Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely



Samankaltaiset tiedostot
MAATALOUSLASKENTA Tuotantomenetelmätutkimus

Maatalouslaskenta 2010 peruskysely

MAATALOUSLASKENTA Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun haastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua.

Maatalouden rakennetutkimus 2013

Maatalouden rakennetutkimus 2013

Maatalouden rakennetutkimus 2016

Maatalouslaskenta 2010

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

Kartoitus mahdollisuudesta tehdä lisätöitä : Vastaajan ikä? v v.

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu Mikko Posio

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

maatalouden kehittämiseen!

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Polttoöljyn käyttö traktorissa

Olki energian raaka-aineena

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Ruoan suoramyynnin kannattavuusseuranta kirjanpitotiloilla ja tuloksia 2016

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Case Harjun Voima. Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy. Olavi Kemppi 23.4.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta Marja Haverinen

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME!

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Aluetilinpito

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus

Lammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala

Karjanlannan käyttö nurmelle

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Tukihaku Täydentävät ehdot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

TYÖVOIMA Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

1 / 5. Lomake 21: ILMOITUS. elintarvikelain (23/2006, muutos 352/2011) 13 1 momentin mukaisesta elintarvikehuoneistosta

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Biokaasuseminaari

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Transkriptio:

Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely Lue ensin tutkimuksessa käytettävät määritelmät sivulta 2. Täytä sen jälkeen lomake ja säilytä se, jotta voit ilmoittaa tiedot, kun astattelija soittaa sinulle 1-3 viikon kuluttua. Valitse tilan omistusmuoto ja aloita vastaaminen. Pereviljelmä: aloita sivulta 3. Maatalousytymä: aloita sivulta 4. Oikeusenkilö: aloita sivulta 5. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tilastopalvelut

LOMAKKEESSA KÄYTETTYJÄ MÄÄRITELMIÄ TILAN/YRITYKSEN OMISTUSMUOTO PERHEVILJELMÄ: ltijana on - yksittäinen enkilö - avio- tai avopuolisot - perinnön kautta yteisenä edunsaajana olevat sisarukset, mikäli e eivät viljele tilaa maatalousytymänä - yksittäinen ltija, jolla yksinään on taloudellinen ja oikeudellinen vastuu tilasta MAATALOUSYHTYMÄ: ltijana on - luonnollisista enkilöistä koostuva rymä, joka omistaa, vuokraa, tai muutoin oitaa ydessä ytä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila - perinnön kautta yteisenä edunsaajana olevat sisarukset, mikäli e eivät viljele tilaa pereviljelmänä OIKEUSHENKILÖ: ltijana on - osakeytiö - valtio, kunta tai kuntaytymä - kiro tai jokin sen laitoksista - muu vastaava julkinen laitos - kaupallinen tai osuustoimintayritys - säätiö tai muu vastaavantyyppinen yteisö MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT Maatalous- ja puutartyötä ovat tilan/yrityksen maa- tai puutartalouteen liittyvät työt, kuten - kasvinviljely- tai kotieläintyöt - maatalouden kirjanpito-, joto- ja suunnittelutyöt - koneiden korjaus-, kunnossapito- ja uoltotyöt - uudisrakennus- ja peruskorjaustyöt - perusparannustyöt - puutar- ja kasviuonetyöt - meiläistenoitotyöt - maatalous- tai puutartuotteiden varastointiin ja myyntiä varten valmisteluun liittyvät työt (esim. paaaminen) Maatalous- ja puutartyötä eivät ole: - metsätaloustyöt (metsässä tedyn työn lisäksi esim. metsätalouden kirjanpito ja suunnittelu) - kotitaloustyöt (kodinoito, kotipin ja -puutarn oito, kotitarveviljely kasvimaalla ym.) - metsästys ja kalastus - muu yritystoiminta MUU YRITYSTOIMINTA Muu yritystoiminta tarkoittaa kaiea taloudellisesti merkittävää ja säännöllisesti tapatuvaa yritystoimintaa lukuun ottamatta tilan maa-, puutar- ja metsätaloutta. Muun yritystoiminnan toimialoja voivat olla esim. matkailupalvelut, koneurakointi, elintarvieiden tai puutavaran jatkojalostus, kalanviljely, poronoito ja turkistarus. Laajempi luettelo muun yritystoiminnan toimialoista on lomaeen sivuilla 9-10 kodassa 13.2. Muu yritystoiminta, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutartalouteen: Toiminnassa käytetään tilan maatalous-/puutartuotannon koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Muu ansiotoiminta, joka ei liity suoraan tilan maa-/puutartalouteen: Tilan oma työvoima voi osallistua toimintaan, mutta siinä ei käytetä tilan maatalous-/puutartuotannon koneita, rakennuksia, aluetta eikä tuotteita (esim. palatyö tilan ulkopuolella). Tilan omien metsien oitoa ei lasketa mukaan maatalous- ja puutartyöön eikä muuun yritystoimintaan tai muuun ansiotoimintaan. 2 (10)

PERHEVILJELMÄ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima 1.9.2009 31.8.2010 1 VILJELIJÄPERHE JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Viljelijä: ilmoita tiedot siinäkin tapauksessa, että viljelijä ei ole työskennellyt maatilalla/puutaryrityksessä. Viljelijä voi olla tilan omistaja tai vuokralainen. Viljelijän puoliso/avopuoliso: ilmoita tiedot siinäkin tapauksessa, että puoliso ei ole osallistunut tilan töiin. Muut pereenjäsenet: ennen vuotta 1996 syntyneet läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutartalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymissä C tai D on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai seuraavilla sivuilla. Mainitse astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Viljelijä Viljelijän puoliso Muut viljelijäpereen jäsenet (ennen v. 1996 syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin Vakituisesti maatalous-/ puutartöiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) A B C1 C2 C3 C4 C5 C6 D1 D2 D3 D4 D5 D6 Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/puutartalouden työ 2 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 2.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen 2.2 Tilan oidosta vastaavan enkilön maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) Muun ansiotoiminnan työ (esim. palatyö tilan tilan ulkopuolella) Katso tunnus yllä olevasta taulukosta (A, B, C1 jne.). Tunnus: Syntymävuosi (jos ei taulukossa): 1. Käytännön työkokemus 2. Maatalous-/puutar-alan peruskoulutus (maatalousoppilaitos tms.) 2.3 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta 1.9.2009 31.8.2010 Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Esimerejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) Kyllä Ei 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Tilan palaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokaratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ne kotien 1, 3 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palaamia eivätkä ole Suomen kan- Henkilöt: salaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutartyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Siirry sivulle 6 ja jatka kodasta 7. 3 (10)

MAATALOUSYHTYMÄ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima 1.9.2009 31.8.2010 1 YHTYMÄN OSAKKAAT, PERHEENJÄSENET JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatalousytymän osaaat: ilmoita vain ne osaaat, jotka ovat osallistuneet tilan/yrityksen töiin. Muut pereenjäsenet: ennen vuotta 1996 syntyneet osaaiden avio- tai avopuolisot, muut läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutartalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymissä A, B tai C on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai muilla sivuilla. Mainitse astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Ytymän osaaat, jotka osallistuvat tilan töiin Osaaiden pereenjäsenet (ennen v. 1996 syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin eivätkä ole ytymän osaaita Vakituisesti maatalous-/ puutartöiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) A1 A2 A3 A4 A5 A6 B1 B2 B3 B4 B5 B6 C1 C2 C3 C4 C5 C6 Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/puutartalouden työ 2 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 2.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen Muun ansiotoiminnan työ (esim. palatyö tilan tilan ulkopuolella) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Katso tunnus yllä olevasta taulukosta (A1, A2, A3 jne.). Tunnus: Syntymävuosi (jos ei taulukossa): 2.2 Tilan oidosta vastaavan enkilön maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 2. Maatalous-/puutar-alan perus- 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus 1. Käytännön työkokemus koulutus (maatalousoppilaitos tms.) (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) 2.3 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta 1.9.2009 31.8.2010 Kyllä Ei 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Tilan palaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Esimerejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä) 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ne kotien 1, 3 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palaamia eivätkä ole Suomen kan- Henkilöt: salaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutartyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 4 (10) Siirry sivulle 6 ja jatka kodasta 7.

OIKEUSHENKILÖ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima 1.9.2009 31.8.2010 1 VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatilan/puutaryrityksen jotaja on enkilö, joka vastaa tilan/yrityksen tavanomaiseen päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tetävien oidosta. Vakituisesti maa-/puutartalouden töitä tekevät enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymässä B on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai edellisillä sivuilla. Mainitse astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/ puutartalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutartalouteen Tilan jotaja A1 Muut vakituisesti maatalous-/ puutartöitä tekevät enkilöt B1 B2 B3 B4 B5 B6 B7 B8 B9 B10 B11 B12 B13 B14 B15 B16 B17 B18 B19 B20 2 TILAN JOHTAJAN KOULUTUS 2.1 Tilan jotajan maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 1. Käytännön työkokemus 2. Maatalous-/puutar-alan peruskoulutus (maatalousoppilaitos tms.) 2.2 Tilan jotaja on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta 1.9.2009 31.8.2010 Kyllä Ei 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Esimerejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ne kotien 1, 3 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palaamia eivätkä ole Suomen kan- Henkilöt: salaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutartyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 5 (10) Siirry sivulle 6 ja jatka kodasta 7.

7 SUKUPOLVENVAIHDOS 7.1 Mistä vuodesta lätien nykyinen ltija tai ltijat ovat omistaneet tai llinneet tilaa/yritystä? 7.2 Miten tilan/yrityksen llinnan vaidos tapatui? 1. Jatkettu oman/puolison suvun pereviljelmää/maatalousytymää/yritystä 2. Ostettu/vuokrattu valmis tilakokonaisuus/ yritys suvun ulkopuolelta 8 TIETOKONE JA INTERNET Koneiden ja laitteistojen ojausjärjestelmiä ei ilmoiteta tässä (esim. ruokinta-automaatit ja täsmäviljelylaitteet). 8.1 Onko tilalla/yrityksellä käytössä tietokone? 3. Tila/yritys perustettu itse Kyllä 8.2 Tietokoneen internet-yteys Ei 1. Kiinteä laajakaista 2. Lankapuelinmodeemi 3. Mobiili laajakaista (USB-modeemi (moula, nettitiu)) 4. Muu internet-yteys 5. Ei internet-yteyttä 9 ENERGIA 9.1 Energian käyttö tilan maa-/puutartaloudessa vuonna 2010 (arvio) Tuotantotorakennusten lämmitys ja säkölaitteet, traktoreiden ja muiden koneiden polttoaine, viljan kuivaus ym. Yksityistalouden, metsätalouden ja muun yritystoiminnan energiankulutus jätetään pois. 1. Säkö kw 2. Moottoripolttoöljy (ja muu kevyt polttoöljy) traktoreiden ym. koneiden polttoaineeksi litraa 3. Lämmityspolttoöljy (ja moottoripolttoöljy) viljankuivaukseen ja lämmitykseen: a) yteensä litraa b) josta viljankuivauksen osuus litraa 4. Raskas polttoöljy kg 5. Puu (lot, pileet, muu kokopuu) irto-m 3 6. Puupelletti ja -briketti kg 7. Puuke (metsätädeke tai -murske, muu puuke) irto-m 3 8. Peltoenergia: a) siemensato (viljanjyvät, rypsinsiemenet ym.) kg b) olki ja muut peltoviljelyn tuotteet (ei siemensato) m 3 9. Jyrsinturve irto-m 3 10. Palaturve m 3 11. Turvepelletti kg 12. Muu energialäde, mikä? 9.2 Energiantuotanto uusiutuvista energialäteistä vuonna 2010 Merkitse rasti niiden tilalla käytettyjen energialäteiden kodalle, joilla tuotetusta energiasta (esim. säkö, lämpö tai liikennepolttoaine) ainakin osa käytetään tilan maa-/puutartaloudessa tai myydään tilan ulkopuolelle. Laitteen nimellisteo (jos tiedossa) 1. Kiinteä biomassa (puu, olki, vilja ym. (myös tilan ulkopuolelta tuotu), ei pelä turve) kw 2. Biokaasu kw 3. Lämpöpumppu (lämpö otetaan esim. maasta, vesistöstä tai ilmasta) kw 4. Tuulivoima kw 5. Aurinkoenergia kw 6. Vesivoima kw 7. Muu energialäde, mikä? kw 10 KASTELU Jos tilan käytettävissä ei ole kastelulaitteita (tai on vain kasviuoneviljelyn kastelulaitteita), siirry kotaan 11. 10.1 Tilan kastelulaitteilla kasteltavissa oleva pelto- ja puutar-ala, kun vettä on käytettävissä normaalisti (ei kasviuoneita) 6 (10)

10.2 Kuivuuden vuoksi väintään kerran kasteltu pelto- ja puutar-ala (ei kasviuoneita, ei llantorjuntasadetusta) 1. Vuonna 2008 2. Vuonna 2009 3. Vuonna 2010 10.3 Vuonna 2010 kastellun alan jakautuminen pääasiallisen kastelumenetelmän ja kastelun syyn mukaan 1. Sadetus väintään kerran kuivuuden vuoksi 2. Tippa- tai tikukastelu väintään kerran kuivuuden vuoksi 3. Sadetus väintään kerran llan torjumiseksi (ei sisälly kodassa 10.2 ilmoitettuun alaan) 10.4 Kasteluveden alkuperä (valitse tärkein) 1. Pintavesi omalta tilalta (esim. lampi) 2. Pintavesi oman tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä (esim. järvi, joki) 3. Pojavesi omalta tilalta (esim. kaivo) 4. Tilan ulkopuolelta tuleva vesijotovesi 5. Muu 11 PELTO- JA PUUTARHAVILJELY Jos tilalla ei ole pelto- eikä puutarviljelyä (tai jos on vain kasviuoneviljelyä), siirry kotaan 12. 11.1 Perusmuoaus ja peitteisyys pelloilla, jotka muokattiin ja/tai kylvettiin 1.7.2009 30.6.2010 Nurmiala luetaan mukaan vain, jos nurmi perustettiin 1.7.2009 tai myöemmin. a) Perusmuoaus 1.7.2009 30.6.2010 Jos pelto sekä muokattiin kevennetysti että kynnettiin, se lasketaan mukaan vain kyntöalaan. 1. Syyskyntö 2. Kevätkyntö 3. Kevennetty muoaus (kultivaattori, lautasmuoain, äes, jyrsin tms.) 4. Kylvö muoaamattomaan maan (Nurmien täydennyskylvöä ei lasketa mukaan.) b) Peitteisyys talvella 2009 2010 Huom! Syysviljan oras on yksi peitteisyysvaitoedoista (toisin kuin ympäristötuessa). 1. Kesällä tai syksyllä 2009 kylvetty viljelykasvi (esim. syysvilja tai nurmi, kylvetty 1.7.2009 tai myöemmin) 2. Kerääjä- tai aluskasvi 3. Kasvinjätteet ja/tai sänki (Perunapelto sadonkorjuun jälkeen lasketaan paljaaksi maaksi (kota 5)) 4. Kevennetysti muokattu maa (väintään 10 % kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 5. Paljas maa (kynnetty tai muulla tavoin muokattu maa, jossa alle 10 % kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 11.2 Pelto- ja puutar-ala, jolla samaa kasvilajia on viljelty samalla lokolla vuosina 2008, 2009 ja 2010 Mukaan ei lueta nurmia eikä kasviuoneita 11.3 Lannan levitys 1.7.2009 30.6.2010 (sekä omalla tilalla tuotettu että muualta tuotu lanta) 1. Lietelanta 2. Kiinteä lanta 3. Virtsa/lantavesi Peltoala, jolle levitetty lantaa/ virtsaa (yksi tai useita levityskertoja) Sijoitus suoraan maan sisään (multaimella) Edellä ilmoitetun levitysalan jakautuminen levitystavan mukaan Multaus pintalevityksen jälkeen alle 4 4 12 yli 12 kuluessa Pintalevitys, ei multausta 12 KOTIELÄINTUOTANTO Jos tilalla ei ole kotieläintuotantoa, siirry kotaan 13. 12.1 Tilalta pois viedyn lannan osuus tilalla vuonna 2010 tuotetusta lannasta % 12.2 Tilan vuonna 2010 käyttämien lantavarastojen lukumäärä ja riittävyys (sekä tilalla että tilan ulkopuolella sijaitsevat varastot) Katettu kokonaan Kattamaton tai Varastojen riittävyys tyjentämättä Katemateriaali vesitiivis Katemateriaali ei vesitiivis katettu osittain 1. Lietelannan varastot 2. Kiinteän lannan varastot 3. Virtsasäiliöt 7 (10)

12.3 Laidunala vuonna 2010 Jos tilan eläimiä ei laidunneta, siirry kotaan 12.5. Laiduntamiseen käytetty maa-ala (pelto, pysyvä laidun ym., myös laidunnus tilan ulkopuolella) 12.4 Laidunkauden pituus vuonna 2010 eläinrymittäin (eläimet laitumella väintään 2 vuorokaudessa) 1. Naudat: a) lypsylemät b) ieot c) nuorkarja ja vasikat d) likarja e) emolemät 2. Hevoset 3. Lampaat 4. Vuoet 5. Muut eläimet 12.5 Nautapaiojen määrä eri karjarakennustyypeissä Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Parsinavetan parsipaikat (naudat kytkettyinä): a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta 2. Parsinavetan karsinapaikat: a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta c) lannankäsittely: kestokuivikepoja 3. Pittopaikat (naudat vapaina): a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta c) lannankäsittely: kestokuivikepoja 4. Muun karjarakennustyypin paikat 12.6 Sikapaiojen määrä eri sikalatyypeissä Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Osittain rakolattiallisen sikalan paikat (lietelanta) 2. Kokonaan rakolattiallisen sikalan paikat (lietelanta) 3. Kuivikepojasikalan paikat 4. Muun sikalatyypin paikat (esim. kiinteä lanta, joka poistetaan useita kertoja viikossa) 12.7 Kanapaiojen määrä eri kanalatyypeissä (munivat kanat) Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Häikanalapaikat 2. Pienrymäkanalapaikat (virikeäikanala) 3. Lattiakanalapaikat 4. Kerroslattiakanalapaikat (kerrosritiläkanala) 5. Muun kanalatyypin paikat 8 (10)

13 MUU YRITYSTOIMINTA. Lue muun yritystoiminnan määritelmät sivun 2 alaosasta. 13.1 Harjoitetaanko tilalla muuta myyntituloja tuottavaa yritystoimintaa kuin maa- tai puutartaloutta ja tilan omiin metsiin liittyvää metsätaloutta? 1. Kyllä. Vastaa myös kysymyksiin 13.2 13.5 2. Ei. Lomake on valmis. Kiitos vastaamisesta. Säilytä lomake, jotta se on käytettävissä, kun astattelija soittaa ja kerää tiedot. 13.2 Muun yritystoiminnan toimialat vuonna 2010 Merkitse rasti saraeeseen 1 kaiien tilalla rjoitettujen toimialojen kodalle. Merkitse rasti myös saraeeseen 2, jos toiminnassa käytetään tilan maa-/puutartalouden koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Merkitse rasti saraeeseen 3 liikevaidoltaan suurimman toimialan kodalle. Liikevaitoon luetaan toiminnan myyntituotot, joista on väennetty arvonlisävero (ja madolliset muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot). Muu alkutuotanto kuin maa- ja metsätalous A1 Kalastus A2 Kalojen, rapujen jne. viljely tilalla A3 Turkistarus A4 Poronoito A5 Muu alkutuotanto (esim. riistan tarus) Elintarvieiden jatkojalostus ja käsittely B1 Lin jatkojalostus, teurastus B2 Perunan, juuresten ja vinnesten sekä marjojen ja edelmien jatkojalostus B3 Meijerituotteiden valmistus B4 Myllytuotteiden valmistus B5 Leipomotuotteiden valmistus B6 Juomien valmistus (esim. tilaviinit, meut) B7 Muu elintarvieiden jatkojalostus ja käsittely Muiden maataloustuotteiden jatkojalostus B8 Villan ja/tai pellavan jatkojalostus B9 Muu maataloustuotteiden jatkojalostus Puutavaran jatkojalostus B10 Saus, öyläys, kyllästys B11 Rakennuspuusepän tuotteiden (esim. ovien, iunoiden) valmistus Käsitöiden valmistus myyntiin B12 Mattojen ryijyjen ja muiden tekstiilien valmistus B13 Huonekalujen valmistus B14 Muiden käsitöiden valmistus Energian tuotanto B15 Polttopuun ja/tai een valmistus myyntiin B16 Muu uusiutuvan energian tuotanto myyntiin (biokaasu, biodiesel, säkö ym.) B17 Turpeen tuotanto (esim. tilan ulkopuolisella turvesuolla) Muu teollinen tuotanto B18 Metallituotteiden valmistus B19 Muu valmistus/teollinen tuotanto 1. Toimintaa rjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen (ks. oje yllä) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje yllä) 9 (10) Jatkuu seuraavalla sivulla

Jatkoa edelliseltä sivulta Rakentaminen Kauppa C1 Rakentaminen tilan ulkopuolella D1 Tilan omien jalostamattomien tuotteiden suoramyynti D2 Tilan jatkojalostettujen tuotteiden suoramyynti, tuu- ja väittäiskauppa tilalla D3 Muu tuu- ja väittäiskauppa Palvelut: Matkailu, majoitus ja virkistyspalvelut E1 Lomamöien vuokraus E2 Majoituspalvelut E3 Ravintola- ja/tai kavilatoiminta E4 Pitopalvelu ja/tai muut ateriapalvelut E5 Virkistyskalastus, retkeily tms. virkistyspalvelut E6 Ojelmapalvelut Palvelut: Urakointi (tilan ulkopuolelle) E7 Maatalouskoneurakointi E8 Muiden maatilojen viljan tai einän kuivaaminen oman tilan kuivurilla E9 Metsätyöurakointi E10 Bioenergiaurakointi (esim. ruokoelpin korjuu) E11 Lumen auraus, teiden kunnossapito E12 Maanrakennustyöt (kaivurityöt), rakennusmaan raivaus, purku ja pojarakentaminen yms. koneurakointi Palvelut: Muut palvelut E13 Hoito- ja oivapalvelut E14 Kuljetuspalvelut (taksipalvelut, tavarankuljetukset) E15 Kiinteistö- ja siivousalan palvelut sekä ympäristönoito E16 Ratsastustalli (asiaaat ratsastavat tilan evosilla) E17 Muu evostoiminta (tallipaiojen vuokraus, evosten valmennus ja kilpailuttaminen) E18 Palvelut liike-elämälle (esim. tilitoimisto, tietojenkäsittelypalvelu, konsultointi) E19 Muut palvelut 1. Toimintaa rjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen (ks. oje ed. sivulta) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje ed. sivulta) 13.3 Muun yritystoiminnan yteenlaskettu liikevaito vuonna 2010 euroina (arvio) (Liikevaito on määritelty kodan 13.2 ojeessa.) 1. <10 000 2. 10 000 <50 000 3. 50 000 <100 000 4. 100 000 200 000 5. >200 000 13.4 Tilaan suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaidon osuus tilan kokonaisliikevaidosta vuonna 2010 (arvio) Muun yritystoiminnan prosenttiosuus kokonaisliikevaidosta lasketaan seuraavasti: Tilan maa- ja puutartalouteen suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaito x 100 % Maa- ja puutartalouden sekä siien suoraan liittyvän muun yritystoiminnan kokonaisliikevaito + suorat tuet Muun yritystoiminnan liikevaitoon lasketaan tässä mukaan vain ne toimialat, joiden kodalla rastitit saraeen 2 kysymyksessä 13.2. Tilan kokonaisliikevaito sisältää tämän lisäksi maa- ja puutartalouden liikevaidon sekä tilalle maksettavat suorat tuet. Metsätalouden liikevaito jätetään pois. Merkitse rasti sen luokan kodalle, joon edellä laskettu prosenttiosuus sijoittuu 1. 0 10 % 2. >10 50 % 3. >50 <100 % 13.5 Muu yritystoiminta työllisti tilalle palkattuja ulkopuolisia työntekijöitä (ei viljelijäpereen jäseniä) vuonna 2010 (arvio). Voivat sisältyä myös kotiin 1 6. enkilöä työpäivää (8 tunnin työpäivinä) Kiitos valmistautumisesta. Säilytä lomake, jotta se on käytettävissä, kun astattelija soittaa ja kerää tiedot. 10 (10)