Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka



Samankaltaiset tiedostot
5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet. Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

5.9 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

6.7 Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

Lukion kemian OPS 2016

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

RAK Statiikka 4 op

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

5.9 FYSIIKKA OPETUKSEN TAVOITTEET

Pakollinen kurssi. 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01)

Leena Ylivuori ja Tarja Ihalin/ DFCL3/ LAB/ raportti/ webbiversio/ 8. kokonaisuus. 8. Lämpöoppi 1. : Tilanyhtälö

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

FYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

5.9 Fysiikka Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Liike ja työ (fy1)

1.1 Funktion määritelmä

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

TUNTEMATON KAASU. TARINA 1 Lue etukäteen argonin käyttötarkoituksista Jenni Västinsalon kandidaattitutkielmasta sivut Saa lukea myös kokonaan!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

KAASULÄMPÖMITTARI. 1. Työn tavoitteet. 2. Työn taustaa

Fysiikka 1. Fysiikka 1, Fysiikka luonnontieteenä, Tammi (2009) MAOL-taulukot, Otava

Tehtävänä on määrittää fysikaalisen heilurin hitausmomentti heilahdusajan avulla.

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)

Mekaniikkan jatkokurssi

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

PULLEAT VAAHTOKARKIT

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

DFCL3 FYSIIKAN HAHMOTTAVA KOKEELLISUUS 8. AIHEKOKONAISUUS LÄMPÖOPPI I TILANYHTÄLÖ KIRJALLINEN ESITYS

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

hyvä osaaminen

Kemia. Opetuksen tavoitteet

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

arvioinnin kohde

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Fysiikka. Opetuksen tavoitteet

Kertauskysymyksiä. KPL1 Suureita ja mittauksia. KPL2 Vuorovaikutus ja voima. Avain Fysiikka KPL 1-4

6. Yhteenvetoa kurssista

Physicum Jukka Hatakka

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

arvioinnin kohde

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Lämpötila, lämpö energiana

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Mustan kappaleen säteily

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Juoksun ja pituushypyn matemaattinen mallintaminen

Entalpia - kuvaa aineen lämpösisältöä - tarvitaan lämpötasetarkasteluissa (usein tärkeämpi kuin sisäenergia)

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

LEGO EV3 Datalogging mittauksia

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO. Ilmavirtauksen energia on ilmamolekyylien liike-energiaa.

Lämpötila Lämpölaajeneminen Ideaalikaasu. Luku 17

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Transkriptio:

Fysiikan kurssit MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka

Valtakunnalliset kurssit 1. Fysiikka luonnontieteenä 2. Lämpö 3. Sähkö 4. Voima ja liike 5. Jaksollinen liike ja aallot 6. Sähkömagnetismi 7. Aine ja säteily

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Tavoitteet saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskelua kohtaan ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista osaa käyttää ja soveltaa liikeilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöissä osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelun tukena.

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Tavoitteet saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskelua kohtaan ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista osaa käyttää ja soveltaa liikeilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän ilmiöissä osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opiskelun tukena.

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Keskeiset sisällöt fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineen rakenteeseen voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Keskeiset sisällöt fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja syntyyn sekä aineen rakenteeseen voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi

2. Lämpö (FY2) Tavoitteet osaa käyttää ja soveltaa lämpöilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä ilmiöitä syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä kehittää valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan päätöksentekoon.

2. Lämpö (FY2) Tavoitteet osaa käyttää ja soveltaa lämpöilmiöiden käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä ilmiöitä syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä kehittää valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan päätöksentekoon

2. Lämpö (FY2) Keskeiset sisällöt fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa lämpö ja lämpötila kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua

2. Lämpö (FY2) Keskeiset sisällöt fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa lämpö ja lämpötila kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua

Ydinsisällöt Opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt eivät riitä opetussuunnitelman kurssikuvauksiksi. Väljästä suunnitelmasta seuraa, että kurssin sisältö määräytyy käytännössä ulkoisesti (yo-kokeet, oppikirjat). Toisaalta kurssit pitää määritellä opetussuunnitelmassa väljästi siksi, että sitä on noudatettava.

Ydinsisällöt Yksi mahdollisuus yrittää vähentää yokokeiden ohjaavaa vaikutusta olisi MAOLin piirissä laadittavat ydinsisältöluettelot. Jos sellaiseen ratkaisuun päädytään, luettelot on laadittava erittäin harkiten.

FY1 ydinsisällöt fysiikan merkitys nykyaikana, fysiikan merkitys jatko-opintojen valitsemisen kannalta fysiikan merkitys työelämässä maailmankaikkeuden mittasuhteet, kymmenen potenssit maailmankaikkeuden rakenne maailmankaikkeuden synty aineen rakenne, perushiukkaset, perusvuorovaikutukset, (hiukkastutkimus, CERN?) SI-järjestelmä, kerrannaisyksiköt mittaustulosten ja laskettujen tulosten tarkkuus, merkitsevät numerot liikkeen tutkiminen ja kuvaaminen graafisesti, paikan kuvaaja, nopeuden kuvaaja keskinopeus (vauhti?), hetkellisen nopeuden idea paikan kuvaajan perusteella keskikiihtyvyys, hetkellisen kiihtyvyyden idea nopeuden kuvaajan perusteella massa, painovoima tutustumista makroskooppisiin voimiin: pinnan tukivoima, narun jännitysvoima, liukukitka, lepokitka, väliaineen vastus jatkavuuden laki, voiman ja vastavoiman laki voimien yhteisvaikutus, kiihtyvyyden riippuvuus voimien yhteisvaikutuksesta ja kappaleen massasta pieni omiin mittauksiin perustuva tutkimus, tulosten mallintaminen matemaattisesti: graafinen ja matemaattinen malli mittausten luotettavuuden arviointi

FY2 ydinsisällöt lämpö on siirtyvää energiaa (lämmönsiirtymistavat?) lämpötila lämpimyyden mittana termodynaaminen systeemi: avoin, suljettu, eristetty celsius-asteikko ja absoluuttinen lämpötila-asteikko, peruspisteet kiinteiden kappaleiden ja nesteiden lämpölaajeneminen - pituuden ja tilavuuden muutos lämpölaajenemisessa paineen määritelmä, hydrostaattinen paine (paineen mittaaminen ja erilaiset painemittarit?) tiheys ideaalikaasumalli, ideaalikaasujen tilanyhtälö (vai kaasujen yleinen tilanyhtälö), Boylen laki, Charlesin laki, Gay-Lussacin laki lämpöenergia energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta ominaislämpökapasiteetti ja lämpömäärä olomuodonmuutokset ja latentti lämpö (ei faasidiagrammeja?) työn määritelmä (vinon voiman tekemä työ?) teho ja hyötysuhde (lämpövoimakone ja ideaalinen hyötysuhde?) (jäähdytyskone?) fysiikan merkitys energiantuotannon ratkaisuissa fysiikan merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa

Kurssisuunnitelmatehtävä Laatikaa yhdelle fysiikan valtakunnalliselle kurssille kurssisuunnitelma, joka sisältää listan oppituntien aiheista kurssin aikana tehtävät kokeelliset oppilastyöt kurssin aikana tehtävät arvioinnit Perusteet ja ydinsisältölistat ovat osoitteessa http://urly.fi/whh