Eläinsuojan toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Asikkala.

Etelä-Suomi Päätös Nro 17/2011/3 Dnro ESAVI/605/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.3.2011 ASIA Eläinsuojan toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Asikkala. LUVAN HAKIJA Risto Kailaniemi Kailaniementie 44 17410 VIITAILA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Asikkalan kunnan Viitailan kylässä tilalla Kailaniemi RN:o 32:2 sijaitsevan eläinsuojan toiminnan laajentamista. Tilan kiinteistörekisteritunnus on 16-422-32-2. Tilalle rakennetaan uusi pihattorakennus ja 2 500 m³ lietesäiliö. Eläinsuojan nykyinen eläinmäärä on 28 lypsylehmää, 23 hiehoa, yksi lihanauta ja 10 alle 6 kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikat 81 lypsylehmälle, 33 hieholle ja 21 alle 6 kk ikäiselle nuorkarjalle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 19.8.2010. Hakemusta täydennettiin 11.1.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi Käyntiosoite 1.4.2011 alkaen Ratapihantie 9

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Hakemuksessa on esitetty peltojen vuokrasopimuksia (3 kpl) yhteensä noin 63 hehtaarille. Eläinsuoja sijaitsee maaseutumaisella alueella, johon ei kohdistu vuonna 11.3.2008 vahvistetussa maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Kailanpohjan luonnonsuojelualue on merkitty kaavaan. Maakuntakaavaa ollaan muuttamassa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kiinteistö, jolla eläinsuojatoimintaa harjoitetaan, ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin naapuritalo sijaitsee noin 450 metrin päässä uudesta eläinsuojasta. Eläinsuoja ja sen lähipellot rajoittuvat Vesijärven Kailanpohjaan, joka kuuluu Natura 2000 -alueeseen (Kutajärven alue FI0306006), jonka aluetyyppi on luontodirektiivin mukainen SCI ja SPA. Alueeseen kuuluvat pitkälle umpeenkasvanut Kutajärvi ja neljä erillistä Vesijärven lahtea. Natura-alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen ll mukaisista lajeista hentonäkinruoho ja notkeanäkinruoho ja luontodirektiivin liitteen I mukaisista lajeista kalatiira, kaulushaikara, kurki, luhtahuitti, mehiläishaukka, mustakurkku-uikku, mustatiira, ruskosuohaukka ja suokukko. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Vedenhankinta Kailaniemen tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto ja ympäristölupaa haetaan nykyisen toiminnan laajentamiselle. Tilalle rakennetaan verhoseinäinen kylmäpihatto, jossa on tilat 81 lehmälle. Lypsytyön hoitaa robotti. Olemassa olevaan navettaan kunnostetaan paikat nuorkarjalle. Hiehot laiduntavat kesäisin ympäri vuorokauden noin 4 5- kk. Laitumilla on siirrettävät vesiastiat, jotka on varustettu uimureilla. Vesi johdetaan astioihin letkulla talouskeskuksesta. Tuorerehua varastoidaan laakasiiloihin noin 1 000 t/a ja pyöröpaalataan noin 200 t/a. Tilan talous- ja käyttövesi tulee läheisestä lähteestä omalla paineella johtuen lähteen korkeasta sijainnista. Lannan käsittely ja varastointi Uusi navetta toimii lietelantajärjestelmällä ja olemassa oleva navetta kuivikelantamenetelmällä. Lietelannan varastointiin rakennetaan uuden nave-

Lannan levitys pelloille tan yhteyteen noin 2 500 m³ kattamaton teräsbetoninen lietesäiliö. Kuivalannan varastointiin on tilalla 240 m³ lantala, jota on tarkoitus laajentaa 120 m³:llä. Lantalan yhteydessä on 150 m³ virtsakaivo, lisäksi tilalla on 410 m³ kattamaton virtsasäiliö. Hakijalla on levitykseen käytettävää peltoalaa yhteensä 113 ha, josta omaa peltoa on 50 ha ja vuokrapeltoa 63 ha. Levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Osa levityspelloista rajoittuu Vesijärven Kailanpohjaan. Kaikki lanta levitetään viikkojen 15 ja 32 välillä. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla olevan polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on 6 600 litraa (4 000 l + 2 x 1 300 l). Säiliöt on varustettu lapon estolaitteella. Säiliöt sijaitsevat lähekkäin kuivurirakennuksen vieressä. Muita öljytuotteita, noin 1 000 litraa, säilytetään konehallissa 200 litran tynnyreissä. Muurahaishappopohjainen säilörehuhappo varastoidaan ulkona maapohjalla 200 litran muoviastioissa. Suurin varastoitava määrä on 4 000 litraa. Lypsylaitteen pesuaine varastoidaan 4 x 60 litran astioissa maitohuoneessa. Torjunta-aineita ei varastoida tilalla. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lietesäiliö täytetään altapäin, jolloin lietesäiliön pinnalle muodostuva kuorikerros ehkäisee hajuhaittoja. Lanta levitetään pelloille kasvukauden aikana ja se pyritään multaamaan tai kyntämään heti levityksen jälkeen. 3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt Päästöt ilmaan Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Maitohuoneen jätevedet, noin 150 m³/a ja muut eläinsuojan jätevedet, noin 50 m³/a, johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan käsiteltäviksi asuinrakennuksen jätevesien kanssa. Käsittelyyn kuuluu kolme saostuskaivoa ja imeytyskenttä. Tuorerehun puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Lietesäiliöt täytetään alakautta. Toiminnan aiheuttamia hajuhaittoja pyritään minimoimaan mm. mullokselle levitettävän lietteen välittömällä multauksella.

4 Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Eläinkuljetusauto hakee pääsääntöisesti kaksi kertaa kuussa sonnivasikat. Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän sisällä ilmoituksesta, raadot säilytetään kuivalantalassa peitettynä. Yhdyskuntajätteen keräysauto käy kerran kuussa, jolloin tyhjennetään 250 litran jäteastia. Liikenne on ajoittain vilkkainta keväisin ja syksyisin lannanlevitys- ja säilörehuntekoaikaan. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot toiminnasta syntyvien jätteiden määristä ja käytöstä: Jätenimike Jäteluokitus 1) Määrä Käyttö Toimituspaikka Kuolleet eläimet 020102 n. 3 kpl/a raadonkeräily Honkajoki Oy Jalostukseen kelpaamaton 020106 1 000 l/a lietesäiliöön maito Yhdyskuntajäte + 020301 jätteenkeräys muovi Paperi ja pahvi 020101 paperinkeräys Jäteöljy 130308* 100 l/a ongelmajätekeräys Akut 200133* 1 2 kpl ongelmajätekeräys Loisteputket 020121* muutamia ongelmajätekeräys Metalli 020101 0,5 t/a romun keräys Pilaantunut rehu 020103 5 t/a pellolle lannoitteeksi 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus, * -merkityt on luokiteltu ongelmajätteeksi. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Tilalla on aggregaatti mahdollisten sähkökatkosten varalta. Tulipalon varalle on alkusammuttimet ja öljyvuotojen ensitorjuntaan imeytysaineet. Eläintauteja ehkäistään siirtämällä sairas eläin sairasosastolle. Koneet ja laitteet huolletaan säännöllisesti onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisemiseksi. Häiriötilanne, joka saattaa aiheuttaa ympäristöhaittaa, kuten lietesäiliön tai öljysäiliön rikkoutumisesta, ilmoitetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Asikkalan kunnan ilmoitustauluilla 19.11. 20.12.2010. Kuulutus hakemuksesta on julkaistu Etelä-Suomen Sanomat -nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille.

5 Lausunnot Asikkalan kunnan ympäristölautakunta on 8.2.2011 antanut seuraavanlaisen lausunnon: Ympäristölupa voidaan myöntää ns. normaalein lupamääräyksin eikä toiminta ympäristölautakunnan mielestä merkittävästi heikennä tai vaaranna läheisen Kailanpohjan suojelualueen arvoja. Rantapeltojen laidunnusta tulisi mahdollisuuksien mukaan tehdä, jottei rantavyöhyke täysin umpeudu ja kasvillisuus muutu epäedulliseksi. Lausunnossa on otettu huomioon mm. Asikkalan Kailanpohjan pesimälinnusto ja kasvillisuus 2008 -selvitys. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on 22.12.2010 antanut seuraavanlaisen lausunnon: Toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, eikä sen laajentamiselle ole terveydensuojelullista estettä. Seuraavat seikat tulee kuitenkin ottaa huomioon laajennusta toteutettaessa: 1. Eläinten hoito sekä eläinsuojan rakenteet ja olosuhteet tulee järjestää noudattaen voimassa olevaa eläinsuojelulainsäädäntöä. Erityisesti on huomioitava, että kasvavalle eläinmäärälle on tarjota riittävä määrä hyvälaatuista juomavettä. Eläinten juomaveden saanti tulee turvata myös poikkeustilanteissa (esim. kaivon saastuminen). 2. Laidunnettaville hiehoille tulee järjestää laitumelle riittävä suoja epäedullisia sääoloja vastaan elleivät laitumet sijaitse niin lähellä eläinsuojaa, että hiehot voidaan tarpeen vaatiessa ottaa sisälle. 3. Viitailan kylä ei toistaiseksi ole järjestetyn vesihuollon piirissä. Lietteen ja kuivalannan levitys tulee toteuttaa siten, että alueella sijaitsevien talouskaivojen veden laatu ei vaarannu. Myös Vesijärven läheisyys on syytä ottaa huomioon. 4. Rakenteellisilla ratkaisuilla tulee varata mahdollisuus tarpeen vaatiessa, esim. hengitystie- tai ulosteperäisen tartunnan yhteydessä, eristää tartunnan saaneita eläimiä ja järjestää niille erillinen hoito. 5. Lannan käsittelystä ympäristöön aiheutuvia hajuhaittoja tulee pyrkiä vähentämään käytettävissä olevilla keinoilla, esim. suurinta hajuhaittaa aiheuttavien työvaiheiden, sekoituksen ja levityksen, keston minimoimisella. 6. Toiminta tulee pyrkiä toteuttamaan muutoinkin niin, että siitä ei aiheudu ympäristölle terveys- tai viihtyisyyshaittoja. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) toteaa 15.12.2010 antamassaan lausunnossaan seuraavaa: Toiminta sijaitsee Kymijoen vesistöalueella, Vesijärven valuma-alueella (14.241). Suuri osa levityspelloista rajoittuu Vesijärveen, mm. Kailanpohjaan. Kailanpohja on osa Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa Kutajärven aluetta (FI 0306006). Alueella on runsas vesilinnusto. Hämeen ELY-keskus katsoo, että hankkeella saattaa olla sellaisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue sisältyy Natura 2000 -verkostoon. Jotta luvan myöntämisen edellytykset voidaan arvioida,

Hämeen ELY-keskus edellyttää, että lupahakemusta täydennetään luonnonsuojelulain 65 :n mukaisella arviolla hankkeen vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvoihin. Lausunnon valmisteluun osallistui myös Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen luonnonsuojeluyksikön edustaja. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen täydennys Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakija toimitti 11.1.2011 lisäselvityksen koskien Hämeen ELY-keskuksen vaatimaa arviota eläinsuojan laajennuksen vaikutuksista Natura 2000 - verkostoon kuuluvaan alueeseen. Selvityksessä todetaan seuraavaa: Nykyinen navetta tuottaa kuivalantaa, joka vaatii 24 ha levitysalan. Käytössä on 113 ha peltoa. Uusi navetta tulee tuottamaan noin 65 ha levitystarpeen. Rantapelloille ei lantaa levitetä vuosittain, vaan ainoastaan viljelykierron niin salliessa ja silloinkin syysviljoille, koska Natura-alueen läheisyydessä olevat pellot ovat keväisin järvenpinnan korkeudesta johtuen liian pehmeitä isoille ja raskaille koneille. Navetan tuottama kuivalanta levitetään ympäristötukiehtojen mukaisesti ja nitraattidirektiivin sallima määrä. Lanta-analyysi tehdään vähintään 5 vuoden välein ja lannan levityksen ja viljelyn suunnittelussa käytetään apuna Peltotuki Pro viljelyohjelmistoa. Tilalla on ympäristötukiehtojen lisätoimenpiteenä "Lannan levitys kasvikaudella" -ehto, joka rajaa lannan levityksen 15.8. asti tai syysviljoille 15.9. asti. Uuden navetan valmistuttua vanha navetta jää nuorkarjakasvattamoksi, joka tuottaa kuivalantaa noin 11 ha levitykseen. Nykyinen ja tuleva käytäntö ei tule muuttamaan rantapeltojen käyttöä lannan levityksen suhteen, niille levitetään pääasiassa kuivalantaa. Jos rantapelloille levitetään kuivalantaa, mullataan se välittömästi levityksen jälkeen tai urakoitsija levittää lietelannan multaamalla. Rantaan ja ojien varsille jätetään vähintään 10 m, mutta käytännössä isommat suojakaistat maan pehmeydestä johtuen. Kuivalanta levitetään itse. Virtsan ja navetan pesuvesien levitykseen käytetään urakoitsijaa. Lietelannan ajo tullaan ulkoistamaan. Uudessa navetassa pidettäviä lehmiä ei ole tarkoitus laiduntaa. Hiehot ja vasikat laidunnetaan kahdella alueella (toinen on rantaniitty), joille on tehty perinnebiotoopin hoitosuunnitelma sekä vuosittain vaihtuvilla rantapeltolohkoilla (04042 ja 00763), jotka on aidattu niiden käyttöön. Pellot ovat laidunkierossa keskenään. Juomavesi laitumille johdetaan osittain järvestä ja ojasta, tarjolla on myös puhdasta painevettä. 6

7 Täydennyksestä annettu lausunto Selvitys lähetettiin Hämeen ELY-keskukselle lausuntoa varten. Lausunto annettiin 7.2.2011 ja siinä todetaan aluksi, että toiminta sijaitsee Kymijoen vesistöalueella, Vesijärven valuma-alueella (14.241). Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa Vesijärven pohjoisosan (Vesijärvi 2) ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Toimitetun selvityksen perusteella todetaan seuraavaa: Saadun selvityksen perusteella Hämeen ELY-keskus katsoo, että Kutajärven Natura-alueen luontoarvojen turvaamiseksi, Natura-alueeseen rajoittuvilla, lausunnon karttaliitteessä esitetyillä peltolohkoilla lietelannan levitys tulee kieltää. Kuivalantaa ko. peltolohkoille voi levittää. Kailanpohjan rantaan ja Kailanpohjaan laskevien valtaojien varrelle tulee jättää vähintään 10 metrin suojakaista, jolle kuivalantaa, lietelantaa tai virtsaa ei levitetä. Vesijärven pohjoisosan hyvän tilan säilyttämiseksi em. suojakaistavaatimus olisi hyvä laajentaa koskemaan koko lannanlevitysalaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hämeen ELY-keskuksen huoleen luonnonarvojen heikkenemiseen Natura 2000 -alueella Kailanpohjassa hakija vastaa, että Kailanpohjan alue on maanomistajien puolesta rauhoitettu jo useiden kymmenien vuosien ajan tekemällä yhteisen suullisen päätöksen jättää alue rakentamatta lomamökkejä, joita olisi voinut olla useita yli 3 km pituisella rantaviivalla. Lisäksi hakijan tila on sitoutunut lannan levitykseen kesäkaudella, jolloin lannan levitys on sallittu 1.4. 15.8 asti normaaleilla viljelytoimenpiteillä ja 15.9 asti, jos levitys tapahtuu syysviljoille, jolloin multaus tapahtuu heti levityksen jälkeen. Valtaojia on putkitettu ja lannan levitystä rantaan rajoittuvilla pelloilla ja ojien varsilla on rajoitettu yli 10 metrisillä suojakaistoilla, näin ravinnevalumat on yritetty minimoida. ELY-keskuksen vaatimukseen lietelannan levityksen kieltämiseksi kyseisille rantapelloille, hakijalla ei ole mitään vastaan. Lietelannan levitys on jo luonnonolosuhteiden vuoksi alueella haastavaa ja miltei mahdotonta. Kuivalannan levitystäkin voidaan tehdä ainoastaan nurmen uudistamisen yhteydessä kun lannan voi mullata heti levityksen jälkeen. Valtaojien varsille jätetään vähintään 10m suojakaistale, jonne lantaa tai virtsaa ei levitetä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän lausuntoon hakija toteaa, että eläinten hoito ja eläinsuojien rakenteet ja olosuhteet noudattavat eläinsuojelulainsäädäntöä. Kunnan eläinlääkärin kanssa on tehty hoito- ja tarkastussopimus, jonka avulla eläinsuojelulakia valvotaan. Lisäksi ympäristötukiehdot jo edellyttävät lain noudattamista. Eläimet saavat Kailaniemen tilalla juomavetensä 1 km etäisyydellä sijaitsevasta lähteestä ja poikkeustilanteessa, jos lähteen vedelle tapahtuisi jotain, niin Vesijärvestä, joka sijaitsee n. 400 m päässä pumppuasemasta. Laiduntavat hiehot voivat saada suojaa laitumen yhteydessä olevasta metsiköstä ja katoksellisesta suojasta laidunalueella.

Lannanlevitysalueella ei sijaitse talousvesikaivoja, ja jos kaivoja tehdään alueelle, niin lannan levitykset hoidetaan niitä vaarantamatta. Uudessa navetassa on suunniteltu paikat sairaseläimille, jossa ne voidaan hoitaa erillään muusta karjasta. Hajuhaittoja vähennetään lietelannan osalta suunnittelemalla lietesäiliön täyttö tapahtuvaksi alakautta, joten pinnalle muodostuu eristävä kuorikerros. Levitys tehdään mahdollisimman nopeasti käyttämällä urakointipalvelua ja omaa levitysvaunua. Urakoitsijoilla on massiivinen levityskalusto, joka selviää levityksestä nopeasti. Hajuhaitoista tuskin kokonaan pääsee eroon, mutta alue on harvaan asuttua, joten hajuhaitta on ongelma lähinnä itse viljelijäperheelle. Muut alueella asuvat otetaan huomioon suunnittelemalla levitysajan arkipäiviksi ja sääennusteita seuraamalla joko ennen sadetta tai sen ajalle mahdollisuuden mukaan. Toiminta pyritään toteuttamaan niin, ettei siitä aiheudu ympäristölle terveys- tai viihtyvyyshaittoja. 8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Risto Kailaniemelle ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Asikkalan kunnan Viitailan kylään kiinteistölle 16-422-32-2. Ympäristölupa koskee hakemuksen mukaista eläinsuojan toimintaa, jossa on eläinpaikat 81 lypsylehmälle, 33 hieholle ja 21 alle 6 kk ikäiselle vasikalle (yhteensä 630 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. 1. Eläinsuojaa voidaan laajentaa hakemuksen liitteen 3 asemapiirroksessa esitetyn mukaisesti. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Rakennettava lietelantasäiliö tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m²) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mahdolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen.

Uusi lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava siten, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä tai kelluvalla katteella. Myös virtsasäiliö on tarvittaessa katettava. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Avoimet lietelantasäiliöt ja -altaat on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla. Luvan saajan on varattava ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle Hämeen ELY-keskukselle mahdollisuus tarkastaa eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteet ennen niiden käyttöönottoa. Lietelantasäiliön rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Hämeen ELY-keskukselle kaksi viikkoa ennen rakentamisen aloittamista. 2. Lietelantasäiliötilavuutta tulee olla luvan saajan käytössä noin 2 400 m³, jos uuteen eläinsuojaan sijoitetaan tämän luvan mukainen eläinmäärä. 3. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana lantaa pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä on vältettävä asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 4. Lietelannan levittäminen rantapelloille (lohkot 04042 ja 00763) on kielletty. Kailanpohjan rantaan ja Kailanpohjaan laskevien valtaojien varrelle on jätettävä vähintään 10 metrin levyinen suojakaista, jolle kuivalantaa, lietelantaa tai virtsaa ei levitetä. 5. Luvan saajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 3. ja 4. mukaisesti. 6. Luvan saajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 7. Kuolleet tuotantoeläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (talvella 3 vrk ja kesällä 2 vrk) kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 9

8. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Muovijätteet kuten rehupaalimuovijäte on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanomainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteiden avopoltto on kielletty. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Pilaantunut rehu on varastoitava kuivalantalassa tai muuten tiivispohjaisella alustalla ja hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Polttoaine- ja öljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot ja vuodot tankkauksessa eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttoainesäiliöiden on oltava lukittavia ja ne on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava katokseen tiiviille allastetulle alustalle tai ne on varustettava kaksoisvaipalla. Polttoainesäiliöitä koskevat vaatimukset on toteutettava 1.9.2012 mennessä. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. 9. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Luvan saajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä valvoville viranomaisille siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava tiedot eläinmääristä, lietesäiliön vuotojen tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja seurannasta, mahdollisista uusista peltojen vuokrasopimuksista ja sopimuspelloista, lannan levitykseen käytetystä peltoalasta ja tulevan kasvukauden aikana lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltoalasta, jos se poikkeaa edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. 11. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ELY-keskukselle ja Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä myös, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. 10 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa-

timukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnassa käytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ratkaisuja ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä parhaita käytäntöjä, joilla vähennetään toiminnan aiheuttamia haittoja ympäristöön. Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain sekä jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Rakennettavan pihaton ja lantavaraston rakenteissa on vaadittu vastaavaa tasoa kuin maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet, MMM-RMO C 4 (100/2001) edellyttävät. Aluehallintovirasto on katsonut, että YSL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle Vesijärven läheisyyteen siten, että rakennettava pihatto on noin 450 metrin ja lietesäiliö noin 430 metrin etäisyydellä rannasta. Alueella ei ole asemakaavaa. Etäisyys lähimpään naapuriin noin 450 metriä. Lypsykarjatalouden harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttää, että luvan saajalla on käytettävissään yhteensä 74 hehtaaria peltopinta-alaa lannan levitykseen. Luvan saaja on hakemuksessaan ilmoittanut, että lannan levitysalaa on käytettävissä yhteensä 113 hehtaaria. Esitetty lannan levitysala on riittävä. Lupaa myönnettäessä on otettu soveltuvin osin huomioon Kymijoen vesistöalueelle (Vesijärven valuma-alue 14.241) laadittu vesienhoitosuunnitelma, joka perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Eläinsuojan toiminnassa nykykäytännön mukaiset vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat pääosin nitraattiasetukseen, kuten lannan varastointi tiiviissä lantavarastoissa. Vesienhoitosuunnitelman lisätoimenpiteistä on eläinsuojia koskien keskeistä niiden ravinnepäästöjen hallinta edellyttämällä riittävää määrää lannan levitykseen soveltuvaa lannanlevitysalaa ja tämä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Eläinsuoja ja sen lähipellot rajoittuvat Kutajärven alueen Natura 2000 -alueeseen. Luvan saaja on hakemuksen täydennyksessään ilmoittanut, 11

että eläinsuojan nykyinen ja tuleva käytäntö ei tule muuttamaan Naturaalueeseen rajoittuvien rantapeltojen (lohkot 04042 ja 00763) käyttöä lannan levityksen suhteen. Rantapelloille tullaan edelleen levittämään vain kuivalantaa viljelykierron mukaisesti ja vain syksyisin. Levitetty kuivalanta mullataan välittömästi. Lupamääräyksellä 4. on kielletty lietelannan levittäminen ko. rantapelloille. Eläinsuojan toiminnan vaikutukset läheiseen Natura-alueeseen on selvitetty riittävästi. Eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentäisivät niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue sisältyy Natura 2000 -verkostoon. 12 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Lietesäiliön käytössä ei ole ehdottomasti vaadittu kelluvaa katetta, koska päätöksen lähtöoletuksena on, että pelkästään nautaeläinten pitämisestä kertyvä lietelanta muodostaa säiliön pintaan luonnollisen katteen, joka vähentää hajuaineiden haihtumista varastoinnin aikana. Kelluvat katteet saattavat myös haitata multaavan lietteenlevityslaitteen käyttöä. Valmius kiinteän katteen rakentamiseen ja kelluvien katteiden käyttöön ottoon tulee toiminnanharjoittajalla kuitenkin olla. Virtsasäiliö olisi hyvä kattaa kelluvalla katteella hajuhaittojen minimoimiseksi. Tilalla on varauduttava pitämään eläinsuojan ja lantavarastojen valmistuttua käyttöönottotarkastus, jossa voidaan mm. todeta, että näiden rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet, MMM-RMO C 4. Määräys 2. Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Tilavuuden riittävyyttä laskettaessa huomioidaan maitohuoneen ja pihaton pesuvesien sekä avosäiliöiden sadevesien tilantarve ja lietekuilutilavuudet. Tarvittava lietelannan varastointitilavuusmäärä on laskettu hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan. Laskennallisesti lietelannan säiliötilavuus on riittävä, myös kuivalannan ja virtsan varastointitilavuudet ovat riittävät. Määräykset 3 ja 4. Määräyksen 3 velvoitteet ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. Lannan levityksestä voidaan ympäristölupamenettelyssä antaa yksityiskohtaisia määräyksiä pelloille, jotka ovat tilan läheisyydessä ja kuuluvat siten toimintakokonaisuuteen. Muualla lannan levitys ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa, vaan lannanlevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Määräyksen 4 kiellolla lietelannan levittämisestä nimetyille rantapelloille varmistetaan, että Natura-alueen tila ei lietelannan levittämisen seurauksena heikkene. Kuivalantaa voidaan rantapelloille levittää hakemuksen täydennyksessä kuvatun mukaisesti. Kailanpohjan rantaan ja Kailanpohjaan laskevien valtaojien varsille määrättyä 10 metrin levyisen suojakaistan leveyttä tulisi mahdollisuuksien mukaan noudattaa myös muualla vesistö-

jen ja valtaojien varsilla. Nitraattiasetuksen mukaisena vähimmäisvaatimuksena muualla vesistöjen varsilla on vähintään 5 metrin ja valtaojien varsilla vähintään 1 metrin levyiset suoja-alueet. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen 30 100 metrin levyinen suojavyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei levitetä. Määräys 5. Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla selvillä lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Määräys 6. Ympäristönsuojelulain mukaan (4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Määräykset 7 ja 8. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset ELY-keskukset sekä aluehallintovirastojen eläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit. Määräyksellä 8 varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Polttoainesäiliöt tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa samaan allastettuun katokseen, joka tulisi rakentaa käyttäen mahdollisimman pienen palokuorman sisältävää materiaalia. Määräys 9. Luvan saajan on ympäristönsuojelulain mukaisesti oltava selvillä toimintansa riskeistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Mm. tulipalojen sammutusvesien mahdollinen ylijuoksu lietesäiliön kautta on estettävä. Häiriötilanteista ilmoittaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Ilmoitus on tehtävä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttonestesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Määräys 10. Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Määräys 11. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää yleensä luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. 13

14 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Aluehallintovirasto katsoo, että luvan saaja on esittänyt riittävän selvityksen Hämeen ELY-keskuksen vaatimukseen koskien toiminnan vaikutuksia Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Kutajärven alueen luonnonarvoihin. Lupamääräyksissä on otettu huomioon tehty selvitys ja Hämeen ELYkeskuksen selvityksestä antama lausunto. Muut lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaviranomainen voi määrätä, että lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 30.6.2021 mennessä. Jos toiminnassa tapahtuu muutoksia tai laajennuksia, on uusi hakemus laitettava vireille jo aiemmin. Hakemukseen on liitettävä ainakin seuraavat tiedot: - toiminnassa ja alueen maankäytössä tapahtuneet muutokset, - selvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi - arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. (YSL 28, 55 ) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 62, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki(1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51 52

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Maksu on määrätty aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen ympäristölupavastuualueen suoritteita koskevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 ja enintään 150 lypsylehmälle, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Risto Kailaniemi Jäljennös päätöksestä Asikkalan kunnanhallitus Asikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Asikkalan kunnan terveydensuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi-605-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Asikkalan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Etelä-Suomen Sanomat -nimisessä sanomalehdessä.

16 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) LIITTEET Liite 1. Kartta lohkoista (04042, 00763), joille lietelantaa ei saa levittää Liite 2. Valitusosoitus Anne Puska Tuula Räsänen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Anne Puska ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tuula Räsänen. TR/sl

Kartta lohkoista (04042, 00763), joille lietelantaa ei saa levittää Liite 1

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.4.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki 1.4.2011 alkaen Ratapihantie 9 postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 03 570 8002 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.