Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)
Pelotusvaikutus Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen kehittäminen Yleisestävyys: lainsäätäminen eli rangaistusuhkien asettaminen Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksella osoitetaan rangaistusuhka todeksi Normien ylläpitäminen Sosiaalisen konfliktin ratkaiseminen Erityisestävyys: rangaistuksen täytäntöönpano Keskeistä järjestelmän legitimiteetti
Sovitus (R.A. Duff 2001) 1) Moite (rangaistus) 2) Katumus 3) Uudistuminen 4) Integraatio Tässä ei mitata todellista katumusta Moitteen pitää olla niin ankara, että se on omiaan synnyttämään katumuksen tunnetta Mitä vakavampi rikos, sitä ankarampi moite tarvitaan, jotta ajatus katumuksesta olisi uskottava
Vankeuslaki Tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää uusien rikosten tekeminen rangaistusaikana Tavoite on realistinen Ei tavoitella uusimisen estämistä sinänsä, vaan pyritään lisäämään valmiuksia rikoksettomaan elämään Tavoite korostaa tuomitun omaa osuutta, hänen asianaan on päättää, tekeekö uusia rikoksia, viranomaiset eivät voi uusia rikoksia estää Viranomaisten pitää kuitenkin luoda valmiuksia tuomitun selviytymiselle vapaudessa ja tukea tuomitun pyrkimystä elämänhallinnan kautta rikoksettomaan elämään
Vankeuslaki voimaan 1.10.2006 Täytäntöönpanoviranomaiset Ulosottomies, rikosseuraamusvirasto, vankilat Vankilajärjestelmä Aluevankilat (5), jotka koostuvat sijoittajayksiköstä ja vankiloista Vankilat ovat suljettuja laitoksia tai avolaitoksia Lisäksi terveydenhuollon yksikkö
Rikoslain (RL) 6 luvun 1 (1195/2004) Yleiset rangaistuslajit: rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu ja ehdoton vankeus Erityiset rangaistukset virkamiehiä varten: varoitus ja viraltapano Erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta: nuorisorangaistus Sotilaan ja muun RL 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistukset: varoitus, poistumisrangaistus, kurinpitosakko ja aresti Jos muu kuin RL 45 luvun alainen henkilö, kurinpitorangaistuksen sijasta sakko Oikeushenkilö: yhteisösakko (RL 9 luku)
Käsitteet 1. Rangaistuksen mittaaminen Rangaistuksen määrän vahvistaminen tietyn valitun tai käytössä olevan rangaistuslajin sisällä Valinta eri rangaistuslajien välillä, kun ne edustavat ankaruudeltaan toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja 2. Mittaamisperiaatteet 3. Mittaamisperusteet
Sakko (RL 2a:1: 1-120 päiväsakkoa) Yhteinen sakkorangaistus (RL 7:3: 240 päiväsakkoa) Vankeus (RL 2c:2: 14 päivää 12 vuotta tai elinkautinen) Yhteinen vankeusrangaistus (RL 2c:2 ja RL 7 luku: enintään 15 vuotta) Aikayksiköt vuosia, kuukausia ja päiviä: alle kolmen kuukauden vankeusrangaistus päivinä Vain yhteistä rangaistusta määrättäessä mahdollista täysin vuosin, kuukausin ja päivin (3 v 6 kk 15 pv) Täytäntöönpanossa määräaikaiset vankeusrangaistukset lasketaan yhteen (maksimi 20 vuotta) Elinkautinen vankeusrangaistus kattaa muut rangaistuslajit
Lievennyksen sisältö Jokainen lisärikos tuo mukanaan alenevan moitelisän Taustalla on sovitusajatus ja oikeudenmukaisen rangaistuksen tavoite Kohtuus: esimerkkinä tilanne, jossa kahdesta eri rikoksesta lasketaan rangaistukset yhteen ja tilanne, jossa 60 käyttövarkaudesta laskettaisiin rangaistuksen yhteen
Vaihtoehdot a) Yhteinen vankeus (kaksi törkeää petosta) b) Yhteinen sakko (kolme lievää petosta) c) Vankeus ja sakko (kolmesta rikosta kahdessa asteikko vankeutta ja yhdessä asteikkona sakkoa) d) Elinkautinen vankeus
Rangaistusasteikot a) Yhteinen rangaistus ei saa ylittää eri rikoksista seuraavien enimmäisrangaistusten yhteismäärää b) Ankarimman enimmäisrangaistuksen saa ylittää: enintään yhdellä vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata vankeusrangaistusta vähemmän kuin yksi vuosi kuusi kuukautta enintään kahdella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata vankeutta vähintään yksi vuosi kuusi kuukautta mutta vähemmän kuin neljä vuotta enintään kolmella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata määräaikainen vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus HUOM! Yleiset rangaistuksen vähentämisperusteet (esim. yritys) otetaan huomioon enimmäismäärää arvioitaessa Jos rangaistusasteikossa on vain sakko mahdollinen, se vastaa yhtä kuukautta vankeutta enimmäismäärää laskettaessa
Rangaistusasteikot c) Yhteinen sakkorangaistus saa olla suuruudeltaan enintään 240 päiväsakkoa HUOM! Yleiset vähentämisperusteet Mittaaminen (RL 7 luvun 5 ) Lähtökohta on siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus Oikeusmukaisessa suhteessa rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen (juopotteluun liittyvä rikoskierre tai suunnitelmallinen rikossarja) Koventamis- tai lieventämisperusteet otettava kohtuullisessa määrin huomioon, jos ne koskevat vain jotakin tai joitakin rikoksia
Kohtuullistaminen aikaisemman tuomion perusteella (RL 7 luvun 6 ) Tekijä on tuomittu ehdottomaan vankeuteen Häntä syytetään rikoksesta, joka on tehty ennen ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista Aikaisempi rangaistus voidaan ottaa huomioon kohtuuden mukaan rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana Uudesta rikoksesta tuomitaan erillinen rangaistus, mutta siten, että rangaistus yhdessä aikaisemmin tuomitun rangaistuksen kanssa ei saisi ylittää sitä, mitä olisi tuomittu, jos rikokset olisi tuomittu yhdellä kertaa
Kohtuullistaminen (RL 7:6) 20.1. 14.5. 18.8. 8.10. t1 t2
Kohtuullistaminen (RL 7:6) 3.3. 4.4. 1.9. r1 r2 r3 18.8. 10.11. t1 t2 EI KOHTUULLISTAMISTA
Oikeudenmukaisuus a) Suhteellisuusperiaate Relatiivinen näkökulma: rangaistusten on heijastettava oikeasuhteisesti rikosten moitittavuuden eroja Absoluuttinen näkökulma: miten ankara rangaistuskäytännön on oltava
Oikeudenmukaisuus b) Yhdenvertaisuus Perustuslain 6 : Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä Rikoslain 6 luvun 3 : Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys Periaate vaatii samanlaisten tapausten samanlaista kohtelua ja erilaisten tapausten erilaista kohtelua
Oikeudenmukaisuus b) Yhdenvertaisuus Normaali- tai tyyppirangaistusajattelu: Tuomioistuin vertaa tuomittavana olevaa tapausta rikoksen tavallisiin ilmenemismuotoihin ja tuomitsee sen jälkeen rangaistuksen, joka vastaa teosta tyypillisesti tuomittavia rangaistuksia tai poikkeaa näistä sen mukaan, miten tapaus poikkeaa keskimääräisrikoksesta törkeämpään tai lievempään suuntaan
Oikeudenmukaisuus c) Kohtuus- ja humaniteettinäkökohdat (RL 6 luvun 7 :n lieventämisperusteet) Tarkoituksenmukaisuus Tavoitteena on, että yksittäisratkaisuista muodostuu preventiivisesti mielekkäitä käytäntöjä Yleispreventio: Rangaistusten oikeasuhtaisuus sekä järjestelmän tasapuolinen ja riittävän tehokas soveltaminen luovat pohjan normistoa ylläpitävälle teholle Erityispreventio: Tavoitteena on, että seuraamuksista aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja tekijän selviytymiselle (erityisprevention negatiivinen tulkinta)
Vahinko ja vaara Tunnusmerkistön mukaisen seurauksen arvottaminen Vahinko: kuinka syvälle rikos on kajonnut säännöksellä suojattuihin intresseihin (rikokset, joiden täyttyminen edellyttää konkreettista vahinkoseurausta) Vaara: seurauksen todennäköisyys ja niiden laatu (vaarantamisrikokset eli konkreettinen ja abstraktinen vaarantaminen sekä tekorikokset)
Huumausainerikokset (vaarallisuus) Huumausainerikoksissa vaarallisuus asteikollistuu huumausaineen lajin, pitoisuuden, määrän, kertaannoksen ja käyttötavan perusteella Ks. KKO 2006:82 (amfetamiini), KKO 2006:60, (Subutex), KKO 2006:59 (Subutex), KKO 2006:58 (Subutex), KKO 2005:56 (ään.) (ekstaasi), KKO 2004:73 (heroiini), KKO 2004:6 (hasis, kannabiskasvit), KKO 2003:62 (hasis), KKO 2002:5 (amfetamiini)
Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset (esimerkkinä pahoinpitely) Aiheutetut vahingot, tekotapa, tekoväline, uhrin ominaisuudet, mihin kohtaan kehoa lyönnit tai potkut (vahingollisuus ja vaarallisuus) KKO 2004:109 (yllätyshyökkäys kadulla, 30 päivää ehdollista) KKO 2002:2 (7-vuotiaan lapsen pahoinpitely, 3 kuukautta ehdollista vankeutta)
Syyllisyyden eri merkityssisällöt 1) Tekosyyllisyys (arvostelun kohteena on konkreettinen teko) 2) Tekijäsyyllisyys (arvostelu palautuu tekijän henkilöön) 3) Psykologinen syyllisyys (mitä tekijä on tahtonut ja halunnut): tahallisuus ja tuottamus 4) Normatiivinen syyllisyyskäsite (moitittavuus): toisintoimimismahdollisuus
Liikennerikokset (syyllisyys) KKO 2003:134 (ään.) (törkeä kuolemantuottamus yms., ehdollista vankeutta 1 vuosi ja 4 kuukautta sekä yhdyskuntapalvelua 60 tuntia (RL 6:10) lievemmän lain periaate KKO 1998:67 (ään.) (kaksi törkeää kuolemantuottamusta yms., 3 vuotta ehdotonta vankeutta) KKO 1993:26 (törkeä kuolemantuottamus, 1 vuoden 2 kuukauden ehdollinen vankeus)
Rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus; Rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä; Rikoksen tekeminen palkkiota vastaan; Rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella; Tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä
Uusiminen Piittaamattomuus on pääteltävä uuden ja aikaisemman rikoksen välisestä suhteesta Samankaltaisuus ei sellaisenaan riitä, jos rikosten toistaminen liittyy lähinnä elämäntapaan (ks. KKO 2003:100 (ään.): huumausainerikos) Satunnaisuus ei riitä: arvioinnissa kiinnitettävä huomiota rikosten välillä kuluneeseen aikaan (ks. KKO 1983 II 37: (törkeä rattijuopumus yms.)
Rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus, uhka tai muu sen kaltainen seikka; Rikokseen johtanut voimakas inhimillinen myötätunto taikka poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus tai muu vastaava seikka, joka on ollut omiaan heikentämään tekijän kykyä noudattaa lakia; Tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto, tekijän muu pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka hänen pyrkimyksensä edistää rikoksensa selvittämistä Rikoslain 8 :n 1 ja 3 momentissa mainitut perusteet
Vaikutusten poistaminen yms. I-SHO 2004:3 (surma ja törkeä tuhotyö, palosta kertominen) KKO 2003:63 (huumausainerikos, esitutkinta) KKO 2003:53 (tuhotyö ja murhan yritys, esitutkinta), ks. myös KKO 2005:56 (ään.) (törkeä huumausainerikos) KKO 2000:63 (oma-aloitteinen ilmoittautuminen) HUOM! Koskee vain oman rikoksen selvittämistä (KKO 1998:162: törkeä huumausainerikos) Vahingonkorvausvelvollisuus ja vahingon korvaaminen
Seuraamukset Vahingonkorvaus KKO 2005:5 (törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö) KKO 2001:24 ja KKO 2001:25 (talousrikokset) Epäviralliset seuraamukset (työpaikan menetys, julkisuus) KKO 1999:114 (ään.) (törkeä petoksen yritys, törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen) KKO 2006:44 (törkeä veropetos: julkisuus)
Seuraamukset Kohtuuton lopputulos KKO 1999:87 (törkeä rattijuopumus: taksiluvan menetys) KKO 2005:137 (ään.) (kunnianloukkaus: kilpailukielto) Ikä ja terveys Rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika KKO 2005:73 (ään.) (talousrikokset)
1. Nuoruus - Rikokset, jotka on tehty alle 18-vuotiaana 2. Yritys (RL 5:1) 3. Avunanto (RL 5:6) 4. Rikos on tehty olosuhteissa, jotka läheisesti muistuttavat vastuuvapausperusteita - Esimerkiksi hätävarjelu ja pakkotila 5. Rikos on tehty olosuhteissa, jossa on käsillä lieventämistai kohtuullistamisperuste, ja on erityisiä syitä lieventää rangaistusasteikkoa 6. Alentuneesti syyntakeiset (ei vaikuta käytettävissä olevaan enimmäisrangaistukseen) o o Asteikon muuttaminen: ¾ enimmäismäärästä ja vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin vähimmäismäärän Elinkautinen: 2-12 vuotta vankeutta
Määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, ellei 1) rikoksen vakavuus, 2) rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai 3) tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Ongelma useiden peräkkäisten ehdollisten vankeusrangaistusten tuomitseminen
Rikoksen vakavuus KKO 2004:45: törkeä huumausainerikos, 1 vuotta 8 kuukautta ehdollista vankeutta ja 80 tuntia yhdyskuntapalvelua päihderiippuvuus, vapaaehtoinen hoito, työpaikka, tukiverkosto (AA-kerho ja seurakunta) KKO 1997:140 (ään.): törkeä petos, 1 vuotta ehdollista Aikaisempi rikollisuus Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota rikosten lukumäärään, niiden suunnitelmallisuuteen ja harkintaan sekä uusimisnopeuteen KKO 1993:72 (ään.): törkeä rattijuopumus, uusija, irtisanomismenettely, 75 päivää ehdotonta vankeutta
Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita vankeutta, elleivät painavat syyt sitä vaadi Rikoksen vakavuus ja tekijän menettelyn moitittavuus KKO 1994:22: A tuomittiin ryöstöstä kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Ehdollista vankeusrangaistusta puolsivat tekijän nuoruus (16-vuotias), uusista rikoksista pidättäytyminen, myönteinen ennuste sosiaalisesta selviytymisestä ja vähäisempi osallisuus rikokseen
Rangaistuksen täytäntöönpano lykkäytyy koeajaksi Koeaika 1-3 vuotta Ehdollinen vankeus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen Yhteinen vankeus RL 7 luvun mukaisesti
Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2b:5) 20.1. 3.3. r1 r2 t1 t2 12.2. 18.8. 14.2.
Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2b:5) r1 r2 r3 t1 t2 t3 T1 ehdollinen; T2 ehdoton, mutta ei määrätty täytäntöönpantavaksi r1 T3 ehdoton, r1 määrätään täytäntöönpantavaksi RL 7 luku, T2 (RL 7:6)
Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena voidaan tuomita sakkoa 1-120 päiväsakkoa, ns. oheissakko (esimerkiksi rattijuopumuksessa) tai jos ehdollinen vankeus on vuotta pidempi, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Jos rikos on tehty alle 21-vuotiaana, tekijä voidaan ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomita koeajaksi valvontaan, jos tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä uusien rikosten ehkäisemiseksi. HUOM! Yhdyskuntapalvelu voidaan muuntaa vähintään neljän ja enintään 90 päivän vankeudeksi.
Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita nuorisorangaistukseen, jos: 1) sakko on rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys ja tekijän aikaisemmat rikokset huomioon ottaen riittämätön rangaistus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista; ja 2) nuorisorangaistukseen tuomitsemista on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi. Nuorisorangaistus voidaan tuomita 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös sellaisista tuomioistuimessa samalla kertaa käsiteltävistä rikoksista, joista ainoastaan osa on tehty alle 18- vuotiaana.
Enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeuden sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelua, jos ehdottomien vankeusrangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden (esim. törkeä seksuaalirikos) ei ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle 20-200 tuntia, yksi päivä vankeutta vastaa yhtä työtuntia Rikoksentekijän suostumus Soveltuvuus (kriminaalihuoltolaitos, ks. KKO 1996:9 ja KKO 2003:11)
Ehdoton vankeusrangaistus esteenä Aikaisemman rikoksen törkeys ja rikoksen tekemisestä kulunut aika (ks. myös KKO 2000:11 (ään.)) Rikolliskierteestä irtaantuminen (KKO 2003:77) Aiemmat yhdyskuntapalvelurangaistuksen esteenä Yksi yhdyskuntapalvelu ei estä yhdyskuntapalveluun tuomitsemista, mutta kaksi yhdyskuntapalvelua voi jo estää (vrt. KKO 2003:34, törkeä rattijuopumus, jossa kaksi aikaisempaa yhdyskuntapalvelua eivät estäneet kolmannen yhdyskuntapalvelun tuomitsemista) Arvioinnissa kiinnitettävä huomiota myös aiemmista rikoksista kuluneeseen aikaan ja rangaistusten ankaruuteen
Esitutkinnan toimittamatta jättäminen ja lopettaminen Harkinnanvarainen (seuraamusluonteinen) syyttämättä jättäminen Rangaistuksen tuomitsematta jättäminen Menettelyn moitittavuus todetaan, mutta luovutaan moitteesta yksittäistapaukseen liittyvien seikkojen takia
Alkamispäivä: vapaudenmenetyspäivä (vankeuslain 3 luku) Päättymispäivä: vapauttamispäivä (vankeuslain 21 luku) Vuosien ja kuukausien osalta kalenteriajan mukaan; päivät lisätään lukuun Päivissä laskettu rangaistus: 30 päivää on 1 kuukausi
Vapaudenmenettämisen minimi: yhtäjaksoisesti yksi vuorokausi (RL 6:13) Vähennettävä ehdottomasta, ehdollisesta (KKO 2007:90), sakosta ja nuorisorangaistuksesta Täytäntöönpanossa vähennetään vain yhden kerran KKO 2007:90 Vapaudenmenetysaikaa laskettaessa on viimeisenä päivänä otettava huomioon se kalenterivuorokausi, jonka aikana vastaaja on päässyt vapaaksi
Tarkoittaa vapauttamista ennen oikeuden määräämän vankeusrangaistuksen päättymispäivää Ei koske sakon muuntorangaistusta On osa rangaistusaikaa Miksi? Rankaisemisen tarve vähenee ajan kuluessa, vahvimmillaan sovituksen idea on tuomion antamisen aikaan Asteittainen sopeuttaminen vapauteen Mahdollisuus valvoa ja tukea vapauteen sopeutumista Jokainen on joskus päästettävä vapaaksi Siirtyminen nettorangaistuksiin nykyisellä rangaistustasolla ylikansoittaisi jo nyt liian täydet vankilat Jos rangaistustaso alennettaisiin vastaamaan nykyistä todellista istumisaikaa, järjestelmän yleisestävä teho voisi heiketä On helpompi hyväksyä kolmen vuoden tuomio pankkiryöstöstä) kuin puolentoista vuoden tuomio (vaikka tietää vangin vapautuvan ennenaikaisesti)
Vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen (vankilan johtajan päätöksellä): kun hän on suorittanut 2/3 rangaistuksesta, jos rikos tehty alle 21-vuotiaana 1/3 tai jos ei ole rikosta edeltäneiden 3 vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta, kun rangaistuksesta on suoritettu ½ ei kuitenkaan ennen kuin rangaistuksesta on suoritettu 14 päivää
Elinkautisvangin ja koko rangaistusta vankilassa suorittavan ehdonalaisesta vapaudesta päättää Helsingin hovioikeus Tietyin edellytyksin voidaan lykätä vangin suostumuksella (vankilan johtaja) tai ilman suostumusta (rikosseuraamusvirasto); ilman suostumusta, jos on ilmeinen vaara vakavasta rikoksesta ja vapauttamisen lykkääminen on tarpeen sen estämiseksi (RL 2c:9)
Elinkautisvanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistusta on kärsitty 12 vuotta (jos teko on tehty alle 21-vuotiaana, aika on 10 v) Vapauttaminen hovioikeuden harkinnassa: huomioon otetaan rikoksen laatu, myöhempi rikollisuus, vaarallisuus, rangaistusajan suunnitelman (ransun) noudattaminen ja muu käyttäytyminen Vapautuminen mahdollista myös presidentin armahduksella
Koko rangaistuksen suorittaminen vankilassa (RL 2c:11): tuomioistuin päättää syyttäjän vaatimuksesta edellytykset: vähintään 3 vuoden tuomio vakavasta rikoksesta, syyllistyminen rikosta edeltäneiden 10 v:n aikana vakavaan rikokseen tai 3 vuoden kuluessa koko rangaistuksen kärsimisestä taikka elinkautisesta vapautumisesta Koko rangaistusaikaa suorittava ehdonalaiseen vapauteen, kun on suorittanut 5/6 rangaistuksesta ja kun on suorittanut rangaistuksesta vähintään 3 vuotta
Koeaika on ehdonalaiseen vapauteen päästämisen hetkellä jäljellä oleva rangaistusaika eli jäännösrangaistus Koeajan pituus on kuitenkin enintään 3 vuotta Elinkautisvangin koeaika on aina 3 vuotta Koko rangaistuksen suorittaneen uutta rangaistusta kovennetaan, jos rikos on tehty 3 vuoden sisällä vapauttamisesta Koeaika Jäännösrangaistus Ehdonalainen vapauttaminen Koeaika päättyy Jäännösrangaistuksen = Koeaika alkaa max. 3 vuotta pituus
Laki ehdonalaisen vapauden valvonnasta valvonnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen tukemalla vapautetun sosiaalista selviämistä ja estämällä uusia rikoksia valvontaan asetetaan vanki, jos: koeaika on pidempi kuin 1 vuosi, rikos on tehty alle 21-vuotiaana tai vanki itse sitä pyytää Valvontaan on asetettu vuosittain hieman alle tuhat vankia Valvojana kriminaalihuoltolaitoksen virkamies, jolla voi olla apuna toinen henkilö Valvonnan sisältö: tapaamiset, keskustelut, avustaminen käytännön toimissa, tukitoimiin ohjaaminen, yhteydenpito viranomaisiin; tarkempi sisältö valvontasuunnitelmassa Valvottavan keskeiset velvollisuudet: yhteydenpito, osallistuminen suunnitelman laatimiseen, informointi olosuhteidensa muutoksista, määräysten noudattaminen, päihteettömyys tapaamisissa
RL 2c:8 vangin yhteiskuntaan sopeuttamisen edistämiseksi enintään 6 kk ennen ehdonalaista vapauttamista edellytykset: ransu, ehtojen noudattaminen todennäköistä, päihteettömyys ja päihteettömyyden valvonta, yhteydenpitovelvoitteet ja toimintaan osallistumisen ehdot, valvonta mahdollista, vanki suostuu siihen, että viranomaiset saavat pitää yhteyttä eri tahoihin koevapauden edellytysten selvittämistä ja ehtojen noudattamisen valvontaa varten uhkana ehtojen rikkomisesta varoitus tai koevapauden peruuttaminen sijoittajayksikön johtaja päättää Myös ehdonalaisesti vapautettava elinkautisvanki tai koko rangaistusta suorittava vanki voidaan määrätä valvottuun koevapauteen (RL 2c:10) rikosseuraamusviraston päätöksellä
1.10.2006 asti voimassa ehdonalaisen vapauden menettämistä koskeva sääntely (RTL 2 luvun 16 ) Jäännösrangaistus vaikutti säännönmukaisesti rangaistuksen täytäntöönpanossa yhden (1) kuukauden Vankeuslakipaketin myötä siirryttiin järjestelmään, jossa tuomioistuin ei määrää ehdonalaista vapautta menetetyksi (huomaa kuitenkin lievemmän lain periaate) Sen sijaan tuomioistuin voi määrätä jäännösrangaistuksen täytäntöönpantavaksi
Syyttäjän vaatimus Koeajalla tehty rikos, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuomittava ehdoton vankeusrangaistus Syyte nostettava vuoden kuluessa koeajan päättymisestä Jäännösrangaistus voidaan jättää määräämättä täytäntöönpantavaksi, jos a) suuri osa koeajasta suoritettu b) jäännösrangaistus lyhyt c) koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittava rangaistus lyhyt d) yhteinen rangaistus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen
Koeajalla syyksiluetusta rikoksesta ja täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksen tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus RL 7 luvun mukaisesti Jäännösrangaistusta ei kuitenkaan pidetä RL 7 luvun 5 :n 2 momentissa tarkoitettuna ankarimpana rangaistuksena Mittaamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja ovat (LaVM 9/2005 vp) a) rikokseton osa koeajasta b) aikaisemman rikoksen laji ja vakavuus c) uuden rikoksen laji ja vakavuus d) uudesta rikoksesta mitattava rangaistus e) jäännösrangaistuksen pituus erilaiset mittaamista ohjaavat hovioikeuspiirien suositukset
Määrätäänkö jäännösrangaistus täytäntöönpantavaksi vai ei? Määrätäänkö koko jäännösrangaistus täytäntöönpantavaksi vai osaksi? Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen koeajalla tehdystä rikoksesta ja täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksesta Miten vaikuttaa konkreettisesti rangaistuksen mittaamiseen?
Koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavan rangaistuksen pituus Rovaniemen hovioikeus 2006:9 (lainvoimainen): 60 pv lyhyt Kouvolan hovioikeus 2007:1 (lainvoimainen): 60 pv arvioinnissa otettu huomioon jäännösrangaistuksen pituus (5 vuotta 7 kuukautta 7 päivää), joka koostuu useista aikaisemmin tuomituista vankeusrangaistuksista mittaamisessa sovellettu jo koventamisperustetta
Koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavan rangaistuksen pituus Kouvolan hovioikeus 2007:5 (lainvoimainen): jäännösrangaistus 25 pv ja ko:n tuomitsema rangaistus 60 pv jäännösrangaistus määrättiin täytäntöönpantavaksi samantyyppisiin rikoksiin syyllistyminen 12 päivää sen jälkeen, kun oli päässyt ehdonalaiseen vapauteen vaikutus konkreettiseen mittaamiseen 10 pv (1/3)
Koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavan rangaistuksen pituus Rovaniemen hovioikeus 2007:6 (lainvoimainen): jäännösrangaistus 20 pv ja ko:n tuomitsema rangaistus 60 pv jäännösrangaistus määrättiin täytäntöönpantavaksi syyllistynyt rikokseen samana päivänä, kun oli päässyt ehdonalaiseen vapauteen vaikutus konkreettiseen mittaamiseen 5 pv (1/3)
Kaksinkertainen määrääminen Kouvolan hovioikeus 2007:11 (lainvoimainen): vastaaja oli ilmoittanut pääkäsittelyssä, että jäännösrangaistus oli jo kuukautta ennen määrätty täytäntöönpantavaksi sanktiokumulaation estäminen riskinä tietenkin, että ensimmäinen ratkaisu muuttuu muutoksenhaun takia, eikä jäännösrangaistusta määrätä lainkaan täytäntöönpantavaksi
Kohtuuton lopputulos (HE 262/2004 vp s. 52) 1) tekijän aikaisempi rikollisuus on vaikuttanut koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavan rangaistuksen lajinvalintaan (ehdoton vankeusrangaistus) 2) tekijän aikaisempi rikollisuus vaikuttaa koventamisperusteena (RL 6:5) 3) tekijän aikaisempi rikollisuus on vaikuttanut rangaistuksen mittaamiseen ilman, että koventamisperustetta on nimenomaisesti sovellettu 4) tekijän aikaisempi rikollisuus on syynä koko rangaistusajan suorittamiseen vankilassa; 5) kun koeaika on pitkä, ja tekijä sen kuluessa lähenee tilannetta, jossa uudesta vankeustuomiosta suoritettava määräosa olisi 1/2.
Oma suositus Suorittamatta olevan jäännösrangaistuksen pituus 0 3 vuotta Rikoksen tekoajankohta Koeajan ensimmäinen puolisko Sovellettava murtoluku, jolla lasketaan täytäntöönpantavaksi määrätyn jäännösrangaistuksen konkreettinen vaikutus rangaistuksen mittaamiseen 1/3, kuitenkin enintään ankarin yksikkörangaistus 0 3 vuotta Koeajan toinen puolisko 1/4, kuitenkin enintään ankarin yksikkörangaistus 3 vuotta tai enemmän Koeajan ensimmäinen puolisko 1/4, kuitenkin enintään ankarin yksikkörangaistus 3 vuotta tai enemmän Koeajan toinen puolisko 1/4, kuitenkin enintään ankarin yksikkörangaistus 3 vuotta tai enemmän, josta tuomioistuin määrää harkintansa mukaan vain osan täytäntöönpantavaksi 3 vuotta tai enemmän, josta tuomioistuin määrää harkintansa mukaan vain osan täytäntöönpantavaksi Koeajan ensimmäinen puolisko Koeajan toinen puolisko 1/3, kuitenkin enintään ankarin yksikkörangaistus 1/4, kuitenkin enintään ankarin yksikkörangaistus
KKO 2007:20 Käräjäoikeus oli 12.10.2006 tuominnut A:n yhteiseen 10 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen seuraavista rikoksista: kotirauhan rikkominen ja kaksi pahoinpitelyä (tekoaika 17.3.2006) sekä hätävarjelun liioitteluna tehty pahoinpitely ja pahoinpitely (tekoaika 6.7.2006). A oli päässyt 24.6.2006 ehdonalaiseen vapauteen, jonka koeaika päättyi 20.9.2008. Ehdonalaisen vapauden menettäminen ja jäännösrangaistuksen täytäntöönpaneminen ovat rikosoikeudellisia seuraamuksia (lievemmän lain periaate konkreettinen vertailu)
KKO 2007:20 Lievemmän lain periaatteen perusteella ehdonalainen vapaus on voitu tuomita menetetyksi myös 1.10.2006 jälkeen Tuomio pitää pystyä panemaan täytäntöön, vaikka RL 2c luvun voimaantulosäännös koskee vain tilannetta, jossa tuomioistuin on antanut tuomion ennen 1.10.2006 Ehdonalainen vapauden määrääminen menetetyksi pidentää täytäntöönpanoaikaa enintään kuukaudelle.
Konkreettisen mittaamisen tulkintasuositukset (ennakoitavuus) Eri hovioikeuspiirien tulkintasuositukset 1/3 -peukalosääntö Ankarimman yksikkörangaistuksen tulkinta yhdessä 1/3 -säännön kanssa: esim. 1 v jäännösrangaistus, rikossarja, josta ankarin yksikkörangaistus olisi 80 pv, vaikutus mittaamisessa 1/3 eli 4 kk vai 80 pv? Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (VL 2007:140) RL 2c luvun 14 :n soveltamismahdollisuus
Hallinnolliset seuraamukset o o o o o Pysäköintivirhemaksu Joukkoliikennemaksu Verotusseuraamukset Kilpailunrikkomismaksu Ylikuormamaksu o EU-sanktiomaksut Rikosoikeudelliset seuraamukset o o o Sakko (rangaistusmääräysmenettely ja tuomioistuin) Rikesakko Yhteisösakko
Päiväsakkojärjestelmä (RL 2a luku) Rikoksen törkeys määrää päiväsakkojen lukumäärän Rikoksentekijän maksukyky määrää päiväsakon rahamäärän Nettoperiaate o o o 1-120 päiväsakkoa, yhteisen sakkorangaistuksen enimmäismäärä on 240 päiväsakkoa Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pidettävä yhtä kuudeskymmenesosaa sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennettävä asetuksella määriteltävät verot ja maksut sekä kiinteä peruskuluvähennys (255 euroa) päiväsakon alin rahamäärä on 6 euroa
Nettoperiaate Elatusvelvollisuus laskee päiväsakon rahamäärää (3 euroa) Tulon laskemisperuste (oikeudenkäynnin aikaiset tai rangaistusvaatimuksen antamisen aikaiset) Viimeksi toimitetun verotuksen mukaiset tulot Ongelmana tulojen olennainen muutos (20-25 % muutos nettotuloissa): voidaan selvittää oman uskottavan ilmoituksen perusteella, palkkakuiteilla, tiliotteella, työnantajan antamilla palkkatodistuksilla tai viranomaisten antamalla selvityksellä KKO 2004:9 (ään.): osakekaupoilla ansaittujen tulojen muuttuminen
Rangaistusmääräysmenettely Edellytykset 1) Rangaistusasteikko sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta, 2) asianomistajan suostumus 3) voidaan tuomita sakkorangaistus ja enintään 1 000 euron menettämisseuraamus
Rikesakko Edellytykset 1) virallisen syytteen alainen rikkomus, josta säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta 2) teko on konkreettisesti vähäinen eli rikesakkoa ei saa määrätä, jos se on ollut omiaan aiheuttamaan muunlaista kuin vähäisenä pidettävää vaaraa tai haittaa tai rikkoja on menettelyllään osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista tai käskyistä tai on ilmeistä, että asianomistaja tulee rikkomuksen johdosta tekemään syyttämispyynnön syyttäjälle tai poliisille taikka esittämään vahingonkorvausvaatimuksen
Rikesakko Eri rikkomuksista määrättävien rikesakkojen suuruus säädetään asetuksella, rikesakko on enintään 200 euroa (käytössä 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 ja 115 euroa) Maksamatonta rikesakkoa ei saa muuntaa vankeudeksi Rikesakkoa käytetään pääasiassa tieliikenteessä (ylinopeus). Lisäksi sitä voidaan soveltaa roskaamiskiellon vähäisestä rikkomisesta (jätelaki), kalastuksenhoito- tai viehemaksun suorittamisen laiminlyönnistä (kalastuslaki), järjestysrikkomuksesta (järjestyslaki) ja vesiliikennerikkomuksista (vesiliikennelaki)
Muuntokielto: rangaistusmääräysmenettelyssä annettu enintään 20 päiväsakkoa Uudistus valmistella, jossa muuntokieltoa laajennettaisiin Muuntorangaistuksen pituus Kolme maksamatonta päiväsakkoa 1 päivä vankeutta Uhkasakon jokaista 30 euroa 1 päivä vankeutta Pituus 4-60 päivää vankeutta Ei määrätä ilman erityistä syytä, jos päiväsakkoja alle 12 tai uhkasakko alle 120 euroa Muuntamatta jättäminen (RL 2a:6) Tärkein: rikos tehty alle 18-vuotiaana Maksuajan myöntäminen KKO 1995:11: ei varattomuus
Vastuuedellytykset 1) Rikos on tapahtunut oikeushenkilön toiminnassa, 2) lakimääräiseen toimielimeen tai johtoon kuuluva on ollut osallinen rikoksessa tai sallinut rikoksen tekemisen (samastumisvastuu) taikka 3) oikeushenkilön toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi (tuottamusvastuu) 4) Yhteisösakkoon voidaan tuomita, vaikka rikoksentekijää ei saada selville tai muusta syystä tuomita rikokseen (anonyymi syyllisyys) HUOM! Yhteisösakon tuomitseminen on pakollista, kun vastuuehdot täyttyvät (RL 9 luvun 1 ) (850 850 000 euroa)
Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulottuu vain niihin rikoksiin, joissa on erikseen säädetty rangaistusvastuu mahdolliseksi KKO 2002:39 (ään.) A oli toiminut X Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Lisäksi hän oli ilmoittanut tosiasiallisesti omistavansa yhtiön. Yhtiön hallinnassa oli pohjavesialueella oleva soranottoalue, jolle oli viety kahden vuoden aikana useita kymmeniä kuutiometrejä erityyppistä jätettä ilman asianmukaista jätelupaa. A oli polttanut osan jätteistä pohjavesialueella ja osan hän oli peittänyt soralla ja hiekalla. Pohjavesialueella sijaitsi useita vedenottamoita. A tuomittiin ympäristön turmelemista (RL 48 luvun 1 ) yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Turvaamistoimi (RL 10 luku): preventiivinen tehtävä eli uusien rikosten ja rikoksista hyötymisen estäminen Lakiin perustuva omaisuuden korvaukseton menettäminen valtiolle Erilaisia jaotteluita Esine- ja arvokonfiskaatio Rikoksen tuottaman hyödyn, rikoksentekovälineen, rikoksen tuotteen (rikoksella aikaansaadun esineen) ja rikosesineen (rikoksen välittömän tosiasiallisen kohteen) konfiskaatio Hyöty- ja esinekonfiskaatio
Yleiset edellytykset (RL 10 luvun 1 ) Laissa rangaistavaksi säädetty teko (rikos) Menettämisseuraamuksen määrääminen on mahdollista, vaikka a) tekijä on alle 15-vuotias tai syyntakeeton b) tekijä toimii anteeksiantoperusteiden nojalla (esim. hätävarjelun liioittelu) c) rikoksentekijää ei saada selville tai muusta syystä rangaista, mutta oikeushenkilö voidaan tuomita yhteisösakkoon RL 9 luvun perusteella
Hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 2 ) Rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi Kustannussäästö Hyödyn arvonnousu tai tuotto Rikoksen valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyneitä kustannuksia ei vähennetä taloudellisesta hyödystä (ks. KKO 1999:89, hampunviljely) Nettohyötyperiaate: vain silloin, kun rikoshyödystä vähennettäväksi vaaditut kustannukset eivät ole liittyneet muuhun rikolliseen toimintaan (ks. KKO 2004:73: lääkerikos)
KKO 2007:1: törkeä huumausainerikos Bruttohyötyperiaate: huumausaineen myyjä menettää rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä paitsi toiminnastaan saamansa myyntivoiton myös huumausaineen hankintaan käyttämiensä varojen eli rikolliseen toimintaan sijoittamansa panoksen arvon (ostohinta) Jos uusien huumausaineiden ostoa rahoitetaan aiemmista kaupoista saaduilla myyntituloilla, myöhemmästä kaupasta saatuun myyntihintaan sisältyy sellaista hyötyä, joka on tuomittava menetetyksi jo aiemman kaupan perusteella. Lain mukaan rikoksen tekijälleen tuottama hyöty on menetettävä vain yhteen kertaan hyödyn arviointi
Hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 2 ) KKO 2004:105 (kavallus) o Kavalletuilla pelitositteilla saadut pelivoitot olivat rikoksen A:lle tuottaa taloudellista hyötyä, joka tuomittiin valtiolle menetetyksi KKO 2005:17 (paritus) o Vuokratulo tuomittiin rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä valtiolle menetetyksi. KKO 2005:71 (ään.) (paritus) o Vuokratuloista vähennettiin tekoajankohtaan kohdistuneet asuntojen hoitokustannukset (lämmitys, sähkö, vesi ja jätehuolto).
Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 3 ) Edellytykset a) Rikoksesta voidaan tuomita vähintään neljä vuotta vankeutta (myös tällaisen rikoksen yritys) (ns. liipaisinrikos) b) Kyse voi olla myös kätkemisrikoksesta, rahanpesusta, salakuljetuksesta, huumausainerikoksesta, huumausainerikoksen edistämisestä tai alkoholipitoisen aineen salakuljetuksesta c) Rikos on luonteeltaan sellainen, että se voi tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä ja on syytä olettaa omaisuuden olevan kokonaan tai osaksi peräisin rikollisesta toiminnasta, jota ei ole pidettävä vähäisenä o Ei esim. huumausaineen käyttäminen
Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 3 ) KKO 2006:9: Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitulta oli takavarikoitu eri valuutoissa olevia varoja noin 30 000 euroa. Näistä varoista tuomittiin valtiolle menetetyksi rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä (RL 10:2) noin 18 000 euroa ja loput laajennettua hyötyä koskevan RL 10:3 perusteella. Tuomittu vedonnut siihen, että saanut tuloja eri tavoin ja hallussa myös perintörahoja KKO ei pitänyt tuomitun selitystä uskottavana seuraavilla perusteilla: a) varojen löytöhetken ajallinen yhteys syyksiluettuun tekoon, b) asunnosta löytyneen huomattavan rahamäärän poikkeuksellinen säilytystapa ja tuomittu ei esittänyt mitään selitystä tukevaan selvitystä
Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 3 ) KKO 2006:51 (ään.): A:n syyksi oli luettu törkeä huumausainerikos, johon hän oli syyllistynyt pitämällä levittämistarkoituksessa hallussaan 98,3 grammaa pitoisuudeltaan 74 75 -prosenttista amfetamiinia sekä eräitä muita huumausaineita. Hänen asunnostaan oli takavarikoitu 4 050 euroa käteistä rahaa. A:n rikosta pidettiin luonteeltaan sellaisena, että se voi tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä. Vaikka rikollista toimintaa ei pidetty vähäisenä, varoja ei tuomittu valtiolle menetetyksi, kun otettiin huomioon toiminnan laatu ja laajuus.
Rikoksentekovälineen menettäminen (RL 10 luvun 4 ) Valtiolle menetetyksi on tuomittava 1) Ampuma- ja teräase sekä muu niihin rinnastettava hengenvaarallinen väline 2) Muu esine tai omaisuus, jonka hallussapito on rangaistavaa Valtiolle menetetyksi voidaan tuomita myös 1) Esine tai omaisuus, jota on käytetty tahallisen rikoksen tekemiseen 2) Tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvä esine tai omaisuus, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu tai valmistettu taikka ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen Tarpeellisuusarviointi rikoksen ehkäisemisnäkökulmasta
Rikoksentekoväline KKO 2005:75 (ään.) ja 2005:76 (ään.) (henkilöauto rattijuopumuksessa) KKO 2007:84 (veropetos, hopeaketjut piilotettu henkilöautoon) KKO 1997:170 (moottorikelkka metsästysrikoksessa, ahma) KKO 1995:193 (henkilöauto varkausrikoksessa, perämoottorit, ei tuomittu menetetyksi) KKO 1990:65 (henkilöauto huumausainerikoksessa, salakuljetus)
Muun omaisuuden menettäminen (RL 10 luvun 5 ) Rikoksella tuotettu, valmistettu, aikaansaatu tai rikoksen kohteena ollut esine, jos hallussapito on rangaistavaa Voidaan tuomita menetettäväksi, vaikka ei hallussapito ei olisi rangaistavaa, mutta tarpeellista a) esineellä tai omaisuudella on terveydelle tai ympäristölle haitallisia ominaisuuksia b) esine on erityisen sovelias rikoksen kohteeksi tai rikolliseen käyttöön (rikosten ehkäisemisnäkökulma) c) säännöstelymääräysten tarkoituksen toteuttaminen (väestön toimeentulo, hintasäännöstely) d) ympäristönsuojelun tarkoituksen toteuttaminen
Menettämisen rajoitukset (RL 10 luvun 6 ) Esinettä tai omaisuutta ei tuomita menetetyksi, jos se kuuluu sivulliselle Poikkeus: Jos sivullinen on vastaanottaessaan tiennyt esineen tai omaisuuden liittyvän rikokseen, hänellä on ollut perusteltu syy epäillä sitä tai hän on saanut sen lahjana tai muuten vastikkeetta Arvon menettäminen (RL 10 luvun 8 ) Pääasiassa toissijainen menettämisseuraamusmuoto Edellytykset 1) Esinettä tai omaisuutta ei voida tuomita menetetyksi, koska se kuuluu sivulliselle 2) Esine tai omaisuus on kätketty tai sitä ei muutoin tavoiteta
Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (RL 10 luvun 10 ) Edellytykset 1) Hyöty tai esineen tai omaisuuden arvo on vähäinen (tulkinta-apua näpistyksen, lievän kavalluksen ja lievän petoksen oikeuskäytännöstä) 2) tekijä jätetään rangaistukseen tuomitsematta kohtuus- tai konkurrenssiperusteen nojalla o KKO 2002:31: A oli jätetty rangaistukseen tuomitsematta alkoholipitoisen aineen välittämisestä. Hän oli erehtynyt luulemaan, että alkoholin anniskelulupa koski hänen ravintolaansa. Myös menettämisseuraamus jätettiin tuomitsematta
Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (RL 10 luvun 10 ) Edellytykset 3) menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon rikoksen ja esineen tai omaisuuden laatu, vastaajan taloudellinen asema ja muut olosuhteet Rattijuopon ajoneuvo a) Kohtuullisuus (auton arvo ja käyttötarve) b) Yhdenvertaisuus c) Auto voi olla jonkun muun hallussa, jolloin sitä ei voida tuomita menetettäväksi 6 :n nojalla, eikä arvokonfiskaatiolla ole normaalisti ennaltaehkäisevää merkitystä d) KKO 2007:85 (auton arvo 19 000, menettäminen ei kohtuutonta)
Määräämisen edellytykset Henkilö on liiketoiminnassaan olennaisesti laiminlyönyt lakisääteisiä velvollisuuksia tai Henkilö on syyllistynyt rikokseen, jota ei voida pitää vähäisenä (ks. esim. KKO 2002:117 ja KKO 2002:118: kirjanpitorikos ja törkeä velallisen epärehellisyys) Seuraus: toimintaa on kokonaisuutena arvostellen pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena (ks. erityisesti KKO 2004:131 (ään.)) 3-7 vuotta (KKO 2002:117: viisi ja neljä vuotta; KKO 2002:118: neljä vuotta)
Ajokiellon määräämisen perusteet (tieliikennelaki 75 ) 1) Jos kuljettaja tuomitaan törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta, 2) jos kuljettaja syyllistyy liikenneturvallisuuden vaarantamiseen (RL 23 luvun 1 ), joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan, 3) jos kuljettaja syyllistyy kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta tai 4) jos kuljettaja on syyllistynyt vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmasti vuoden aikana tieliikennelain tai RL 23 luvun 1 :n tai 11 :n nojalla rangaistavaan tekoon (mukaan luettuna ylinopeusrikkomukset)
Ajokiellon määrää tuomioistuin (tieliikennelaki 78 ) Vähimmäisajat 1) Rattijuopumus: yksi kuukausi 2) Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja törkeä rattijuopumus: kolme kuukautta Uusintarikokset (ks. KKO 2005:132) 1) Vähintään kuusi kuukautta, kun rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja syyllistyy viiden vuoden aikana uudelleen rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen tai törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen 2) Vähintään yksi vuosi, kun kuljettaja syyllistyy viiden vuoden aikana kahdesti tekoon, joka täyttää törkeän rattijuopumuksen tai törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön
Uusiminen KKO 2006:11: ei edellytä, että tekijä on tuomittu KKO 2007:77: rattijuopumukseen vuonna 2006 syyllistynyt henkilö oli vuonna 2003 syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen
Enimmäisaika viisi vuotta Tuomioistuimen päätös pannaan välittömästi täytäntöön Poliisi määrää kuitenkin ajokiellon tieliikennelain 75 :n 2 momentin tilanteissa eli 1) Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta 2) Neljästi kahdessa vuodessa tai kolmasti vuodessa -tilanteet ajokielto on pantava täytäntöön välittömästi Kielto tällöin voimassa vähintään yksi kuukausi ja enintään kuusi kuukautta Ajokiellon kestoa määrättäessä otetaan huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpiteellä on ajokieltoon määrättävän toimentuloon ja välttämättömään liikkumiseen
Väliaikaisen ajokiellon määräämisen perusteet (tieliikennelaki 76 ) 1) Jos on todennäköistä syytä epäillä kuljettajan syyllistyneen rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen (alkoholi) 2) Jos on syytä epäillä kuljettajan syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen (huumausaine tai muu huumaava aine) 3) Jos on todennäköistä, että edellytykset ajokiellon määräämiseen (tieliikennelain 75 :n 2 momentin 3-6 kohdat) ovat olemassa Poliisi määrää ajo-oikeuden haltijan väliaikaiseen ajokieltoon ja ottaa ajokortin haltuunsa
Ehdollinen ajokielto (tieliikennelaki 79 ) Tuomioistuin voi määrätä ajokiellon ehdollisena, jos 1) yleinen etu ei vaadi muuta 2) ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin takia välttämätöntä 3) tai siihen on muu erityisen painava syy, 4) eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle Ajokielto on ehdollinen määräajan (koetusaika), jonka pituus on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta
Valvottu ajo-oikeus eli ns. alkolukkokokeilu (tieliikennelaki 79a ) Tuomioistuin on määrättävä valvottu ajo-oikeus rattijuopumukseen syyllistyneelle, jos 1) Vastaaja pyytää, 2) tuomioistuin arvioi vastaajan suoriutuvan velvollisuuksista ja 3) ei tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen Koetusajan pituus on yksi vuosi