Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttöä satamarakenteissa koskevan päätöksen nro 26/2005/3 lupamääräyksen 11 mukainen pilaantuneiden sedimenttien massastabilointisuunnitelman hyväksyminen, Helsinki Helsingin Satama PL 800 00099 Helsingin kaupunki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Stabiloitavat massat on sijoitettu Vuosaaren satama alueeseen kuuluvalle Niinilahden alueelle Helsingin kaupungissa. Stabilointityö on osa Vuosaaren satamahanketta. Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentti Länsi Suomen ympäristölupavirasto on ratkaissut lupa asian 10.3.2005. Vaasan hallinto oikeus on muuttanut lupamääräystä 11. Määräyksen mukaan suunnitelma on toimitettava Länsi Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi. Massastabilointisuunnitelma on toimitettu Länsi Suomen ympäristölupavirastoon 18.1.2006. Suunnitelmaa on täydennetty 31.1.2006, 7.2.2006 ja 1.3.2006. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 10.3.2005 antanut Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttöä satamarakenteissa koskevan päätöksen nro 26/2005/3. Päätöksessä myönnettiin ympäristölupa pääasiassa tributyylitinalla (TBT) pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttöön Vuosaaren sataman satamarakenteissa Niinilahden alueella. Lupa koskee Vuosaaren satama

STABILOINTISUUNNITELMA 2 hankkeisiin liittyviltä alueilta ruopattavia ja Käärmeniemeen väliaikaisesti varastoituja pilaantuneita sedimenttejä, niiden käsittelyä ja sijoittamista satamarakenteisiin. Päätöksessä myönnettiin myös lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto oikeuteen. Vaasan hallinto oikeus on päätöksellään 28.12.2005 nro 05/0438/3 muuttanut joitakin lupaviraston päätöksen määräyksiä. Lupamääräys 11 muutettiin kuulumaan seuraavasti: Stabilointisuunnitelma, jossa esitetään työn aikataulut, valittu stabilointimenetelmä, stabiloinnissa käytettävät aineet ja niiden seossuhteet, stabilointikokeiden, haittaaineiden diffuusiotestien ja vedenläpäisevyyskokeiden tulokset, on toimitettava ennen töiden aloittamista Länsi Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi ja tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli stabiloinnissa käytetään sedimentin lisäksi myös kivihiilen lentotuhkaa ja rikinpoiston lopputuotteita, suunnitelmaan on sisällytettävä myös selvitys niiden käyttämisestä. Yleistä Vuosaaren sataman puhdistusruoppauksen yhteydessä ruopatut voimakkaimmin pilaantuneet sedimentit on sijoitettu Niinilahden alueelle neljään reuna ja välipenkereillä erotettuun altaaseen (altaat A1, A2, B1 ja B2). Sijoitettuja massoja on yhteensä n. 0,5 milj. m 3 rtr. Pilaantuneimmat sedimentit ovat kauimpana merialueesta sijaitsevassa täyttöaltaassa A1. Hakijan tarkoituksena on hyötykäyttää sedimentit massastabiloimalla kiinteytettyinä sataman rakenteissa. Stabiloinnilla saadaan aikaan kantava pohjamaa sataman rakenteille sekä sidotaan haitta aineet stabiloituun rakenteeseen. Altaiden pohja on tasolla n. 4 m, jossa niiden yhteispinta ala on n. 8,3 ha. Altaiden yläpinnan taso ennen stabilointia on vähintään n. +0,5 m ja enintään n. +2,0 m. Yläpinnan pinta ala tasossa +2,0 m on n. 10,8 ha. Altaiden teoreettinen yhteistilavuus on siten n. 560 000 m 3 tr. Täyttöaltaiden reuna ja välipengerrakenteet on tiivistetty moreenilla ja kaikissa kriittisissä pengerosuuksissa on myös suodatinkangas moreenikerroksen alla. Kiinteytetystä sedimentistä tehtyjen rakenteiden pintaan tulee asfaltointi ja sadevesien viemäröintijärjestelmät. Penkereiden luiskat on verhottu moreenilla. Stabilointimenetelmä Stabilointi tehdään ns. kuivamenetelmällä ja mekaanista sekoitusta käyttäen massastabilointikalustolla. Koeluontoinen aloitus tehdään ennen tuotantostabiloinnin aloittamista altaaseen A1 varatulla koealueella. Työ aloitetaan reunapenkereen päältä. Massastabilointi ulotetaan sedimentin alapuolisen hiekkatäytön pintaosasta sedimentin yläpintaan siten, että sideaine leviää koko sedimenttikerrokseen. Stabilointi tehdään lamelleissa, joiden koko on n. 3 5 m x 3 5 m.

3 Stabiloidun rakenteen päälle levitetään suodatinkangas ja rakennetaan vähintään metrin paksuinen tiivistyspenger. Stabiloitua aluetta käytetään stabilointikoneen työalustana seuraavan alueen stabilointiin. Sedimenttialtaiden luiskan kohdalla massastabilointi lopetetaan alueelle, jossa sedimenttikerroksen paksuus on n. 0,5 1,0 m. Reuna alueelle jäävä stabiloimaton massa siirretään stabiloimattoman sedimentin joukkoon keskemmälle allasta ja korvataan stabiloidulla massalla. Stabiloitu massa tiivistetään koneellisesti kolmessa kerroksessa. Stabiloinnissa käytettävät aineet ja niiden seossuhteet Stabilointikokeiden tulokset Laboratoriokokeiden perusteella sopiviksi sideaineiksi valittiin kaksi sementtilaatua: yleissementti (YSe) ja Cem II B, joita käytetään 130 kg/maa m 3 (YSe) ja 120 kg/maa m 3 (Cem II B). Stabiloinnissa käytettävän sideaineen määrää tarkistetaan koestabiloinnin tulosten perusteella. Koeluonteisella stabiloinnilla selvitetään tarvittava sekoitustyömäärä ja varsinaisessa tuotantostabiloinnissa käytettävän sideaineen määrä. Minimitavoitteeksi on asetettu leikkauslujuus 70 kpa, jonka on arvioitu vastaavan lupapäätöksessä edellytettyä puristuslujuutta 140 kpa. Se saavutettiin 7 14 vrk:n kuluessa kaikilla käytetyillä sideainemäärillä (110 150 kg yleissementtiä/m 3 ) ja sekoitustavoilla (130 kg yleissementtiä/m 3, sideainesyöttö 3 5 kg yleissementtiä/s) lukuun ottamatta massan hitaasti lujittuvaa kylmää pintakerrosta. Koestabiloinnin tulosten perusteella on arvioitu, että suunniteltua sideainemäärää (130 kg yleissementtiä/m 3 ) voidaan pienentää ainakin 20 kg/m 3 stabiloidun rakenteen lujuusvaatimuksen vaarantumatta. Hakija on esittänyt, että koeluonteisen stabiloinnin päätyttyä voidaan tuotantostabilointiin siirtyä välittömästi, vaikka koestabiloinnin puristuslujuus ja vedenläpäisevyysmääritysten tuloksia ei ole vielä käytettävissä. Tuotantostabiloinnissa käytetään massastabiloinnin työselityksen mukaista suunniteltua sideainemäärää 130 kg yleissementtiä/m 3 ja sideainesyöttöä 4 kg yleissementtiä/s. Tuotantostabilointia jatketaan tällä sideainemäärällä ja syötöllä siihen saakka, kunnes puristuslujuus ja vedenläpäisevyystulokset valmistuvat ja ne on arvioitu. Laadunvarmistustulosten perusteella stabiloidun massan lujuusvaatimukset tulevat täyttymään. Mikäli myöhemmin osoittautuu, ettei stabiloitu rakenne täytä asetettuja lujuus ja vedenläpäisevyysvaatimuksia, hakija toteuttaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Stabiloinnissa ei käytetä kivihiilen lentotuhkaa eikä rikinpoiston lopputuotteita. Stabilointikokeiden yhteydessä tarkasteltiin sideainelaadun ja määrän vaikutusta stabilointitulokseen. Sideainelaaduista tutkittiin SR sementtiä, Cem II B sementtiä sekä yleissementtiä. Tavoitteena

Haitta aineiden liukoisuustestien tulokset 4 oli löytää tavoitelujuuden (200 kpa) saavuttamiseksi tarvittava stabilointitapa sekä selvittää runkomateriaalin laadunvaihtelun vaikutuksia. 14 vrk:n puristuslujuustulosten mukaan tavoitelujuustaso saavutettiin kaikilla sementeillä 100 110 kg/m 3 sideainemäärällä, kun runkomateriaalin vesipitoisuustaso oli enintään 100 %. Vesipitoisuuden kasvaessa sideainetarve kasvoi merkittävästi. Tavoitelujuustaso saavutettiin kaikilla sementeillä 28 vrk:n ikäisenä sideainemäärällä 95 105 kg/m 3, kun runkomateriaalin vesipitoisuustaso oli enintään 100 %. Yleissementtiä tarvittiin n. 10 kg/m 3 muita enemmän saman lopputuloksen saavuttamiseksi. Vesipitoisuuden kasvaessa sideainetarve kasvoi merkittävästi. 90 vrk:n lujuustulosten osalta tavoitelujuustaso saavutettiin kaikilla sementeillä alle 100 kg/m 3 sideainemäärällä, kun runkomateriaalin vesipitoisuustaso oli enintään 100 %. Vesipitoisemmilla runkoaineilla sideaineen tarve kasvoi, mutta kuitenkin sekä SR sementillä että Cem II B sementillä n. 100 kg/m 3 :n sementtimäärä riitti tavoitelujuuden saavuttamiseksi, kun vesipitoisuus oli enintään 120 130 %. Tavoitelujuuden saavuttamiseksi tarvittava sementtimäärä oli SRsementillä ja Cem II B sementillä n. 100 110 kg/m 3. Yleisementin kohdalla tarvittava sementtimäärä oli korkeampi. Lujittumisen kannalta merkityksellinen vesipitoisuustaso sijoittui n. 100 130 %:n tasolle. Sitä vesipitoisempien massojen stabilointi edellytti sideainemäärän lisäämistä. Teknisissä tutkimuksissa testattiin sementin korvaamista osittain lentotuhkalla tai rikinpoiston lopputuotteella, mutta niiden vaikutus puristuslujuuteen tai tarvittavaan sementtimäärään todettiin vähäiseksi. Haitta aineiden liukoisuutta stabiloidusta massasta tutkittiin sekä diffuusiotestillä että kolonnitestillä eri sideaineilla ja sideainemäärillä. Testien perusteella sopivin sideaine oli joko Cem II B sementin ja lentotuhkan tai SR sementin ja lentotuhkan seos. Diffuusiotestin tulosten perusteella näillä sideaineseoksilla stabilointi lisäsi tributyylitinan (TBT) liukoisuutta noin kaksinkertaiseksi, trifenyylitinan (TPT) liukoisuutta n. 5 8 kertaiseksi ja dibutyylitinan (DBT) liukoisuutta n. 5 kertaiseksi verrattuna stabiloimattomaan sedimenttiin. Stabiloinnin aiheuttama liukoisuuden lisäys johtui ilmeisesti sideaineen aiheuttamasta ph:n noususta. Kaikilla testatuilla sideaineseoksilla organotinayhdisteiden liukoisuus oli kuitenkin vähäistä pitkälläkin aikavälillä kokonaisliukoisuutta noin sadan vuoden jaksolla kuvaavan kolonnitestin kumulatiivisten L/S 10,0 liukoisuustulosten (TBT n. 0,7 26 µg/kg, TPT n. 0,4 26 µg/kg ja DBT n. 1 12 µg/kg) perusteella. Tutkimusraportin mukaan liukoisuustestien tulosten perusteella organotinapitoisen massan stabilointiin voidaan käyttää mitä tahansa

Vedenläpäisevyyskokeiden tulokset Massastabiloinnin aikataulu ASIAN KÄSITTELY 5 tutkimuksessa testatuista sideaineseoksista. Ehjässä kenttärakenteessa organotinayhdisteiden liukoisuus ei aiheuta ympäristöriskiä. Stabiloitujen massojen vedenläpäisevyysominaisuuksia tutkittiin eri sideaineilla ja sideainemäärillä. Vedenläpäisevyyden merkittävin tekijä oli stabiloidun ruoppausmassan vesipitoisuus: ruoppausmassan vesipitoisuuden kasvaessa myös vedenläpäisevyys lisääntyi. Sideainemäärän lisääminen nosti vain hieman stabiloidun massan vedenläpäisevyyttä. Tutkimuksissa keskimääräisten massojen vedenläpäisevyys alitti yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vaaditun tason 5x10 9 m/s. Koeluonteinen stabilointi aloitettiin joulukuussa 2005 ja varsinainen tuotantostabilointi tammikuussa 2006. Stabilointityö tehdään järjestyksessä allas A1, allas B, allas A2. Alustavan aikataulun mukaan työ valmistuu maaliskuun 2007 loppuun mennessä. Hakijan näkemyksen mukaan pilaantuneiden sedimenttien massastabilointityön nopea eteneminen on paitsi taloudellisesti ja aikataulullisesti myös ympäristön kannalta edullista. Massastabilointityön keskeytymätön jatkuminen on tärkeää, sillä stabilointiurakkaan on sidottu runsaasti kalusto ja henkilöresursseja ja urakan kustannukset ovat n. 9 milj. euroa. Työn edetessä pilaantuneista sedimenteistä muodostuu rakennetta, jossa veden liikkeet ovat hyvin hitaita ja samalla haitta aineiden karkaamisriski on vähäisempi kuin stabiloimattomassa massassa. Stabiloinnin nopealla etenemisellä varmistetaan, että stabiloidun rakenteen päälle tulevat, veden suotautumisen estävät päällys ja salaojarakenteet valmistuvat mahdollisimman nopeasti. Lausunnot Ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti Länsi Suomen ympäristölupavirasto on pyytänyt stabilointisuunnitelmasta lausunnot Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, että tuotantostabiloinnin aikana tarvittavien kairausten ja laboratoriotutkimuspisteiden määrä ja näytteenottosyvyydet voidaan arvioida luotettavasti vasta, kun koestabiloinnin laboratoriossa tehtyjen puristuslujuus ja vedenläpäisevyystutkimusten tulokset ovat käytettävissä. Ympäristökeskus on katsonut, että tuotantostabiloinnin aikaisten laboratoriotutkimusten määrää tulee lisätä, mikäli koestabiloinnin tulokset osoittavat, että kairauksien ja laboratoriotutkimusten välinen korrelaatio on huono tai stabiloidun massan vedenläpäisevyysvaatimukset eivät täyty.

6 Laadunvarmistussuunnitelman mukaan koekappaleet laboratoriotutkimuksia varten valmistetaan sekoitustyön päätyttyä sitoutumattomasta massasta otettavista näytteistä. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan lupapäätöksessä edellytettyjen puristuslujuus ja vedenläpäisevyysvaatimusten täyttyminen tulisi varmistaa laboratoriotutkimuksin myös valmiista, lujittuneesta rakenteesta porattavista koekappaleista. Näytteet tulisi ottaa riittävän pitkän ajan kuluttua siten, että rakenne on ehtinyt saavuttaa lopulliset lujuus ja vedenläpäisevyysominaisuutensa. Lupapäätöksessä ei ole asetettu raja arvoja haitta aineiden liukoisuudelle stabiloidusta massasta. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan laboratoriotutkimusten yhteydessä olisi kuitenkin tarpeellista selvittää myös haitta aineiden liukenemista stabiloidusta massasta, joko stabiloidusta massasta valmistetuista koekappaleista tai valmiista rakenteesta poratuista näytteistä. Liukoisuustestien tuloksien perusteella voidaan arvioida rakenteesta liukenevien haitta aineiden määrää ja verrata stabiloinnin jälkeistä liukoisuutta hankkeen lähtötilanteessa esitettyihin arvioihin ja esitettyjen riskinarvioiden lähtötietoihin. Laadunvarmistussuunnitelman mukaan laadunvarmistustulokset auditoi ulkopuolinen laadunvalvoja. Ympäristökeskus on katsonut, että ulkopuolisen laadunvalvojan tulee esittää työsuunnitelma siitä, kuinka ulkopuolinen laadunvalvonta käytännössä toteutetaan ja kuinka ulkopuolisen laadunvalvojan työ raportoidaan. Koestabiloinnin laadunvarmistustuloksien valmistuttua tulisi niistä laatia erillinen ulkopuolisen laadunvalvojan arvio. Ympäristökeskus on katsonut, että sideainemäärän muuttaminen suunnitellusta määrästä 130 kg yleissementtiä/m 3 edellyttää, että koestabiloinnin laboratoriotulokset ovat käytettävissä ja myös ne osoittavat, että vaaditut lujuus ja vedenläpäisevyysominaisuudet saavutetaan pienemmilläkin sideainemäärillä. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että stabiloinnissa tarvittavia sideainemääriä ja eri laatuja on tutkittu sekä laboratorio olosuhteissa että koestabiloinnilla. Koestabiloinnin kairaustulokset eivät kuitenkaan vielä olleet kaikilta osin käytettävissä. Tulosten mukaan sideainemäärä 130 kg/m 3 ja sideainesyöttö 4 kg/s näyttävät riittävän kaikilla sementtilaaduilla lupamääräyksen lujuusvaatimuksen ja vedenläpäisevyysvaatimuksen saavuttamiseksi, jos stabiloitavien sedimenttien vesipitoisuus vastaa testeissä käytettyjä ja koestabiloinnissa olleita sementtejä. Ympäristölautakunta on katsonut, ettei esitettyä pienempiä sideainemääriä voida hyväksyä ennen kuin kaikki koestabiloinnin kairaustulokset ovat käytettävissä. Sideainemäärissä ja laadussa tehtävät muutokset on kirjattava laadunvarmistussuunnitelman mukaisesti ja muutosten vaikutukset on arvioitava stabiloidun alueen teknisiin ominaisuuksiin.

7 Hakijan vastine Helsingin Satama on todennut Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnosta, että koestabiloinnin laboratoriotutkimustulosten perusteella testattavien koekappaleiden määrä tuotantostabiloinnin aikana on toistaiseksi kaksinkertaistettu alkuperäisen suunnitelman (14.12.2005) mukaisesta määrästä. Jos tulokset osoittavat koekappaleiden keskinäiset laadunvaihtelut vähäisiksi, testattavien koekappaleiden määrää voidaan jatkossa vähentää. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen stabiloitavista massoista on lisäksi tehty alueellisesti tarkentavia vesipitoisuustutkimuksia mahdollisten stabiloinnin kannalta ongelmallisten osa alueiden kartoittamiseksi. Helsingin Satama on huomauttanut, että sekoitetusta massasta valmistetuista kuormittamattomista koekappaleista laboratoriossa tehtävät määritystulokset kuvaavat valmiin, tiivistyneen rakenteen ominaisuuksia vain suuntaa antavasti. Lupapäätöksen mukaisten puristuslujuus ja vedenläpäisevyysvaatimusten täyttyminen varmistetaan myöhemmässä vaiheessa valmiista, tiivistyneestä rakenteesta. Laadunvarmistusta valvoo kaikissa vaiheissa ulkopuolinen laadunvalvoja. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Helsingin Sataman näkemyksen mukaan liukoisuustestejä haittaaineiden liukenemisesta stabiloidusta massasta ei ole enää tarpeen tehdä. Stabiloiduilla massoilla on tehty liukoisuustutkimuksia ennen lupahakemuksen jättämistä sekä stabiloinnin jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaikkien tehtyjen liukoisuustutkimusten tulokset on otettu huomioon Esko Rossin 27.1.2006 laatimassa päivitetyssä riskinarviossa. Riskinarvioinnin tulosten perusteella stabiloinnin aikana mereen kulkeutuvat haitta ainemäärät jäävät merkityksettömän pieniksi, sillä TBT pitoisten sedimenttien stabilointi tehdään altaissa, jotka on erotettu merestä moninkertaisilla kiintoaineen leviämisen estävillä rakenteilla, ja lisäksi kiinteytettyjen sedimenttien vedenläpäisevyys on pieni. TBT:n, TPT:n sekä PCB:n leviäminen diffuusion vaikutuksesta ja kulkeutuminen mereen on vähäistä, eikä niistä aiheudu haittaa herkimmillekään vesieliöille meressä. Rakenteet tulevat routarajan alapuolelle vakioisiin olosuhteisiin ja haitta aineiden liukoisuuden lisääntyminen pitkällä aikavälillä on epätodennäköistä, sillä diffuusio hidastuu ajan myötä pitoisuuksien pienentyessä rakenteen pintakerroksessa. Helsingin Satama on todennut, että ulkopuolisen laadunvalvojan 1.3.2006 päiväämä suunnitelma on toimitettu Länsi Suomen ympäristölupavirastolle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle. Suunnitelman mukaan ulkopuolinen laadunvalvoja laatii mm. koestabiloinnin tulosten arvioinnista raportin. Helsingin Satama on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta. Ympäristölupavirasto on tarkastanut Helsingin Sataman 18.1.2006 toimittaman ja 31.1.2006, 7.2.2006 ja 1.3.2006 täydentämän pilaantuneiden sedimenttien massastabilointisuunnitelman ja hyväksyy sen Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 26/2005/3,

8 10.3.2005 (Vaasan hallinto oikeuden päätös nro 05/0438/3, 28.12.2005) määräyksessä 11 tarkoitetuksi stabilointisuunnitelmaksi. Stabiloinnissa on noudatettava esitettyä suunnitelmaa. Tuotantostabiloinnissa voidaan käyttää sideaineena yleissementtiä (CEM II/A M (SS LL) 42,5 N) tai CEM II B sementtiä (CEM II/B S). Käytettävä sideainemäärä on yleissementillä 130 kg/m 3 ja CEM II B sementillä 120 kg/m 3. Stabiloinnissa käytettävää sideainemäärää ei saa vähentää ennen kuin koestabiloinnin lopulliset laboratoriotulokset ovat osoittaneet, että ympäristölupaviraston päätöksen nro 26/2005/3, 10.3.2005 lupamääräyksen 8 mukaiset puristuslujuus ja vedenläpäisevyysominaisuudet saavutetaan myös pienemmällä sideainemäärällä. Tuotantostabiloinnin aikaisten laboratoriotutkimusten määrää tulee lisätä alkuperäisen suunnitelman mukaisesta määrästä, mikäli koestabiloinnin tulokset osoittavat, että kairauksien ja laboratoriotutkimusten välinen korrelaatio on huono tai stabiloidun massan vedenläpäisevyysvaatimukset eivät täyty. Perustelut Helsingin Sataman toimittama pilaantuneiden sedimenttien massastabilointisuunnitelma on Länsi Suomen ympäristölupaviraston 10.3.2005 antaman päätöksen nro 26/2005/3 ja Vaasan hallintooikeuden 28.12.2005 antaman päätöksen nro 05/0438/3 määräyksessä 11 tarkoitetun mukainen. Tuotantostabiloinnin aloittamiseksi on tehty riittävät selvitykset. Käyttämällä stabiloinnissa ratkaisun mukaista sideainemäärää saavutetaan ympäristölupaviraston päätöksen nro 26/2005/3, 10.3.2005 lupamääräyksen 8 mukainen puristuslujuus ja vedenläpäisevyys. Laadunvarmistus on riittävää. Lainkohta Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentti Vastaus lausunnoissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausunnoissa esitetyt vatimukset on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupa asian käsittelystä perittävä maksu on 1 540 euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1238/2003) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa asian käsittelystä peritään 38,50 euroa/tunti. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 40 tuntia.

9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Tapio Kovanen Hannu Kokko Anna Vaalasranta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/ha

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 22.5.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.