Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta



Samankaltaiset tiedostot
Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa. CCS-seminaari, Espoo, Tutkija Sebastian Teir, VTT

Toimintaympäristö: Fortum

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

mahdollisuuksia meille? KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2011 Antti Tourunen, VTT klo 12-17, Hotelli Rantasipi Laajavuoren auditorio

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

CCS:n soveltaminen Suomessa

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

III LIEKKIPÄIVÄ Teknillinen korkeakoulu, Dipoli, Otaniemi

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Copyright Tekes. ClimBus. Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Yrityksen sopeutuminen ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimuksiin Anne Brunila, Yhteiskuntasuhteet ja kestävä kehitys, Fortum

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Suomalainen teknologiaosaaminen ja kansainvälinen kilpailukyky: Ydinvoimateknologiaa Energia- ja ympäristö -SHOKissa

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Energiaa ja elinvoimaa

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Keinot pääp. Kolme skenaariota

CCS teknologiat. Antti Tourunen & Toni Pikkarainen VTT. CCS-seminaari, Hanasaari,

Puhtaasti energiaa biopolttoaineilla- Valmet Hanna Alarotu

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii

Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Bioenergian tukimekanismit

BIOHIILISEMINAARI. Biohiilipellettien ja hiilen jauhatus- ja yhteispolttokokeet 0,5MW:n pölypolttolaitteistossa Mikko Anttila Manager, R&D Projects

Lähienergialiiton kevätkokous

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

Kestävän kehityksen Suomi

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Energian tuotanto ja käyttö

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Ilmasto- ja energiatulevaisuus Tiina Koljonen, VTT

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

IFRF Suomen kansallinen osasto

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Kestävä kehitys Fortumissa

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiaa ja elinvoimaa


Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kampanjan tavoitteet

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta Maaliskuu 2015

Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta Maaliskuu 2015

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Hiilidioksidin talteenotto kivihiilivoimalassa. Energinen Selkämeri seminaari Pori Mikko Iso-Tryykäri

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Vaskiluodon Voiman bioenergian

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Transkriptio:

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1

Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS)- tärkeä yksittäinen keino hiilidioksipäästöjen vähentämiseen Tuloksia tutkimusyhteistyöllä Tutkimuksen ja koetoiminnan kautta demonstraatioon 11 6 2009 2

Kestävän energiajärjestelmän teknologiat Keskeiset viestit IPCC-raportista ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista: seuraavat vuosikymmenet ovat ratkaisevia lukuisia keinoja ja teknologioita käytettävissä kaikki tarvitaan! pyrittäessä pieneen lämpötilan nousuun pitkällä aikavälillä uusiutuva energia ydinvoima hiilidioksidin talteenotto ja energian käytön tehostaminen (sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä) ovat avainasemassa tarvittavan tutkimuksen ja kehityksen rooli korostuu IPCC Intergovermental Panel on Climate Change 11 6 2009 3

Teknologioiden vaikutukset päästöjen vähenemiseen vuonna 2050 Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) tulee olemaan tärkeä yksittäinen keino hiilidioksipäästöjen vähentämiseen. Lähde: IEA Energy Technology Perspectives 2008 11 6 2009 4

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS)- on tärkeä yksittäinen keino hiilidioksipäästöjen vähentämiseen Merkittävä osa maailman energiantuotannosta tulee lähivuosikymmeninä perustumaan fossiilisiin polttoaineisiin, siksi CO2:n talteenotosta ja varastoinnista tulee kansainvälisesti merkittävä teknologia. Kivihiilellä tuotetaan nyt noin 40 prosenttia maailman sähköstä Tarvitaan teknologioita ja panostuksia tuotannosta aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS, Carbon Capture and Storage) on prosessi, jossa fossiilisiin polttoaineisiin, kuten hiileen, perustuvassa energiantuotannossa syntyvä hiilidioksidi erotetaan, nesteytetään tai muunnetaan kiteiksi, kuljetetaan varastoitavaksi ja eristetään ilmakehästä pysyvästi. Capture Storage Transport 11 6 2009 5

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointia (CCS)- voidaan soveltaa myös bioenergiaa käyttävissä laitoksissa Hiilidioksidin talteenoton kehittäminen ja käyttöönotto ovat myös Fortumin kannalta tärkeitä tavoitteita liittyen mm. Venäjään ja Puolaan. Talteenottoa ja varastointia voidaan soveltaa kivihiilen lisäksi myös maakaasua tai bioenergiaa käyttävissä voimalaitoksissa. Fortum osallistuu lukuisiin kehityshankkeisiin kaikissa CCS prosessin vaiheissa: talteenotossa, kuljetuksessa ja varastoinnissa. 11 6 2009 6

Meri-Poriin hiilidioksidin talteenottodemonstraatio Euroopan komissio on tehnyt aloitteen 12 suuren mittakaavan CCS-demonstraatiohankkeen aloittamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on, että Fortumin ja Teollisuuden Voiman kehityshankkeesta Meri-Porin voimalaitoksella tulee yksi näistä. Meri-Porin projektin vaiheita: Tavoite saada osaksi EU:n CCS demo-ohjelmaa Esiselvitykset valmiina Talteenottoteknologian ja toimittajan valinta Kumppanien valinta kuljetukseen ja varastointiin Investointipäätös vuonna 2011, valmis vuonna 2015 11 6 2009 7

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS)- tutkimusyhteistyön avulla tuloksia Hiiidioksidin talteenotto ja varastointiprosessi vaatii erialan osaajia Voimayhtiön T&K:ssa on tärkeää: demonstraatiotoiminta, yhteistyö johtavien laite- ja laitostoimittajien sekä tutkimuslaitosten kanssa Climbus-ohjelmassa toteutettuja yhteistyöprojekteja, jotka ovat olleet osana Fortumin CCS-tutkimusta: FORMAT- Uusia valmiuksia polttoteknisiin muutoksiin (2006-2009) HAPPIPOLTTOKONSEPTIT-hanke FOXYMET- Kiertoleijukattilan happipolton kehittäminen Fortum- Metso yhteistyö CCS Suomi-hanke Lisäksi muita yksittäisiä projekteja Capture Storage Transport 11 6 2009 8

FORMAT- Uusia valmiuksia polttoteknisiin muutoksiin FORMAT 2006-2008 Fortumin vetämä usean yrityksen yhteinen tutkimushanke Tutkimuslaitokset ja yliopistot mukana tutkimuksessa osana Tekesin Climbus "Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet" -tutkimusohjelmaa 11 6 2009 9

FORMAT-valmiuksia polttoteknisiin muutoksiin FORMAT-uusia mallinnukseen perustuvia "työkaluja" Eri polttoaineiden palamisominaisuuksien määrittäminen Tulipesien CFD-laskennan nopeuttaminen ja tarkentaminen Laskentaverkon valinta Rinnakkaislaskenta Polton ja NOx-mallien tarkentaminen Arinapetimallin tarkentaminen Palamisen tehostaminen kattiloissa Uudet korkeisiin lämpötiloihin sopivat mittaustekniikat "Clean Coal" teknologiat Polttoaine mallit Parannetut laskentamallit ja laskentaverkot kattilamuutoksen suunnitteluun (happipoltoon sopivaksi) CCS"- teknologiat CO 2 päästöjen vähentämiseen kuten esim. happipoltto Biopolttoaineen käytön edistäminen Polttoaineiden joustava käyttö Palamisen tehostaminen Polttoaineiden palamisominaisuuksien määrittäminen Tukea polttoaineen vaihdokseen ja yhteispolttoon Tukea biopolttoaineen käyttöön Hiili Biopolttoaine Sekapoltto 11 6 2009 10

HAPPIPOLTTOKONSEPTIT Hyvä perusta CCS-kehitystyölle Suomessa Happipolttokonseptit 6/2006-4/2009 VTT:n koordinoima kolmivuotinen hanke Hankkeeseen osallistuivat Foster Wheeler Energia ja Metso Power, Fortum, PVO, Jyväskylän Energia ja Vapo. Tutkimusosapuolia olivat VTT, Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Hankkeessa tutkittiin: hapenvalmistustekniikoita, polttoprosesseja ja niiden mallintamista, hiilidioksidin talteenoton ratkaisuja sekä näiden yhdistämistä optimaaliseksi kokonaiskonseptiksi. Simulaatiomallien avulla tutkittiin erilaisten prosessikytkentöjen ja prosessiparametrien vaikutusta mm. sähköntuotannon hyötysuhteeseen, investointikustannuksiin ja CO2:n talteenottoprosenttiin. 11 6 2009 11

HAPPIPOLTTOKONSEPTIT Hyvä perusta CCS-kehitystyölle Suomessa Fortumin kannalta Happipolttokonseptit-hanke loi hyvän perustan CCStekniikoiden tutkimukselle Suomessa. Projektissa kehitettiin mm. erilaisia simulaatiomalleja, joita hyödynnettiin myös Fortumin ja TVOn Meri-Porin laitoksella demonstraation suunnittelussa Projektissa aloitettu työ jatkuu jo käynnistyneissä hankkeissa, kuten CCS Suomi -hankkeessa, jossa tutkitaan hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin soveltamista Suomen olosuhteissa ja sen vaikutuksia tulevaisuuden energiantuotantorakenteeseen. Simuloinnin ja mallinnuksen lisäksi tarvitaan eri kokoluokan kokeellista tutkimusta. 11 6 2009 12

FOXYMET - Yhteistyötä CCS-teknologian kehittämisessä Fortumin ja Metson välinen yhteistyö Kolmivuotinen tutkimusyhteistyöhanke Tavoitteena on selvittää, kuinka kiertoleijuteknologialla toimivan suuren kokoluokan voimalaitoksen kattilat voidaan muuntaa happipolttoon. Kehitetään CCS-teknologiaa happipolton avulla sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella Tutkimuksen aikana Metson 4 MW:n koelaitos Tampereella muutetaan happipolttoon sopivaksi Lähde :Metso 11 6 2009 13

Tutkimuksen ja koetoiminnan kautta demonstraatioon Demonstraation suunnittelussa ja prosessien tarkasteluissa tarvitaan monipuolista tietoa erilaisista teknisistä toteutuksista sekä tarvittavasta laitetekniikasta. Myös tutkimuslaitosten osaamista tarvitaan. Fortumin ja Metson välisessä yhteistyöprojektissa on tarkoitus luoda kokeellisen tutkimuksen avulla vankka pohja: tulevien muutosinvestointien suunnitteluun ja toteutukseen, lisätä materiaaliosaamista, testata kehitettyjä simulointi- ja mallinnustyökaluja sekä lisätä CCS- teknologiaan liittyvää käyttö- ja kunnossapidon osaamista. 11 6 2009 14

Tutkimuksen ja rinnakkaisten koetoimintojen kautta demonstraatioihin Tutkimusyhteistyö FOXYMET DEMO Osallistuminen kansalliseen ja kansainväliseen CCS-tutkimukseen esim. Climbus Fortum Metso Hiilen pölypoltto Asteittain tehtävät testit: - 0,4 MW th - 1,6 MW th - 4 MW th Hapen toimittajat Kiertoleijukattila - 4 MW th koelaitos 11 6 2009 15