lykästänyt. Näin 23-vuotias puhelinasentaja Ari Lyttä tuli aloittaneeksi pitkän, edelleen jatkuvan harrastuksensa näyttelijänä. Tukkijoelta löytyi myös vaimo. Liitosta syntyi kolme lasta. Paitsi Ainolan kesäteatterissa WWW.KUOKKALA.ORG 5 Ari Lyttä näytteli kaupunginteatterissa iltanäyttelijänä Mustalaisruhtinattaressa ja Mustaleirissä. Silloin jalka nousi reippaaseen ripaskaan, muistelee Lyttä nyt hymyillen. Eino Aron Ad Astralle ohjaamassa Killer Joessa roolihahmoon kuului munasillaan esiintyminen. Huoneteatterin Varajeesus ja posliinienkeli- näytelmässä Ari Lyttä esitti varajeesusta eli lipevää liikemiestä. Ylioppilasteatterissa, Sasha Anrian ohjauksessa, Lytällä oli kertojan rooli Saatana saapuu Moskovaan- näytelmässä. Ainolan näytelmistä Lytälle on jäänyt erityisesti mieleen Sotamies Jokisen vihkiloma, Jim Hawkinsin osa Aarresaaressa. Täällä Pohjan tähden alla- näytelmässä Ari Lyttä esitti Kivivuoren Oskaria, Elinan ET VIITTIS HEITTÄÄ MUA KAUPUNKIIN, MEEN NÄYTELMÄHARJOITUKSIIN AINOLAAN veljeä, jonka kohtalona oli tulla ammutuksi. Näytelmä kesti nelisen tuntia, siinä oli kaksi väliaikaa. Lytän onneksi rooli päättyi (sic!) ennen toista väliaikaa. Ainolan savisilla rinteillä esitetyt ampumiskohtaukset olivat riipaisevaa katsottavaa. Kaiken kaikkiaan näytelmä on upeinta mitä Ainolassa on tuotettu näinä vuosina, joina olen katsojana ollut. Ylen ihastunut olin myös Mustalaisleiriin, joka mielestäni päihitti kaupunginteatterin vastaavan esityksen (toimittajan mielipide)! Siinä Ari Lyttä esitti Loiko Zobaria, hevosvarkaista parasta. Vuonna 1999 Ari Lyttä ohjasi Ainolaan Nalle Puhin ja seuraavana vuonna Pinokkion. Vuonna 2000 Lyttä ohjasi näytelmäkerhoa Pohjanlammen koululla. TV-Jyväskylälle tehtiin silloin Joulukalenteri, joka kuvattiin Survo-Korpelassa. Ohjaustyössä pääsee toteuttamaan omia ajatuksiaan, mietiskelee Lyttä ja jatkaa: Minulle kaikki näytelmät ovat yhtä tärkeitä. Minulle on pukannut hyviä rooleja. Olen tykännyt kaikista. Toki isot roolit ovat olleet mieluisia. Harrastus antaa valmiuksia elämään ja työelämään. Tekee rohkeammaksi, pohdiskelee Lyttä. Viime kesänä nähdyn Lemmenlakon Herakleen roolisuoritusta Keski-Suomen Viikkolehden Hannu Waarala arvioi: Ari Lytässä on aina vivahteikasta lyödyn miehen olemusta, jonka hän pystyy tehokkaasti koomisin keinoin hyödyntämään ja kääntämään voitoksi. Tyttäret Laura, 18, ja Henna, 15, jatkavat näyttelemistä Ainolassa isän jalanjäljissä. Yhdessä he ovat esiintyneet Veljeni Leijonamielessä ja tytöt olivat mukana isänsä ohjaamassa Pinokkiossa. Jokaisen menestyvän miehen takana on nainen. Aina kannustaneen äidin lisäksi Ari Lytän takana on kumppani Jaana, jonka kanssa he tapasivat nelisen vuotta sitten, Ainolassa! On mukava kun musta pörröpää näkyy katsomossa. Jaanan aikuiset pojat ovat pikkupoikina esiintyneet Kajaanin kaupunginteatterissa. Ensi kesää Ari Lyttä odottaa innostuneesti: Tunsin itseni otetuksi kun pyydettiin. On hieno tunne kun arvostetaan. Mahtava. Tulevan kesän näytelmänä nähdään Ainolassa Kotiin päin- musikaali. Näytelmän on kirjoittanut Jukka Keronen. Se perustuu Mikko Alatalon musiikkiin. Ohjauksesta vastaa Janne Lahtia ja musiikin ohjauksesta vanha Ainolan kävijä Jori Rintamäki. Näytelmä on matkakertomus keski-ikäisen miehen matkasta pohjoisesta etelään. Kertomus Paavosta, jota Ari Lyttä esittää. Lyttä juhlii 20-vuotista taiteilijan uraansa Paavon roolissa ensi kesänä Ainolassa. Onnittelut näin etukäteen! Paavo, musikaalista Kotiin päin (2007). Näyttelijä Ari Lyttä pienenä poikana. Ainolaan meno oli vähän isästäkin kiinni: Et viittis heittää mua kaupunkiin, meen näytelmäharjoituksiin Ainolaan, Ari pyysi. Isää epäilytti: Mieti nyt vielä. Mutta toi kuitenkin. Se iski ensi puraisulla, tunsin heti, että tää on mun juttu. Ihastuin ihmisiin, siihen avoimeen ilmapiiriin, samalla luottamukselliseen, kertoo Ari Lyttä parinkymmenen vuoden takaisista tuntemuksistaan. Ei kuitenkaan ihan pystymetsästä reväistyksi voi sanoa miestä, Kuvassa vasemmalta: Jani Johansson (Akseli), Ari Lyttä (Oskari), Olli Sinisalo (Kivivuori), näytelmässä Täällä pohjantähden alla (1998). Kaiken takana on nainen
6 KUOKKANEN - HELMIKUU 2007 KUOKKALASTA EDUSKUNTAAN! EDUSKUNTA- VAALIT 2007 Suomen Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Suomen eduskunta on yksikamarinen ja siihen kuuluu 200 kansanedustajaa. Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15. 16.3.1907. Maaliskuussa 2007 pidettävät eduskuntavaalit ovat 100-vuotisjuhlavaalit ja järjestyksessään 35. eduskuntavaalit. www.eduskunta.fi. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla. Vaalipäivä on vaalivuoden maaliskuun kolmas sunnuntai. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. KIRSTI LESKINEN EDUSKUNNAN TEHTÄVÄT Eduskunta säätää lait, päättää valtion talousarviosta, valvoo hallituksen ja sen alaisten viranomaisten toimintaa sekä hyväksyy kansainväliset sopimukset. Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti. Hallituksen jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Tänä vuonna vaalipäivä on 18.3. Ennakkoäänestys järjestetään Kysymyksiä ehdokkaille: 1. Pelkäätkö ilmastonmuutosta? Miksi, miksi et? Kasvihuoneilmiö, päästöt, jokamiehen ongelma vai korkeamman päätöksenteon käsissä? 2. Elävän kaupunginosakeskustan merkitys Kuokkalalle? Yrittäjät ovat huolissaan liikekeskuksen häiriöistä. Koululaiset koetaan ongelmana jatkuvan häiriön tuottamisen 7.-13.3.2007. Kuokkalassa asuvia ehdokkaita ovat Matti Kangas (vas), Asmo Maanselkä (kd), Kalevi Olin (sd), Mauri Pekkarinen (kesk), Petri Toikkanen (komm), Kauko Tuupainen (ps), Heini Utunen (kesk). vuoksi. Paikkoja tärvellään, kielenkäyttö törkeää, uhkailevaa. Vartijat voimattomia, ei valtuuksia poistaa paikalta. Uskotko keskustan rakentumisen vaikuttavan myönteisesti? Uusi kerrostalo liikehuoneistoineen, kirkko tulossa, kirjasto tosin puuttuu. 3. Kirkko Kuokkalaan? Kirkko rakennetaan (jos kirkkohallitus ei asetu poikkiteloin), mitä se sinulle merkitsee? 4. Onko kirjasto tärkeä peruspalvelu? Kuokkalan kirjasto on konserttisalin kaltainen juupas, eipäs budjettivieras. Mikä on sinun kantasi kirjaston saamiseksi Kuokkalaan? Pienkirjasto koululaisten käyttöön? 5. Onko sosiaali- ja terveyskeskuspalvelujen vähentäminen Kuokkalassa peruspalvelujen heikentämistä? Onko säästäminen mielestäsi tavoite vai väline? Täällä käy työssä koulukuraattori Tuija Mäkinen (vihr). Pyysin lyhyet kirjoitukset ja vastauksia muutamiin kysymyksiin yhdeltä ehdokkaalta kaikista ryhmistä. Keskustasta Heini Utuselta. Muutamat ehtivät vastata. Ja ehdottoman tasapuolisuuden nimissä pyysin valtuuston puheenjohtaja Henna Virkkusta (kok) kirjoittamaan vieraskirjaan. RAKENTAMISEN TASOON SAATAVA PARANNUS Osa Tikan koulun oppilaista joutui viime syksynä lähtemään evakkoon koulun homeongelmien takia. Hometta löytyi koulun vuonna 2002 rakennetusta laajennusosasta. On käsittämätöntä, että kaupunki on päästänyt rakentamisen tason romahtamaan tällä tavalla. Kaupungin rakennussuunnittelun ja -valvonnan täytyy nyt ryhdistäytyä, ja selvittää kaikkien koulujen tilanne perin pohjin. Jos kaupungin rakennuspuolella on pulaa resursseista, on sinne ohjattava lisää rahaa nopeasti. En hyväksy sitä, että henkilökunta ja etenkin koululaiset joutuvat vaaraan epäonnistuneiden rakennusprojektien takia. Henkilökunta on kärsinyt jo pitkään erilaisista oireista, ja nyt vanhemmat epäilevät lastenkin saaneen allergiaoireita ja yskää hengitettyään koulussa hometta. Kuka kantaa tästä kaikesta vastuun? Rakentaminen on kallista, ja vielä kalliimmaksi tulee, kun rakennuksia joudutaan korjaamaan rakennusvirheiden takia moneen kertaan. On hyvä, että kaupunki rakentaa julkisia rakennuksia ja asuntoja. Jyväskylässä on tuhat ihmistä kaupungin vuokraasuntojonossa. Rakentaminen luo työpaikkoja rakennusalalle ja sen työllistävä vaikutus muillekin aloille on suuri. Uusia asuntoja pitää rakentaa, jotta asuntojen kysynnän ja tarjonnan suhde saadaan tasapainoon. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, sekä omistus- että vuokra-asuntojen hinnat nousevat. Kuokkalasta puuttuu edelleen oma kirjasto. Kun kaupunginvaltuustossa käsiteltiin kuluvan vuoden budjettia, kirjastojen rahoituksesta äänestettiin monta kertaa. Valitettavasti kirjaston puolustajia ei löytynyt tarpeeksi. 16 000 asukkaan Kuokkalaa voi hyvin verrata samankokoiseen keskisuomalaiseen kuntaan. Millä samankokoisella kunnalla ei ole omaa kirjastoa? Säästösyyt eivät riitä perusteluksi kirjastojen alasajoon. Lähikirjastopalvelut ovat tärkeitä meille kaikille kuokkalalaisille, mutta etenkin lapsille ja nuorille. Myös monelle eläkeläiselle ja työttömälle kirjasto on tärkeä kohtaamispaikka. Matti Kangas Kuokkalassa asuva kansanedustaja (Vas.), kaupunginvaltuutettu. 1. En pelkää ilmastonmuutosta, mutta tietenkin pitää olla huolestunut kasvihuoneilmiöstä ja päästöistä. Suomi on sitoutunut Kioton sopimukseen ja sopimus velvoittaa sopimuksen allekirjoittaneita maita vähentämään päästöjä vuoden 1990 tasolle. Ongelma on meidän kaikkien yhteinen. Meidän pitää suosia energiamuotoja, jotka eivät päästä ilmakehään kasvihuonekaasuja. Viime eduskuntakaudella tehty energiaratkaisu edisti Suomen pääsemistä kohti Kioton sopimuksen tavoitteita. Jokainen voi kohdallaan vaikuttaa kasvihuoneilmiöön. Itse olen eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen ja ollut käsittelemässä asiaa. Yksi nopeimmista keinoista vähentää kasvihuonekaasuja olisi siirtyä diesel-autoihin. Diesel-autot kuluttavat noin 25 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin vastaavat bensiinimoottorit ja diesel-moottorit ovat myös pitkäikäisempiä. Diesel-veron poistaminen voisi olla yksi ratkaisu. Muualla Euroopassa ollaan menossa tähän suuntaan. Lisäksi joukkoliikennettä pitää suosia aina kun se on mahdollista. 2. Järjestyshäiriöt eivät ole hyväksyttäviä. Poliisien läsnäolo voisi parantaisi asiaa. Myös vartijoilla pitäisi olla oikeuksia puuttua häiriökäyttäytymiseen ja estää paikkojen tärveleminen. Tekijät on saatava edesvastuuseen. Jos ei muuta, niin kaupunginosakeskustan kameravalvontaa pitää lisätä. Kouluilla on tärkeä tehtävä nuorten häiriökäyttäytymisen ehkäisemisessä. Opettajilla pitäisi olla enemmän valtuuksia puuttua asioihin ja toimia yhdessä kodin kanssa. 3. Minun puolestani kirkko voidaan rakentaa. Monelle ihmisille kirkolla on merkitystä. 4. Kannatan kirjaston rakentamista Kuokkalaan ja pienkirjaston perustamista koululaisille. Lähikirjasto on tärkeä palvelu kaikille kuokkalalaisille, mutta erityisesti lapsille ja nuorille. Kirjasto on myös tärkeä kohtaamispaikka monelle eläkeläiselle ja työttömälle. 5. Sosiaali- ja terveyskeskuspalvelujen vähentäminen Kuokkalassa on peruspalvelujen heikentämistä. Jos kaupunginosassa asuu 16 000 asukasta, ei ole mitään mieltä siirtää palveluja keskustaan. Keskustaan on matkaa, eikä siellä ole tarpeeksi parkkitiloja. Kuokkalassa asuu paljon lapsiperheitä ja vanhuksia, eikä kaikilla ole omaa autoa. Keskustassa asuu vähemmän ihmisiä, joten keskustan palvelujen pitäisi päinvastoin siirtyä lähiöihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on kunnan vastuulla, siksi veroja kannetaan. En kannata uuden konserttitalon rakentamista. 25-30 miljoonan euron investointi on siirrettävä hamaan tulevaisuuteen, jos samaan aikaan kaupungissa ajetaan alas kirjastoja ja sosiaali- ja terveyspalveluja. Konserttitalolle ei ole tällä hetkellä kaupungin budjetissa tilaa. LAPSIPERHEITÄ TUETTAVA ENEMMÄN Se millaiseksi Suomen eduskunta muodostuu voimasuhteiltaan, päätetään valtiollisissa vaaleissa sunnuntaina 18. päivä maaliskuuta. Pääministeri Vanhasen johtamalla punamultayhteistyöllä on syntynyt kestäviä tuloksia. Kansantalous on vahvassa kunnossa ja työllisyys on parantunut. Talous- ja työllisyyspolitiikka ovat keskeisimpiä tehtäväalueita kehitettäessä hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen palveluja. Hallitus on vahvistanut yritysten toimintaedellytyksiä ja auttanut vaikeuksiin joutuneita paikkakuntia. Siksi, että yritysten menestyminen takaa pysyvät työpaikat. Työ tuo vuorostaan turvaa ihmisille. Jyväskylän kaupunginosista Kuokkala on kehittynyt nopeasti väestömäärältään suurimmaksi ja erittäin vetovoimaiseksi yhdyskunnaksi. Lapsiperheiden osuus täällä on ilahduttavan merkittävä. Eduskunnan päätöksillä vaikutetaan näiden, kuten muidenkin ihmisten arkeen. Mielestäni lapsilisiä pitää korottaa. Suomessa olisi otettava esimerkkiä mm. Ranskasta. Siellä lasten lukumäärä vaikuttaa suoraan päähuoltajan veroprosenttiin alentamalla sitä tuntuvasti. Jopa siten, että hän maksaa veroa ainoastaan bruttotulojensa puolikkaasta. Lapsiperheiden jäsenille myönnetään lisäksi huomattavat alennukset julkisilla kulkuvälineillä liikuttaessa. Myös lapsiperheiden kulttuuriharrastuksia tuetaan. Menettelyillä on kyetty osaltaan vaikuttamaan siihen, että kyseisessä maassa lapsia syntyy väestömäärään suhteutettuna toiseksi eniten Euroopassa Irlannin jälkeen. Lapsia tarvitaan myös Suomessa. Siksi, että lapsissa on tulevaisuus. Lapsiperheitä on tuettava Suomessa enemmän. KALEVI OLIN (sd) Kansanedustaja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja 1. En suoranaisesti pelkää, mutta haluan jatkossakin vastustaa sitä kaikissa toimissani, joihin osallistun. Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa, kun kaikki teemme osamme hankkeessa. 2. Elävä keskusta tarvitaan Kuokkalaan. Vastuu mahdollisten häiriöiden poistamisesta on yhteinen: kodeilla, koululla, toveripiirillä ja viranomaisilla on oma ja yhteinen vastuunsa, joka pitää kantaa. 3. Kirkon rakentaminen tänne on hieno asia. 4. Ehdottomasti se on tärkeä. Kuulun niihin, jotka ovat ajaneet kirjastoa Kuokkalaan pitkäjänteisesti. 5. Juuri sitä se on. Ja siksi näiden palvelujen vähentämistä on vastustettava. Minusta Kuokkalan peruspalveluja pitää päinvastoin vahvistaa.
WWW.KUOKKALA.ORG 7 OMASTA HUOMIOSTA SIIVU MAAILMAN KEHITYSKYSYMYKSIINKIN Kirjoittaja joulun aikaan nepalilaisessa kylässä paikallisten ympäröimänä. Vietin vuodenvaihteen Nepalissa kehityspoliittisen toiminnan merkeissä. Kaksi viikkoa eteläisessä Aasiassa laittoivat taas arvojärjestykseni ojennukseen. Pohjois- Euroopassa eläessään alkaa pitää turhankin itsestäänselvyytenä asioita, jotka kuitenkin puuttuvat suurelta osalta maailman ihmisiä. Missään muualla maailmassa kuin Pohjoismaassa ei jokaiselle kansalaiselle toteudu vastaavat oikeudet kansalaisuuden, terveydenhuollon, koulutuksen, riittävän ravinnon sekä suojan ja turvan suhteen. Onhan meidänkin yhteiskunnissamme ongelmia, mutta samaan aikaan myös kosolti resursseja ja mahdollisuuksia ratkaista ne. Hyvää tahtoa ja välittämistäkin löytyy paljon. Sellaista meidän on aiheellista osoittaa arkisen elämän tasolla toisillemme. Solidaarista elämänkatsomusta on myös huomion, vaikka pienenkin, kohdentaminen olosuhteisiin oman elinpiirimme ulkopuolella. Meillä suomalaisilla on paras tietämys siitä, miten raunioista on rakennettu menestyvä ja toimiva yhteiskunta sitkeällä työllä. Sitä tietoa ja tahtotilaa me voimme viedä oman maamme ulkopuolellekin. Vertaisriippuvassa maailmassa olemme tavalla tai toisella vastuussa muistakin kuin vain itsestämme. Itsekkyys ja kerskakulutus meillä vahingoittavat kehitystä muualla. Kaikki tuntevat esimerkit ympäristötuhoista sekä kansainvälisen valuuttakeinottelun, esimerkiksi lainanoton, kestämättömyydestä. On erinomaista, että valtiotasoilla tehdään kehitysyhteistyötä, kuten Suomen ja Nepalin välillä on tehty vuosikymmenet. Samaa työtä meistä jokainen voi tehdä omalla tasollaan, itselleen sopivilla keinoilla, joita on lukemattomia, muitakin kuin vain rahan lahjoittaminen. Huomion antaminen, ymmärtäminen ja puolesta puhuminen ovat äärimmäisen tärkeitä ja vaikuttavia tekoja maailman kehityskysymysten nostamiseksi esille. Usein kysymyksessä ovat kaikkein heikoimpien, lasten ja naisten oikeudet, jotka kuntoon laittamalla mikä tahansa maa voi menestyä. Esimerkiksi kelpaamme me suomalaiset. Heini Utunen, 29 Peruspalveluministeri Hyssälän tiedottaja, Kaupunginvaltuutettu, Akateeminen pätkätyöläinen www.heiniutunen.net 1. Tietysti pelkään ilmastonmuutosta, niin kuin jokainen tiedostava ihminen. Meidän länsimaisten ihmisten elämäntavat ajavat tämän maailman sietokyvyn loppuun. Tässä on alettava kaikkiin mahdollisiin keinoihin ennen kuin totaalinen globaalifiasko vielä pahenee siitäkin kriisistä, missä jo nyt ollaan. Kyllä meidän täytyy aloittaa ensin omalta takapihaltamme tämä ilmastonmuutoksen vähentäminen ja torjunta ja sillä viittaan itseeni ja omiin kulutustottumuksiini. Olen jo lopettanut jääkaapin ja auton käytön. Lämmöt olen laskenut niin alas kuin mahdollista. Vältän turhaa kuluttamista muutenkin, se on paitsi ekologista, myös ekonomista pienelle taloudelleni. 2. Häiriöt ovat ikävä ilmiö, josta pitää yhteisöllisesti pyrkiä eroon. Toimiva lähiyhteisö ja sen välittävät jäsenet ovat avain tällaisten ongelmien vähentämiseen. Mielestäni myönteistä yhteisöllisyyttä ja potentiaalia on Kuokkalassa tosi paljon. Tyyliin koko kylä kasvattaa. Siinä meistä jokainen on vastuullinen. 3. En ole evankelisluterilaisen kirkon jäsen enkä uskon harjoittaja, joten asia siten kuulu minulle. Sellainen mielipiteeni tietysti on, että olisi omituista varainkäyttöä, kun julkisella sektorilla ei ole varaa pitää kaikkia kouluja alueella, niin seurakunta rakentaa jotain kokonaan uutta. Ei kuulosta järkevältä. Mutta kuten sanottua, tämä ei ole minun päätäntävallassa ja käyn kristillisissä kirkoissa vain silloin tällöin fiiliksen tai juhlien vuoksi. Huomaan silti käyväni paljon useammin kuin keskiverto kirkon jäsen ja kannan lisäksi korteni kekoon lahjoittamalla Kirkon Ulkomaanavulle 20 euroa joka kuukausi. 4. Kirjasto on peruspalvelu, mutta meillä Jyväskylässä ei tällä hetkellä käytännössä ole mahdollisuutta laajentaa palvelukantaa nykyisestään. Se on jo taloudellinen resurssikysymyskin. Vaihtoehtoisia kirjastopalveluja tulee kehittää, asiointikirjastoa, kirjastoautomallia jne. Myös kirjastokyytejä kansanosille, jotka eivät itse pysty sillan yli liikkua. 5. Olen saanut huolestuttavia viestejä Kuokkalan palveluista, joita äärimmäisen harvoin tosin itse käytän. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus tekee töitä palvelutason pitämisenä kunnollisena ja puutteiden korjaamiseksi. Sitä työtä me kaupunginvaltuutetutkin tuemme, vaikka itse en sitä läheltä seuraa, sillä en ole sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. EIVÄT HE OLE MARSISTA LASKEUTUNEITA VIERAITA OLENTOJA Koulukuraattori Tuija Mäkinen vastaa ehdokkaille tehtyihin kysymyksiin. 1. Pelkään. Ilmaston lämpiäminen on meidän jokaisen ongelma. Maailman laajuiset haitat ovat paljon suuremmat kuin jotkin lyhytaikaiset hyödyt meidän leveysasteilla. Maapallon lämpötilan nousu merkitsee ongelmia suurelle osalle ihmiskuntaa. Suomessakin olosuhteet huononevat eikä vuodenajat ole enää ole niin kuin ennen. Ilmaston muutoksen torjunta vaatii kansainvälistä yhteistyötä, kansallista päätöksentekoa ja jokaisen ihmisen oikeita valintoja. Liikenteen päästöihin voi meistä jokainen vaikuttaa vähentämällä henkilöautolla ajoa. Myös energia kulutusta voi omalta osaltaan vähentää aika pienillä konsteilla. 2. Koululaiset? Eivätkö he ole jonkun lapsia? Vai onko kyse koulupäivän aikaan tapahtuvasta häiritsemisestä? Alaikäisten osalta kannattaisi tehdä laajaa yhteistyötä eri tahojen välillä. Naapuriston lasten ja nuorten käytökseen puuttuminen on aikuisen vastuuta ja välittämistä. Eivät he ole marsista laskeutuneita vieraita olentoja eikä edes ruman kielenkäytön pitäisi hämätä. Kovia arvoja vastaan voi parhaiten taistella pehmein keinoin. Kannattaisiko joskus kokeilla ystävällisyyttä? Keskustan rakentuminen valmiimmaksi vaikuttaa varmasti yleiseen ilmapiiriin ja siisteyteen. Alueelle tulee enemmän ilmettä ja lisää aikuisia ihmisiä liikkumaan keskustan tuntumassa. Hyvin hoidettu ympäristö vaikuttaa ihmisten mielialaan ja käyttäytymiseen myönteisesti. Hyvällä kaupunkisuunnittelulla lisätään viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Toivottavasti kuokkalalaiset kokevat kaupunginosansa keskuksen omakseen ja pitävät sen viihtyisyydestä ja siisteydestä yhdessä huolta. Jokainen voi poimia vaikka yhden roskan päivässä. 3. En kuulu kirkkoon, mutta olen silti iloinen kirkon tulemisesta. Kuokkalassa on liian vähän yhteisiä tiloja ihmisille. Kirkko on hengellinen instituutio, joka jo pelkästään olemassa olollaan tuo henkisiä arvoja markkinavoimin vastapainoksi. On myös mukavaa, jos nuoret voivat hoitaa esimerkiksi rippikouluun liittyvät asiat omassa Kuokkalan kirkossa. Toivotaan kirkkohallitukselle viisautta suhtautua hankkeeseen myönteisesti. 4. Kirjaston puuttuminen Kuokkalasta on erittäin harmittava asia. Pääkirjaston palvelut ovat liian kaukana lapsille ja nuorille eivätkä he siellä käy. Samoin monia pienten lasten vanhempia lähikirjasto palvelisi oikein hyvin. Kaupungin www-sivujen tilastojen mukaan Kuokkalassa asuu 2082 lapsiperhettä. Esimerkiksi Huhtasuolla tai Kortepohja-Kypärämäen yhteenlasketulla alueella lapsiperheitä asuu puolet vähemmän. Kuokkalassa asuu joka neljäs kaupungin 0-14- vuotiaista lapsista. Kuokkalassa ei ole lapsille ja nuorille mitään paikkaa jonne kuka tahansa olisi tervetullut pistäytymään vaikka rahattomana. Tutkimuksissa korostuu kirjaston suuri merkitys lähipalveluna, viimeksi tämän vahvisti Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliiton tuore tutkimus keskisuomalaisten hyvinvoinnista. Minä toivon Kuokkalaan oikeaa kirjastoa, jonka se väestöpohjansa perusteella tarvitsee. Sopiva paikka kirjastolle voisi olla vaikka Tikan seurakuntakodin tilat Tikan koulun vieressä. Kaupunkiseurakunta luopuu näistä tiloista kun kirkko valmistuu. Pienkirjastot voisivat olla siellä missä asukkaitakin on vähemmän. 5. Kuokkala on 16 290 ihmisen väestöpohjallaan niin suuri alue, että siellä on järkevää pitää peruspalvelut. Sosiaalityön palveluiden vieminen pois alueelta oli virhe. Monet sosiaalityön asiakkaat ovat myös köyhiä, edestakainen kulkeminen kaupungin keskustaan ei ole vain aika vaan myös rahakysymys. Onneksi hammaslääkärit, neuvola- ja lääkäripalvelut säilyvät Kuokkalan omalla terveysasemalla. Säästäminen sinänsä ei voi olla tavoite vaan väline saada kunnan tulot ja menot tasapainoon. Säästämisen ei koskaan pitäisi olla lyhytnäköistä eikä kohdistua sellaisiin palveluihin, jotka lisäävät kustannuksia toisaalla. Lisäksi kustannuksista pitäisi osata tinkiä sellaisilla keinoilla, jotka eivät heikennä palvelun laatua. Seuraavan eduskunnan pitäisi olla kyllin viisas taatakseen kunnille riittävästi rahaa ihmisille tärkeiden peruspalveluiden hoitamiseen. Julkisten palveluiden laatu tulee turvata korottamalla valtion kunnille maksamia valtionosuusrahoja. Tuija Mäkinen Vihreät de gröna
8 KUOKKANEN - HELMIKUU 2007 MIKSI EROSIN SDP:N VALTUUSTORYHMÄSTÄ? Viimeisen kahden vuoden aikana olin liian usein eri mieltä Sdp:n valtuustoryhmän enemmistön kanssa asioista, jotka koskettivat omaa kulmakuntaani ja muitakin kaupunginosia. Varsinkin, kun kunnallisvaalien alla oli aivan toinen ääni kellossa. Kuokkalan kaupunginosan laboratoriopalvelut oli siirretty kaupungin keskustaan (Yliopistonkadulle), vaikka Kuokkalan sosiaali- ja terveysasemaa oli vasta muutama vuosi sitten laajennettu. Myös eri kaupunginosien neuvoloita oli laitettu lahtauslistalle. Kuokkalan ja eräiden muidenkin kaupunginosien terveysasemien lääkäreitä oli irtisanoutunut tai virkavapaalla viroistaan niin, että meillä oli jopa kahdeksan (8) omalääkärin vajaus. Tällekään asialle ei valtuustoryhmän johto korvaansa lotkauttanut, vaan lääkäripula jatkui pitkälle syksyyn. Myös koulujen lakkauttamisilla (mm. Jokivarren koulu Kuokkalassa) oli Sdp-ryhmän enemmistön tuki ja siunaus. Samanaikaisesti Kuokkalaan (mm. Salmiranta ja Väinölä) on tulossa uusia asuinalueita, jolloin tulevat koululaiset tarvitsevat opinahjon itselleen. Syyttä eivät mm. Nenäinniemen asukkaat olleet asiasta huolissaan. Peruspalveluihin kuuluvia lähikirjastoja oltiin lakkauttamassa Kypärämäestä ja Lohikoskelta, vaikka alueiden asukkaat pitivät niitä tärkeinä. Myös Kuokkalassa (Polttolinjalla) ovat lähikirjastoa varten ostetut tilat olleet valmiina jo viisi (5) vuotta, mutta henkilöstön palkkaamiseen ja kirjoihin ei varoja joulukuun talousarviokokouksessa löytynyt. Korpilahden pakkonaittaminen Jyväskylän kanssa oli viimeinen pisara politiikan uskottavuudesta. Vastoin korpilahtelaisten tahtoa ollaan kaupunkiin liittämässä kuntaa, jolla viime vuodenvaihteessa oli velkaa lähes 20 miljoonaa euroa. Eli toinen käsi säästää millin - pari ja toinen käsi ottaa uutta velkaa kaupunkilaisten maksettavaksi. Samalla unohtuu, mitä vaalien alla tuli kaupunkilaisille luvatuksi. Tämä ei ole enää demokratiaa, vaan enemmistön diktatuuria. KAUKO TUUPAINEN kaupunginvaltuutettu, kauko.tuupainen@co.inet.fi 1. En pelkää, mutta olen hyvin huolestunut. Ilmastonmuutos on periaatteessa meidän kaikkien ongelma ja käsissä, mutta vaatii paitsi kotimaisia myös kansainvälisiä päätöksiä. Suomessa ojitetut suot vapauttavat vuosittain yli 12 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja eli yhtä paljon kuin Suomelle Kioton ilmastosopimuksessa asetetut päästövähennykset. Mielestäni olisi järkevää hyödyntää suot energiaksi ja istuttaa sen jälkeen metsiksi. Toimivathan metsät puhdistavina keuhkoina eli hiilidioksidinieluina. Kansainvälisiä päätöksiä vaativat kehitysmaiden hiilidioksidipäästöt, sillä ne noussevat teollisuusmaiden päästöjä suuremmiksi 2020-luvulla. Asiantuntijoiden mukaan kehitysmaissa päästöt kasvavat seitsemän kertaa nopeammin kuin Euroopan Unionissa. 2. Kuokkalassa on 16.5000 asukasta. Kaupunginosan suuri asukasmäärä aiheuttaa ymmärrettävästi urbaaneja ongelmia. Nuoriso kokoontuu aina tiettyihin trendipaikkoihin, jollainen Ostari näyttää olevan. Kuokkalatalon tontti tulevan kirkon läheisyydessä odottaa rakentumistaan vielä kauan, samoin on kirjaston laita. Ainut lääke nuorison käytökseen on tapakasvatus kodeissa ja kouluissa. Nuorison kielenkäyttöön, ilkivaltaan ja uhkaavaan käytökseen eivät vartijat ja poliisit auta, muutos lähtee ainoastaan ja vain nuorista itsestään. 3. Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kirkkovaltuusto päätti 21.12.2006 Kuokkalan kirkon rakentamisesta. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden 2007 syksyllä. Kirkon rakentaminen merkitsee tietenkin Kuokkalan ydinkeskuksen rakentumista valmiiksi. Samalla saadaan erinomaiset tilat seurakuntalaisten käyttöön, olipa sitten kyse perhetapahtumista (häät, kastajaiset, konfirmaatio, hautajaiset), seurakunnan omista tapahtumista tai vaikkapa ulkopuolisista konserteista. 4. Kuokkalan kirjasto on todellakin tärkeä peruspalvelu, vaikkakin se on ollut pitkissä puissa. Minusta kirjaston korvikkeeksi ei riitä mikään kouluun sijoitettava lainauspiste, vaan sen on oltava oikea kirjasto lehtilukusaleineen, ja riittävine aineistoineen. Viimeksi asia oli esillä 27.11.2006, jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän vuoden talousarvion. Valtuustossa tekemäni esitys Kuokkalan kirjastotilojen (Polttolinja) käyttöönotosta (huoneistohan ostettiin jo viisi vuotta sitten) tarvittavine kunnostuksineen, kirjoineen ja henkilökuntineen ei saanut esittämään 500.000 euron rahoitusta, vaan kaatui äänestyksissä luvuin 50 9. 5. Kuokkalan sosiaali- ja terveyspalvelujen vähentäminen oli äänestäjien karkeaa pettämistä. Ensin meiltä vietiin laboratoriopalvelut Yliopistonkadulle asukkaiden voimakkaasta vastarinnasta huolimatta ja myöhemmin viime vuonna moni terveysaseman lääkäri lähti lätkimään kovan työpaineen alla. Kaupungissa on viiden vakinaisen omalääkäriviran tarve, joiden perustamista osaltani yritin, mutta asia kaatui valtuustossa äänin 55 4. En ole kulttuurin vastustaja, mutta se ei saa sentään mennä ihmisten terveydenhoidon edelle. Maksaahan kaupunginteatterin ja orkesterin ylläpito tänäkin vuonna kaupunkilaisille nettomenona 5,759 miljoonaa euroa eli 34,3 miljoonaa markkaa. MIELIPITEET SUOMI TARVITSEE VENÄJÄN KIELEN OSAAJIA Venäjän kieltä ei opeteta lähes lainkaan peruskouluissa, vaikka monet tahot ovat nostaneet asian esille vuosien kuluessa (esim. Kauppakamarit). Jotta venäjän kieltä voisi opiskella peruskouluissa, olisi kuntien sivistyslautakuntien jäsenten ymmärrettävä, että päätäntävalta asiassa on heillä. Sivistystoimenjohtajat esittävät kunnallisen perusopetuksen suunnitelman hyväksyttäväksi sivistyslautakunnalle. Yleensä alkavaksi kieleksi (3. luokka) esitetään englanti ja yläasteella alkavaksi kieleksi (8 lk) ranska tai saksa. Sivistyslautakuntien jäsenet voivat kuitenkin halutessaan muuttaa kielivalinnat toisenlaisiksi. He voivat esittää venäjän kielen vaikkapa kolmannelta luokalta alkavaksi kieleksi, jos niin haluavat. Toivon, että lautakuntien jäsenet muuttavat kuntien perusopetuksen opetussuunnitelmia niin että venäjän kieli asetettaisiin kolmannelta luokalta alkavaksi kieleksi jossain kunnan alakoulussa tai isoissa kaupungeissa useammassa koulussa. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin venäjän kielen osaajia. Venäjä on ja on aina ollut sekä tulee myös olemaan merkittävä kappakumppani Suomelle. Suomen hyvinvointi riippuu myös Venäjän kaupasta. Keski-Suomen alueella on monia yrityksiä, jotka käyvät kauppaa Venäjän kanssa. Myös tavallisten ihmisten välinen kanssakäyminen ja kulttuurivaihto tarvitsevat venäjän kieltä. Marju Rönkkö venäjän kielen opettaja kasnasedustajaehdokas VAS AINOLA KEHITTYY KIRSTI LESKINEN Ainolan kehittämiskeskustelut ovat käynnistyneet. Koittaako nyt hetki jolloin suojeltu tanssilava kunnostetaan? Museoviraston lausunnoissa on luettavissa myös halu suojella koko alue. Vieläkö saunalla saunotaan ja veneellä pääsee Ainolan laituriin? Tiiviisti rakennetut Ainola ja Ainolanranta huoahtavat tanssilavan puistoalueen kautta. Kuokkalassa on merkittävä kulttuurihistoriallinen silta. Se alkaa Ainolasta ja kulkee Survo-Korpelan kautta Kuokkalan kartanoon. Jos haluat osallistua keskusteluun, ota yhteyttä asukasyhdistykseen tai lehden toimitukseen, osoitetiedot sivulla kaksi. Ainolan kesäteatterin harjoittelukausi on meneillään. Tulevana kesänä nähdään näytelmät Kotiin päin ja Saapasjalkakissa ja velhokuningatar.
UUSI PUHEENJOHTAJA KUOKKALAN ALUENEUVOSTOON LEENA RUOTONEN leena.ruotonen@haukkaranta.fi Jyväskylän kaupunkiseurakunnan valtuusto valitsi Kuokkalan alueneuvostoon viime viikon maanantaina uuden alueneuvoston. Uutena puheenjohtajana aloittaa äänestyksessä voittanut Seppo Aaltonen, joka työssään toimii Jyväskylän kristillisen opiston rehtorina. Mukaan tuli sekä vanhoja alueneuvoston jäseniä että uusia ihmisiä. Muut alueneuvoston varsinaiset jäsenet ovat alkaneena nelivuotiskautena Vesa Asp, Arja Haapamäki, Kaarina Marjanen, Kirsti Mäkelä, Tarja Mäki-Punto, Leena Ruotonen, Olli Saloheimo, Marko Tölli ja Kari Valkonen. Suuri osa heistä on jo aikaisemmin ollut jäsenenä alueneuvostossa, mutta osa on vasta aloittelee alueneuvostolaisen uraa. Lisäksi varajäseniksi valittiin Seppo Hautalahti, Marko Kauppinen ja Ulla Koskinen. Myös aluekappalainen Pekka Mustonen on virkansa puolesta Kide, Kuokkalan tuleva kirkko? Jyväskylän kristillisen opiston perinnejuhla, opistolaispäivät, lähestyy jälleen. Sitä vietetään helmikuun 17.-18. päivinä. Nimestään huolimatta tapahtuma ei ole suunnattu ainoastaan opistolaisille. Tervetulleita ovat niin uudet kuin vanhatkin opiskelijat ja mikä tärkeintä, myös kaikki tapahtumasta muuten kiinnostuneet henkilöt. Tapahtuma on kohtaamispäivä, jossa uudet ja vanhat opiskelijat tapaavat toisensa. Kristillisen opiston apulaisrehtorin Pirkko Hammarénin mukaan tapahtumaa voisikin kutsua kohtaamisen juhlaksi. Päivä vietetään herännäisyyshenkisissä tunnelmissa yhdessä kuuntelemalla ja kokemalla. Hammarénin mukaan tapahtumassa alueneuvoston jäsen. Puheenjohtaja Seppo Aaltonen on ristikiveläinen, koulutukseltaan pappi. Hänen perheeseensä kuuluu vaimo, kaksi aikuista lasta ja 12-vuotias chow chow -koira Piki. Kuokkalan alueella hän on asunut jo vuodesta 1989. Kaupunkiseurakunnan asioihin hän on perehtynyt varsin syvällisesti toimiessaan 17 vuoden ajan kaupunkiseurakunnan tiedotuspäällikkönä. Vuonna 2005 hänet valittiin Kristillisen opiston rehtoriksi. Seurakunnan toimintaan hän omien sanojensa mukaan osallistuu työnsä ja papillisten tehtäviensä - jumalanpalvelukset, kasteet, avioliittoon vihkimiset ja niin edelleen - keskivertoseurakuntalaisen tavoin eli silloin tällöin. Mitä sitten tekee tämä Aaltosen johtama alueneuvosto? Sen tehtävänä on johtaa yhdessä aluekappalaisen kanssa aluetoimintaa. Puheenjohtajana Aaltonen toivoo asiallisia ja hyvin valmisteltuja alueneuvoston kokouksia. Hän toivoo, että alueneuvosto voi omalta osaltaan tukea WWW.KUOKKALA.ORG 9 Seppo Aaltonen, Kuokkalan alueneuvoston puheenjohtaja, on Jyväskylän Kristillisen opiston rehtori. PERINTEIKKÄÄT OPISTOLAISPÄIVÄT UUDISTUNEISSA TILOISSA on tärkeässä roolissa herännäisyyshengen siirtäminen ja yhdessä ihmettely. Kokonaisuudessaan päivien ohjelmat toimivat näin: Lauantaina 17.2 08.30 Aamuveisut 10.30 Tilkkutäkki - jukeboxi 12.00 Lounas 13.00 Konsertti - J.Jyrä Kahvi 14.30 Ryhmien tapaamista Iltaohjelma Sunnuntaina 18.2 10.00 Messu 11.30 Ruokailu 12.30 Itsenäisyys ja kirkko 14.00 Kahvi Seurat Opistolaispäivien ohjelmassa on siis luvassa monenlaista toimintaa. Lauantaipäivä on opistolaisille tavallinen työpäivä. Lauantaipäivän ohjelma on hieman tiiviimpää kuin vapaamuotoisemman sunnuntain ohjelma. Lauantaina järjestettävässä konsertissa musisoi nuoriso-alalla oleva Jyrä, joka kiinnostaakin varmasti nuorempaa väkeä. Lauantain jukeboxi sisältää kiinnostavaa yllätysohjelmaa kaikille. Iltapäivän ohjelma on vapaamuotoisempaa. Sunnuntaipäivän ohjelmasta voisivat olla kiinnostuneita monet muutkin kuin opistolaiset. Silloin on mahdollista osallistua messuun sekä kuunnella opiston entisen rehtorin pojan Ilkka Huhtan ajatuksia. Päivä päätetään opistolla järjestettäviin seuroihin. Opistolaispäiviä edeltävä viikko opistolla on erityinen siitä syystä, että silloin vietetään sekä työntekijöiden että vapaaehtoisten toimijoiden monipuolista toimintaa. Hän toteaa, että Kuokkalassa tehdään hyvää ja monipuolista seurakuntatyötä. Hyvän jatkokehityksen pohjana on hiljattain hyväksytty kaupunkiseurakunnan strategia vuoteen 2015 Usko Elämään. Uusi Kuokkalan keskustaan rakennettava kirkko asettaa haasteita alueneuvostonkin työlle. Aaltosen mukaan nyt on aika miettiä ja suunnitella tulevan kirkon käyttötapoja yhteistyössä alueneuvoston ja työntekijöiden kanssa. Tärkeää on myös yhdessä työntekijöiden kanssa pohtia, miten kirkko voisi toimi konkreettisesti seurakunnan läsnäolon maamerkkinä Kuokkalan keskustassa. Aaltonen toivoo, että kirkko kutsuisi yhteyteensä ihmisiä jumalanpalvelusten lisäksi esimerkiksi musiikin ja muun esittävän taiteen ja keskustelun muodossa. Alueneuvoston toiminnasta saa lisätietoa jäseniltä ja siihen voi myös itse vaikuttaa heidän kauttaan. Vaikkapa allekirjoittaneeseen voi ottaa yhteyttä, mieluiten sähköpostitse. opistolaisittain Suomi 90-teemaviikkoa. Tämä viikko lukuisine muine tapahtumineen saa huipentumansa viikonloppuna opistolaispäivien muodossa. Pirkko Hammarén toivottaakin kaikki asiasta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi mukaan. Tarpeen vaatiessa opistolla voi myös majoittua. Majoitus maksaa 15 euroa sisältäen ruokailut. Ilmoittautumiset numeroon (014) 3348 000. Saara Ignatius Jyväskylän Kaupunkiseurakunta TOIMINTAA HELMIKUUSSA 2007 Yhteisvastuukeräys alkaa su 4.2. teemana Ehjä lapsen mieli. Messu klo 10, Pekka Mustonen, Eija Väisänen, Päivi Heikkilä, infoa keräyskohteista, Heini Siirola. N. klo 12 keittolounas ja kahvi (5 e yv:n hyväksi), dosentti Tapio Lampinen johdattelee keskusteluun Yhteisvastuun merkityksestä Kuokkalassa. Yv-tuotteita myytävänä. Vauvakirkko su 4.2. klo 16 vuonna 2006 kastetuille vauvoille perheineen Messu su 11.2. klo 10, Kati Räsänen, Marita Tuomi, Sirpa Lampinen, Ulla-Maija Grönholm, orkesterilaisia Sanan ja rukouksen ilta to 15.2. klo 18.30, Kristiina Ursinus: Gospelia kolhituille Lattarimessu su 18.2. klo 10, Riku Bucht, Sirpa Lampinen, Henna Luomala, kuoro ja orkesteri, kirkkokahvit Tuhkakeskiviikon katumuspalvelus 21.2. klo 17.30, Pekka Mustonen Messu su 25.2. klo 10, Arto Kauppinen, Marianne Kyrönviita, Eija Väisänen, Marjo Nuorva Sanan ja rukouksen ilta to 1.3. klo 18.30, Irma Obele- Luomala: Syyllisyydestä iloon LAPSILLE JA PERHEILLE: Pyhäkoulu su klo 10 Tikan srk-koti. Kaakaopyhäkoulu ti klo 17.30-19 Polttolinja 37. Päiväkerhot: tied. 050-340 9887. Avoin päiväkerho ke klo 9.30-11.30 Jenkkakuja 1 tied. 050-3400 697. Perhekerhot ti klo 9.30-11.30 Tikan srk-koti ja Polttolinja 29. Vauvaperhepesä ti klo 9.30-11 Polttolinja 37. Iskän kaa! ilta ke klo 18-19.30 Polttolinja 29. Koululaisten jälkkäri ma-pe 12-17 Polttolinja 37, tied. 050-401 2793. Muskarit tied. Sirpa Poikolainen 050-340 9898. Lapsityön tied. Tiina Korhonen p. 050-340 9887. VARHAISNUORET: Kuppila 4-6-luokkal. to klo 14-16 Polttolinja 37. Puuha- & leikkikerho 1-3-luokkal. ti klo 17-18 Polttolinja 37. Actionman-kerho 1-3-luokkal. pojille ti klo 18-19 Tikan koulun sali. Liikka-leikkikerho 1-2-luokkal. ti klo 17-18 Nenäinniemen koulu. Polttiksen puuhakerho 1-3-luokkal. to klo 17.30-18.30 Polttolinja 37 (täysi). Toimintakerho 3-4-luokkal. ma klo 17.30-19 Polttolinja 37. Täsmäkerho 4-6-luokkal. Tule tekemään omaperäinen laukku. Alk. 6.3. klo 18 Polttolinja 37, mater.maksu 4 e. Tyttöjen kaa lauantai 14.4. klo 14-18. Askarrellaan, kaunistaudutaan ja syödään. Ilmoittaudu Hennalle 5.4. men- NUORET: Isoskoulutus ke klo 17.30 ja nuortenilta klo 19 Polttolinja 37. Tied: Ulla-Maija Grönholm 050-340 9892, Marjo Nuorva 050-549 7014, Henna Luomala 050-436 8619. RYHMÄTOIMINTAA: Kuokkamiehet ti klo 18 (parilliset viikot) Polttolinja 37. Miesten M-klubi to klo 13 (parittomat viikot) Polttolinja 37. Diakonia-lähetyspiiri ke klo 13 (parittomat viikot) Tikan srk-koti. Elämässä eteenpäin -ryhmä ke klo 13 (parilliset viikot) Polttolinja 37. MUSIIKKIRYHMÄT: Kanteleryhmä ti 6.2. ja 13.2. klo 17 Tikan srk-koti. Kehittyvät laulajat: harj. 13.2. klo 18 Pohjanlammen koululla orkesterin kanssa ja 19.2. klo 18 Taulumäen kirkossa, 20.2. klo 18 Lattarimessu Taulumäellä. Liturgisen tanssin ryhmä: tied. Sirpa Lampinen p. 050-436 5435. Orkesteri: tied. Niina Sapattinen 050-3712251 tai Sirpa Lampinen VARTTUNEELLE VÄELLE: Eläkeläisten kerho to klo 13 (parilliset viikot) Polttolinja 37. MAAHANMUUTTAJATYÖ: tied. Mirja Hytönen 636 708 ti ja ke klo 9-11. DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: ma-ke klo 9-11 Polttolinja 37, p. 636 458. Tikan seurakuntakoti p. (014) 636 455 Toritie 24 Diakonia- ja nuorisotyön toimisto Polttolinja 37 www.kirkkojyvaskyla.net
10 KUOKKANEN - HELMIKUU 2007 NENÄINNIEMEN 4H -KERHO ehdottaa, mitä haluaisivat tehdä. Lapset ovatkin innokkaina suunnitelleet kerhon toimintaa ja luvassa onkin paljon kaikenlaista mukavaa. Kerho jatkuu koko kevään ajan aina kesäloman alkuun saakka. Katri Leväinen Kuvat: Pirjo Jämsen-Ahonen 4H -kerhon ohjaaja Katri Leväinen Nenäinniemessä on muutaman viikon ajan pyörinyt 4Hkerho, jonka toiminnasta vastaa Jyvässeudun 4H-yhdistys. Kerho on alakoululaisille ja kokoontuu keskiviikkoisin klo 17.30-19.00 Nenäinniemen koululla. Kerholaisia on noin 15. Kerhossa puuhaillaan mm. kädentaitojen, lemmikkien, kokkauksen sekä pelien ja leikkien parissa. Tärkeässä osassa ovat myös TOP-tehtävät, (tekemällä oppii parhaiten) joiden avulla lapset oppivat käytännön tekemisen kautta. Ne kannustavat lapsia omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Tehtävien teemat liittyvät mm. kädentaitoihin, kotitalouteen, luontoon ja eläimiin. Ohjaanana toimii 22-vuotias yhteisöpedagogiopiskelija Katri Leväinen Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Kerhonohjaajaksi Katri päätyi oltuaan työoppimassa Jyvässeudun 4H yhdistyksessä ja hänelle tarjottiin ohjaajan paikkaa, jonka hän otti innolla vastaan. Parasta kerhon ohjauksessa Katrin mielestä on seurata lasten tekemisen intoa ja oivaltamista ja siitä saa samalla tärkeää kokemusta tulevaa ammattia varten. Kerhon ohjelmaa ja toimintaa suunniteltaessa lapset ovat tärkeässä osassa. Pyritään siihen, että he saavat mahdollisimman paljon itse
WWW.KUOKKALA.ORG 11 YHDISTYKSET JA YHTEISÖT KOTIKAAREN PÄIVÄKESKUS Ma-pe tuolijumpat klo 10.30. To 8.2. klo 10.15 Rallivaarit esiintyy. To 15.2. klo 13 Päivätanssit (Euroset orkesteri). Ti 20.2. klo 12.30 Hartaus. KUOKKALAN VIRMA-OHJELMA Ti 6.2.2007 vierailu lähipalvelutalolle ( Lutakko ). Lähto Messistä klo 10.10. Ti 13.2.2007 hyvinvointi ja terveys ( klo 10-12 Messi ) Ti 20.2.2007 muistelut ja keskustelu ( klo 10-12 Messi ) Ti 27.2.2007 Hiihtoloma ( ei ole toimintaa ) NENÄINNIEMITALOL- LA KIRPPUTORI Ke 14.2.2007 klo 17.30-18.30. Naattiantie 15, pöytämaksu 3 euroa. Tiedustelut: Pirjo Jämsen-Ahonen 050-5331016 NENÄINNIEMITA- LON HARRASTEKA- LENTERI MA-PE MA 15.00 16.00 kanteleryhmä muskari 6 v Hannele, Jyväskylän naisvoimistelijat 8 v Heini, Jyväskylän naisvoimistelijat TI 9.00 12.00, Perhekahvila MLL 13.15 14.00, lapsikuoro alkeet Eija Väisänen, Jyväskylän kaupunkiseurakunta 17.00 18.30, Liikunta ja leikkikerhot 1-2 luokkalaisille Jyväskylän kaupunkiseurakunta KE 17.30 19.00, 4H kerho 7-12 vuotiaille vetäjä Katja 17.15 18.15, Heprealainen ylistystanssi alkeisryhmä Piksu Kristillinen tanssi ja liikuntayhdistys ry 18.15 19.15, Naisten kuntoliikunta Piksu, Kristillinen tanssi ja liikuntayhdistys ry 19.15 20.45, Neprealainen ylistystanssi jatko esiintyvä ryhmä Piksu Kristillinen tanssi ja liikuntayhdistys ry TO 15.00 15.45, tempputunti pojat 4-6 v. Artmus Oy 16.00 16.45, showtanssi Artmus Oy 17.15 18.50, satutanssi 3-4 v Artmus Oy 18.00 18.45, lastentanssi 5-6 v Artmus Oy PE 17.00 20.00, Jukka Saarman oopperaluokka, Jyv. seudun kansalaisopisto YHTEISVAS- TUUKERÄYS Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 4.2. Tikan seurakuntakodilla (Toritie 24) teemana Ehjä lapsen mieli. Messun klo 10 toimittavat Pekka Mustonen, Eija Väisänen ja Päivi Heikkilä, ja infoa yhteisvastuukeräyskohteista kertoo diakoni Heini Siirola. Noin klo 12 tarjoillaan keittolounas ja kahvi (5 e yhteisvastuun hyväksi), ja lounaan jälkeen dosentti Tapio Lampinen johdattelee keskusteluun Yhteisvastuun merkityksestä Kuokkalassa. Yhteisvastuutuotteita on myytävänä. PERHELIIKUNTAA Perheliikunta on terveyttä edistävää liikuntaa, jota koko perhe ja lähipiiri : lapset, nuoret, vanhemmat, isovanhemmat ja ystävät voivat harrastaa yhdessä. Perheliikunnan koulutukset ovat osa SLU:n koulutusjärjestelmää, joten ne soveltuvat yhdistettäviksi eri lajiliittojen, Nuoren Suomen, Kuntoliikuntaliiton ja erilaisten ammatillisten koulutusten koulutusjärjestelmiin. Kurssien kouluttajina toimivat perheliikunnan kouluttajakoulutuksen saaneet monipuoliset kouluttajat. Koulutuksia koordinoi Suomen Latu ry. Perheiden liikuttajakurssi (7 h), 24.2. Kuhmo, tied. ja ilm. Kainuun Liikunta p. (08)632 590. 20.5. Jyväskylä, tied. ja ilm. Keski-Suomen Liikunta ry, toimisto@kesli.fi, p. (014)339 2114. 29.9. Helsinki(*). Perheiden liikuttajakurssilla (7 h) tutustutaan perheliikunnan lähtökohtiin, tavoitteisiin, eri muotoihin ja eri-ikäisten liikunnan toteuttamisen nikseihin. Kurssilaiset johdatetaan miettimään oman yhteisönsä tai lajinsa perheliikunnan mahdollisuuksia ja toteutusmalleja. Liikuttajakurssi toimii Suomen Kuntoliikuntaliiton aikuisten kunto- ja harrasteliikunnan lajimodulina. Kurssin hinta vaihtelee järjestäjän mukaan. Perheliikunnan ohjaajakurssi (15 h) 22. 23.9. Lohja(*). Perheliikunnan ohjaajakurssilla (15 h) tutustutaan perheliikunnan lähtökohtiin, tavoitteisiin, eri muotoihin sekä eri-ikäisten yhteisen liikunnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kurssilaiset johdatetaan miettimään oman yhteisönsä tai lajinsa perheliikunnan mahdollisuuksia sekä omia vahvuuksia ja kehittämistarpeitaan ohjaajana. Kurssilaisilta edellytetään kokemusta lasten tai aikuisten ohjaamisesta. Kurssin hinta on teriaalin ja ruuat. * Tiedustelut ja ilmoittautumiset, jollei muuta ole mainittu: Suomen Latu ry, p. (09) 4159 1111, koulutus@suomenlatu.fi Perhis-ohjaajakurssi (7 h), 10.3. Espoo(*), 24.3. Lohja(*), NENÄINNIEMI TIEDOTTAA Onko tiedossa halukkaita ilmaiseen perheliikuntakurssille Helsinkiin tai Lohjalle. Tämä olisi hyvä kanava saada ilmainen koulutus ja eri ikäisille lapsille toimintaa Nenäinniemitalolle. Tiedottakaa tutuille. T. Pirjo Jämsen-Ahonen 28.4. Paimio(*), 1.9. Rovaniemi(*), 8.9. Kokkola(*), 15.9. Heinola(*). PERHIS on Suomen Latu ry:n lanseeraama tuote, jossa eri sukupolvet, perheet ja tuttavat liikkuvat yhdessä. Perhiksessä kokeillaan eri lajeja sisällä ja ulkona, vuodenaikojen mukaisesti. Perhistoiminta soveltuu osaksi ulkoilu- ja liikuntaseurojen toimintaa. Perhisryhmän käytännön toiminta määräytyykin järjestäjätahosta riippuen ainutlaatuisena. Perhisryhmää ohjaa koulutettu Perhisohjaaja ja tuokiot noudattavat Perhistuokion rakennetta. Perhis-ohjaajakurssin (7 h) hin- sisältäen opetuksen, Perhismateriaalin ja ruuat. * Tiedustelut ja ilmoittautumiset, jollei muuta ole mainittu: Suomen Latu ry, kalenteri, koulutus@suomenlatu.fi, p. (09) 4159 1111. PERHE- UUTISIA Katso jälkiä, sanoi. Puh. Kahden seuraan on liittynyt kolmas. Onnea Päiville ja Pekalle 19.1. syntyneen tyttövauvan johdosta! Cult-Video tammikuun suosituimmat 1. Da Vinci - Koodi 2. Pirates: Kuolleen miehen kirstu 3. Miami Vice JYVÄSKYLÄN KRISTILLISEN OPISTON PERUSKORJATUT TILAT SIUNATAAN KÄYTTÖÖN 31.1.2007 Jyväskylän kristillisen opiston (JKO) peruskorjatut tilat siunataan käyttöön 31.1.2007. Siunauksen toimittaa piispa Yrjö Sariola. Peruskorjauksen ja muutostöiden kokonaiskustannukset olivat 1,78 milj. euroa. Maaliskuussa 2006 alkanut peruskorjaus koski kolmea opiston kampusalueen yhdeksästä rakennuksesta ja pihaaluetta. Peruskorjauksen yhteydessä opistolle rakennettiin uusia opetustiloja, mm. toinen atk-luokka ja yksilöohjaushuoneita. Myös muut opetustilat modernisoitiin mahdollistamaan oppimisympäristöltään mm. verkkopedagogiikan käytön. Peruskorjauksen jälkeen opistolla on 15 yleisopetukseen tai erityisopetukseen tarkoitettua luokkatilaa sekä kolme yksilöohjaushuonetta yhteispintaalaltaan 2.862 kem2. Osana peruskorjausta entisöitiin ulkoasultaan 1900-luvun alussa rakennettu hirsinen Pehtori rakennus, joka on suojelukohde. Rakennuksen sisätilat uudistettiin täysin. Alakertaan rakennettiin työpisteet kaikille opiston 20 vakinaiselle opettajalle ja yläkertaan työpisteet kuudelle tuntiopettajalle. Peruskorjaukseen yhteydessä kunnostettiin myös opiston piha-alue ja uudistettiin kampus-alueen valaistus. Jyväskylän kristillinen opisto on vuonna 1942 perustettu säätiöpohjainen herännäishenkinen kansanopisto ja aikuisoppilaitos. Opiston koulutustarjonnassa on 18 erilaisia vapaan sivistystyön linjaa ja ammatillista koulutusohjelmaa, joilla opiskelee 435 opiskelijaa. Opiston koulutuslinjoilta voi valmistua mm. lastenohjaajiksi, suntioiksi, koulunkäyntiavustajiksi ja lasten ja nuorten erityisohjaajiksi. Uusimmasta koulutusohjelmasta valmistui joulukuussa 2006 Keski-Suomen ensimmäiset erikoisammattitutkinnon suorittaneet koulunkäyntiavustajat. Lisäksi opistolla on laajaa kurssitoimintaa yksityisille ihmisille, yrityksille ja yhteisöille. Opiston asuntolassa on majoitustilat 90 opiskelijalle ja kurssilaiselle. Peruskorjauksen kokonaiskustannukset olivat noin 1,78 milj. euroa, johon saatiin 500.800 euron rakentamisavustus opetusministeriöltä. Peruskorjaushankkeen pääurakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy. 4. Karvinen 2 5. Autot
12 KUOKKANEN - HELMIKUU 2007 HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ! 14.2. HP Canon Epson Brother Olivetti Lexmark Dell Xerox AVOINNA: Ma-Pe 10-18 Myös tarvike- ja originaaliväripatruunoita sekä laseruusiokasetteja! TUO VÄRI- PATRUUNA MEILLE! Testaamme, puhdistamme ja täytämme värilliset ja mustat patruunat odottaessasi EDULLISESTI! Tervetuloa! Loppuiko tulostimestasi muste? Täyttö esim. CANON PG-40 / musta Täyttö esim. EPSON T0552 / Cyan Polttolinja 1 Kuokkala 40520 Jyväskylä www.musteasema.fi