Asuntolatoimintaan liittyvät lait ja säännöt

Asuntolatoimintaan liittyvät lait ja säännöt Kuortaneen urheiluopisto 29.5.2012 Esko Lukkarinen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Asuntolatoiminnan oikeudellisia ongelmia Asuntolan säännöt suhteessa lainsäädäntöön, erityisesti perusoikeuksiin Järjestyksen ylläpitäminen asuntolassa ja seuraamukset sääntöjen rikkomisesta Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Henkilöstön oikeudet, velvollisuudet ja vastuu

Lainsäädäntöä Laki ammatillisesta koulutuksesta Ammattikorkeakoululaki Suomen perustuslaki Hallintolaki Laki kunnallisesta viranhaltijasta Työsopimuslaki Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta Henkilötietolaki Vahingonkorvauslaki Pakkokeinolaki Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista Rikoslaki

Asuntolatoimintaa koskevat säännökset ammattikoululaissa niukat 37 Opintososiaaliset edut ja eräät muut edut 3 mom Asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamassa opiskelija-asuntolassa on opiskelijalle maksutonta koulutuksen järjestäjällä ei lakisääteistä velvollisuutta osoittaa opiskelijalle asuntolapaikkaa 35 Kurinpito 2 mom Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi.

Oikeustapaus 1. Käyttösäännöt Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden käyttösääntöjen (11/2005) mukaan tietokoneen käyttöoikeuden menettää, jos ei noudata Helsingin kaupunginkirjaston käyttösääntöjä tai jos laitteita, ohjelmia tai tietoverkkoa käytetään kirjaston periaatteiden vastaisesti. Helsingin kaupunginkirjastossa noudatettavien yleisten käyttösääntöjen (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen käyttösäännöt 3.5.2004) mukaan kirjaston toiminnan tai muiden asiakkaiden häiritseminen voi johtaa kirjaston käyttöoikeuden menettämiseen. Viimeksi mainituissa säännöissä ei ole erikseen määritelty esimerkiksi käyttöoikeuden menettämisen pituutta eikä sitä, miten häiritsevän käytöksen johdosta menetetyn käyttöoikeuden voi saada takaisin. Sitä vastoin lainausoikeuden menettämisen perusteet (lainattujen teosten palauttamattomuus ja yli 28 vuorokauden kuluminen laina-ajan päättymisestä, teosten kadottaminen tai vahingoittaminen sekä maksujen kertyminen maksuliitteessä mainitun summan verran tai sitä enemmän) ja takaisinsaannin perusteet (myöhässä olevien teosten palauttaminen, kadonneiden tai vahingoittuneiden teosten korvaaminen sekä kertyneiden maksujen maksaminen) on määritelty yksityiskohtaisesti. Kirjastonjohtajan selvityksen mukaan käyttökiellon pituudesta ei ole selkeää yhtenäistä käytäntöä. Helsingin kaupungin kirjastotoimen johtajan lausunnon mukaan kirjastoihin tehdyn kyselyn perusteella käyttöoikeuden menetys on käytännössä aikuisiin kohdistuvana satunnaista. Vakiintuneen käytännön mukaan kyse on lyhytaikaisesta paikallisesta käyttöoikeuden menetyksestä, joka annetaan suullisesti. Lähinnä käyttöoikeuden menetys koskee lapsia ja nuoria. Rumaa kieltä käyttäville ja väkivaltaisesti toisia kohtaan käyttäytyville lapsille tai nuorille on voitu antaa lyhytaikainen (esimerkiksi yhden viikon mittainen) käyttökielto, jos he eivät useista huomautuksista huolimatta suostu muuttamaan käytöstään Johtopäätökseni on, että nykyisellään Helsingin kaupunginkirjastossa noudatettavissa käyttösäännöissä kysymystä kirjaston käyttöoikeuden menettämisestä ei ole määritelty asiakkaan oikeusturvan kannalta riittävän ennakoitavalla tavalla ja täsmällisesti, vaikka kirjaston käyttökielto on perusteiltaan täsmällisesti määriteltyä lainauskieltoa pidemmälle menevä toimenpide.

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista.

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Katson selvityksen osoittavan, että Kaustisen musiikkilukion ns. "mopokastajaistilaisuus" on alkanut jo maanantaina 12.8.2002 kunnan asuntolan pihalla kouluajan ulkopuolella. Ohjelma on jatkunut seuraavina päivinä samassa paikassa samoin kouluajan ulkopuolella. Ohjelma on päättynyt torstaina 15.8.2002, jolloin on pidetty ns. kastajaistilaisuus musiikkilukion musiikkisalissa, missä lukion rehtori A ja muita opettajia oli ollut läsnä. Muissa tilaisuuksissa ei ole koulun puolelta järjestetty valvontaa. Useimmat opiskelijat, joita poliisi on kuullut ovat kertoneet osallistuneensa musiikkilukion mokujumppaan so. he ovat käsittäneet tapahtuman musiikkilukion järjestämäksi. Kysymyksessä ollut "mopokastajaistilaisuus" on muodostanut ohjelmallisen kokonaisuuden, joka on koostunut ajalla 12. - 15.8.2002 toteutetuista erillisistä tapahtumista, joista valtaosa on toteutettu kouluajan ja koulun alueen ulkopuolella, mutta varsinainen kastajaistilaisuus koululla. Ko. tilaisuuksien ohjelman valmistelivat opiskelijoista ns. tutorit syksyllä 2001 kouluaikana pidetyissä yhteiskokouksissa. Rehtori A on kertonut, että oppilaat olivat keväällä 2002 näyttäneet hänelle koulun aloitukseen liittyvän ohjelman. Rehtori kertoo aikaisemmin rajoittaneensa tapahtumia, jos siihen on ollut aihetta. Suunnitelmissa ja järjestelyissä ei rehtori A:n mukaan ollut nyt moittimista.

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Edellä esittämälläni perusteella katson, että koululla olisi tässä tapauksessa ollut viime kädessä lukiolain 21 :ään perustuva vastuu pyrkiä ohjaamaan tilaisuuksien ohjelman muotoutumista sellaiseksi, ettei siihen sisälly terveysuhkia ja myös korostaa oppilaille varovaisuutta tilaisuuteen osallistumisessa ja sen järjestämisessä. Olen samaa mieltä Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa siitä, että perusopetuslain 29 :n ja lukiolain 21 :n säännökset velvoittavat koulutuksen järjestää toimimaan aktiivisesti niin, että oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu. Koulutuksen järjestäjän tulee olla tietoinen kokonaisvastuustaan oppilaan turvallisuuden toteutumisesta ja huolellisesti ennalta varautua turvallisuusuhkien torjumiseen esimerkiksi ohjeistusta antamalla ja siltä osin kuin se on mahdollista valvonnan järjestämisellä. Käsitykseni mukaan Kaustisten musiikkilukion ns. "mopokatajaistilaisuudessa" ei huolehdittu opiskelijoiden turvallisuudesta parhaalla mahdollisella tavalla eikä lukiolain 21 :n tarkoittama opiskelijoiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutunut. Koulun olisi käsitykseni mukaan tullut ohjeistuksella ja neuvonnalla varautua tilanteeseen paremmin. Edellä tarkoitetusta laiminlyönnistä on nähdäkseni ensisijaisesti ollut vastuussa musiikkikoulun rehtori A.

Oikeustapaus Lääninhallitus katsoo, että Kaustisten musiikkilukion "mokutuksessa" opiskelijoiden turvallisuudesta ei ole parhaalla mahdollisella tavalla huolehdittu. Kun "mokutuksen" kohteena ovat olleet alaikäiset lukiolaiset, joista osa on lisäksi kokenut osallistuneensa tapahtumaan osittain sosiaalisen paineen vuoksi, ei opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ole toteutunut. Lääninhallituksen käsityksen mukaan koulun olisi tullut ohjeistuksella ja valvonnalla varautua tilanteeseen paremmin kuin tapahtumatietojen mukaan nyt on ollut laita.

Järjestyssäännöt ja muut säännöt Riittävän yksityiskohtaiset opiskelijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien näkökulmasta Perusoikeuksia ei saa rajoittaa Ei muutenkaan ristiriidassa lain kanssa

Järjestyksen ylläpitäminen asuntolassa AKL 28 3: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä AKL 28 4: Edellä 3 momentissa tarkoitetussa järjestyssäännössä tai muissa järjestyssäännöissä voidaan antaa oppilaitosyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja sen alueella

Perusoikeudet ja asuntolatoiminta PL 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perusoikeudet oppilaitoksen toiminnassa Sivistykselliset oikeudet Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen Yhdenvertaisuus Sananvapaus ja julkisuus Yksityiselämän suoja Oikeusturva

Perusoikeuksien rajoittamisesta Ehdottomat kiellot Osa perusoikeussäännöksistä sellaisia, ettei niiden rajoittaminen tavallisella lailla mahdollista(esim. syrjintäkieltö henkilökohtainen koskemattomuus, kuolemanrangaistuksen kielto) Perustuslaki asettaa rajat sille, kuinka pitkälle perusoikeuteen voidaan puuttua tai sitä rajoittaa tavallisella lailla PeVM 25/1994 Lailla säätämisen vaatimus Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus Hyväksyttävyysvaatimus Ydinalueen koskemattomuuden vaatimus Suhteellisuusvaatimus Oikeusturvavaatimus Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus

Lailla säätämisen vaatimus PeVM 25/1994: Perusoikeuksien rajoitusten tulee perustua eduskunnan säätämään lakiin. Tähän liittyy kielto delegoida perusoikeuksien rajoittamista koskevaa toimivaltaa lakia alemmalle säädöstasolle. Hallinnolliselta mielivallalta suojaaminen Oikeuskäytäntöä: KKO 1995:50. KäO oli isyyden vahvistamista koskevassa jutussa isyyden selvittämistä varten velvoittanut kuolleen miehen äidin ja kaksi veljeä antamaan verinäytteet. Laissa ei ollut nimenomaista säännöstä, joka oikeuttaisi tuomioistuimen määräämään veritutkimuksen vastoin lapsen isäksi väitetyn miehen oikeudenomistajan suostumusta. KKO viittasi perustuslailliseen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. KKO:n mielestä KäO:n määräys oli lakiin perustumatonta ja poisti määräyksen. KHO 9.2.2000 T 248: Kunnanvaltuuston hyväksymällä työjärjestyksellä ei voitu rajoittaa perustuslain tarjoamaa suojaa nauttia valtuutetun puhevapautta. KHO viittasi päätöksessään siihen, että perustuslain sananvapaussäännöksen mukaan tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla

Voiko yksilö antaa suostumuksen luopua perusoikeuksistaan? Periaatteessa kyllä, mutta vain rajoitetusti: Ei voi ulottua ainakaan perusoikeuksiin kokonaisuudessaan Ei yksittäisenkään perusoikeuden ytimeen niin, että perusoikeuden sisältö kovertuisi tyhjäksi Ajallisesti rajoitettu Suostumuksen oltava aidosti vapaaehtoinen eli ei saa perustua esimerkiksi suostumuksen antajan alisteiseen asemaan

Sananvapaus Kunnan koulun järjestyssäännöissä kiellettiin valokuvaaminen, videointi ja nauhoittaminen koulun alueella. Selvityksen mukaan rajoitus koski oppilaita ja kouluaikaa. Apulaisoikeuskansleri saattoi vastaisen varalle kunnan tietoon, että valokuvaaminen, videointi ja nauhoittaminen ovat perustuslain 12 :n 1 momentissa tarkoitetun sananvapauden käyttämistä. Määräys oli osa koulun järjestyssääntöä, joka oli annettu perusopetuslain 29 :n nojalla. Pykälässä olevat säännökset järjestyssääntöjen tarkoituksesta ja niillä määrättävissä olevista asioista eivät kuitenkaan olleet sellaisia riittävän täsmällisiä ja perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset muutoinkin täyttäviä säännöksiä, joiden nojalla sanotunlainen sananvapautta rajoittava määräys voitiin antaa. Määräyksestä ei myöskään ilmennyt, miltä osin se oli välttämätön muiden perusoikeuksien turvaamiseksi. Määräys oli siten perustuslain 12 :n 1 momentin vastainen.

PL 10. Yksityiselämän suoja. Jokaisen yksityiselämä ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa sekä vapaudenmenetyksen aikana. Yksilöllä on oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten tai muiden tahojen mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista hänen yksityiselämäänsä

1 Kotirauhan rikkominen Joka oikeudettomasti Rikoslain 24.luku 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan, 2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla taikka 3) häiritsee toisen kotirauhaa soittamalla puheluita tai lähettämällä matkapuhelimeen viestejä, on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi 11 Määritelmä Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen

Yksityisyydensuoja.Kotirauha. Kantelun mukaan opiston henkilökunta on käynyt tekemässä tarkastuksia hänen poikansa huoneessa. Opiston järjestyssäännöt mahdollistavat huonetarkastuksen suorittamisen myös muina kuin järjestyssäännöissä yksilöidyissä tapauksissa tarpeen mukaan ja ennalta ilmoittamatta. Suomen perustuslain 10 :n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityiselämäänsä ja kotiinsa kohdistuvaa kunnioitusta. Tällä perusteella lääninhallitus ei pidä opiston ennalta ilmoittamattomat huonetarkastukset mahdollistavaa järjestyssäännön kohtaa perustuslain tarkoituksen mukaisena.

PL 7.Henkilökohtainen koskemattomuus Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. suojaa ihmisen fyysistä vapautta, tahdonvapautta sekä itsemääräämisoikeutta

Henkilökohtainen koskemattomuus Julkisuudessa esiintyneiden tietojen perusteella otettiin omasta aloitteesta tutkittavaksi erään ammattioppilaitoksen oppilailleen järjestämät huumetestit. Saadun selvityksen mukaan testejä oli järjestetty sekä yksittäisille huumeiden käytöstä epäillyille oppilaille että pistokokeenomaisesti kokonaisille luokille. Positiivisen testituloksen seurauksena oli määräaikainen erottaminen oppilaitoksesta. Testiin osallistuminen oli vapaaehtoista, mutta oppilaitoksessa oli päätetty, että mahdollisen testistä kieltäytymisen syy selvitetään opiskelijahuoltoryhmän, oppilaan ja opettajan välisissä keskusteluissa. Päätöksessään apulaisoikeuskanslerin sijainen on todennut, että huumetesteillä puututaan perustuslaissa suojattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja testillä saatujen tulosten käsittelyllä samoin perustuslailla suojattuun yksityiselämän suojaan. Testien suorittaminen on mahdollista vain, mikäli siihen saadaan testattavan aidosti vapaaehtoinen suostumus tai testeistä säädetään lailla. Kun testistä kieltäytyminen johti kieltäytymisen syyn selvittämiseen, ei suostumusta voinut tältä osin pitää aidosti vapaaehtoisena. Oppilaitoksen kurinpitovalta ei ulotu oppilaitten toimintaan muulloin kuin opetusaikana tai oppilaitoksen alueella. Oppilaitos ei voi määrätä kurinpitoseuraamusta pelkän positiivisen testituloksen perusteella, ellei se voi muuten osoittaa, että oppilas on käyttänyt huumeita tai ollut huumeitten vaikutuksen alaisena opetusaikana tai oppilaitoksen alueella. Ammattioppilaitoksen vakavaa huomiota kiinnitettiin sekä menettelyyn huumetestejä järjestettäessä että pelkän positiivisen testituloksen perusteella määrättävän kurinpitorangaistuksen ongelmallisuuteen.

Pakkokeinot Jokamiehen kiinniotto-oikeus: Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos Itseapu: Rikoksen kautta menetetyn tai muutoin kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava viranomaisen apuun. Itse-apu sallittu, kun 1) omaisuus on rikoksen kautta menetetty ja toimiin omaisuuden takaisin ottamiseksi on ryhdytty välittömästi rikoksen tapahduttua; Takavarikointi Poliisi Henkilöön kohdistuva etsintä Poliisi

Hätävarjelu ja pakkotila 4. Hätävarjelu 13.6.2003/515 Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin. 5 Pakkotila 13.6.2003/515 Muun kuin edellä 4 :ssä tarkoitetun, oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet. Jos oikeudellisesti suojatun edun pelastamiseksi tehtyä tekoa ei ole 1 momentin perusteella pidettävä sallittuna, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos tekijältä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys ja pakottavuus sekä muut seikat

Henkilöntarkastus, virkavelvollisuuden rikkominen Hovioikeus tuomitsi luokanopettajan virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin. Luokanopettaja oli luokkaretken aikana varkausepäilyjen johdosta tutkinut erään oppilaan laukut ja vaatteet sekä lisäksi pyytänyt oppilaita riisuutumaan alushoususilleen varastettujen rahojen löytämiseksi. Hovioikeus katsoi, että opettajalla ei ollut oikeutta menettelyynsä, jolloin hän oli tahallaan ylittänyt toimivaltansa ja siten laiminlyönyt virkaan kuuluvien tehtävien asianmukaisen hoitamisen.

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 28 Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta taikka jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan. Vartijalla on vartioimistehtävää suorittaessaan oikeus ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai jos rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos. Vartija saa ottaa kiinni myös sen, joka on viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan pidätettävä tai vangittava. Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisille. (12.7.2002/616) Vartijalla on kiinniotto-oikeutta käyttäessään oikeus tarkastaa kiinni otettu ja hänen mukanaan olevat tavarat sen varmistamiseksi, ettei kiinni otetulla ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Vartijalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut vaaralliset esineet tai aineet. Pois otetut esineet tai aineet on luovutettava viipymättä poliisille. Jos poistettava, kiinni otettava tai turvallisuustarkastuksen kohteeksi joutunut koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, kiinni ottamisen tai turvallisuustarkastuksen suorittamisen, taikka pakenee kiinni ottamista, vartijalla on oikeus käyttää sellaisia henkilön poistamiseksi tai kiinni ottamiseksi taikka turvallisuustarkastuksen suorittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen ja muut olosuhteet. Vastuuvapausperusteesta ja rangaistusvastuun lievennyksestä voimakeinojen käytön liioittelussa säädetään rikoslain 4 luvun 6 :n 3 momentissa ja 7 :ssä. (2.2.2007/105)

Hyvän hallinnon perusteet (HallintoL 2.luku) Hallinnon oikeusperiaatteet: tasapuolisuus, puolueettomuus, suhteellisuus, tarkoitussidonnaisuus ja luottamuksensuoja Hyvän kielenkäytön vaatimus Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus Neuvonta

Tarkoitussidonnaisuus Poliisipäälliköt olivat nimittäneet päällystöön kuuluvia poliiseja alempiin virkoihin. Nimitysten turvin poliisimiehet pääsivät eläkkeelle aikaisemmin kuin he olisivat päässeet päällystövirastaan. Apulaisoikeusasiamies piti virkanimityksiä hallinnon tarkoitussidonnaisuusperiaatteen vastaisina.(eoa dnro 166/2/05) Asiakirjojen mukaan kunnansihteerin viran lakkauttamisessa ei ollut kysymys todellisesta organisaation muutoksesta, vaan tarkoituksena oli kunnansihteeristä eroon pääseminen. Valtuuston päätös meni valtuuston toimivaltaa ulommaksi ja loukkasi viranhaltijan oikeutta(kho 1992 A 51)

Suhteellisuus EOA: Mitä tulee suullisen varoituksen antamiseen ennen käyttökieltoon asettamista (vrt. asumisoikeuden menetys), totean, ettei tästäkään ole erikseen mainintaa kirjastojen käyttösäännöissä. Niissä ei myöskään ole mainintaa siitä, kuinka monen varoituksen tai huomautuksen jälkeen käyttöoikeuden menettää, joskin kirjastotoimen johtajan lausunnossa on viitattu useisiin huomautuksiin. Huomautuksen tai varoituksen antaminen ennen käyttökieltoon asettamista on sinänsä hallintolain 6 :ssä säädetyn hyvän hallinnon periaatteisiin kuuluvan suhteellisuusperiaatteen mukaista, koska viranomaisen tulee mitoittaa toimintansa alimmalle tasolle, jolla saadaan aikaan tarvittava vaikutus. Tällä on merkitystä erityisesti silloin, kun viranomainen joutuu harkitsemaan hallinnon asiakkaan kannalta epäedullisia oikeudellisia seuraamuksia (HE 72/2002 vp, s. 55). EOA 10212/4/07 Tässä yhteydessä onkin syytä korostaa sitä, että huomautuksen tai varoituksen antaminen ennen käyttökieltoon asettamista olisi hallintolaissa säädetyn hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvan suhteellisuusperiaatteen mukaista, koska viranomaisen tulee mitoittaa toimintansa alimmalle tasolle, jolla saadaan aikaan tarvittava vaikutus.

Suhteellisuusperiaate ammattikoululaissa Kurinpito. 35 2 :Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen. 35b 2. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka oppilaitoksen tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata 35 :n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa oppilaitoksen alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 35 :n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä. Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Hyvä kielenkäyttö Kantelija oli soittanut poliisilaitokselle tiedustellakseen asianomistajana tekemänsä rikosilmoituksen käsittelystä. Selvityksen mukaan vanhempi konstaapeli oli ilmoittanut asianomistajalle, ettei asiassa tulla suorittamaan esitutkintaa. Vanhempi konstaapeli oli myös muun muassa ilmoittanut kesäajan olevan poliisilla hyvin kiireinen, mistä syystä poliisilla ei ollut aikaa "turhaan jaaritteluun selvissä asioissa". Selvityksen mukaan vanhempi konstaapeli oli myös vastannut olevansa tietoinen keskustelussa esillä olleesta liikenteen vaarallisuudesta lisäten, että mikäli asiakas haluaa siitä valittaa, "valittakoon sitten vaikka Niinistölle tai Itälälle poliisin puutteellisista resursseista". Keskustelun sisällöstä ei ollut saatavissa kattavaa ja ristiriidatonta kuvaa. Apulaisoikeuskansleri katsoi selvityksen antavan kuitenkin sellaisen kuvan keskustelusta, ettei vanhempi konstaapeli ollut välttämättä menetellyt asianmukaisesti. Tämäntyyppinen kielenkäyttö ei ole asiallista silloinkaan, vaikka viranomainen katsoisi puhelinkeskustelun vaikuttamattomaksi tai tarpeettomaksi virkatoimien suorittamisen kannalta. Apulaisoikeuskansleri ei pitänyt asianmukaisena viranhoitona sitä, että poliisi yksittäisestä virka-asiasta keskusteltaessa kehottaa asiakasta valittamaan poliisin resursseista sisäasiaintai valtiovarainministerille. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti vanhemman konstaapelin huomiota virkamiehen velvollisuuteen käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.

Vahingonkorvaus Syy-yhteys oikeudenvastaisen, vahinkoa aiheuttaneen, teon ja vahingon välillä Myös alaikäiset korvausvelvollisia Todistustaakka vahinkoa kärsineellä Tahallisuus tai tuottamuksellisuus Korvausvelvollisuutta poistavat tai vähentävät seikat: myötävaikutus, sovittelu, ikä, mielisairaus, työsuhde Työ-/virkasuhteessa työnantajalla isännänvastuu

Asuntolan henkilöstön yleiset velvollisuudet Laki kunnallisesta viranhaltijasta 17 Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä Toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla Viranhaltija ei saa vaatia, ottaa vastaan tai hyväksyä sellaista taloudellista tai muuta etuutta, josta säädetään rikoslain 40 luvussa Työsopimuslaki 3 luku 1 Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa

Julkista valtaa käyttävä henkilö rikoslain mukaan Rikoslain 40 luku 12 : Tämän luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja julkista valtaa käyttävään henkilöön RL 40 luku 11 1 mom 5)kohta: julkista valtaa käyttävällä henkilöllä tarkoitetaan a) sitä, jonka tehtäviin lain tai asetuksen nojalla kuuluu antaa toista velvoittava määräys tai päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta taikka joka lain tai asetuksen nojalla tehtävässään tosiasiallisesti puuttuu toisen etuun tai oikeuteen b) sitä jonka lain tai asetuksen nojalla taikka viranomaiselta lain tai asetuksen nojalla saadun toimeksiannon perusteella kuuluu osallistua a) kohdassa tarkoitetun päätöksen valmisteluun tekemällä päätösesitys tai ehdotus, laatimalla selvitys tai suunnitelma, ottamalla näyte tai suorittamalla tarkastus taikka muulla vastaavalla tavalla

Henkilöstön oikeudellisesta vastuusta 1. Tahallinen tai tuottamuksellinen teko tai laiminlyönti Rikosoikeudellinen vastuu Vahingonkorvausvastuu Työoikeudelliset seuraamukset Kanteluviranomaisen toimenpiteet 2. Tuottamusvastuu: huolimattomuus, laiminlyönti, virhe 3. Työnantajan isännänvastuu rajoittaa työntekijän vahingonkorvausvastuuta 4. Tuottamuksellisuuden arviointi Lainsäädäntö Lakia alemmat normit (Määräykset, ohjeet, suunnitelmat) Käskyt ja kiellot

Virkavastuu Vahingonkorvausoikeudellinen virkavastuu Työnantajan isännänvastuu rajoittaa Rikosoikeudellinen virkavastuu Julkisen vallan käyttö palvelussuhteen laadusta riippumatta sovelletaan virkarikossäännöksiä Julkisyhteisön työntekijä sovelletaan virkarikossäännöksiä, vaikka ei julkisen vallan käyttöäkään: Lahjusten pyytäminen tai ottaminen Virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen

Vaitiolovelvollisuus ammattikoululaissa AKL 43 (Julkisuus ja tietojensaantioikeus):tässä laissa tarkoitettuun toimintaan sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (viittaus julkisuuslakiin salassapito ja vaitiolo 22 ja 23 :t (kieltää) Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa (Sallii): 1) oppilaitoksen rehtorille tai johtajalle ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi; 2) opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten; 3) opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten; 4) työssäoppimisesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi; sekä 5) poliisille ja koulutuksen järjestäjän edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai mikäli opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle.

Arkaluonteisten tietojen käsittely AKL 42 Opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 27 b, 32 a, 32 b ja 34 a :n mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista. Opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 32 a :n mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Koulutuksen järjestäjän on säilytettävä arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999), jollei tässä laissa toisin säädetä