Jaana Rajakko 1.4.2008 SM083:00/2005

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Jaana Rajakko 1.4.2008 SM083:00/2005 Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi LOPPURAPORTTI HANKKEEN TOIMINNASTA 1. Yleistä hankkeesta Sisäasiainministeriön pelastusosasto asetti hankkeen erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi 26.10.2005. Asetettaessa hankkeen toimikaudeksi määritettiin 1.11.2005-31.12.2007. Hankkeelle on myönnetty jatkoaikaa 31.3.2008 asti, jotta tähän loppuraporttiin voidaan sisällyttää vuoden 2007 tilastot kokonaisuudessaan. Hankkeen johtoon nimitettiin kahdeksan hengen asiantuntijatyöryhmä. Työryhmän puheenjohtaja ja yksi jäsen olivat sisäasiainministeriön pelastusosastolta, sihteeri oli Turvatekniikan keskuksesta, Suomen turva-alan yrittäjät ry nimesi kaksi edustajaa sekä Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Helsingin pelastuslaitos ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö nimesivät yhden edustajan kukin. Työryhmän kokoonpanossa on tapahtunut yksi henkilövaihdos eli RAKLI ry:n nimeämä jäsen on vaihtunut marraskuussa 2006. Työryhmä on kokoontunut 23 kertaa. Hankkeen laatimat asiakirjat löytyvät pelastustoimen nettisivuilta (www.pelastustoimi.fi) sekä HARE -rekisteristä (www.hare.vn.fi). Automaattinen paloilmoitin Automaattinen paloilmoitin on laitteisto, joka automaattisesti ja välittömästi antaa ilmoituksen alkavasta palosta sekä laitteiston toimintavarmuutta vaarantavista vioista. Automaattisia paloilmoittimia asennetaan henkilöturvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin sekä kohteisiin, joihin liittyy huomattava omaisuusriski. Paloilmoittimen ensisijaisena tehtävänä on ilmoittaa alkavasta tulipalosta tai vaaratilanteesta kiinteistössä oleskeleville henkilöille. Automaattinen paloilmoitin välittää ilmoitustiedot automaattisesti myös hätäkeskukseen. Erheellinen paloilmoitus Erheellinen paloilmoitus on automaattisen paloilmoittimen hätäkeskukselle välittämä ilmoitus, joka ei ole johtanut pelastuslaitoksen sammutus- tai pelastustoimiin, vaikka pelastuslaitos on hälytetty hälytystehtävään. Erheellinen paloilmoitus aiheuttaa aina kiinteistössä paikallishälytyksellä häiriötilanteen, joka käynnistää pelastussuunnitelmassa mainitut toimenpiteet. Hankkeen yhteydessä ei ole huomioitu palovaroittimien aiheuttamia hälytystehtäviä, joita on noin 1 800 kpl vuosittain. Hankkeen tavoite ja tehtävä Pelastustoimen toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2005 on pelastustoimen pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettu, että vuonna 2009 erheellisten automaattisten paloilmoitusten määrä on vähentynyt vähintään puoleen vuoden 2003 tasosta. Tämä tarkoittaa noin 9 000 erheellistä paloilmoitusta vuonna 2009. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää laajaa yhteistyötä. Erheellisiä paloilmoituksia tulee vähentää automaattisen paloilmoittimen toteutusketjun jokaisessa vaiheessa alkaen laitteiston Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi PL 26 Kirkkokatu 12 Vaihde (09) 16001 (09) 160 44635 00023 VALTIONEUVOSTO HELSINKI Sähköposti: etunimi.sukunimi@intermin.fi

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 2 suunnittelusta ja asennuksesta olemassa olevan laitteiston kunnossapitoon ja viranomaisvalvontaan. Hankkeen tehtävänä on ollut jatkaa vuoden 2000 Automaattisten paloilmoittimien erheelliset ilmoitukset ja vuoden 2004 Erheellisten paloilmoitusten vähentäminen työryhmien työtä. Täytäntöönpanossa on otettu huomioon ympäristöolosuhteissa ja säädöksissä tapahtuneet muutokset sekä tekniikan kehittyminen. 2. Työryhmän arvio nykytilanteesta 3. Säädöstilanne Työryhmän näkemyksen mukaan erheellisten paloilmoitusten suuri lukumäärä on ensisijaisesti valistuksellinen ongelma. Pääosa erheellisistä paloilmoituksista on ihmisten itsensä tahattomalla toiminnallaan aiheuttamia esim. ruoan valmistuksessa ja huolimattomuudella korjaus- ja asennustöissä. Kiinteistön turvallisuusorganisaatio ei ole perehtynyt riittävästi paloilmoittimen toimintaan ja henkilöstöä ei ole koulutettu pelastussuunnitelmien mukaisesti. Kiinteistössä ei toimita oikein ja vääränlainen toiminta kiinteistössä aiheuttaa erheellisiä paloilmoituksia. Nykyiset paloilmoittimet toimivat teknisesti oikein. Paloilmoittimien suomia kaikkia mahdollisia teknisiä ominaisuuksia ei ole otettu täysimääräisesti käyttöön. Kohteissa, joissa kokemusperäisesti voidaan olettaa, että paloilmoittimen luotettavaa toimintaa ei voida taata normaaleilla ratkaisuilla, tulee jo suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota laitteiston ominaisuuksiin ja kohdekohtaiseen säädeltävyyteen. Paloilmoittimien päivittäisestä toiminnasta huolehtiminen on useissa tapauksissa siirretty ulkopuolisen huoltoliikkeen tehtäväksi. Tällöin paloilmoittimen säännöllinen huolto on usein keskittynyt ainoastaan kuukausikokeiluiden tekemiseksi. Tarkastuslaitosten havaintojen mukaan paloilmoittimien laadittuja kunnossapitoohjelmia ei noudateta. Muu laitteiston ylläpito ja toimintavarmuudesta huolehtiminen on jäänyt hoitamatta. Pelastusviranomaisten viranomaisvalvonnassa ei puututa riittävän tehokkaasti paloilmoittimien käytön ja kunnossapidon laiminlyönteihin. Erheellisten paloilmoitusten vähentämistyössä hyödynnetään voimassa olevia säädöksiä ja ohjeita. Pelastuslain (468/2003) 22 :ssä on säädetty rakennusten ja laitteiden kunnossapitovelvoitteesta. Kunnossapitovelvoite kohdistuu rakennuksen omistajaan tai haltijaan yleisten tilojen ja koko rakennusten palvelevien järjestelyjen osalta. Säännöksen mukaan viranomaisten määräämät tai säädöksissä vaaditut palonilmaisulaitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti. Tarkemmat säädökset paloilmoittimen asennuksesta, käyttöönotosta, huollosta ja tarkastuksesta on annettu nyt jo vanhentuneessa sisäasiainministeriön määräyksessä, jota voidaan soveltaa uuden pelastustoimen laitelain asettaessa vaatimukset mm. paloilmoittimen asennus- ja tarkastustoiminnalle. Pelastuslain 19 :n mukaan viranomaisvalvontaan sisältyy pelastustoimen laitteiden ja siten myös palonilmaisulaitteiden käytön valvonta. Pelastuslain 38 :ssä on säädetty, että pelastusviranomaisen on palotarkastuksen yhteydessä tai muutoin havaitessaan puutteita määrättävä ne korjattavaksi. Muutoin havaitessa tilanne on esim. automaattihälytyksestä aiheutunut tarkastus- ja varmistustehtävä. Annettua korjausmääräystä voidaan tehostaa pelastuslain 82 :n mukaisella uhkasakolla tai

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 3 teettämisuhalla. Laiminlyöntiä voidaan käsitellä myös pelastuslain 83 :ssä tarkoitettuna pelastusrikkomuksena. 4. Erheellisten paloilmoitusten tilanne Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Pronton mukaan vuonna 2007 hätäkeskukset vastaanottivat yli 19 600 hälytystä, joissa ilmoitus hätäkeskukseen tuli automaattisen paloilmoittimen kautta. Näistä hälytyksistä noin 98 % oli erheellisiä. Tilastoja vääristävät todelliset vaaratilanteet, joissa paloilmoittimen nopean ilmoituksen ja kiinteistön henkilökunnan ripeän ja oikean toiminnan takia alkanut tulipalo on saatu sammumaan ja vahingot ovat jääneet niin pieniksi, ettei pelastusviranomaisille ole jäänyt varsinaista tehtävää. Automaattisten paloilmoittimien antamat hälytykset 25000 21193 20000 18602 18608 19483 19627 15000 13600 14100 14600 15100 15600 hälytykset paloilmoittimien lukumäärä 10000 tavoitetaso 5000 0 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 1: Automaattisten paloilmoittimien antamat hälytykset Pronton mukaan vuosina 2003 2007 sekä hankkeen tavoitetaso eli puolet vuoden 2003 hälytysmäärästä. Automaattisten paloilmoittimien lukumäärä lisääntyy jatkuvasti. Arvion mukaan lisäystä on vähintään 500 uutta paloilmoitinta vuosittain. Paloilmoittimien lisääntyminen tulee myös ottaa huomioon, kun arvioidaan hankkeelle asetettua vähentämistavoitetta. Hankkeen erheellisten paloilmoitusten vähentämistavoite on asetettu vuoden 2003 tilanteen mukaan, joten vuosi vuodelta lisääntyvä paloilmoittimien kokonaismäärä kiristää osaltaan alkuperäistä vähentämistavoitetta. Työryhmän käynnistämien toimenpiteiden vaikutukset ovat nähtävissä tilastoista vuodesta 2007 alkaen. Automaattisten paloilmoittimien aiheuttamat hälytykset ovat vähentyneet noin 7 % vuodesta 2006 vuoteen 2007.

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 4 Vuosi Paloilmoittimen tai palovaroittimen tarkastus- ja varmistustehtävät Hälytysselosteet, joissa ilmoitustapana automaattinen paloilmoitin Hälytyksiä kpl / vrk 2003 28 911 * 18 602 51 2004 18 923 18 608 51 2005 21 235 19 483 53 2006 22 780 21 198 58 2007 21 222 19 627 53 * Paloilmoittimen ja palovaroittimen tarkastus- ja varmistustehtävät erotettiin Prontossa muista tarkastus- ja varmistustehtävistä vuoden 2004 alussa, tästä syystä vuoden 2003 luku ei ole suoraan vertailukelpoinen vuosien 2004 2007 lukujen kanssa. Taulukko 1: Taulukossa on esitetty Pronton mukaiset paloilmoittimien ja palovaroittimen tarkastus- ja varmistustehtävien sekä automaattisista paloilmoittimista aiheutuneiden hälytysselosteiden kokonaislukumäärät sekä vuorokausikeskiarvo. Vuonna 2007 automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävistä 979 kpl eli noin 5 % aiheutui automaattisesta sammutuslaitteistosta ja 95 % automaattisesta paloilmoittimesta. Vuonna 2007 automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävistä 1 925 kpl eli noin 9 % aiheutui joko automaattisen paloilmoittimen tai sammutuslaitteiston vikailmoituksesta. Automaattisen paloilmoittimien antamien hälytysten määrä vaihtelee kuukausittain ja vuorokauden ajan mukaan. Automaattisten paloilmoittimien antamat hälytykset kellonajan mukaan (Pronto v. 2007) 1400 1200 1000 51 % hälytyksistä tapahtuu arkisin klo 7-17 välillä 800 600 arkipäivät viikonloppu 400 200 0 00-01 01-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 19-20 20-21 21-22 22-23 23-24 Kuva 2: Pronton lukumäärät vuoden 2007 automaattisen paloilmoittimen antamista hälytyksistä kellonajan mukaan. Automaattisen paloilmoittimien antamista hälytyksistä 51 % tapahtuu arkipäivinä, maanantaista perjantaihin, klo 7-17 välillä eli silloin, kun ihmiset ovat työpaikoillaan. 80 % hälytyksistä tapahtuu arkipäivisin. Viikonloppuisin hälytysten jakautuminen vuorokauden ajan mukaan on tasaisempaa ja arkipäivien kaltaista jyrkkää hälytysmäärien nousua virka-aikana ei ole niin selvästi havaittavissa. Taulukossa 2 on esitetty automaattisten paloilmoittimien antamisen hälytysten jakaantuminen pelastustoimen alueittain. Vuoden 2007 paloilmoittimien antamat

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 5 hälytykset on suhteutettu kunkin pelastustoimen alueen paloilmoittimien lukumäärällä. Taulukossa esitetyt paloilmoittimien lukumäärät kuvaavat niiden kohteiden määrää, jotka ovat tehneet sopimuksen hätäkeskuksen kanssa automaattisen paloilmoittimen tai sammutuslaitteiston valvonnasta. Todellisten hätäkeskuksiin kytkettyjen automaattisten paloilmoittimien lukumäärä on kuitenkin tilastoitua suurempi. Yhden hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen takana saattaa joissain suurissa kaupan ja teollisuuden kohteissa olla useitakin alakeskuksia. Myös hätäkeskuksen kanssa vielä sopimuksettomia paloilmoitinkiinteistöjä kohdellaan hälytystilanteessa samoin kuin sopimuksellisiakin kohteita. Tämä aiheuttaa taulukkoon 2 vaikeasti arvioitavan virhemarginaalin. Hankkeen tavoitteena on puolittaa vuoden 2003 automaattisten paloilmoitusten määrä, joten nykyisellä paloilmoittimen laitekannalle hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi vuosittain tulisi olla 0,6 hälytystä / paloilmoitin. Vuoden 2007 keskiarvo on 1,3 hälytystä / paloilmoitin. Pelastustoimen alue 2003 2004 2005 2006 2007 automaattisten paloilmoittimien lukumäärä v. 2007 hälytyksiä hälytyksiä hälytyksiä hälytyksiä hälytyksiä muutos vuodesta 2006 [kpl] muutos vuodesta 2006 [%] hälytyksiä/ paloilmoitin Helsinki 2000 2407 2384 2511 2678 2703 25 1 1,4 Länsi-Uusimaa 1148 1259 1262 1328 1514 1405-109 -7 1,2 Keski-Uusimaa 963 1295 1383 1248 1288 1333 45 3 1,4 Itä-Uusimaa 241 315 277 215 224 263 39 17 1,1 Varsinais-Suomi 1235 1529 1428 1693 1795 1507-288 -16 1,2 Kanta-Häme 521 659 539 663 685 667-18 -3 1,3 Päijät-Häme 605 673 682 739 862 815-47 -5 1,3 Kymenlaakso 623 840 885 855 856 820-36 -4 1,3 Etelä-Karjala 390 384 377 417 406 422 16 4 1,1 Etelä-Savo 432 537 455 480 595 415-180 -30 1,0 Keski-Suomi 756 823 848 831 923 840-83 -9 1,1 Tampere 1429 1849 1718 1965 2217 1733-484 -22 1,2 Satakunta 520 702 696 651 774 818 44 6 1,6 Etelä-Pohjanmaa 549 746 882 962 1036 946-90 -9 1,7 Pohjanmaa 476 584 614 599 768 826 58 8 1,7 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaaren alue 353 610 593 579 682 684 2 0 1,9 Pohjois-Savo 665 899 1064 1024 1112 678-434 -39 1,0 Pohjois-Karjala 400 600 613 639 638 628-10 -2 1,6 Jokilaaksot 303 368 383 336 385 320-65 -17 1,1 Kainuu 210 202 152 179 170 191 21 12 0,9 Oulu-Koillismaa 605 624 663 685 722 673-49 -7 1,1 Lappi 700 697 710 884 863 940 77 9 1,3 Yhteensä / keskiarvo 15 124 18 602 18 608 19 483 21 193 19 627-1 566-7 1,3 Taulukko 2: Pelastustoimen alueittain Pronton mukaiset hälytysselosteet, joissa ilmoitustapana on ollut automaattinen paloilmoitin. Pelastustoimen alueiden paloilmoittimien lukumäärätiedot vuodelta 2007 on kerätty pelastuslaitoksilta tammikuussa 2008. Automaattisten paloilmoittimien aiheuttamat hälytykset ovat vähentyneet noin 7 % vuodesta 2006 vuoteen 2007. Yhden vuoden tilastojen perusteella on vielä liian aikaista sanoa lopullisen käänteen tapahtuneen. Automaattisten paloilmoittimien antamien hälytysten määrän kasvu on kuitenkin pysähtynyt toistaiseksi, sillä vuoden 2006 hälytysmäärät kasvoivat vuoden 2005 tasosta melkein 9 % ja vuoden 2004

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 6 tasosta peräti 14 %. Näitä lukuja ei ole suhteutettu paloilmoitinlaitteiden lukumäärän vuosittaiseen kasvuun, joka on arviolta noin 500 paloilmoitinta. Pronton mukaan vuoden 2008 alusta maaliskuun loppuun automaattiset paloilmoittimet ovat antaneet noin 4 700 hälytystä. Hälytysilmoitusten kokonaismäärä näyttäisi siis jatkavan hidasta vähenemistä. Automaattisten paloilmoittimien antamat hälytykset paloilmoitinta kohden pelastustoimen alueittain Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaaren alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Karjala Keski-Uusimaa Helsinki Päijät-Häme Lappi Kymenlaakso Kanta-Häme Länsi-Uusimaa Varsinais-Suomi Tampere Oulu-Koillismaa Keski-Suomi Itä-Uusimaa Etelä-Karjala Jokilaaksot Pohjois-Savo Etelä-Savo Kainuu 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Kuva 3: Vuoden 2007 automaattisten paloilmoittimien antamat hälytykset on suhteutettu pelastuslaitoksittain automaattisten paloilmoittimien lukumäärällä. Useat pelastuslaitokset ovat viime aikoina lähteneet toteuttamaan pelastustoimen valtakunnallista tavoitetta vähentää erheellisten paloilmoitusten määriä. Niillä pelastustoimen alueilla, joilla erheellisten paloilmoitusten suunnitelmalliseen vähentämistyöhön on panostettu erityisesti, automaattisten paloilmoittimien aiheuttamat hälytykset ovat vähentyneet jopa yli 30 % vuodesta 2006 vuoteen 2007 esim. Pohjois-Savo ja Etelä-Savo. Pohjois-Savon pelastuslaitos tehosti automaattisten paloilmoittimien käytön valvontaansa syksyllä 2005 erityisen valvontasuunnitelman mukaisesti. Pohjois- Savossa ryhdyttiin johdonmukaisesti seuraamaan automaattisista paloilmoittimista tulleita ilmoituksia 1.9.2005, koska hälytystehtävien määrä oli lisääntynyt jatkuvasti ilman selvää syytä. Vuonna 2006 automaattisten paloilmoitusten syiden selvittämistehtävä vastuutettiin pelastuslaitoksen palomestarille, jonka tuli laatia myös esitys erheellisten ilmoitusten vähentämiskeinoista.

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 7 Valvonnan tehostaminen Pohjois-Savossa on johtanut moniin erilaisiin erheellisten paloilmoitusten vähentämistoimenpiteisiin. Erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi on järjestetty koulutusta eri tahoille: pelastusviranomaisille selvityspyyntölomakkeen käyttöä ja Pronto -selosteen täyttöä, paloilmoittimen hoitajille, alueella toimiville paloilmoitinliikkeille, tarkastuslaitoksille ja suunnittelijoille. Useita erheellisiä paloilmoituksia antaneisiin kiinteistöihin on tehty ylimääräisiä palotarkastuksia. Kuopiossa pidettiin 7.11.2007 erityinen paloilmoitinpäivä, jossa luentojen lisäksi laitevalmistajat ja paloilmoitinliikkeet esittelivät tuotteitaan. Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on ollut selvityspyyntölomake käytössä jo vuodesta 2005. Selvityspyyntölomake palautuu täytettynä pelastuslaitokselle keskimäärin 21 %, joissakin kunnissa palautusprosentti on noin 90 % ja toisissa kunnissa 12 %. Vaikka automaattisten paloilmoittimien aiheuttamat hälytykset ovat vähentyneet noin 7 % vuodesta 2006 vuoteen 2007, automaattiset paloilmoittimet antoivat vuonna 2007 silti enemmän hälytyksiä kuin hankkeen tavoitteiden asettamisen lähtötasovuonna 2003 Taulukko 3: Taulukossa erheelliseksi paloilmoitukseksi on tulkittu kaikki ne pelastuslaitoksien tehtävät, joita ei ole merkitty Prontoon rakennuspaloksi. Taulukossa 3 on esitetty erheellisten paloilmoitusten osuus kaikista automaattisten paloilmoittimien antamista hälytyksistä. Erheellisten paloilmoitusten osuus on laskettu Pronton hälytys- ja onnettomuusselosteista. Laskennan alkutiedoksi on otettu hälytysselosteet, joihin ilmoitustavaksi on merkitty automaattinen paloilmoitin. Näistä erheellisiksi ilmoituksiksi on laskettu kaikki ne hälytykset, joiden onnettomuustyypiksi pelastuslaitos ei ole kirjannut rakennuspaloa. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen tarkemmassa erheellisten paloilmoitusten tapahtumaanalyysissä on selvinnyt, että tarkastus- ja varmistustehtäviin kirjatuista hälytyksistä noin 6 % on ollut todellisia onnettomuusuhkia. Tämän perusteella todellisia erheellisiä paloilmoituksia olisi noin 94 % paloilmoittimien antamista hälytyksistä. Taulukon 3 luvut eivät kerro automaattisen paloilmoittimen huonoudesta tai sopimattomuudesta. Yleensä automaattinen paloilmoitin on toiminut oikein eli ilmoittanut havaitessaan savua. Paloilmoittimen antama hälytys johtuu useimmiten ihmisen toiminnasta. Vuoden 2007 kaikista Prontoon kirjatuista rakennuspaloista noin 12 % rakennuksista oli automaattinen paloilmoitin. 5. Erheellisten paloilmoitusten syyt Vuosi Erheelliset paloilmoitukset 2003 98,6 % 2004 98,4 % 2005 98,1 % 2006 98,1 % 2007 97,6 % Yleisin Prontoon kirjattu erheellisen paloilmoituksen syy on tuntematon tai syystä ei ole tietoa. Tieto puuttuu -sarakkeen luvut ovat vähentyneet useana vuonna

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 8 peräkkäin, joten hälytysten syiden selvittämiseen ja Pronton täyttämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Kuvan 3 luvuissa ovat mukana vuoden 2003 osalta myös palovaroittimien tarkastus- ja varmistustehtävät, joiden aiheuttajaa ei ole arvioitu. Pronton mukaan yli 10 % paloilmoittimen antamista ilmoituksista johtuu ihmisen huolimattomuudesta kiinteistön korjaus- tai huoltotöissä. Ongelmallisia ovat tilanteet, joissa korjaus- ja remonttitöitä joudutaan tekemään yhtaikaa kiinteistön normaalin toiminnan kanssa. Tällöin paloilmoitinta ei voida irtikytkeä esim. koko remonttikerroksen osalta ja remonttialueen eristämiseen muusta alueesta tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muusta savusta ja pölystä aiheutuu yli 20 % hälytyksistä. Useimmat tapaukset johtuvat savuilmaisimien kunnossapidon laiminlyönnistä. Ilmaisimet tulisi sijoittaa niin, että ne ovat huollettavissa ja vaihdettavissa ilman erikoisia nostin- tai telineratkaisuja. Korkeiden tilojen hankalasti saavutettavat ilmaisimet saattavat helposti jäädä huoltamatta normaalin huoltokierroksen yhteydessä. Käytössä olevien savuilmaisimien on todettu olevan herkkiä pienillekin ulkoisille ärsykkeille. Ilmaisimien käyttövirheitä saattaisi vähentää ilmaisintyypin helpompi tunnistettavuus esim. värikoodin avulla. Ruoanvalmistuksesta johtuvat tehtävät on erotettu omaksi syyluokakseen Prontossa vuoden 2007 alusta lähtien. Paloilmoittimissa ihan niin kuin muissakin elektroniikkalaitteissa tekniikka vanhenee. Vanheneva laitetekniikka ei enää välttämättä vastaa nykypäivän vaatimuksia ominaisuuksiltaan ja luotettavuudeltaan. Pronton mukaan yli 5 % paloilmoittimen antamista ilmoituksista johtuu laitteiston vioista. Vikatyyppejä ovat ilmaisinvika, keskuslaitteistovika sekä kaapelivaurio ja linjavika. Tupakoinnin ja autojen pakokaasujen aiheuttamat erheelliset ilmoitukset olisi mahdollista ehkäistä oikeanlaisilla ilmaisimilla esim. ohjelmoitavilla monikriteeri-ilmaisimilla. Sääilmiöt kuten ukonilma ja ulkolämpötilan nopea vaihtelu laukaisevat usein herkkiä paloilmoittimia. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa rakennuksen kunnossa olevalla ukkossuojauksella sekä oikein valituilla tuotteilla ja asennustavoilla. Automaattisten sammutuslaitteistojen antamien hälytyksien lukumäärät ovat seurantavuosina olleet kasvussa. Syynä on usein paineenvaihtelu putkistossa, joka olisi vältettävissä käytettäessä asennuksissa paineenylläpitopumppua. Tupakoinnin aiheuttamat ilmoitukset ovat vähenemässä. Tämä johtuu osaltaan muuttuneesta tupakointitavoista eli tupakointi sisätiloissa on kielletty useimmissa paikoissa. Myös uudemmat ilmaisimet osaavat erottaa tupakansavun muusta savusta. Huolimattomuus kiinteistön korjaus- ja huoltotöissä aiheuttaa enenevässä määrin erheellisiä paloilmoituksia. Näitä ilmoituksia voitaisiin vähentää merkittävästi kiinteistöjen oikeilla toimintatavoilla ja lisäämällä työryhmän valmistelevien toimintaohjeiden käyttöä.

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 9 Paloilmoittimien ja palovaroittimien tarkastus- ja varmistustehtävien syyt Muu syy tai syy tuntematon Muu savu tai pöly Ruuan valmistus Huolimatt. kiint. korjaus-, asennus- tai huoltotyössä Kosteus tai vesi Vika paloilmoittimessa Vika sprinklerilaitteistossa Erehdys tai väärä käyttö v. 2007 v. 2006 v. 2005 v. 2004 v. 2003 Ilkivaltainen käyttö Korkea tilapäinen lämpötila Tupakointi Ylijännite tai häiriö Tieto puuttuu Huolimattomuus tulitöissä Ajoneuvon pakokaasu Isku ilmaisimeen 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % 35,0 % 40,0 % 45,0 % Kuva 4: Paloilmoittimien ja palovaroittimien tarkastus- ja varmistustehtävien syyt Pronton mukaan. Vuoden 2007 alusta Pronton syy -valikkoa laajennettiin, kun ruoan valmistus ja huolimattomuus tulitöissä otettiin omiksi syyluokikseen. Vaikka hienoista parannusta Pronton kirjauksissa tapahtuu vuosittain, silti kirjatut muu syy tai syy tuntematon osuudet ovat suhteessa suuria eli noin 40 % tapauksista. Osa muu syy sarakkeessa olevista tilanteista saattaa olla tapauksia, joissa alkanut tulipalo on sammutettu ennen palokunnan saapumista paikalle. Ilman, että tiedetään todellista hälytyksen aiheuttanutta syytä, on vaikea kohdentaa tarvittavia toimenpiteitä. 6. Selvityspyyntölomake Työryhmä on laatinut ERHE -lomakkeen pelastuslaitoksille työvälineeksi paloilmoittimen antaman erheellisen ilmoituksen syyn selvittämiseksi yhteistyössä kiinteistön kanssa. Selvityspyyntömallilomake oli lausuntokierroksella pelastuslaitoksilla keväällä 2007. Lausuntokierrokselta tulleen palautteen jälkeen

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 10 selvityslomakemalli julkaistiin syksyllä 2007. Selvityspyyntölomaketta esiteltiin pelastusviranomaisille Tukesin marraskuussa 2007 järjestämillä pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivillä. Useat pelastuslaitokset ovat jo ottaneet käyttöön ERHE -lomakkeen. Lomake annetaan paloilmoitinkiinteistölle automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävän yhteydessä. Selvityspyyntölomakkeella pelastuslaitos edellyttää paloilmoitinkiinteistöä selvittämään kirjallisesti aiheutuneen erheellisen paloilmoituksen syyn sekä kiinteistön toimenpiteet vastaavanlaisen erheellisen paloilmoituksen ehkäisemiseksi. Selvityspyyntölomakekäytännöllä pyritään herättämään sekä kiinteistöjen omistajat että pelastusviranomaiset kiinnittämään huomiota vallitsevaan tilanteeseen. Selvityspyyntölomakkeen avulla on myös vaikutusta tilastoinnin parantamiseen niin, että todellinen automaattisen paloilmoituksen hälytyksen syy selviäisi entistä useammassa tapauksessa luotettavammin. Yhtenäiset toimintamallit tukevat samalla hankkeen tavoitetta ja erheellisten paloilmoitusten määrän ja syiden seuraamista, kun saatavilla oleva tilastoaineisto on käyttö- ja vertailukelpoista. Useilla pelastuslaitoksilla on valmisteltu omia selvityspyyntölomakkeita. Kaikilla näillä lomakkeilla on sama tavoite eli vähentää erheellisiä paloilmoituksia riippumatta lomakkeen ulkonäöstä. Työryhmä pitää kaikkia hanketta tukevia toimenpiteitä kannatettavina. Pronton onnettomuusselosteeseen on lisätty 19.2.2008 uutena tietona kysely ERHE - lomakkeen jättämisestä paloilmoitinkiinteistöön. Tieto kysytään vain automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävissä. Onnettomuusselosteiden laatijoita on pyydetty päivittämään tieto lomakkeen jättämisestä alkuvuoden 2008 onnettomuusselosteisiin. 7. Teknisten keinojen kokeilu Uusien teknisten keinojen käyttöä on kokeiltu pilottikohteissa Helsingissä. Kokeilussa on ollut mukana kolme pilottikohdetta. Ensimmäisissä kohteissa kokeilu on alkanut jo vuonna 2005 ja jatkuu toistaiseksi. Pilottikohteita ovat hotellit Scandic Continental Helsinki, Helsinki Sokos Hotel Presidentti ja Hotelli Fenno. Hankkeen aikana on aloitettu pilotointikokeilun valmistelut mm. eduskuntatalossa. Teknisenä keinona kokeilussa käytetään viivästystä, joka antaa kiinteistölle mahdollisuuden itse ennalta määritetyn ajan tutkia palohälytyksen syytä ilman, että ilmoitus ohjautuu heti hätäkeskukseen. Paloilmoituspainikkeella tehty palohälytys ohjautuu aina automaattisesti suoraan hätäkeskukseen. Kun kokemukset teknisten keinojen käytöstä viivästyksen osalta on saatu kerättyä, kokeilua on tarkoitus laajentaa päivä- ja yökäytön kokeilulla. Teknisen keinon pilotoinnissa on suuri merkitys kohteen turvallisuusorganisaation kyvyllä selvittää palohälytystilanne itsenäisesti. Teknisten keinojen kokeilusta kiinteistössä on sovittu yhteistyössä kiinteistön, Helsingin pelastuslaitoksen, paloilmoitinliikkeen, laitevalmistajan sekä kiinteistön vakuutusyhtiön kanssa.

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 11 Saatujen kokemusten perusteella hankkeen työryhmä toteaa, että nykysäädösten sallima viivästetty paloilmoitus on toiminut tarkoituksenmukaisesti. Kokeilua tullaan jatkamaan lisäkokemusten saamiseksi. Viivästetty ilmoitus eri muodoissa on ollut käytössä yli kymmenen vuotta useissa Euroopan maissa osana normaalia toimintamallia. Myös Euroopan omaisuusvakuutuskomitea sekä eurooppalainen standardi sisältävät ohjeistusta viivästetyn ilmoituksen käytöstä (CEA 4040, SFS-EN 15-14 ). 8. Toimenpiteitä erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi Hankkeen työryhmä on käynnistänyt useita toimenpiteitä, jotka tähtäävät erheellisten paloilmoitusten tilanteen ja ongelmien kartoittamiseen sekä vähentämiseen. Osa toimenpiteistä jatkuu ERHE -seurantahankkeessa. Valistusjulkaisu Heikoin lenkki? -valistusjulkaisu on suunnattu paloilmoitinkohteiden omistajille ja haltijoille. Herätejulkaisulla pyritään lisäämään paloilmoittimen omistajan ja haltijan tietoisuutta oman laitteensa kunnossapitovastuusta. Julkaisu valmistui suomenkielisenä joulukuussa 2006 ja ruotsinkielisenä helmikuussa 2007. Tarkoituksena oli tavoittaa kaikki Suomen paloilmoitinkiinteistöt vuoden 2007 aikana. Ensisijaisena julkaisun jakelukanavana toimivat pelastuslaitokset, jotka jakavat julkaisua paloilmoitinkiinteistöihin esimerkiksi palotarkastuksien yhteydessä. Pelastuslaitosten lisäksi julkaisua on jaettu hankkeeseen osallistuvien tahojen kautta mm. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Turva-alan yrittäjien jakeluverkostojen kautta. Kaikkiaan julkaisua on lähtenyt TUKESista jakeluun yli 20 000 kpl. Julkaisu on ilmainen ja se on myös ladattavissa sähköisessä muodossa internetistä (www.tukes.fi/toimiala/pelastustoimen_laitteet). Tarvittaessa julkaisusta otetaan kolmas painos. Kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapitotyöt Työryhmä on valmistellut paloilmoitinkiinteistöille toimintaohjeet, joilla pyritään parantamaan paloilmoittimella varustetun kiinteistön korjaus- ja muutostyötilanteiden toteuttamista. Huomattava osa erheellisistä paloilmoituksista aiheutuu erilaisista kiinteistön korjaus- ja muutostöistä. Paloilmoittimen kunnossapitovastuut Työryhmä on ryhtynyt valmistelemaan automaattisen paloilmoittimen kunnossapitoohjelman kehittämistä niin, että siihen liitettäisiin myös ohjeistusta paloilmoittimen kunnossapidosta ja oikeista toimintamalleista paloilmoitinkiinteistöissä. Nykymallin mukaisessa kunnossapito-ohjelmassa on kuvattu pääosin teknisiä toimenpiteitä. 9. ERHE -seurantahanke Sisäasiainministeriön pelastusosasto asettaa 1.4.2008 kaksivuotisen seurantahankkeen erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi, ERHE -seurantahankkeen. ERHE - seurantahanke on suoraa jatkoa ERHE -hankkeelle. ERHE -seurantahankkeen työryhmän perustan muodostaa ERHE -hankkeen työryhmä laajennettuna lääninhallitusten, hätäkeskuslaitoksen sekä vakuutusyhtiöiden edustajilla. ERHE -seurantahankkeen tehtävänä on saattaa tämän ERHE -hankkeen työryhmän kehittämät toimenpiteet täytäntöön. ERHE -seurantahankkeen tulee seurata ja arvioida,

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 12 miten eri toimenpiteet vaikuttavat erheellisten paloilmoitusten lukumääriin. ERHE - seurantahankkeen työryhmä on myös tukena säädösvalmistelussa, sillä tulevissa säädöksissä tullaan ottamaan huomioon erheellisten paloilmoituksien torjuminen entistä laajemmin. Päättyvän ERHE- hankkeen työryhmän jatkosuunnitelmat Vartiointiliikkeiden toimintamallit Vartiointiliikkeiden rooli ja toimintamallit ovat nousseet yhdeksi selvitettäväksi asiaksi sellaisissa paloilmoitinkiinteistöissä, joissa paloilmoitinta ei ole kytketty hätäkeskukseen. Automaattisten paloilmoittimien uusiminen Vanhan paloilmoittimen uusimiseen liittyy useita erilaisia teknisiä yksityiskohtaisia toimintamalleja, joita selventämällä erheellisiä paloilmoituksia on mahdollista ennaltaehkäistä. Vanhan järjestelmän keskuksen vaihto uuteen ilman muutoksia ilmaisimiin, aiheuttaa toimimattomuusriskin ja usein erheellisiä paloilmoituksia päivitetyssä laitteistossa. Automaattisen paloilmoittimen ilmoituksensiirto Automaattisten paloilmoittimien ilmoituksensiirron vastuut, tekniikka ja uhka lankaverkon purkamisesta ovat nousseet yhdeksi keskeisemmäksi asiaksi, kun arvioidaan automaattisten paloilmoittimien luotettavuutta ja toimintavarmuutta. Kiinteistöjen kohdekortit Automaattisen paloilmoittimen kohdekortin sisältö vanhenee usein ja nopeaan tahtiin. Toimintamallien sekä kiinteistöissä että pelastuslaitoksissa tulisi tukea ajantasaisen tiedon ylläpitoa. Tekninen kehitys Jatkossa tulee myös seurata teknisen kehityksen suomia uusia mahdollisuuksia ja niiden käyttöönottoa.