Sitäkö saa mitä tilaa? Avoimien yliopisto opintojen yhteiskunnallinen kysyntä ja siihen vastaaminen 2000 luvun Suomessa Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Oulussa 30.9 1.10.2009 Johtaja Tapio Kosunen Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 1
Tilanne 1.1.2010? Avointen yliopistojen nettoopiskelijat ja suoritetut opintopisteet Avoin yo opisk. netto Suoritetut opintopisteet Yliopistoallianssi 20597 120013 Helsingin yliopisto 16328 92620 Itä Suomen yliopisto 8312 62067 Uusi Turun yliopisto 6590 42601 Oulun yliopisto 3620 28411 Åbo Akademi 3522 23762 Aalto yliopisto 3961 22047 Lapin yliopisto 3712 20540 Vaasan yliopisto 1776 13857 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 649 3485 Svenska Handelshögskolan 411 2429 Sibelius Akatemia 595 2871 Teatterikorkeakoulu 629 1830
Esityksen jäsennys Avoimen yliopiston opintojärjestelmän peruskysymys: onko koulutuksellisen tasa arvon edistämisellä tilausta? Yhteiskunnallinen kysyntä: mitä opetusministeriö odottaa avoimilta yliopistoilta? Opintojärjestelmän ylläpitäjän avointa yliopistotoimintaa koskevia ajankohtaisia valintoja ja toimia Mitä avoimet yliopistot ovat tehneet (muun muassa ei todellakaan tyhjentävä katsaus) opintojen kysyntään vastaamiseksi ja opiskelijamäärien kasvattamiseksi Toteuttajan näkökulma: mitä avoimet yliopistot odottavat opetusministeriöltä? 3
Koulutuksellinen tasa arvo ja avoimen yliopiston opiskelija (Rinne ym. 2003) Suomessa aikuiskoulutukseen osallistumisen aste on OECDmaiden kärkeä, mutta tasa arvo on edelleen suuri haaste. Myös opiskelu avoimessa yliopistossa on muun aikuisopiskelun tapaan kasautuvaa ja siihen (kuten muihinkin yliopistoopintoihin) hakeutuvat parempiosaiset ihmiset tai heidän jälkeläisensä. Tutkinto opiskelijoiden vanhempien sosiaalinen tausta asema on kauttaaltaan vain hieman korkeampi kuin avoimien yliopistojen opiskelijoiden. Kuitenkin erityisesti työntekijäperheistä lähtöisin olevien suhteellisen osuuden kasvun myötä avoin yliopisto näyttää kyenneen vähentämään yhteiskuntaryhmien välisiä eroja korkeakoulutusmahdollisuuksissa.
Avoimien yliopistojen volyymiltaan (LKO) suurimmat kaupungit 2008 H e ls in k i Ta m p e re Tu rk u Jyväskylä Kuopio Oulu Rovaniemi Vaasa Kokkola Joensuu Hämeenlinna Seinäjoki Lahti Espoo Kajaani Lappeenranta Ilm a jo k i Pori Vantaa Mikkeli Maarianhamina Kauniainen Im a tra Porvoo Kotka 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000
Avoimen yliopisto opetuksen tarjonta opintopisteinä maakunnittain 2008 Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Satakunta Päijät-Häme Kainuu Kymenlaakso Itä-Uusimaa Ahvenanmaa 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000
Koulutuksellinen tasa arvo ja avoimen yliopiston opiskelija (Rinne ym. 2003 ja 2008) Opiskeluun avoimessa yliopistossa kuten muuhunkin aikuisopiskeluun valikoidutaan vinosti niin sosiaalisesti, alueellisesti (yliopistokaupungit, etenkin Etelä Suomessa) kuin sukupuolenkin (naiset enemmistönä) suhteen. Myös avoimissa yliopistoissa opiskelijat ovat entistä koulutetumpia. Tuttu ja tunnustettu johtopäätös: aliedustettuja ryhmiä ei avoimen yliopiston perustehtävä mielessä pitäen pidä unohtaa. 7
Verkko opiskelu ja koulutuksellinen tasa arvo (Mannisenmäki & Manninen 2004) Tyypillinen avoimen yliopiston verkko opiskelija on hyvin koulutettu, työssäkäyvä tai kotona lapsiaan hoitava 30 49 vuotias kaupungissa asuva nainen. Verkko opiskelijat ovat säännöllisesti työssä käyviä, hiukan iäkkäämpiäsekäkorkeammin koulutettuja kuin muut avoimen yliopiston opiskelijat Yleisimpiä syitä verkkokurssille osallistumiselle oli aika ja paikkajousto, nykyisessä elämäntilanteessa verkossa opiskelu koettiin ainoaksi mahdollisuudeksi. Suurin osa verkko opiskelijoista asuu kaupungeissa (70%) tai taajamassa (23 %): syrjäseutujen ihmisiä verkot eivät vielä tavoita.
Saako yhteiskunta sekä ministeriö sen edunvalvojana ja opintojärjestelmän ylläpitäjänä sitä mitä tilaa? OPM 2007:26, Koulutus ja tutkimus 2007 2012: Avoimissa yliopistoissa 95 000 opiskelijaa vuonna 2012 OPM 2009:11, toinen AKKU väliraportti: Avoimen ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarjontaa monipuolistetaan niin, että se vastaa nykyistä paremmin työelämän ja työikäisen aikuisväestön korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen kysyntään.
Valtioneuvoston tavoite: 60 % aikuisväestöstä osallistuu osaamista parantavaan koulutukseen AKKU johtoryhmä: Tämä edellyttää nykyistä laajempaa osallistumispohjaa ja erityisjärjestelyjä sekä työvoimapoliittisessa että omaehtoisessa koulutuksessa. Koulutusmahdollisuuksia parannettava, kohderyhminä ammatillista peruskoulutusta vailla olevat tai vanhentuneen koulutuksen varassa olevat, pienyritysten henkilöstö ja yrittäjät, epätyypillisissä työsuhteissa olevat, yli 50 vuotias henkilöstö, osaamisen parantamista tai erityistä tukea tarvitsevat Maahanmuuttajaväestö (+ työttömät, miehet ja yliopistopaikkakuntien ulkopuolella asuvat kansalaiset) 10
Avoimen yliopiston opiskelijamäärä (netto) 1999-2008
Avointen yliopistojen tarjotut ja suoritetut opintopisteet vv. 2000 2008 700000 600000 500000 400000 Suoritetut opintopisteet 300000 Tarjotut opintopisteet 200000 100000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Avoimina yliopisto opintoina suoritetut opintopisteet isoissa monialaisissa yliopistoissa 1999 2008
Avoimien yliopistojen opiskelijamäärät isoissa monialaisissa yliopistoissa 1999-2008
Avoimien yliopistojen opiskelijamäärät pienissä monialaisissa yliopistoissa 1999-2008
Suoritetut ja tarjotut opintopisteet Tarjotut Suoritetut Yliopisto Vuosi opintopisteet opintopisteet y/x Helsingin yliopisto 2008 6406 92620 14,5 Tampereen yliopisto 2008 2620 33863 12,9 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2008 278 3485 12,5 Åbo Akademi 2008 1917 23762 12,4 Taideteollinen korkeakoulu 2008 199 2443 12,3 Oulun yliopisto 2008 2384 28411 11,9 Kuopion yliopisto 2008 2852 29586 10,4 Turun yliopisto 2008 3924 39761 10,1 Jyväskylän yliopisto 2008 8414 81364 9,7 Vaasan yliopisto 2008 1601 13857 8,7 Helsingin kauppakorkeakoulu 2008 2038 17549 8,6 Teatterikorkeakoulu 2008 254 1830 7,2 Tampereen teknillinen yliopisto 2008 813 4786 5,9 Sibelius Akatemia 2008 487 2871 5,9 Lapin yliopisto 2008 3734 20540 5,5 Joensuun yliopisto 2008 6382 32481 5,1 Turun 2008 844 2840 3,4 Svenska handelshögskolan 2008 778 2429 3,1 Teknillinen korkeakoulu 2008 995 2055 2,1
Opintojärjestelmän ylläpitäjän toimenpiteitä 1. Avoimen yliopistotoiminnan resurssien lisääminen Valtakunnallisesti 23 miljoonaa euroa avoimeen yliopistotoimintaan ja erillisiin opinto oikeuksiin; tähän saakka 13 miljoonaa euroa avoimeen yliopisto opetukseen. 2. AKKU johtoryhmän työskentely Avoimien yliopistojen toiminnan kehittämiseen ei ole vielä riittävästi paneuduttu 3. Suoritetut opintopisteet avoimen yliopistotoiminnan tuloskriteeriksi 1.1.2010 alkaen? 4. Avoimien yliopistojen opintotarjontamahdollisuuksien rajaaminen?
Suoritetut opintopisteet avoimien yliopistojen tuloskriteerinä: laajentuuko osallistumispohja? 1/3 Opintopisteiden suorittamisesta tulee tärkeä: muuttaako ratkaisu avoimien yliopistojen toimintaa? Voi opiskelijan kannalta olla myönteistä, että opintojen loppuun suorittaminen pyritään varmistamaan ja tätä varten avoimissa yliopistoissa opinto ohjaukseen, neuvontaan ja opiskelijan tukemiseen kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota. Vaatii lisäresursointia. Ei johda opintopisteiden halpamyyntiin opintotarjonnan ja opetuksen korkea laatu varmistetaan Avoimissa yliopistoissa voidaan joutua pohtimaan kannattavuutta siten, että opintotarjonta tuskin monipuolistuu (päinvastoin kuin mitä AKKU tavoittelee) Mihin oppiaineisiin avoimien yliopistojen kannattaa satsata korostetusti niihin, joissa suoritetaan eniten opintopisteitä?
Suoritetut opintopisteet avoimien yliopistojen tuloskriteerinä: laajentuuko osallistumispohja? 2/3 Kohdistuuko huomio korostetusti siihen, ketkä ovat parhaiten opintopisteitä tuottavia, ns. kannattavia opiskelijoita? Ongelma se, että työikäisille aikuisille opintopisteiden keruu ei välttämättä ole tärkeää he osallistuvat opintoihin, mutta eivät välttämättä tentteihin Entä ne opiskelijat, jotka haluavat kokeilla, mitä yliopistoopiskelu on ja soveltuuko se heille? Onko Avoin yliopisto edelleen portti yliopistoon, joka mahdollistaa opiskelijalle yliopisto opintojen kokeilun ja "maistelun": onko yliopisto oikea paikka juuri minulle? Entä AKKU työryhmän esittämät muut aliedustetut ryhmät, mm. maahanmuuttajat, työttömät tai ei ylioppilaat, joilla on vähäinen pohjakoulutustausta?
Suoritetut opintopisteet avoimien yliopistojen tuloskriteerinä: laajentuuko osallistumispohja? 3/3 Suoritetut opintopisteet kriteerinä ainakin helpottavat opetusministeriön tilastointia ja lisännevät vertailukelpoisuutta muihin yliopisto opintoihin Voi entuudestaan lisätä avoimissa yliopistoissa vastuunottoa opiskelijoista ja heidän opintosuorituksistaan ja lisää samalla kustannuksia
Opintojärjestelmän ylläpitäjän toimenpiteitä 1. Avoimen yliopistotoiminnan resurssien lisääminen Valtakunnallisesti 23 miljoonaa euroa avoimeen yliopistotoimintaan ja erillisiin opinto oikeuksiin; aiemmin 13 miljoonaa euroa avoimeen yliopisto opetukseen. 2. AKKU johtoryhmän työskentely Avoimien yliopistojen toiminnan kehittämiseen ei ole (ainakaan vielä) paneuduttu 3. Suoritetut opintopisteet avoimen yliopistotoiminnan tuloskriteeriksi 1.1.2010 alkaen 4. Avoimien yliopistojen opintotarjontamahdollisuuksien entistä tiukempi rajaaminen
Avoimien yliopistojen opintotarjontamahdollisuuksien entistä tiukempi rajaaminen (?!) AKKU: Avoimen ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarjontaa monipuolistetaan niin, että se vastaa nykyistä paremmin työelämän ja työikäisen aikuisväestön korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen kysyntään. Provosoiva kysymys: eikö opintotarjontamahdollisuuksien rajaaminen, esim. monitieteisten opintojen järjestämisen kieltämisen (?) osalta ole ristiriidassa avoimien yliopistojen toiminnan kehittämiseen tähtäävän AKKU tavoitteenasettelun kanssa? Mistä eväät opintotarjonnan monipuolistamiseen ja työikäisten aikuisten tarpeisiin vastaamiseen? 22
Mitä Avoimet yliopistot ovat (mm.) tehneet opintojen kysynnän lisäämiseksi (Kysely avoimille yliopistoille 09/2009) OPINTOTARJONTA, OPETUS, OPETUSMENETELMÄT Monipuolinen opintotarjonta: opintotarjonnan analysointi, suunnitelmallinen uutta hakeva toiminta ja jatkuva mahdollisuuksien kartoittaminen yhdessä yhteistyökumppaneiden ja yliopiston toimijoiden kanssa Opintotarjonnan suunnittelu vastaamaan mahdollisimman hyvin työikäisen aikuisen tarpeita Nostettu esiin ammatilliseen kehittymiseen ja osaamisen lisäämiseen sopivia opintoja ja niiden antamia kelpoisuuksia, tietoja ja taitoja. Monitieteiset opintokokonaisuudet
Mitä Avoimet yliopistot ovat (mm.) tehneet opintojen kysynnän lisäämiseksi (Kysely avoimille yliopistoille 09/2009) Tutkintotavoitteisen opiskelun edellytysten ja opintojen suunnitelmallisuuden lisääminen, aineopintojen lisääminen opintotarjonnassa Opintojen käytettävyyden ja saatavuuden edistäminen tietotekniikan avulla ja aikuisopiskeluun sopivilla, joustavilla opetusmenetelmillä (verkko opetus, blended learning) Avoimen yliopiston opetuksen (ja muun toiminnan) laadunvarmistus ja kehittäminen osana yliopiston laatutyötä (mm. laatukäsikirjat, prosessianalyysit, systemaattinen opiskelijapalaute) Monia käytännön toimia, mm. opintotarjonnan kääntäminen yliopistoslangista kansalaiselle ymmärrettäväksi ja sen kertominen, mitä osaamista koulutus tuottaa
Mitä Avoimet yliopistot ovat (mm.) tehneet opintojen kysynnän lisäämiseksi (Kysely avoimille yliopistoille 09/2009) MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ Markkinoinnin ja erityisesti kohdemarkkinoinnin tehostaminen ja monipuolistaminen myös jälkimarkkinointi Esitteet, kampanjat, messut, uutiskirjeet, verkkomainonta, mainonta julkisissa liikennevälineissä, suoramarkkinointi alumneille, jalkautuminen mm. ostoskeskuksiin ym. ym.) Tiedotusta ja mainontaa on suunniteltu ja toteutettu eri kohderyhmille (eri ammattiryhmät (mm. opettajat ja opot), kuntien hallintokunnat ja muut työnantajien edustajat, alumnit, ulkosuomalaiset, abit, yliopiston valintakokeissa eihyväksytyt, tutkinto opiskelijat, koulutusneuvojat, yritysneuvojat jne. jne.) 25
Mitä Avoimet yliopistot ovat (mm.) tehneet opintojen kysynnän lisäämiseksi (Kysely avoimille yliopistoille 09/2009) Koulutustarveselvitykset, asiakastutkimukset OPINTO OHJAUKSEN JA OPINTONEUVONNAN KEHITTÄMINEN Jatkuvaa kehittämistä Sähköisten palvelujen ja tietotekniikan hyödyntämistä, mm. verkkoviestintäohjelmiston hyödyntäminen (ACP) ohjauksessa JOHTAMISEN, HALLINNON JA TUKIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Hyvän toimintaympäristön ja tukipalvelujen takaaminen avoimelle yliopistotoiminnalle
Mitä avoimet yliopistot toivovat opetusministeriöltä? (Kysely avoimille yliopistoille 09/2009) 1/2 Selkeät tuloskriteerit, jotka tukevat opintojärjestelmälle asetetun tehtävän ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista Avattava uusia mahdollisuuksia tiukan suitsemisen sijaan (esim. AKKU työ oli tässä mielessä pettymys) Kentän asiantuntemuksen hyödyntämistä ja vuoropuhelua avoimien yliopistojen kanssa Yhteistyössä avoimien yliopistojen kanssa pohdinnan kohteeksi Tulevaisuuden avoin yliopisto ; yhteistä visiointia, kokeilujen tukemista Valtakunnallisesti tärkeiden opintoneuvonnan kansalaispalvelujen (esim. avoinyliopisto.fi) tulevaisuus on turvattava 27
Mitä avoimet yliopistot toivovat opetusministeriöltä? (Kysely avoimille yliopistoille 09/2009) 2/2 Avoimien yliopistojen rahoitus sellaiselle tasolle, että se mahdollistaa etäopetuksen toteutuksen ja uuden etäopetustarjonnan tuottamisen uusinta koulutusteknologiaa hyödyntämällä. Yliopiston elinikäisen oppimisen mittareiden ja tulosindikaattoreiden konkretisoimista Rahoitusmallissa säilytettävä sivistystehtävä (ei rahoitusta vain suoritetuista opintopisteistä) ja kustannusten nousu on otettava huomioon Työttömillä on oltava ihan oikeasti mahdollisuus opiskella avoimessa yliopistossa: miten se varmistetaan? 28
Kiitos tarkkaavaisuudestanne! 29