1 KASVATUSTIETEEN JA AIKUISKASVATUSTIETEEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 2013

1 KASVATUSTIETEEN JA AIKUISKASVATUSTIETEEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 2013 Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opetussuunnitelman pohjana on valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet kehittyä itseohjautuviksi, eettisesti vastuullisiksi koulutus- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi asiantuntijoiksi. Koulutus antaa valmiuksia ammatillisen asiantuntijuuden rakentumiseen, mikä mahdollistaa osallistumisen oman alan tieteelliseen ja ammatilliseen kehittämiseen. Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen profiloituminen: Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkimus ja opetus kohdentuvat monipuolisesti yhteiskunnan muutoksen ja elämänkulun tarkasteluun sekä erilaisiin kasvu- ja oppimisympäristöihin, kuten vapaa-aikaan sekä perheen ja työelämän kasvatus- ja koulutuskysymyksiin. Erityisesti suuntaudutaan seuraaville tutkimuksellisille vahvuusalueille: Yhteisöllinen oppiminen ja erilaiset oppimisympäristöt Kasvatusajattelu, vanhemmuus ja perhesuhteet Ammatillinen identiteetti ja aikuisena oppiminen Pääaineen valinta: Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kandidaatin koulutuksessa valitaan pääaineeksi joko kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede. Pääaineen valinta tehdään aineopintovaiheessa. Pääaineen voi halutessaan vaihtaa maisteriopintojen (syventävien opintojen) alussa. Kandidaatin tutkinto on mitoitettu niin, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Maisterintutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Asiantuntijaksi kehittyminen: Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksen aikana opiskelija rakentaa perustaa akateemisen ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittymiselle. Akateeminen asiantuntijuus muodostuu tieteellisen ajattelun ja uuden tiedon tuottamisen taidoista sekä jatkuvan oppimisen valmiuksista. Oman alansa asiantuntijaksi kehittyminen on jatkuva oppimisprosessi, jonka pohja luodaan koulutuksen aikana. Akateeminen asiantuntijuus rakentuu koulutuksen aikana vähitellen. Alkuvaiheessa painottuvat kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen keskeisten teorioiden tuntemus, alan käsitteiden ymmärtäminen ja niiden hallinta sekä kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen historialliset lähtökohdat. Keskeistä ovat myös tieteellisen toiminnan perusteet kuten ymmärrys tieteellisen tiedon ja tiedonhankinnan sekä tieteellisen kirjoittamisen ja viestinnän luonteesta. Lisäksi opiskelija kehittää koko koulutuksen ajan yhteiskunnallista herkkyyttään havaita ja tulkita ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia ja niiden heijastumia yhteiskunnan toimintaan. Ihmisen kehitystä ja oppimista koskevat sisällöt antavat perustaa ohjauksellisille valmiuksille sekä kehityksen ja oppimisen ymmärtämiselle koko elämänkaaren näkökulmasta. Opiskelija rakentaa akateemista asiantuntemustaan ja työelämän tehtävärooleihin orientoituvaa identiteettiään läpi koulutuksen. Yliopisto-opiskelun alussa opiskelija osallistuu orientaatiojaksoon, jossa tutustutaan akateemiseen maailmaan ja luodaan perustaa omalle akateemiselle identiteetille. Aineopintojen aikana opiskelija saa valmiuksia ammatillisen identiteetin luomiseen tutustumalla työelämään kasvatus- ja aikuiskasvatustieteilijöiden näkökulmasta. Kandidaatin tutkinnon päätteeksi opiskelija tekee

itsenäisen tieteellisen kirjoittamisen sääntöjä noudattavan kandidaatin tutkielman (proseminaari) ja kirjoittaa sen pohjalta kypsyysnäytteen (maturiteetti). Maisteriopinnoissa opiskelija syventää ymmärrystään kasvatustieteellisistä ilmiöistä ja orientoituu pohtimaan yliopiston tuottaman asiantuntemuksen erityislaatua sekä tieteellisen tiedon asemaa erityisesti kasvatus- ja aikuiskasvatustieteissä. Maisteriopinnossa opiskelija syventyy tutkimusmenetelmien käyttöön, tieteellisen tiedon tuottamiseen ja tiedon kriittiseen analysointiin. Syventäviin opintoihin sijoittuva harjoittelujakso rakentaa opiskelijan henkilökohtaista ammatillista asiantuntijuutta. Opintojen loppuvaiheessa opiskelija tekee tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävän pro gradu -tutkielman, jonka pohjalta kirjoitetaan kypsyysnäyte (maturiteetti). Laaja-alainen opettajankelpoisuus: Kasvatustieteellisen asiantuntijuuden laajentamiseksi osalla opiskelijoista on mahdollisuus hankkia opintojensa aikana laaja-alainen opettajankelpoisuus suorittamalla aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot. Niihin haetaan erillisen hakuprosessin kautta ja opinnot suoritetaan kandi- ja maisteriopintojen yhteydessä. Työelämään sijoittuminen: Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksesta valmistuneet sijoittuvat laajalle kentälle erilaisiin koulutuksen suunnittelun, arvioinnin, tutkimuksen ja hallinnon asiantuntijatehtäviin. Valmistuneet työllistyvät mm. korkeakouluihin, erilaisiin järjestöihin, yrityksiin sekä valtion ja kunnan palvelukseen. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat mm. koulutussuunnittelija, koulutuspäällikkö, henkilöstön kehittäjä, tutkija, kouluttaja ja kasvatus- ja yhteiskunnallisten aineiden opettaja. Opintosuoritusten arviointi: Arviointikriteerien perusteena on ajattelun abstraktius. Kandidaatin tasolla hyväksytty suoritus edellyttää asioiden ymmärtämistä ja soveltamista. Opiskelijan suorituksia arvioidaan siis sen perusteella, kuinka hyvin hän ymmärtää ja osaa soveltaa opiskeltavia asioita. Maisterin tasolla hyväksytty suoritus edellyttää kykyä arvioida, analysoida ja syntetisoida opiskeltavia asioita. Esimerkiksi tenttivastauksen arvosanoina tämä tarkoittaa seuraavaa: Arvosana Arvostelun perusteet 1 Yksirakenteinen Opiskelija on käsitellyt vastauksessaan vain yhtä tai vain hyvin harvoja asian kannalta relevantteja seikkoja. Ymmärtäminen on nimellistä. 2-3 Monirakenteinen Opiskelija tarkastelee asiaa monista eri näkökulmista, tuo esiin useita relevantteja aspekteja, mutta käsittelee niitä irrallaan toisistaan. Ymmärtäminen on asian kokonaisvaltaista hahmottamista, jossa ei vielä ole erittelevää otetta. 3-4 Relationaalinen Asiaa käsitellään monista näkökulmista, jotka kytketään toisiinsa ja niitä eritellään. 4-5 Laaja abstrakti (korkein oppimisen taso) Kuten edellinen. Lisäksi opiskelija laajentaa asian käsittelyä annetun informaation ulkopuolelle esimerkiksi tekemällä yleistyksiä, tarkastelemalla asiaa käsitteellisellä tasolla, tuomalla esiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tai pohtimalla asiaa sekä teoreettisesti että teoriaa käytäntöön soveltaen. Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön mukaan opintosuoritusten arvostelussa käytetään numeerista asteikkoa 0-5. Numeerisen asteikon sanalliset vastineet ovat seuraavat: erinomainen (5), kiitettävä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), välttävä (1), ei hyväksytty (0). Yleisperiaatteena on, että kaikki opintosuoritukset arvostellaan käyttäen edellä mainittua arvosteluasteikkoa. Vain hyvin

perustelluista syistä opintosuoritus voidaan rekisteröidä hyväksyttynä ilman arvosanaa. Näitä opintosuorituksia ovat esimerkiksi harjoittelut ja tutkielman tekemistä tukevat seminaarit. Tutkintosäännön mukaan opintokokonaisuudet (perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot) arvostellaan erikseen käyttäen numeerista asteikkoa. Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvaa tutkielmaa ei lueta osaksi opintokokonaisuutta, kun lasketaan opintokokonaisuuden arvosana. Tutkintotodistukseen merkitään syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman nimi, laajuus ja arvosana. Opintokokonaisuuksien arvosanat lasketaan osasuoritusten opintopisteiden painotettuna keskiarvona käyttämällä kahteen desimaaliin pyöristettyjä keskiarvoja. Opintokokonaisuuden arvosana määräytyy näiden keskiarvojen perusteella seuraavasti: 1,00 1,49 = 1 1,50 2,49 = 2 2,50 3,49 = 3 3,50 4,49 = 4 4,50 5,00 = 5 Mikäli opintosuoritukselle ei ole annettu arvosanaa, sitä ei oteta huomioon opintokokonaisuuden arvosanaa laskettaessa. Opintokokonaisuuden sisältöä tai arvosanaa ei voi muuttaa sen jälkeen, kun tutkinto on myönnetty. 1.1 KOULUTUKSEN TAVOITTEET 1.1.1 Kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Tiedot Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen peruskoulutusten kandidaatintutkinnon tavoitteena on, että opiskelija tuntee kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen peruskäsitteet ja keskeiset teoriat. Hän on perehtynyt näiden pääalueisiin kuten filosofis-historiallisiin perusteisiin, kasvatussosiologiaan sekä oppimisen ja kehityksen ydinsisältöihin. Opiskelija ymmärtää keskeisiä eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä kasvatuksen alueella. Kandidaatin identiteetti rakentuu tieteenalan tarjoaman ymmärryksen pohjalta. Opintojen tavoitteena on, että kandidaatti tuntee tieteellisen päättelyn, argumentoinnin ja kasvatustieteellisen tutkimuksen toteuttamisen perusteet. Hän tuntee ja tunnistaa kasvatustieteilijän työtehtäviä ja erilaisia rooleja. Hän saa perusvalmiudet koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen, oppimisprosessin ymmärtämiseen ja oppimisen ohjaamiseen eri oppimisteorioiden näkökulmasta. Opinnot antavat aineksia koulutettavien yksilöllisyyden kohtaamiseen erilaisissa oppimisympäristöissä. Taidot Kandidaatti osaa käyttää ja soveltaa tieteenalan peruskäsitteitä ja teorioita kasvatuksen, koulutuksen, opetuksen ja oppimisen ilmiöihin ja kysymyksiin. Hän osaa lukea oman alansa tieteellisiä julkaisuja ja arvioida niitä. Opiskelija oppii keskeiset laadulliset ja määrälliset tutkimusmenetelmät sekä niiden käyttämisen periaatteet. Ohjattu kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen tutkielma, jossa opiskelija osoittaa myös metodien hallintaa. Kandidaatti

osaa soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä pienimuotoisen aineiston hankintaan ja analysointiin sekä viestiä kirjallisesti ja suullisesti tutkimustuloksiaan. Kompetenssit Kandidaatti osaa hankkia, käsitellä ja tulkita kasvatustieteellistä tietoa kasvatusalan asiantuntijatehtävissä ja kykenee lähdekritiikkiin. Hän osaa toteuttaa pienimuotoisen tutkimuksen suunnittelun, toteutuksen ja tieteellisen kirjoittamisen osalta. Kandidaatti osaa sopeutua kasvatusalan työyhteisöön ja sen ammatilliseen vuorovaikutukseen sekä organisoida ryhmätyöskentelyä ja toimia ryhmässä. 1.1.2 Maisterin tutkinnon osaamistavoitteet Tiedot Maisterintutkinto luo edellytykset tieteellisen tiedon tuottamiseen sekä tieteellisten menetelmien ja teoreettisen tietämyksen soveltamiseen. Opinnot antavat valmiudet myös tieteelliseen jatkokoulutukseen. Kasvatustieteen maisterintutkinnon tarkoituksena kasvatustieteessä ja aikuiskasvatustieteessä on asiantuntijuuden syventäminen ja omien toimintamallien rakentaminen ammattialan työtehtäviä varten. Opinnot rakentavat pohjan osallistua kasvatusta ja koulutusta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun oman alan ja työn jatkuvana kehittäjänä. Maisteri tuntee joko kasvatus- tai aikuiskasvatustieteen viimeaikaista tutkimustietoa erityisesti pääaineensa vahvuusalueilta. Hän tuntee ihmistieteiden käytetyimmät laadulliset ja määrälliset tutkimusmenetelmät ja niiden sovellusalat. Maisteri tuntee kasvatusalan asiantuntijatehtäviä ja ammatteja sekä niissä vaadittavia ammatillisia valmiuksia. Hän kykenee eettiseen ajatteluun, johon hän voi työelämässä pohjata keskeiset ratkaisunsa. Taidot Syventävissä opinnoissa keskitytään pohtimaan kasvatusalan ilmiöiden teoreettista pohjaa laajemmin. Maisterintutkintoon sisältyy syventävää tutkimusmetodiikkaa sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen alueelta. Opiskelija oppii tieteellisen työskentelyn periaatteet ja käsityötaidot sekä osaa soveltaa niitä valitsemansa tutkimussuuntauksen puitteissa aineiston keruuseen, analyysiin ja tulosten raportointiin. Hän tunnistaa tutkimuseettiset kysymykset ja osaa ottaa ne huomioon tutkimuksen teossa. Maisteriopintojen tarkoituksena on lisätä opiskelijan kykyä ymmärtää kasvatuksen tai aikuiskasvatuksen historiallista, yhteiskunnallista ja filosofista perustaa. Opiskelija syventää kriittistä ajatteluaan tavalla, joka edistää hänen ammatillista kasvuaan. Tämä tekee hänelle mahdolliseksi toimia tieteellisen tiedon käytäntöön soveltajana. Maisteri osaa soveltaa ja edelleen kehittää omaksumaansa kasvatusalan asiantuntijatietoa käytännön työelämän vaihtelevissa ongelmanratkaisutilanteissa. Maisterilla on kasvatusalalla tarvittavat kieli- ja vuorovaikutustaidot. Hän osaa laatia asiantuntijaalustuksia huomioiden pedagogiset näkökulmat esityksessään. Kompetenssit Maisteri osaa soveltaa, syntetisoida ja arvioida kasvatustieteellistä tietoa oman alansa asiantuntijatehtävissä. Hän osaa toteuttaa alusta loppuun itsenäisesti tieteelliset kriteerit täyttävän tutkimuksen siten, että menetelmälliset ratkaisut ja johtopäätökset ovat asianmukaisia ja luotettavia. Hän osaa laatia julkaisukelpoisen raportin.

Maisteri osaa hakeutua oman alansa asiantuntijatehtäviin, kasvaa työyhteisönsä täysivaltaiseksi jäseneksi ja toimia siinä rakentavasti akateemisena kasvatustieteellisen tiedon välittäjänä. Maisteri osaa soveltaa saamaansa teoriatietoa käytännön koulutustyössään ja hallinnollisessa toiminnassaan. Hän hahmottaa ammatillista kasvuaan ja pystyy suuntaamaan maisteriopintojaan työelämään perehtymisensä pohjalta. Hän hahmottaa keskeisimmät työelämän käytännöt ja työskentelytavat. 1.2 KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJEN RAKENTEET 1.2.1 Kandidaatin tutkinnon rakenne Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (180 op) pohjautuu asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004, 7 10). YLEISOPINNOT Orientaatio- ja työelämäopinnot (15 op) KAIY001 Johdatus yliopisto-opiskeluun 4 op KAIY002 Tieto- ja viestintätekniikka 2 op TILP350 SPSS-kurssi 2 op KAIY005 Ammatillinen kasvu 3 op KAIY006 Kasvatustieteilijä työelämässä 4 op Kieli- ja viestintäopinnot (10 op) Äidinkielen viestintä (puheviestintä ja kirjoitusviestintä) Ruotsin kieli (suullinen ja kirjallinen taito) Vieras kieli (suullinen ja kirjallinen taito) 4 op 3 op 3 op KASVATUSTIETEEN JA AIKUISKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) (KASAIP) KTKP110 Kasvatustieteen filosofiset ja historialliset perusteet 5 op KTKP102 Kasvatustieteen psykologiset perusteet 5 op KTKP103 Kasvatustieteen sosiologiset perusteet 5 op KASP010 Kasvatustieteellinen tutkimus I 5 op KASP020 Kasvatusajattelu ja koulutuspolitiikka 5 op KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT (38 op) (KASAIN) tai AIKUISKASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT (38 op) (AIKAIA) Valitaan pääaineeksi joko kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede. Yhteiset opinnot pääaineopiskelijoille Tutkimusmenetelmäopinnot

Kasvatustieteellinen tutkimus II KTKA010 Laadulliset tutkimusmenetelmät 5 op KTKA020 Määrälliset tutkimusmenetelmät 5 op Sisältöopinnot Yhteiset sisältöopinnot KAIA021 Kasvatuksen ja aikuiskasvatuksen filosofis-historialliset lähestymistavat KAIA031 Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä KAIA041 Oppiminen ja kehitys 9 op Pääaineena kasvatustiede Kasvatustieteen valinnaiset sisältöopinnot 9 op 1. Koulutuksen suunnittelu ja oppimisen ohjaaminen KAIA061 Koulutuksen suunnittelu ja arviointi tai KAIA062 Oppimisen ohjaaminen 2. Koulutuksen yhteiskunnalliset ja historialliset/filosofiset kysymykset KASA027 Länsimaisen sivistyksen juuret tai KASA035 Kasvatus ja modernisaatio 3. Kasvatus ja oppiminen KASA047 Oppiminen ja vuorovaikutus tai KASA037 Perhe ja vanhemmuus Tutkielmaopinnot KASA098 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op KASA099 Kandidaatin kypsyysnäyte (maturiteetti) - Pääaineena aikuiskasvatustiede Aikuiskasvatustieteen valinnaiset sisältöopinnot 9 op 1. Koulutuksen suunnittelu ja oppimisen ohjaaminen KAIA061 Koulutuksen suunnittelu ja arviointi tai KAIA062 Oppimisen ohjaaminen 2. Ammatillisuus ja työ AIKA051 Ammatillinen aikuiskoulutus ja työssä oppiminen tai AIKA057 Henkilöstön kehittäminen yhteisöissä ja työorganisaatioissa 3. Aikuiskasvatuksen sosiaaliset ja kulttuuriset kentät AIKA058 Identiteettien rakentaminen aikuisten elämänkentillä tai AIKA059 Aikuiskoulutuksen yhteiskunnalliset haasteet Tutkielmaopinnot AIKA098 Proseminaari ja kandidaatin tutkielma 10 op AIKA099 Kandidaatin kypsyysnäyte (maturiteetti) -

SIVUAINEOPINNOT JA VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT (92 op) KK-tutkintoon tulee sisältyä ainakin yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (vähintään 60 op), ks. 3.4 Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot. 2.2 Maisterin tutkinnon rakenne Kasvatustieteen maisterin tutkinto (120 op) pohjautuu asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004, 12 16). Valitaan pääaineeksi joko kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede. YLEISOPINNOT (5 op) KAIY004 Maisteri-HOPS 2 op Kieli- ja viestintäopinnot 3 op KASVATUSTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 op) (KASSYV )TAI AIKUISKASVATUSTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 op) (AIKSYA) Orientoivat opinnot KAIS001 Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteellinen asiantuntijuus 4 op Tutkimusmenetelmäopinnot KASVATUSTIETEELLINEN TUTKIMUS III KTKS010 029 Laadulliset erityismenetelmäopinnot KTKS030 049 Määrälliset erityismenetelmäopinnot 10 op Kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen sisältöopinnot KASS020 040 Kasvatustieteen sisältöopinnot 16 op AIKS020 050 Aikuiskasvatustieteen sisältöopinnot 16 op Työelämäopinnot KAIS090 Harjoittelu ja harjoitteluseminaari 10 op Tutkielmaopinnot KAIS095 Pro gradu seminaari I 5 op KAIS096 Pro gradu seminaari II 5 op KAS/AIKS098 Pro gradu tutkielma 30 op KAS/AIKS099 Maisterin kypsyysnäyte (maturiteetti) - SIVUAINEOPINNOT JA VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT (35 op) (vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää ylimääräistä harjoittelua 5-10 op) Suositellaan yhden perusopintokokonaisuuden (25 op) suorittamista. Ks. 4.4 Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot.

1.3 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 1.3.1 Yleisopinnot Orientaatio- ja työelämäopinnot (15 op) Opintojen alussa keskitytään opiskelijan oman osaamisen suunnitteluun ja arviointiin sekä opiskelutaitojen kehittymiseen: Opiskelija laatii opettajatutorin avustuksella henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) sekä tutustuu tietotekniikan perusteisiin, erilaisten tietokantojen käyttöön sekä tilastolliseen tietojenkäsittelyohjelmaan (SPSS). Työelämäopintojen kursseilla KAIY005 ja KAIY006 tutustutaan työelämään, pohditaan omaa ammatillista identiteettiä sekä päivitetään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. HOPS:n päivittäminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden pohtia tavoitteitaan ja toiveitaan ammatillisesta urasta. KTKO101 JOHDATUS YLIOPISTO-OPISKELUUN Suoritustavat: Ajoitus: Arviointi: Vastuuyksikkö: 4 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija - on orientoitunut yliopistoympäristöön ja omaan tieteenalaan - on tietoinen yliopisto-opiskelussa tarvittavista opiskelutaidoista ja on motivoitunut käyttämään niitä opinnoissaan - tuntee yliopistolaitoksen tarjoamat opintopalvelut - omaa valmiuksia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimiseen ja päivittämiseen sekä itseohjautuvaan monimuotoiseen opiskeluun Opintojakson tavoitteena on auttaa uusia opiskelijoita tutustumaan yliopistoympäristöön, kasvatustieteeseen ja aikuiskasvatustieteeseen tieteenalana, integroitumaan yliopistoon ja sitoutumaan yliopisto-opintoihin laatimalla henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). luennot, tutorryhmät ja opiskelusuunnitelma. HARJULA, L. & HYTÖNEN, M-L. 2004. Harvinaisesta moninaiseksi. Jyväskylän yliopisto. JAKKU-SIHVONEN, R. 2005. Uudenlaisia maistereita: kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja. Jyväskylä: PS-kustannus. (sivut 1 184) YLIJOKI, O-H. 1998 (tai uudemmat). Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio. Tampere: Vastapaino. 1. opintovuoden syyslukukausi hyväksytty hylätty kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustieteiden laitos / kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede, yliopiston kirjasto, yliopiston kielikeskus, tietohallintokeskus, opintotuki, ylioppilaskunta, ylioppilaiden terveydenhuolto, yliopistoliikunta KAIY002 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA 2 op Tieto- ja viestintätekniikan kurssi perehdyttää tietotekniikan perusteisiin ja resurssienhallintaan sekä tarkoituksenmukaisten sovellusohjelmien käyttöön. Harjoituksissa keskitytään työvälineohjelmistojen käytön harjoitteluun (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka), Optima-oppimisympäristöön sekä kurssi- ja opintotietojärjestelmään (Korppi).

Suoritustavat: Ajoitus: Arviointi: Vastuuyksikkö: demonstraatiot (12 t), tai korvaavia opintoja suositellaan suoritettavaksi 1. opintovuoden syyslukukautena hyväksytty hylätty kasvatustieteiden laitos / kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede TILP350 SPSS-KURSSI 2 op Edeltävät opinnot: Joko matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kurssit Tilastotieteen peruskurssit 1 ja 2 tai Tilastomenetelmien peruskurssi tai kasvatustieteen laitoksen kurssi KASA010 Kasvatustieteellinen tutkimus II tai KTKA020 Määrälliset tutkimusmenetelmät (5 op). Tilastollisen tietojenkäsittelyn (SPSS) kurssilla perehdytään seuraaviin asioihin: Ohjelman rakenne. Aineistotaulukon muodostaminen ja muokkaaminen. Havaintoyksikköjen ryhmittely, osajoukon poimiminen. Havaintoaineistojen yhdistely. Tilastomenetelmien peruskurssin sisältämiä tunnuslukuja, testejä ja analyysejä. Kuvioiden ja taulukoiden muokkaaminen. Yhteydet muihin sovelluksiin. Suoritustavat: a) osallistuminen kurssille = luentoja ja harjoituksia 12t TAI b) itsenäisesti tehty harjoitustyö Ajoitus: viimeistään proseminaarin aikana Arviointi: hyväksytty hylätty Vastuuyksikkö: matematiikan ja tilastotieteen laitos KAIY005 AMMATILLINEN KASVU 3 op Työelämäopintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille näkemys työelämästä, mitä on kasvatustieteellinen osaaminen työelämän näkökulmasta sekä koulutusalan erilaisista työtehtävistä ja rooleista. Luennoilla vierailevat eri työtehtävissä toimivat kasvatustieteilijät. Opintojakson aikana opiskelija rakentaa kuvaa akateemisesta asiantuntijuudestaan ja mahdollisista työuristaan. Opintojakso antaa opiskelijalle valmiuksia omaan ammatilliseen kasvuun, ammatillisen identiteetin pohdintaan ja opintojen suunnitteluun. Opintojakson aikana opiskelija täydentää omaa HOPS:iansa oppimispäiväkirjan avulla sekä käy tämän pohjalta HOPS-keskustelun opettajatuutorinsa kanssa. Suoritustavat: luennot (16t) ja oppimispäiväkirja. Erityisestä syystä vaihtoehtoisena suoritustapana essee. ETELÄPELTO, A. & ONNISMAA, J. (toim.) 2006. Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Helsinki: Kansanvalistusseura. TYNJÄLÄ, P., VÄLIMAA, J. & MURTONEN, M. (toim.) 2004. Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Jyväskylä: PS-kustannus. Ajankohtaisia artikkeleita. Ajoitus: suositellaan suoritettavaksi aineopintojen aikana. Jaksot KAIY005 ja KAIY006 järjestetään ja suoritetaan peräkkäisissä periodeissa kevätlukukaudella. Arviointi: hyväksytty hylätty Vastuuyksikkö: kasvatustieteiden laitos / kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede KAIY006 KASVATUSTIETEILIJÄ TYÖELÄMÄSSÄ 4 op

Opiskelija tutustuu työelämään ja johonkin työympäristöön kasvatustieteilijälle mahdollisia työtehtäviä ja rooleja havainnoimalla. Opintojakso syventää oman ammatillisen identiteetin pohdintaa ja antaa välineitä opintojen suunnitteluun ja suuntaamiseen. Orientoivassa seminaarissa opiskelija määrittelee perehtymisen kohteensa sekä sellaisia kysymyksiä, joihin hän lähtee etsimään vastauksia työympäristöstä osallistuvan havainnoinnin ja uratarinatyöskentelyn avulla. Lopuksi opiskelija raportoi työelämähavainnoistaan, joita esitellään myös toisille opiskelijoille loppuseminaarissa. Suoritustavat: seminaarit (12t), työelämään tutustuminen ja raportti. Erityisestä syystä vaihtoehtoisena suoritustapana essee / opiskelijoiden tutustuttaminen omiin työtehtäviin + raportti. sovitaan opintojakson yhteydessä Ajoitus: suositellaan suoritettavaksi aineopintojen aikana KAIY005 kurssin jälkeen. Arviointi: hyväksytty hylätty Vastuuyksikkö: kasvatustieteiden laitos / kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Kieli- ja viestintäopinnot (10 op) Kieli- ja viestintäopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävät valmiudet tieteelliseen viestintään sekä mahdollisuudet oman alan kehityksen seuraamiseen opiskelemillaan kielillä. Tarkoituksenmukaista on integroida opinnot mahdollisuuksien mukaan kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen aineopintoihin. Viestintäopintoihin sisältyy opintoja suomen ja ruotsin kielellä sekä yhdellä vieraalla kielellä. Viestintäopinnot sisältävät sekä suullisen että kirjallisen taidon opiskelun. Ylimääräisiä kieli- ja viestintäopintoja voi liittää myös osaksi vapaasti valittavia opintoja. Opiskelijan tulee asetuksen (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 19.8.2004) mukaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Kasvatustieteiden tiedekunnan yhteisten periaatteiden mukaisesti kieli- ja viestintäopintoja suoritetaan seuraavasti: Kieli- ja viestintäopintoja tulee olla yhteensä 13 op, joista kandidaatin tutkintoon vaaditaan yhteensä 10 op: äidinkielen puhe- ja kirjoitusviestintä 4 op toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 3 op vieraan kielen suullinen ja kirjallinen taito 3 op ÄIDINKIELEN VIESTINTÄ Tavoiteet: 4 op Puheviestintä: Opiskelija hallitsee äidinkielen viestinnän perusasiat. Hän perehtyy käsitteisiin, ilmiöihin ja erilaisiin lähestymistapoihin. Opiskelija oppii ymmärtämään viestinnän ja vuorovaikutuksen merkityksen opettajaksi kehittymisessään ja opettajan ammattitaidossa sekä kehittää omia viestintä-, havainnointi- ja vuorovaikutustaitojaan. Kirjoitusviestintä: Opiskelija perehtyy keskeisiin kirjoitusviestinnän asiatyylin Kirjoitelmatyyppeihin, prosessikirjoittamiseen tiedon jäsentämisen välineenä ja keskeisiin oikeakielisyyskäytänteisiin sekä oman alan tieteelliseen viestintään.

Vastuuyksikkö: Kielikeskus RUOTSIN KIELI: XRU0502/XRU0503 AKADEMISK SVENSKA, SKRIFTLIG OCH MUNTLIG Esitiedot: 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija - osaa viestiä pääosin ymmärrettävästi omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä - hallitsee riittävän oman alan ja yleiskielen sanaston rutiininomaisesta tilanteesta suoriutumiseen - löytää ja ymmärtää pääkohdat oman tieteenalansa tekstistä - ymmärtää yleistä sekä alakohtaista puhuttua ruotsia - osaa kirjoittaa yhtenäistä ja ymmärrettävää oman alansa tekstiä - osaa pitää suullisen alustuksen oman alan aiheesta - osaa ääntää ymmärrettävästi - osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa ja on aloitteellinen - osaa varmistaa ymmärtäneensä keskustelua ja pyytää täsmennystä sanottuun - osaa hyödyntää kielellisiä ja sisällöllisiä apuvälineitä, kuten sanakirjoja, kielioppeja ja Internetiä. Lukiokurssi tai vastaavat tiedot (taitotaso B1). Mikäli olet epävarma riittääkö kielitaitosi akateemisen ruotsin kurssille, voit tehdä tasotestin ja siitä saamasi tuloksen mukaisesti osallistua joko suoraan Akademisk svenska -kurssille tai parantaa kielitaitoasi valmentavilla kursseilla (XRUX005, XRUX006 tai XRU0008). Tasotestistä löydät lisätietoa Kielikompassista > opetus > ruotsi > tasotesti. Kurssin suositeltava ajankohta 2. tai 3. opintovuotena. Sisältö: Tutkintoon vaadittava ruotsin kielen taito (laki 424/2003, asetus 481/2003). - arkipäivän viestintätilanteisiin ja alakohtaisiin teemoihin liittyvää harjoittelua pienryhmissä ja pareittain - oman alan ruotsinkieliseen sanastoon perehdyttäminen eri tietolähteiden avulla - oman suullisen alustuksen pitäminen ja kirjallisten esitysten laatiminen. Suoritustapa: Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista, itseopiskelutehtävien tekemistä, suullisen alustuksen pitämistä ja kirjallisen loppukokeen läpäisemistä. Arviointi: Perustuu yleiseurooppalaisen viitekehyksen arviointiasteikkoon ja valtionhallinnon virkamiehiltä vaadittavaan tutkintoon. Kurssi arvioidaan arvosanoilla TT (viitekehyksen B1) ja HT (viitekehyksen B2-C1). Oppimista seurataan ja arvioidaan jatkuvan näytön, alustuksen ja kirjallisten töiden avulla. Itse- ja vertaisarviointia tapahtuu parin kanssa ja ryhmässä. Vastuuyksikkö: Kielikeskus VIERAS KIELI: XENK002 ACADEMIC READING AND COMMUNICATION SKILLS 3 op By the end of the course you can - select and apply strategies in different reading, speaking and listening situations, distinguishing between formal and informal situations in academic and workplace contexts - work purposefully in groups, negotiating and building on the contributions of others to complete tasks - present information clearly and persuasively to others - locate and retrieve information in your field from a variety of resources (e.g. libraries catalogues, databases, Internet)

Sisältö: Arviointi: Vastuuyksikkö: - identify the purposes of texts, analysing and evaluating how writers structure and organise ideas to shape meaning for particular audiences and readers - compare and summarise information from different texts and use it to form your ideas, arguments and opinions - use dictionaries and online tools critically for developing your vocabulary and field-specific vocabulary - be aware of different cultural norms and communication styles that may lead to misunderstanding or conflict. This course is designed to develop academic reading, communication and presentation skills for academic and professional contexts relating to your own field and future profession. Effective strategies for critical reading and research reporting are also included. 1-5. Attendance and active participation, successful completion of assignments. Kielikeskus Ohjelmatiedot ja arviointi: ks. tarkemmin yliopiston kielikeskuksen www-sivut http://kielikeskus.jyu.fi/ ja Korpissa olevat kielikeskuksen opetusohjelmatiedot. 1.4 KASVATUSTIETEEN JA AIKUISKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT Pää-ja sivuaineopiskelijat suorittavat opinnot samoilla vaatimuksilla. Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot on vapaa sivuaine. Opintojaksojen suoritustavat ilmoitetaan lukukausittain www-sivuilla ja Korpissa. Opintokokonaisuus (25 op) koostuu viidestä opintojaksosta, jotka suoritetaan 5 op:n kokonaisuuksina: Kasvatustieteiden yhteiset opintojaksot: KTKP110 Kasvatustieteen filosofiset ja historialliset perusteet 5 op KTKP102 Kasvatustieteen psykologiset perusteet 5 op KTKP103 Kasvatustieteen sosiologiset perusteet 5 op Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opintojaksot: KASP010 Kasvatustieteellinen tutkimus I 5 op KASP020 Kasvatusajattelu ja koulutuspolitiikka 5 op Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden tiedekunta (KTKP-koodi) ja kasvatustieteiden laitos / kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede (KASP-koodi). Kasvatustieteiden tiedekunnan 20.6.2005 sekä 24.3.2010 tekemän päätöksen mukaan kaikki keskeneräisten opintokokonaisuuksien suoritukset vanhenevat 10 vuodessa ja ne tulee täydentää vastaamaan kulloinkin voimassa olevia tutkintovaatimuksia tentaattoreiden ohjeiden mukaisesti. Sääntö koskee myös avointa yliopistoa. KTKP110 KASVATUSTIETEEN FILOSOFISET JA HISTORIALLISET PERUSTEET 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija - tunnistaa, minkälaisia maailmankatsomuksellisia valintoja ja arvositoumuksia kasvatus edellyttää

KTKP102 KTKP103 - näkee yhtymäkohtia kasvatuksellisten käytäntöjen ja käsitteellisten edellytysten välillä. PUOLIMATKA, T. 2010. Kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat minuuden rakentamisen filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä. JA RINNE, R. KIVIRAUMA J. & LEHTINEN, E. 2000 (tai uudemmat). Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY. TAI SILJANDER, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: Otava. KASVATUSTIETEEN PSYKOLOGISET PERUSTEET 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija - osaa kuvailla kehitys- ja kasvatuspsykologian keskeiset käsitteet ja teoreettiset perusteet - osaa selittää ihmisen oppimista motivationaalisena ja vuorovaikutuksellisena prosessina - osaa tulkita ihmisen elämän tapahtumia laajemmassa kehityksellisessä perspektiivissä ja määritellä, mitä työssä oppimisella ja työhön liittyvällä identiteetillä tarkoitetaan. LEHTINEN, E. & KUUSINEN, J. 2001. Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY. TAI LEHTINEN, E., KUUSINEN, J. & VAURAS, M. 2007. Kasvatuspsykologia. Luvut 1-8. Helsinki: WSOY. JA ETELÄPELTO, A., COLLIN, K. & SAARINEN, J. (toim.) 2007. Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY. TAI NURMI, J-E., AHONEN, T., LYYTINEN, H., LYYTINEN, P., PULKKINEN, L. & RUOPPILA, I. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY. KASVATUSTIETEEN SOSIOLOGISET PERUSTEET 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija - tietää keskeisiä kasvatussosiologian käsitteitä ja teoreettisia ajattelutapoja, - kykenee erittelemään erilaisia lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden ilmiöitä sekä antamaan niistä esimerkkejä sekä - osaa selittää ja tulkita perheen, koulun ja muiden kasvatusinstituutioiden merkitystä yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. ANTIKAINEN, A., RINNE, R. & KOSKI, L. 2000 tai uudemmat. Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (luvut 1-2, 5-6, 8, 11) TAI ANTIKAINEN, A. 1998. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Helsinki: WSOY. JA ANTIKAINEN, A., RINNE, R. & KOSKI, L. 2000 (tai uudemmat). Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY. (luvut 3 4, 7, 9 10) TAI SANKARI, A. & JYRKÄMÄ, J. (toim.) 2001. Lapsuudesta vanhuuteen iän sosiologiaa. Tampere: Gummerrus. TAI SUORANTA, J., KAUPPILA, J., REKOLA, H., SALO, P. & VANHALAKKA, M. 2008 (2. korjattu ja uudistettu painos). Aikuiskasvatuksen risteysasemalla. Johdatus aikuiskasvatukseen. Joensuun yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus.

KASP010 KASVATUSTIETEELLINEN TUTKIMUS I 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija - tuntee tieteellisen ajattelun perusteet ja sen erot arkiajatteluun - tuntee kasvatustieteelliseen tutkimukseen liittyvät tieteenfilosofiset peruskäsitteet - osaa kuvata tutkimusprosessin vaiheet ja niihin liittyvät päätöksenteon perusteet - osaa eritellä ja vertailla määrällistä ja laadullista tutkimusta - osaa poimia tutkimusraportista keskeisen informaation ja tulkita sitä. Suoritetaan teos: ESKOLA, J. & SUORANTA, J. 1998 (tai uudemmat). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. ja yksi seuraavista teoksista: ALKULA, T., PÖNTINEN, S. & YLÖSTALO, P. 1994 (tai uudemmat). Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Helsinki: WSOY. (sivut 1 219) TAI METSÄMUURONEN, J. 2003 tai 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp. Luvut I ja V kokonaan, luku II: kappaleet 8-12. TAI METSÄMUURONEN, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: opiskelijalaitos. Helsinki: International Methelp. Luku I: kappaleet 1-7, luku II: kappaleet 10 14, luku V kokonaan. Oheislukemistona pääaineopiskelijoille: HIRSJÄRVI, S., REMES, P. & SAJAVAARA, P. 1997 (tai uudemmat). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. KASP020 KASVATUSAJATTELU JA KOULUTUSPOLITIIKKA 5 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija - osaa määritellä ja kuvailla erilaisia aikuiskasvatustieteen lähestymistapoja ja koulutuspoliittisia ajatussuuntia - kykenee erottamaan kasvatusta koskevat arkiuskomukset tieteellisesti suuntautuneesta ajattelusta. Valitaan kaksi seuraavista teoksista: Aikuiskasvatustieteellinen ajattelu: COLLIN, K. & PALONIEMI, S. (toim.) 2007. Aikuiskasvatus tieteenä ja toimintakenttinä. Jyväskylä: PS- kustannus. Kansanomainen kasvatusajattelu HIRSJÄRVI, S. & LAURINEN, L. 2004. Lempeästi mutta lujasti: suomalaisia sanontoja ja arkiuskomuksia kasvatuksesta. Helsinki: WSOY. Tieteellinen ajattelu: KAKKURI-KNUUTTILA, M. (toim.) 1998. Argumentti ja kritiikki: lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot. Luvut 1 3, 5 7. Helsinki: Gaudeamus. Koulutuspoliittinen ajattelu: AHONEN, S. 2003. Yhteinen koulu Tasa-arvoa vai tasapäisyyttä. Tampere: Vastapaino.

1.5 KASVATUSTIETEEN JA AIKUISKASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT Pää- ja sivuaineopiskelijat suorittavat opinnot samoilla vaatimuksilla. Edeltävät opinnot: pääaineopiskelijoilla kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot vähintään arvosanalla hyvä. Jos kokonaisuuden arvosana on hyväksytty, vastaa se hyviä tietoja. sivuaineopiskelijoilla kasvatustieteen ja/tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot vähintään arvosanalla hyvä sekä kasvatustieteen/aikuiskasvatustieteen aineopintojen opinto-oikeus. Valitaan pääaineeksi joko kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede. Aineopinnot koostuvat sisältöopinnoista sekä tutkimusmenetelmä- ja tutkielmaopinnoista (38 op). Tutkimusmenetelmäopinnot (10 op) jakaantuvat laadullisiin ja määrällisiin menetelmiin ja ne ovat yhteiset kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoille. Sisältöopintoja suoritetaan yhteensä 18 op. Sisältöopinnot muodostuvat kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen yhteisistä opintojaksoista (9 op) sekä pääaineen mukaisista valinnaisista opinnoista (9 op). Tutkielmaopinnoissa (10 op) pääaineopiskelijat kirjoittavat kandidaatin tutkielman ja kandidaatin kypsyysnäytteen. Kasvatustieteen aineopintojen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy kasvatustieteen teoreettisiin näkökulmiin, joiden avulla tarkastellaan laaja-alaisesti kasvatustieteen tutkimuskohteita ja kasvatustieteellisiä ilmiöitä. Aikuiskasvatustieteen opinnoissa korostuvat aikuisten kasvuun, kehitykseen, oppimiseen ja identiteetin rakentamiseen sekä niiden tukemiseen liittyvät sisällöt niin yksilöllisellä, yhteisöllisellä kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Tarkastelun keskiössä ovat aikuisten elämänalueet kuten työ, koulutus ja yhteiskunnallisilla foorumeilla tapahtuva toiminta. Koulutuksen tavoitteena on aikuiskoulutuksen ja -kasvatuksen haasteiden ymmärtämiseksi kehittää maailmankuvaltaan laajaalaisia ja sosiaalista todellisuutta tulkitsemaan kykeneviä asiantuntijoita, jotka hallitsevat syvällisesti aikuisten kasvuun, kehitykseen ja identiteetin rakentamiseen liittyvän tietoperustan. Kasvatustieteiden tiedekunnan 20.6.2005 ja 24.3.2010 tekemän päätöksen mukaan kaikki keskeneräisten opintokokonaisuuksien suoritukset vanhenevat 10 vuodessa ja ne tulee täydentää vastaamaan kulloinkin voimassa olevia tutkintovaatimuksia tentaattoreiden ohjeiden mukaisesti. Sääntö koskee myös avointa yliopistoa. TUTKIMUSMENETELMÄOPINNOT (10OP) KASVATUSTIETEELLINEN TUTKIMUS II 10 op Menetelmäopinnot jakautuvat laadullisen ja määrällisen tutkimuksen perusteisiin (5 op + 5 op). Opintojaksoilla tutustutaan alustavasti alan keskeisiin tutkimusmetodeihin ja keskitytään erityisesti tutkimusaineistojen keräämisen harjoitteluun. Opintojaksot antavat menetelmälliset valmiudet kandidaatin työn tekemiseen. Tutkimusmenetelmäopinnot koostuvat seuraavasta kahdesta opintojaksosta (KTKA010 ja KTKA020). Ajoitus: Ennen proseminaariin osallistumista tulee olla suoritettuna vähintään joko opintojakso KTKA010 Laadulliset tutkimusmenetelmät (5 op) tai KTKA020 Määrälliset tutkimusmenetelmät (5 op). KTKA010 LAADULLISET TUTKIMUSMENETELMÄT

5 op : - kuvailla laadullisen tutkimuksen keskeiset tieteenfilosofiset lähtökohdat, laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet ja tutkimusprosessin etenemisen perusperiaatteet, - käyttää haastattelua ja havainnointia aineistonkeruumenetelminä, - luokitella, teemoitella ja tyypitellä laadullista aineistoa sekä - vertailla laadullisten tutkimusten raporttien metodikuvauksia ja erilaisia lähestymistapoja. PATTON, M. Q. 2002. Qualitative research and evaluation methods. 3. painos. Thousand Oaks: Sage. (soveltuvin osin) JA TUOMI, J. & SARAJÄRVI, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Arviointi: 0 5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos tai OKL: opiskelija voi suorittaa KTKA010 kurssin tilalla myös kurssin OKLA610 Tutkimusmetodiikka- ja viestintä. Suoritustavat: Luennot 20 t, demonstraatiot 10 t, luento- ja kirjallisuustentti sekä demonstraatioihin liittyvät tehtävät/ harjoitustyö. Opintojakso suoritetaan saman periodin aikana joko syys- tai kevätlukukaudella. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa menetelmäopinnot näyttökokeena tai sopimalla muusta suoritustavasta menetelmistä vastaavan opettajan kanssa. Tarkemmat ohjeet näyttökokeesta: https://www.jyu.fi/edu/laitokset/kas/opiskelu/info/nayttokoe KTKA020 MÄÄRÄLLISET TUTKIMUSMENETELMÄT 5 op : - laatia tutkimussuunnitelman määrällisen tutkimuksen periaatteiden ja käytänteiden mukaisesti, - kerätä numeerisen tutkimusaineiston, esittää ja raportoida sitä tilastollisen kuvailun keinoin ja käyttää tilastollisina analyysimenetelminä khin neliötä, t- testiä, u-testiä, varianssianalyysiä ja korrelaatiokertoimia, - soveltaa tilastollisen tutkimuksen raportoinnin ohjeita sekä - soveltaa tutkimuksen teon eettisiä periaatteita. HIRSJÄRVI, S., REMES, P. & SAJAVAARA, P. 2005 (tai uudemmat). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. (soveltuvin osin)metsämuuronen, J. 2005 (tai uudemmat). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp. (soveltuvin osin) Arviointi: 0 5 Vastuuyksikkö: Kasvatustieteiden laitos Suoritustavat: Luennot 20 t, demonstraatiot 10 t, luento- ja kirjallisuustentti sekä demonstraatioihin liittyvät tehtävät/ harjoitustyö. Opintojakso suoritetaan saman periodin aikana joko syys- tai kevätlukukaudella. Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa menetelmäopinnot näyttökokeena tai sopimalla muusta suoritustavasta menetelmistä vastaavan opettajan kanssa. Tarkemmat ohjeet näyttökokeesta: https://www.jyu.fi/edu/laitokset/kas/opiskelu/info/nayttokoe SISÄLTÖOPINNOT (18 OP)

Kaikki kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijat suorittavat yhteiset sisältöopinnot (3 x 3 op). Valinnaiset sisältöopinnot (3 x 3 op) suoritetaan pääaineen mukaan. Valinnaisia opintojaksoja suoritetaan siten, että jokaiselta kolmelta temaattiselta osa-alueelta valitaan yksi opintojakso. Sisältöopintojen vaihtoehtoisia suoritustapoja ovat: Opetukseen osallistuminen Opintojaksoihin järjestettävä opetus vaihtelee lukukausittain. Sisältökursseista ilmoitetaan wwwsivuilla ja tarkemmat tiedot kursseista julkaistaan Korpissa. Kurssitiedoissa ilmoitetaan opetusohjelmatietojen lisäksi sisältökuvaus, opetustuntimäärät, opetusmuodot (esim. luentosarja, teemaseminaari, ohjattu lukupiiri) ja kurssin suoritustavat (esim. luentotentti, essee, oppimispäiväkirja, raportti). Kirjatentti tiedekunnan yleisinä kuulustelupäivinä Tentteihin ilmoittaudutaan Korpin kautta. Esseetehtävä Tehtävästä sovitaan opintojakson vastuuopettajan kanssa. Myös muun kuin teosluettelossa mainitun kirjan valitseminen on mahdollista (sovitaan vastuuopettajan kanssa). Esseen kirjoittamisohjeet www-sivuilla kohdassa Opiskelu-info. Vastuuopettajat ja kunkin jakson suoritustapa kerrotaan www-sivuilla. Opintojaksot suoritetaan kokonaisuuksina, ei yksittäisinä teoksina. Mikäli sisältöopintojaksoon järjestetään opetusta, kyseisen opintojakson suorittamista muilla vaihtoehtoisilla tavoilla saman lukukauden aikana ei suositella. Ajoitus: suoritusjärjestys vapaa Arviointi: 0-5 Vastuuyksikkö: kasvatustieteiden laitos / kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen yhteiset sisältöopinnot (9 op) KAIA021 Kasvatuksen ja aikuiskasvatuksen filosofis-historialliset lähestymistavat KAIA031 Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä KAIA041 Oppiminen ja kehitys KAIA021 KASVATUKSEN JA AIKUISKASVATUKSEN FILOSOFIS-HISTORIALLISET LÄHESTYMISTAVAT 3 op - esitellä kasvatusfilosofian historian päälinjoja ja eettisiä periaatteita - vertailla kasvatusfilosofisia teorioita keskenään - analysoida kasvatuskäytäntöjä niiden filosofisten edellytysten valossa Valitaan yksi teos seuraavista: HUHMARNIEMI, R., SKINNARI S. & TÄHTINEN, J. (toim.) 2001. Platonista transmoderniin: juonteita ihmisyyteen, ihmiseksi kasvamiseen, oppimiseen, kasvatukseen ja opetukseen. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura. (sivut 1-400) PUOLIMATKA, T. 1996 (2. uud. painos). Kasvatus ja filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä. BOWEN, J. 1974/1987. Theories of education: studies of significant innovation in Western educational thought. Sidney: Wiley. (sivut 164-437) sekä toinen seuraavista teoksista: JARVIS, P. 1999. Ethics and education for adults in a late modern society. Leicester: NIACE.

NODDINGS, N. 2003. Caring: a feminine approach to ethics and moral education. Berkeley, California: University of California Press. KAIA031 KAIA041 KASVATUSSOSIOLOGIAN SUUNNANNÄYTTÄJIÄ 3 op - esitellä kasvatussosiologian ajankohtaisen keskustelun teemoja ja tunnistaa kasvatussosiologian tunnetuimmat teoreetikot - vertailla perustavimpia kasvatussosiologian nykyteorioita - soveltaa yhteiskunnallista lähestymistapaa kasvatuksen ja oppimisen kysymyksiin. Valitaan toinen seuraavista teoksista: DEMAINE, J. (toim.) 2001. Sociology of education today. Basingstoke: Palgrave. JARVIS, P. (toim.) 2001. Twentieth century thinkers in adult & continuing education. Lontoo: Kogan Page. (sivut 113 310) sekä yksi seuraavista teoksista: AITTOLA, T. (toim.) 1999. Kasvatussosiologian teoreetikoita: uudesta kasvatussosiologiasta oppimisen kriittiseen tarkasteluun. Helsinki: Gaudeamus. FREIRE. P. 2005. Sorrettujen pedagogiikka Tampere: Vastapaino. GIROUX, H. & MCLAREN, P. 2001. Kriittinen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. SENNETT, R. 2002. Työn uusi järjestys: miten uusi kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta. Tampere: Vastapaino. OPPIMINEN JA KEHITYS 3 op - kuvata keskeisiä teorioita ja tutkimustuloksia siitä, miten ja millaisissa oppimisympäristöissä ihmiset omaksuvat ja oppivat erilaisia tietoja ja taitoja - soveltaa oppimista ja kehitystä koskevia teorioita erilaisiin käytännön oppimisja opetustilanteisiin. Valitaan toinen seuraavista teoksista: DRISCOLL, M. 1994. Psychology of learning for instruction. Boston: Allyn and Bacon. MERRIAM, S.B. & CAFFARELLA, R. S. 1991 (tai uudemmat). Learning in adulthood: a comprehensive guide. San Francisco: Jossey-Bass. sekä toinen seuraavista teoksista: SUGARMAN, L. 2005. Life-Span Development: Frameworks, accounts and strategies. JARVIS, P., HOLFORD J. & GRIFFIN, C. 2003. The theory and practice of learning. Lontoo: Kogan Page. Pääaineena kasvatustiede Kasvatustieteen valinnaiset sisältöopinnot (9 op) Opiskelija valitsee yhteensä 9 op (3 x 3 op) valinnaisia opintojaksoja siten, että jokaiselta kolmelta temaattiselta osa-alueelta suoritetaan yksi opintojakso: 1. Koulutuksen kehittäminen ja oppimisen ohjaaminen

KAIA061 KAIA062 Koulutuksen arviointi ja kehittäminen tai Oppimisen ohjaaminen 2. Koulutuksen yhteiskunnalliset ja historialliset/filosofiset kysymykset KASA027 Länsimaisen sivistyksen juuret tai KASA035 Kasvatus ja modernisaatio 3. Kasvatus ja oppiminen KASA047 Oppiminen ja vuorovaikutus tai KASA037 Perhe ja vanhemmuus 1. Koulutuksen kehittäminen ja oppimisen ohjaaminen KAIA061 KOULUTUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 3 op - tunnistaa koulutuksen arvioinnin ja kehittämisen teoreettisia periaatteita ja lähestymistapoja - kuvailla koulutuksen arvioinnin ja kehittämisen keskeisiä toimintatapoja - vertailla ja arvioida erilaisia koulutuksen arviointi- ja kehittämistapoja. Suoritetaan teos: FETTERMAN, D. M. & WANDERSMAN, A. 2004. Empowerment evaluation principles in practice. New York: Guilford. sekä toinen seuraavista teoksista: JAKKU-SIHVONEN, R. & HEINONEN, S. 2001. Johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin. Helsinki: Opetushallitus. LYYTINEN, H. K. & RÄISÄNEN, A. (toim.) 2005. Kehittämissuuntaa arvioinnista. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 6. TAI KAIA062 OPPIMISEN OHJAAMINEN 3 op - kuvata erilaisia oppimisen ja ohjauksen teoreettisia lähestymistapoja - tunnistaa ohjauksen keskeisiä työtapoja - kuvata ja arvioida oppimisteorioiden ja erilaisten työtapojen välisiä yhteyksiä. Suoritetaan teos: JARVIS, P. 2004. Adult education and lifelong learning: theory and practice. 3rd edition. Lontoo: Routledge. sekä yksi seuraavista teoksista: JÄRVELÄ, S., HÄKKINEN, P. & LEHTINEN, E. 2006. Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY. MCLEOD, J. 2007 Counselling skill. Maidenhead: Open University Press. ONNISMAA, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus. 2. Koulutuksen yhteiskunnalliset ja historialliset/filosofiset kysymykset

KASA027 LÄNSIMAISEN SIVISTYKSEN JUURET 3 op - esitellä ja eritellä länsimaisen sivistyksen ja henkisen kasvun keskeisiä teemoja ja käsitteitä kuten paideia, Imago Dei, humanismi, valistus, realismi ja konstruktionismi - muodostaa luovia synteesejä länsimaisesta sivistyksestä ja soveltaa oppimiaan uusia käsitteitä akateemisessa keskustelussa. Valitaan toinen seuraavista teoksista: BAKKE, O. M. 2005. When children became people: the birth of childhood in early christianity. Minneapolis, Minnesota: Fortress Press. DEWEY, J. 1966. Democracy and education: an introduction to the philosophy of education. New York: Free. sekä joko yksi seuraavista teoksista tai teospaketti: COMENIUS, J.A. 1928. Suuri opetusoppi. Porvoo: WSOY. (sivut 69 219) KOIVISTO, J., MÄKI, M. & UUSITUPA, T. (toim.) 1995. Mitä on valistus? Tampere: Vastapaino. Kirja on loppuunmyyty, saatavana nettiversiona Vastapainon serveriltä. PUOLIMATKA, T. 2002. Opetuksen teoria konstruktivismista realismiin. Helsinki: Tammi. TAI Teospaketti: PLATON. 1999. Meno ja Gorgias (Platon teokset II, sivut 7-148). Helsinki: Otava. sekä PLATON. 1999. Valtio-teoksen VII ja VIII kirja (Platon teokset IV, sivut 247-316). Helsinki: Otava. TAI KASA035 KASVATUS JA MODERNISAATIO 3 op - esitellä yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen modernisoitumiseen liittyviä teorioita - arvioida modernisaation vaikutuksia koulutukseen ja oppimiseen sekä eri elämänalueisiin - soveltaa kriittistä kasvatusajattelua käytännön tilanteiden tulkintaan. Suoritetaan kaksi teosta SUORANTA, J. 2005. Radikaali kasvatus: kohti kasvatuksen poliittista sosiologiaa. Helsinki: Gaudeamus. JA COFFEY, A. 2001. Education and social change. Buckingham: Open University. TAI KINCHELOE, J. L. 2004. Critical pedagogy primer. New York: P. Lang. 3. Kasvatus ja oppiminen KASA047 OPPIMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3 op : - tunnistaa oppimisen kannalta tehokkaan yhteisöllisen työskentelyn piirteet - esitellä sosiokulttuurisen lähestymistavan yhteisöllisen oppimisen perustana

- arvioida vuorovaikutuksen merkitystä oppimisen kannalta. Suoritetaan teos: MERCER, N. & LITTLETON, K. 2007. Dialogue and the development of children's thinking: a sociocultural approach. Lontoo: Routledge. sekä toinen seuraavista teoksista: KARILA, K., ALASUUTARI, M., NUMMENMAA, A. R. & RASKU-PUTTONEN, H. 2006. (toim.) Kasvatusvuorovaikutus. Tampere: Vastapaino. TYNJÄLÄ, P. 1999 (tai uudemmat). Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. TAI KASA037 PERHE JA VANHEMMUUS 3 op - nimetä perhetutkimuksen teoreettisia perusteita ja eri suuntauksia - esitellä perhe- ja vanhemmuustutkimuksen keskeiset käsitteet ja tutkimusalueet - soveltaa oppimaansa perhe-elämän muutoksista käytävään keskusteluun. Suoritetaan teos: GITTINS, D. 1993. The family in question: changing households and familiar ideologies. 2. painos. Basingstoke: Macmillan. sekä yksi seuraavista teoksista: ALASUUTARI, M. 2003. Kuka lasta kasvattaa? Vanhemmuuden ja yhteiskunnallisen kasvatuksen suhde vanhempien puheessa. Helsinki: Gaudeamus. HUTTUNEN, J. 2001. Isänä olemisen uudet suunnat. Jyväskylä: PS-kustannus. RÖNKÄ, A., MALINEN, K. & LÄMSÄ, T. (toim.) 2009. Perhe-elämän paletti. Vanhempana ja puolisona vaihtelevassa arjessa. Jyväskylä: PS-kustannus. PÄÄAINEENA AIKUISKASVATUSTIEDE Aikuiskasvatustieteen valinnaiset sisältöopinnot (9 op) Opiskelija valitsee yhteensä 9 op (3 x 3 op) valinnaisia opintojaksoja siten, että jokaiselta kolmelta temaattiselta osa-alueelta suoritetaan yksi opintojakso: 1. Koulutuksen suunnittelu ja oppimisen ohjaaminen KAIA061 Koulutuksen arviointi ja kehittäminen tai KAIA062 Oppimisen ohjaaminen 2. Ammatillisuus ja työ AIKA051 Ammatillinen aikuiskoulutus ja työssä oppiminen tai AIKA057 Henkilöstön kehittäminen yhteisöissä ja työorganisaatioissa 3. Aikuiskasvatuksen sosiaaliset ja kulttuuriset kentät AIKA058 Identiteettien rakentaminen aikuisten elämänkentillä tai AIKA059 Aikuiskoulutuksen yhteiskunnalliset haasteet 1. Koulutuksen suunnittelu ja oppimisen ohjaaminen