Puhelin vaihde 0295 350 000 päivystys (24 h) 09 1605 5555 Postiosoite Ulkoministeriö, PL 176, 00023 Valtioneuvosto Käyntiosoite Merikasarmi, Laivastokatu 22, Merikasarminkatu 5 F Sähköposti kirjaamo.um@formin.fi etunimi.sukunimi@formin.fi Verkossa http://formin.finland.fi http://www.facebook.com/ulkoministerio http://twitter.com/ulkoministerio Valokuvat: Ulkoministeriö Tasavallan presidentin kanslia Museovirasto Lehtikuva YK Petri Krook, Pekka Sakki/VNK, Olli Urpela Ulkoasu: Pekka Kouhia Suomalaisten hyväksi vastuuta maailmasta http://formin.finland.fi/ministerio/yhteystiedot ISBN 978-952-281-187-5 (print, FIN) ISBN 978-952-281-186-8 (pdf, FIN) U L K O A S I A I N M I N I S T E R I Ö U T R I K E S M I N I S T E R I E T
Ulkoministeriön työn painopisteet Työtä kolmen ministerin kanssa lähialueet ja Euroopan turvallisuus EU:n toimintakyvyn ja yhteisen ulkopolitiikan vahvistaminen globalisaation hallinta ja monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen taloudellisten ulkosuhteiden edistäminen köyhyyden vähentäminen, kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen joustavat ja tehokkaat toiminnot ja palvelut Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Se toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Ministeriö ja sen liki sata edustustoa eri mantereilla työskentelevät suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan ja talouselämän hyväksi. Ulkoministeriö palvelee tasavallan johtoa, eduskuntaa ja muita ministeriöitä. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan vastuulle kuuluvat ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja yleiset ulkoasiainhallintoa koskevat asiat. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb vastaa ulkoministeriössä kauppapolitiikasta ja lähialueyhteistyöstä sekä toimii pohjoismaisena yhteistyöministerinä. Kehitysministeri Pekka Haaviston vastuulla ulkoministeriössä ovat kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskevat asiat. Ministeriön ylimpänä virkamiehenä, kansliapäällikkönä, toimii valtiosihteeri Pertti Torstila ja maaliskuusta 2014 alkaen Peter Stenlund. http://formin.finland.fi/uh/toiminnan/painopisteet http://formin.finland.fi/ministerio/organisaatio
Ulkoministeriö lyhyesti Organisaatio 2013 Suunnittelu ja tutkimus Sisäinen tarkastus ja arviointi Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ulkoministeri Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Kehitysministeri henkilöstöä Suomessa 998 kokonaisbudjetti 1 363 miljoonaa euroa, josta toimintamenot 200,6 miljoonaa euroa varsinainen kehitysyhteistyö 926,2 miljoonaa euroa kriisinhallinta 80,2 miljoonaa euroa Ulkoministeriö on mukana kansainvälisten sopimusten neuvotteluissa. Kansallinen turvallisuusviranomainen (NSA) Alivaltiosihteeri Alivaltiosihteeri Alivaltiosihteeri Alivaltiosihteeri (luvut vuodelta 2013) Viestintä- ja kulttuuriosasto Kehityspoliittinen osasto Afrikan ja Lähi-idän osasto Taloudellisten ulkosuhteiden osasto Amerikan ja Aasian osasto Poliittinen osasto Oikeuspalvelu Talous Eurooppaosasto Kansalaispalvelut Hallintopalvelut Itäosasto Protokollapalvelut Suomi toimii vuorollaan puheenjohtajana eri järjestöissä, kuten 2013 2014 Itämeren valtioiden neuvostossa. Kansainväliset kokoukset ovat ulkoministeriöläisten perustyötä. Ministeriön sanomakeskus välittää tietoa maailmalta Suomeen ja Suomesta maailmalle 24 tuntia vuorokaudessa. Kriisitilanteissa avataan puhelinpäivystys omaistiedusteluja varten. http://formin.finland.fi/ministerio/organisaatio http://formin.finland.fi/ministerio/talous
Suomen silmät, korvat ja suu maailmalla Suomen maakuva Suomen edustustot palveluineen ovat koko suomalaisen yhteiskunnan ja kaikkien suomalaisten käytettävissä. Eri maissa sijaitsevien suurlähetystöjen, konsulaattien ja muiden toimipisteiden lisäksi Suomella on edustustoja kansainvälisissä järjestöissä. Työn kirjo ulottuu valtioiden välisten suhteiden hoidosta yksittäisten kansalaisten avustamiseen. Edustustot edustavat Suomen valtiota siinä maassa, jossa ne sijaitsevat, ja usein myös lähimaissa. Poliittisten, kaupallis-taloudellisten ja kehitysyhteistyöhön liittyvien tehtävien lisäksi Suomen tunnetuksi tekeminen ja Suomi-tietouden lisääminen kuuluu edustustojen perustehtäviin. Matkailun lisääntymisen vuoksi konsuli-, passi- ja viisumipalvelut vievät yhä suuremman osan edustustojen työajasta. Edustustot ovat verkostoitumisen asiantuntijoita. Ne tuntevat sekä suomalaiset että paikalliset olot ja tavat, ja niiden työ on monesti tiedon ja neuvojen jakamista sekä yhteyksien solmimisessa Ulkomailla asuvat tai lomailevat suomalaiset voivat äänestää edustustoissa. Edustustot käsittelivät vuonna 2012 lähes 1,4 miljoonaa viisumihakemusta. Moni ulkomaalainen saa ensikosketuksen Suomeen edustustojen tukemissa kulttuuritapahtumissa. Mitä paremmin Suomi maailmalla tunnetaan, sitä helpommin taloudelliset ja poliittiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Vahvasta Suomen maakuvasta hyötyy jokainen suomalainen olipa kyseessä yritys, yhteisö tai yksittäinen kansalainen. Ulkoministeriö ja edustustot kehittävät Suomen auttamista. Edustustot avustavat esimerkiksi yrityksiä uusien vientimahdollisuuksien maakuvaa laajassa yhteistyössä muiden julkisen ja yksityisen sektorin Suomi-toimijoiden kanssa. löytämisessä tai kulttuuritahoja erilaisten kulttuuritapahtumien järjestämisessä. http://formin.finland.fi/edustustot http://thisisfinland.fi http://team.finland.fi
Edustustokartta 2013 92 edustustoa lisäksi Helsingistä käsin toimii 3 kiertävää suurlähettilästä edustustoissa 568 Suomesta lähetettyä työntekijää edustustoissa noin 1100 paikalta palkattua työntekijää noin 400 palkattomasti työskentelevää kunniakonsulia Suurlähetystöt Pysyvät edustustot ja erityisedustustot Pääkonsulaatit ja konsulaatit Muut toimipisteet, joissa Suomesta lähetettyä henkilökuntaa (luvut vuodelta 2013) Edustustot Reykjavik Lissabon Euroopassa Dublin Vatikaanin kaupunki Pristina Rooma Ateena Murmansk Petroskoi Oslo Tukholma Pietari Tallinna Riika Moskova Kööpenhamina Vilna Minsk Lontoo Haag Berliini Varsova Bryssel Bryssel EU ja NATO Praha Kiova Luxemburg Pariisi Strasbourg EN Wien Bratislava Pariisi OECD Bern Budapest Geneve YK Ljubljana Zagreb Belgrad Bukarest Madrid Sofia Nikosia Ankara Los Angeles Mexico D. F. Ottawa Washington New York / YK Bogota Lima Brasília Rabat Astana Tunis Teheran Kabul Alger Damaskos Tel Aviv Bagdad Beirut Kairo Ramallah New Delhi Riad Abu Dhabi Abuja Addis Abeba Nairobi Dar es Salaam Lusaka Windhoek Maputo Pretoria Peking Soul Shanghai Katmandu Hongkong Hanoi Yangon Bangkok Kuala Lumpur Singapore Jakarta Tokio http://formin.finland.fi/edustustot Santiago de Chile Buenos Aires Canberra
Kansainvälisesti aktiivinen, eurooppalainen Suomi Taloudelliset ulkosuhteet tukevat suomalaista työtä Suomen tuella kestävää kehitystä Suomen turvallisuus, hyvinvointi ja menestyksen edellytykset perustuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Suomen tavoitteena on maailmantalouden tasapainoinen kehitys ja Suomen omien kauppa- ja talouspoliittisten etujen edistäminen. Taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelma tukee Suomen työllisyyskehitystä ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä. Suomi haluaa vahvistaa kansainvälistä talous- ja kauppa- Suomen kehityspolitiikan ensisijainen tavoite on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on eriarvoisuuden vähentäminen, rauhan, turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Kehityspolitiikalla rakennetaan perustaa myös suomalaisten omalle turvallisuudelle ja hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa. Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2013 1 173 miljoonaa euroa, josta varsinainen kehitysyhteistyö 926,2 miljoonaa euroa 0,6 % bruttokansantulosta tavoitteena 0,7 % bktl:stä vuoteen 2015 mennessä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa ja tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön osana kansainvälistä yhteisöä. järjestelmää ja avointa, sääntöihin perustuvaa maailmantaloutta. Suomi korostaa kaupan ja kehityksen välistä johdonmukaista vuorovaikutusta köyhyyden vähentämisessä. Suomi edistää kehityspoliittisia tavoitteitaan sekä rahoituksella että politiikkavaikuttamisella. Työtä tehdään kahdenvälisesti, alueellisesti, monenkeskisesti sekä kansalaisjärjestöjen ja EU:n kautta. Eri apumuodot täydentävät toisiaan, ja niiden kautta Suomen apu ulottuu lähes kaikkialle maailmaan. Pohjoismaat on perinteisesti Suomen keskeinen viiteryhmä. Ulkosuhteissa EU on tärkein viitekehys. Suomi toimii myös YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Suomi tukee EU:n kauppapoliittisia tavoitteita. Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön pitkäaikaiset yhteistyömaat ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Tansania, Nepal ja Vietnam. Lisäksi Suomi tukee merkittävästi Afganistania, Palestiinalaisaluetta, Somaliaa ja Myanmaria. http://formin.finland.fi/ulkopolitiikka http://formin.finland.fi/kvyhteistyo http://formin.finland.fi/kauppapolitiikka http://formin.finland.fi/teamfinland http://formin.finland.fi/kehityspolitiikka
Apua maailmalla Suomen asialla Team Finland Ulkoministeriö ja Suomen edustustot palvelevat maailmalla Kadonneen passin tilalle edustustosta voi saada uuden. Team Finland on yhteistyötä ja voimavarojen tehokkaampaa matkaavia suomalaisia erilaisissa vahinko-, onnettomuus- ja hyödyntämistä Suomen ja suomalaisten yritysten hyväksi. kriisitilanteissa sekä passi- ja konsuliasioissa. Palvelut ovat neuvontaa ja käytännön asioiden hoidossa avustamista. Matkustajan kuluja edustustot eivät sen sijaan kustanna. Ulkoministeriö julkaisee maittaisia matkustustiedotteita, Matkustusilmoitus tarkoittaa omien yhteystietojen antamista ulkoministeriölle kriisi- tai hätätilanteita varten. Team Finland -verkostossa viranomaiset, talouselämän ja kulttuuri- ja koulutusalan toimijat edistävät yhdessä Suomen asiaa maailmalla: taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, ulkomaisia investointeja joihin kannattaa tutustua ennen matkaa. Ulkomaille lähtijät Suomeen ja Suomen maakuvaa. Tavoitteena on tehdä Suomesta voivat tehdä matkustusilmoituksen osoitteessa edelläkävijä muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä. https://matkustusilmoitus.fi. Kriisitilanteissa kannattaa seurata ulkoministeriötä Facebookissa ja Twitterissä. Konsulikomennuskunnat ovat kaiken aikaa valmiit lähtemään kriisitilannetta hoitavan edustuston avuksi. Maailmanlaajuinen Team Finland -verkosto koostuu yli 70 paikallisesta tiimistä. Se rakentuu pitkälle edustustoverkon varaan. http://formin.finland.fi/palvelut/matkustus https://matkustusilmoitus.fi http://www.facebook.com/ulkoministerio http://twitter.com/ulkoministerio http://formin.finland.fi/kauppapolitiikka/vke http://formin.finland.fi/teamfinland http://team.finland.fi
Protokolla näkyy myös katukuvassa Perustehtävät säilyneet samoina Katajanokan kärjessä New Yorkin pääkonsulaatti palveli 1920-luvulla Pohjois-Amerikan lähes puolimiljoonaista suomalaissiirtokuntaa. Ulkoministeriö perustettiin kesäkuussa 1918. Ensimmäiseksi ulkoministeriksi ulkoasiain senaattoriksi nimitettiin pankinjohtaja Otto Stenroth. Alusta asti perustehtäviin kuuluivat Suomen poliittisten suhteiden rakentaminen, valtiosopimusten solmiminen, suomalaisten avustaminen maailmalla ja Suomen tunnetuksi tekeminen. Ulkoministeriö toimii Helsingin Katajanokalla useassa toimipisteessä. Suuri osa ministeriöläisistä työskentelee Merikasarmissa. Carl Ludvig Engelin suunnittelema päärakennus valmistui 1819 1820, ja tilat olivat pitkään sotilas- ja telakkakäytössä. Ulkoministeriön muutto Katajanokan kärkeen alkoi 1987. Ulkoministeriön protokollapalvelut näkyvät korkean tason kansainvälisten vierailujen ja Suomen omien valtiollisten tilaisuuksien yhteydessä. Ohjelmat, saattamis- ja vastaanottojärjestelyt, autosaattueet, ateriat ja lahjat on suunniteltu etukäteen juuri "protokollassa". Ulkoministeriön protokolla palvelee myös Suomessa olevia ulkomaiden edustustoja. Ensimmäinen ulkoministeri Otto Stenroth oli organisointikyvyistään tunnettu pankinjohtaja. Professori Erik Kråkström yhdisti nykypäivän ja alueen historian Merikasarmin kolmessa vanhassa ja kolmessa uudessa rakennuksessa. http://formin.finland.fi/palvelut/protokolla http://formin.finland.fi/ministerio/historia http://formin.finland.fi/ministerio/historia/katajanokka