1 ASIA Ympäristölupa pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn ja hyödyntämiseen.

1(15) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2004-Y-283-111 Annettu julkipanon jälkeen 21.7.2005 1 ASIA Ympäristölupa pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn ja hyödyntämiseen. 2 HAKIJA Atro Oyj PL 1024 70101 Kuopio 3 TOIMINTA, JOLLE HAETAAN LUPAA Atro Oyj hakee ympäristölupaa Kerkonkosken vanhalta kyllästämöalueelta poistettavien pilaantuneiden maa-ainesten stabilointiin ja stabiloitujen maa-ainesten sijoittamiseen moottoriurheilukeskuksen pysäköintialueen rakenteisiin. 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin 4 kohdan mukaan jätteiden laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn on oltava ympäristölupa. 5 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 c perusteella toiminnan lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. 6 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 3.3.2005. 7 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kyseessä on uusi toiminta eikä sillä ole aikaisempia lupia. Moottoriurheilukeskuksella on Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunnan 12.11.2004 Suonenjoen Urheiluautoilijat ry:lle myöntämä ympäristölupa. 8 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE SEKÄ MUUT MAANKÄYTTÖRAJOITUKSET Suunniteltu pilaantuneiden maa-ainesten käsittely- ja hyödyntämispaikka sijoittuu suljetun, vuoden 2005 loppuun mennessä maisemoitavan Oittilansalon kaatopaikan välittömään läheisyyteen perustettavan moottoriurheilukeskuksen alueelle. Alueella ei ole asemakaavaa eikä se Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Sähköpostiosoite Internet PL 1049 Sepänkatu 2 B (017) 788 4777 (017) 788 4701 kirjaamo.psa@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/psa 70101 Kuopio 70100 Kuopio

sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 700 metrin etäisyydellä käsittelypaikasta. 2 9 HAKEMUKSEN TIEDOT Jäljempänä tässä kohdassa olevat tiedot ovat hakijan hakemuksessaan esittämiä. 9.1 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Suunniteltu käsittely- ja loppusijoitusalue sijoittuu aivan vanhan Oittilansalon kaatopaikan kupeeseen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 700 metrin etäisyydellä kohteen länsipuolella. Lähimmät talousvesikaivot ovat lähimpien asuinrakennusten pihalla. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole käytössä olevia vedenottamoja eikä talousvesikaivoja. Lähin vesistö on noin 2,5 kilometrin päässä pohjoisessa sijaitseva Jauhojärvi. Etäisyys Suonenjoen keskustasta on noin 6 km ja valtatie 9:ltä noin 2 km. Kaatopaikka 1:10 tilan (kiinteistötunnus 778-417-1-10) omistaa Suonenjoen kaupunki. Suonenjoen Urheiluautoilijat ry on vuokrannut 3,5 ha määräalan tilasta 30 vuodeksi. Suonenjoen kaupunginhallitus on kokouksessaan 1.11.2004 hyväksynyt Atro Oyj:n esityksen hakea lupaa Kerkonkosken pilaantuneiden maiden sijoittamiseen Oittilansalon moottoriurheilukeskuksen alueelle. Suonenjoen Urheiluautoilijat ry on niin ikään hyväksynyt kokouksessaan 6.2.2005 stabilointikentän rakentamisen moottoriurheilukeskuksen alueelle. 9.2 Laitoksen toiminta 9.2.1 Yleiskuvaus toiminnasta Toiminnan tavoitteena on stabiloida pilaantuneita maita ympäristölle haitattomaan muotoon ja loppusijoittaa ne moottoriurheilukeskuksen pysäköintialueen rakenteisiin. Hyödynnettäväksi aiotut pilaantuneet maat ovat Kerkonkosken vanhan kyllästämöalueen CCA-suolakyllästeellä pilaantunutta maata. Maaperään kyllästystoiminnasta joutuneet haitta-aineet ovat arseeni, kromi ja kupari. Stabiloinnilla sidotaan haitta-aineet maaperään haitattomaan ja liukenemattomaan muotoon. Pilaantuneet maat ajetaan Kerkonkoskelta ensin kasoihin Suonenjoen Oittilansalon kaatopaikka-alueelle, jossa niistä tehdään seulomalla tasalaatuista (homogenisointi). Tämän jälkeen massaan sekoitetaan lisäaineita sekä levitetään ja tiivistetään massa kenttärakenteeseen korvaamaan jakavaa ja kantavaa kerrosta. Stabilointi ja massojen sekoitus tehdään siirrettävällä kalustolla rakennettavan loppusijoituskentän välittömässä läheisyydessä. Rakennekerrokset peitetään miltei vettä läpäisemättömällä asfaltilla. Rakennettavan pysäköintialueen koko on noin 5000 m 2. Pysäköintialuetta tehdään korkeimmillaan tasolle +124.50, jolloin alue asettuu ympäröivän maaston tasolle ja osittain hieman sen yläpuolelle. Ennen stabilointiin ryhtymistä haetaan pilaantuneelle maalle oikea kiinteytysresepti. Reseptoinnissa määritellään pilaantuneeseen maamassaan lisättävien side- ja lisäaineiden sekoitussuhteet. Haitta-aineiden liukenemista ja mahdollista pitkän aikavälin haittaa ympäristölle arvioidaan stabiloidusta koekappaleesta. Koekappaleelle tehdään ympäristöviranomaisten hyväksymä ns. hollantilainen diffuusiotesti, jossa testataan haitta-aineiden liukoisuutta rakenteesta. Lisäksi kiinteytettävän massan ennakkokokeissa testataan pakkasen kestävyyttä, massan puristuslujuutta ja vedenläpäisevyyttä.

Ennakkokokeiden tuloksista laaditaan raportti ja tarkempi työnaikainen laadunvarmistussuunnitelma. Ennakkokokeet ja laadunvarmistussuunnitelma hyväksytetään viranomaisilla ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä. Pilaantuneenalueen puhdistustyötä Kerkonkoskella ja stabilointityötä Oittilansalon alueella valvoo ympäristöviranomaisen hyväksymä tarkkailija erillisten laadunvarmistussuunnitelmien mukaisesti. 9.2.2 Toiminnan aloitusajankohta ja työaika Loppusijoituskentän rakentaminen on tarkoitus tehdä vuoden 2005 tai 2006 aikana ja työn kesto kuljetuksineen on noin 1 2 kuukautta. Työhön liittyvää stabilointityötä ja kuljetuksia tehdään klo 7 22 arkipäivisin. 9.2.3 Projektiin liittyvät tutkimukset Savon Tekmi Oy on tehnyt Kerkonkosken kyllästämöalueella alustavia tutkimuksia vuonna 1992. Näissä tutkimuksissa alueen maaperästä tutkittiin laboratorioanalyyseillä arseenin, kromin ja kuparin pitoisuuksia. Pintamaanäytteissä todettiin pistemäisiä ongelmajätteen rajaarvojen ylityksiä arseenia, kromia tai kuparia. Savon Tekmi Oy teki pilaantuneen maan stabilointikelpoisuustutkimuksia vuonna 2005, jolloin otettiin maanäytteitä stabiloinnin reseptointia ja ennakkokokeita varten. Maanäytteiden oton yhteydessä mitattiin Niton-kenttämittarilla maaperän arseeni- ja kuparipitoisuuksia. Vuoden 2005 tutkimuksissa ongelmajätteen raja-arvon ylityksiä ei havaittu. Maaperän todettiin pilaantuneen voimakkaasti lähinnä arseenilla. Oittilansalon loppusijoitusalueen maaperän laadun ja pohjavedenpinnan selvittämiseksi loppusijoitus/stabilointikentän alueelle Savon Tekmi Oy kaivoi kaksi koekuoppaa 22.2.2005. Koekuopat kaivettiin kolmen metrin määräsyvyyteen saakka eli noin 1,5 metriä tulevan stabilointikentän salaojituskerroksen alapuolelle. Alueen pinnassa todettiin noin 0,5 metrin paksuinen hiekkakerros. Vettä hyvin pidättävä silttinen hiekkamoreenikerros (sihkmr) todettiin noin 0,5 metrin syvyydestä alaspäin vähintään kolmen metrin syvyyteen saakka. Rakeisuuden perusteella arvioituna pohjamaa (sihkmr) on vedenläpäisevyyskertoimeltaan luokkaa k=1x10-7,5 1x10-8,5 m/s. Koekuopassa ei havaittu pohjavettä. Koekuoppien sijainti ja rakeisuustulokset on esitetty hakemusasiakirjoissa. 9.2.4 Prosessin kuvaus Tutkimusten perusteella hyödynnettävän pilaantuneen maa-aineksen määrä on korkeintaan 5000 m 3 rtr eli noin 9000 tonnia. Hyödynnettävä kivennäismaa-aines on etupäässä hiekkamoreenia tai hiekkaa. Arseenin keskiarvopitoisuus stabiloitavassa kivennäismaassa on noin 240 mg/kg. Alueen pinnassa on keskimäärin 20 cm paksuinen humuskerros. Humuskerroksessa arvioidaan olevan arseenia ka. noin 200 mg/kg. Kromin ja kuparin pitoisuudet jäävät stabiloitavassa massassa tutkimusten perusteella alle ohjearvojen. Humus stabiloidaan soveltuvilta osiltaan kivennäismaan mukana. Stabiloitavan alueen rakentaminen aloitetaan alueen kaakkoispäästä ja rakennetta tehdään suunnitelman mukaisille täyttötasoille kartan TKA 7846-20 mukaisesti. Aluksi alueelta poistetaan kaikki hyvin vettä johtavat kerrokset vettä pidättävään kerrokseen saakka. Alueelta kaivetaan pois myös tiivistä pohjamoreenia kenttärakenteiden vaatiman syvyyden verran. Pois kaivetut maat käyttää Suonenjoen kaupunki kaatopaikan maisemointiin. Kun alue on kaivettu suunnitelmien mukaiselle leikkaustasolle, alueelle rakennetaan 300 mm salaojituskerros kantavan perusmaan päälle. 3

Pilaantuneet maat tuodaan alueelle johtavaa yksityistietä pitkin. Kuormat kipataan varastointiin varatulle alueelle kasoihin. Kasoista seulotaan pois stabilointiin kelpaamattomat kivet ja risut. Isommat kivet pyritään erottelemaan jo kaivupaikalla. Seulonnan jälkeen maa-aineskasat homogenisoidaan eli sekoitetaan tasalaatuiseksi. Maa-ainekseen lisätään sideaineet ja vettä erityisen sekoittimen avulla. Sideaineena käytetään sementtipohjaisia sideaineita. Sekoittamisen jälkeen massa levitetään ja tiivistetään kenttärakenteeseen. Stabiloidun maan päälle rakennetaan murskeesta 50 mm tasauskerros ja sen päälle tiivis asfaltti. Tämä pinta-asfaltti (50 mm) rakennetaan lähes vedenpitävästä asfaltista ABT 16 h = 50 mm. Pintakerroksen tasaus on suunniteltu siten, että kaikki pintavedet ohjautuvat vähintään 2 % kallistuksilla lounaanpuolen reunaojaan. Koillisen puollelle rakennetaan niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn stabiloidulle alueelle. Kentän rakenne ja alueen vesien ohjausjärjestelmä on esitetty kuvassa 7846-200. Massojen stabilointikäsittely toteutetaan siirrettävillä sekoituslaitteistoilla. Stabiloitu massa levitetään ja tiivistetään normaalilla maanrakennuskalustolla. Seulonnan seurauksena mahdollisesti syntyvä välppäjäte, kuten stabilointiin soveltumattomat kivet ja puun kappaleet, käytetään alueen rakentamisessa ( mm. motocross-radan hyppyrirungot). Moottoriurheilukeskuksella on lupa hyödyntää hyppyrirungoissa yms. myös ylijäämämaita ja kiviaineksia, betoni- ja tiilijätettä, puu- ja turvetuhkaa sekä käytöstä poistettua asfalttia vuosittain enintään 4000 tonnia. 4 9.3 Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja päästöjen vähentäminen 9.3.1 Maisema ja luonnonsuojeluarvot Alueen toiminnasta johtuen pilaantuneiden maiden hyödyntäminen ei aiheuta maisemaan haitallista muutosta. Stabilointityön lopuksi stabiloitu maa-aines tasataan murskeella ja päällystetään asfaltilla. Reuna-alueet ojitetaan ja muotoillaan puhtailla materiaaleilla ympäröivään maastoon sulautuvaksi. Kaatopaikka-alueen luoteis- ja länsipuolella sijaitsevat rauhoitetut luonnonsuojelualueet Leväsensuo (36 ha) ja Heposuo (17 ha). Suot sijaitsevat kentän valuma-alueen yläpuolella, joten stabiloiduista maista ei ole haittaa suoalueille. 9.3.2 Melu, pöly ja tärinä Maa-ainesten kuljetuksista syntyy tavanomaisia liikenteen päästöjä. Kuljetukset valtatie 9:ltä käsittelyalueelle tapahtuvat kaatopaikkatietä pitkin. Tien varressa ei ole asutusta. Materiaalin käsittelystä, kuormien tyhjennyksistä ja seulonnasta aiheutuu pölyä, melua ja tärinää. Seulonta- ja maanrakennuskoneista aiheutuva melu koneiden vieressä on noin 85 db(a) perustuen aikaisempiin mittaustuloksiin. Työtä tehdään päiväsaikaan. Lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melutaso ei ylitä haitallista rajaa. Loppusijoitus- ja käsittelypaikalla massat ovat maakosteita, joten riski haitta-aineiden leviämiseen pölyämällä ei ole suuri. Toiminta kestää lyhyen aikaa ja alue on syrjässä, joten toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa. 9.3.3 Ihmisten terveys Ihmisten altistumiseen vaikuttavat haitta-aineiden ominaisuudet, haitta-ainepitoisuudet, käsiteltävän maan rakeisuus ja kosteus sekä työntekijän herkkyys (allergia, astma ja ihottuma). Kohteen haitta-aineet ovat epäorgaanisia yhdisteitä, jotka kulkeutuvat elimistöön lähinnä hengitysteiden kautta maapölyn mukana. Arseeni imeytyy myös ihon läpi. Altistumista voi tapahtua ainoastaan stabilointiprosessin aikana. Altistuminen estetään työsuojelutoimenpiteillä.

5 9.3.4 Pohja- ja pintavedet sekä maaperä Loppusijoitusalueen haitalliset vaikutukset maaperään ja vesistöön estetään stabiloimalla haitta-aineet ja valvomalla työn laatua. Loppusijoitusalueesta ei synny päästöjä pohja- ja pintavesiin. Salaojituskerros kerää mahdollisesti stabiloidun rakenteen läpi suotautuvan veden. Pintarakenteen takia vedenpainetta ei pääse stabiloituun rakenteeseen syntymään, joten on epätodennäköistä, että vettä suotautuu stabiloidun rakenteen läpi salaojakerrokseen. Salaojituskerroksesta mahdolliset vedet ohjataan salaojakaivojen kautta nurkalla olevaan näytteenottokaivoon. Sekä salaojakaivosta että nurkan näytteenottokaivosta tarkkaillaan suotoveden laatua. Nurkan näytteenottokaivosta vedet ohjautuvat soistuneiden alueiden kautta maastoon tai kaatopaikan ympärysojiin, josta ne suotautuvat turvekerrostumien läpi lounaanpuoleiseen laskuojaan. Laskuojaan tulevat pintavedet myös yläpuolisilta soidensuojelualueilta. Laskuojaa pitkin vedet purkautuvat kaakkoissuuntaan Ruukisuon kautta Kansanjokeen ja edelleen Pohjalammen sekä Niittylammen kautta Suurijärveen. Kenttärakenteen toimiessa suunnitellusti ei päästöjä maaperään tapahdu. Stabiloidusta kenttärakenteesta haitta-aineiden pääseminen pohjavesiin on erittäin epätodennäköistä. Stabiloidun kenttärakenteen alla oleva salaojakerros kerää kaiken mahdollisesti kenttärakenteen läpi suotautuvan veden. Lisäksi salaojakerroksen alapuolella on kuiva, vähintään 1,5 metrin paksuinen vettä heikosti läpäisevä silttinen hiekkamoreenikerros ennen pohjaveden pintaa. Arseeni, kromi ja kupari ovat ilman stabilointiakin luonnossa hajoamattomia ja heikosti maaperässä kulkeutuvia sekä haihtumattomia. Arseeni-, kromi- ja kupariyhdisteet kiinittyvät helposti hienoainespitoiseen maahan. Edellä esitetyn perusteella pohjavesien tarkkailua ei katsota tarpeelliseksi. 9.3.5 Jätteet Toiminnassa syntyvät jätteet kerätään Suonenjoen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisiin keräysvälineisiin ja toimitetaan järjestetyn jätteenkuljetuksen kautta käsittelyyn. Toiminnassa syntyvät mahdolliset ongelmajätteet varastoidaan sisällön laatua osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin ja toimitetaan luvalliseen ongelmajätteen vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. 9.3.6 Päästöjen vähentäminen Päästöistä pahin on mahdollinen arseenipitoinen pöly. Pölyämisen estämiseksi maita kastellaan tarpeen mukaan prosessin eri vaiheissa. Pölyyn sitoutuneet haitta-aineet voivat valua kasoilta ja kalustosta kastelun tai sateiden vaikutuksesta alapuoliseen maaperään. maaperän haitta-ainepitoisuudet varmistetaan kenttämittauksin stabilointityön päätyttyä. Pinta kuoritaan tarvittaessa ja maat käsitellään asianmukaisesti. 9.4 Toiminnan ja sen ympäristövaikutusten tarkkailu 9.4.1 Toiminnan valvonta Laadunvalvonta koostuu Savon Tekmi Oy:n tekemän laadunvarmennussuunnitelman mukaan ennakkokokeista ja työnaikaisista laadunvalvontamittauksista. Ennen stabiloinnin aloittamista kunnostettavalta alueelta otetuille edustaville näytteille tehdään reseptointi. Reseptoinnin tarkoituksena on määrittää oikeat osa-aineiden seosainesuhteet, joilla saavutetaan stabiloidulle maa-ainekselle asetetut liukoisuus-, puristuslujuus-, pakkasenkestävyys- ja vedenläpäisevyysvaatimukset. Työnaikaisten kokeiden tarkoituksena on varmistaa, että stabiloitavan maa-

aineksen koostumus ja osa-aineiden seossuhteet yms. pysyvät sellaisella tasolla, että stabiloitumassa täyttää sille asetetut vaatimukset. Pilaantuneen maan haitta-ainepitoisuuksia valvotaan kunnostustyömaalla Kerkonkoskella. Päävastuu työnaikaisesta laadunvarmistuksesta on urakoitsijalla. Tilaaja palkkaa riippumattoman laadunvalvojan, joka valvoo urakoitsijan suorittamia mittauksia ja tekee omia ladunvarmistuskokeita. Riippumaton laadunvalvoja valvoo, että työ toteutetaan hyväksytyn laadunvarmistussuunnitelman mukaisesti ja tarkistaa kaikki urakoitsijan tekemät laaduntarkkailumittaukset. Lisäksi riippumaton laadunvalvoja tekee / teettää tai valvoo 10 % urakoitsijan tekemistä laadunvalvontamittauksista. Riippumaton laadunvalvoja laatii loppuraportin laadunvalvontatoimista. Ennakkokokeet: Reseptoinnin jälkeen tehdään tarvittava määrä koekappaleita, joille tehdään vähintään seuraavat kokeet seuraavin vaatimuksin: 1. Liukoisuus: Diffuusiotestin NEN 7345 haitta-aineiden liukoisuus Suomessa käytössä olevien ympäristökelpoisuuskriteerien sijoituspaikkaryhmän 1b-ohjearvojen mukaisesti. Haitta-aineiden suurimmat sallitut liukoisuudet mg/m 2 /64d: arseeni 140, barium 2000, kadmium 3,8, koboltti 95, kromi 480, kupari 170, elohopea 1,4, molybdeeni 48, nikkeli 170, lyijy 120, antimoni 12, seleeni 4,8, tina 95, vanadiini 760, sinkki 670, bromi 95, kloridi 54000, fluoridi 2800, sulfaatti 80000. 2. Puristuslujuus > 1,0Mpa 3. Vedenläpäisykerroin k < 1 x 10-8 m/s 4. Pakkasenkestävyys: lujuus > 65 % vertailulujuudesta Ennakkokokeiden yhteydessä tulee myös määrittää stabiloitavalle maalle ja stabiloidulle massalle reseptin vaatimat ohjearvot, joiden sisällä stabiloidun massan liukoisuus-, puristuslujuus-, vedenläpäisevyys- ja pakkasenkestävyysvaatimukset täyttyvät. Ennakkokokeiden tulokset raportoidaan ympäristöviranomaisille. Työnaikainen laadunvalvonta: Stabiloidun maa-aineksen sijoitusalueelle tehdään seuraavat rakennekerrokset: Pohjarakenne: Stabiloitava alue kaivetaan 1,4 metriä alle tasausviivan. Pohjarakenteena toimii tiivis perusmaa. Salaojakerros: Hyvin vettä läpäisevää materiaalia, kerrospaksuus 300 mm. Stabiloitukerros: Stabiloitavan maa-aineksen tulee vastata reseptointivaiheen materiaalia. Tasausmurske: Kerrospaksuus 50 mm, materiaali esim. KaM/Ms 0.32 mm. Pintakerros: Tiivistä asfalttibetonia ABT 16, h = 50 mm, tyhjätila < 3 %. Työnaikaisista laadunvarmistusmittauksista laaditaan ennakkokokeiden ja reseptoinnin perusteella yksityiskohtaisempi laadunvarmistussuunnitelma, joka hyväksytetään ympäristöviranomaisilla. Laadunvarmistussuunnitelma sisältää kaikkien rakennekerrosten näytteenotto- ja analyysisuunnitelmat sekä laatuvaatimukset ja toimenpiteet tavanomaisimmissa poikkeamatilanteissa sekä toimenpiderajat. Viranomaisille laaditaan stabilointityöstä loppuraportti. Stabiloidun maa-aineksen sijoituspaikka tarkemitataan. 6

7 Stabiloitavalle maa-ainekselle ja stabiloidulle massalle tehdään seuraavat kokeet: Ominaisuus Menetelmä esim. Seurantatiheys Rakeisuus Seulonta 1/300 irt m 3, rakeisuus on varmistettava ennen kyseisen erän stabilointia. Vesipitoisuus Kuivaus Vähintään 2 kertaa työvuorossa, ennen kyseisen erän stabilointia Tiivistyvyys Proctor, ICT Aina massan muuttuessa, vähintään kuitenkin 1/1000 m 3. Tiiviysaste + vesipitoisuus Kerrospaksuus Troxler Koekuopat ja/tai pinnan mittaus 1/400 m 2 /tiivistettävä kerros. Tiiveyttä tarkkaillaan alussa tiheämmin oikean tiivistystavan löytämiseksi. Vaatimukset Suurimmat sallitut rakeet, suurin sallittu hienoaineksen määrä ja rakeisuusohjealue määritetään ennakkokokeiden/ reseptoinnin perusteella. Määritetään tarkemmin ennakkokokeiden ja reseptoinnin perusteella. Kerroksittain Kokonaispaksuus 1,0 m, tiivistetään vähintään kolmena kerroksena. Lujuus Puristuskoe 1 näytesarja / 2000 t ja massan muuttuessa. Kaikkiaan vähintään 2 sarjaa. Vedenläpäisevyys Pakkasenkestävyys Liukoisuus Massojen sekoituksen valvonta - sekoituslaitteisto (sek.aika, nopeus, sekoitussuhteet) vesipitoisuus, tasalaatuisuus Syötettävän materiaalin laadunvalvonta Diffuusiotesti (NEN 7345) Aistinvarainen valvonta + tarvittaessa mittaus Aistinvarainen 1 näytesarja /200 t ja massan muuttuessa. Kaikkiaan vähintään 2 sarjaa. 1 näytesarja / 200t ja massan muuttuessa. Kaikkiaan vähintään 2 sarjaa. 1 näytteenottokerta / alkava 3000 t, vähintään 2 näytteenottokertaa. Ka > 1,0 Mpa, suurin sallittu alitus 30 %. Ka < 1 x 10-8 m/s, yksikään tulos ei saa ylittää vaadittua arvoa yli 30 %. Lujuus > 65 % vertailulujuudesta, yksikään tulos ei saa ylittää vaadittua arvoa yli 30 %. 1b-ohjearvojen mukaisesti.

8 9.4.2 Vesien tarkkailu Näytteenottokaivosta (NOK) ja kahdesta salaojakaivosta (SOK) seurataan kohteen suotovesien laatua. Kolmena ensimmäisenä keväänä otetaan kaikista kolmesta kaivosta näytteet. Sen jälkeen näytteitä otetaan ainoastaan näytteenottokaivosta kaksi kertaa kolmen vuoden välein siten, että viimeinen näyte otetaan vuonna 2014 tai 2015. Näytteet otetaan huhti-/toukokuussa. Tarvittaessa arvioidaan tarkkailuohjelmaa uudelleen. Vesistä tarkkaillaan arseenin, kuparin ja kromin kokonaispitoisuutta. Vesitarkkailun tulokset lähetetään vuosittain Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9.5 Riskien hallinta Ympäristölle aiheutuvia riskejä ovat pilaantuneen maan leviäminen pölynä ja kulkeutuminen kaluston mukana sekä valumavedet. Varasto- ja käsittelyalueella minimoidaan massojen pölyäminen ja ehkäistään maiden kulkeutuminen alueen ulkopuolelle kaluston sijoittelulla ja työjärjestyksen suunnittelulla. Käsittelyaikana varaudutaan pilaantuneiden maiden kasteluun ja alueelta poistuvan kaluston puhdistukseen. Työmaa-alueiden käytöstä laatii urakoitsija erillisen suunnitelman, jossa esitetään varasto- ja käsittelyalueet tarkemmin. Alueelle urakoitsija nimeää vastuullisen henkilön ennen töiden aloittamista. Vastuuhenkilö vastaa siitä, että alue pidetään siistinä ja järjestyksessä stabilointiprosessin ajan. Stabilointiprosessin päätyttyä Atro Oyj nimeää alueelle vastuullisen hoitajan, joka huolehtii vesien tarkkailun järjestämisestä ja tarkastaa stabiloidun alueen asfaltin pinnan keväällä vesinäytteenoton kanssa. Hän myös kirjaa ylös mahdolliset virheet pintarakenteessa, veden määrän kaivoissa ja muut mahdolliset havainnot. 9.6 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Pilaantuneiden maiden hyödyntäminen pysäköintialueen kerrosrakenteissa säästää kaatopaikkatilaa ja vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta. Käytettävä stabilointi ja massojen loppusijoitus on menetelmänä jätteiden hyödyntämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 9.7 Ympäristöhallintajärjestelmä Atro Oyj:llä on sertifioitu ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä. Viimeisin auditointi on tehty syksyllä 2004. 9.8 Asiantuntemus, vakavaraisuus ja vakuus Lupa-asioissa ja valvontatehtävissä hakija käyttää kulloinkin tarvittavia ulkopuolisia palveluja. Atro Oyj on 26 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n 100 prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Vuoden 2003 vuosikertomuksesta ilmenee, että Atro konsernin liikevaihto oli 2003 112,3 milj. ja omavaraisuusaste 72,8 %. Konsernin taseen loppusumma oli 199,2 milj.. Konsernin vakavaraisuuden kehitys on jatkunut positiivisena myös vuonna 2004. Atro Oyj esittää, että vakuutta tai muuta järjestelyä ei vaadita.

9 10 ASIAN KÄSITTELY 10.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Suonenjoen kaupungin ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Sisä-Savon Sanomissa. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Suonenjoen kaupunginvirastossa ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjeellä naapurikiinteistöjen haltijoita. 10.2 Tarkastukset ja neuvottelut Paikalla ei ole tehty tarkastusta. 10.3 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunnalta ja kaupunginhallitukselta, Itä-suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta sekä Sisä- Savon kansanterveystyön kuntayhtymältä. Suonenjoen kaupunginhallitus esittää lausunnossaan (25.4.2005, 127), että Atro Oyj:n hakema ympäristölupa voidaan myöntää seuraavin ehdoin: - Kaupungilla säilyy omistusoikeus hakijan stabiloidulta alueelta leikkaamaan maa-ainekseen, kuten alueen vuokrasopimuksessa on määrätty. Muutoinkin vuokrasopimuksen ehdot tulee huomioida velvoittavina. - Työ ei saa aiheuttaa haittaa kaatopaikan viimeistelytöille. Kaatopaikan viimeistelytöiden ja haetun maa-aineksen käsittelytöiden yhteensovittamisessa tulee ensisijaisesti huomioida kaatopaikan viimeistelyn tarpeet. Mikäli viimeistelytöille aiheutuu rakentamisesta kustannuksia aiheuttavaa haittaa, on hakijan korvattava aiheutettu haitta täysimääräisenä. - Maa-ainesten käsittelystä ei saa aiheutua ympäristölle eikä terveydelle haittaa. Ennen työhön ryhtymistä on maa-ainesten käsittelystä laadittu työsuojelusuunnitelma hyväksytettävä myös Suonenjoen kaupungilla. - Työstä tulee esittää ennen töiden aloittamista koko työn kattava, riittävän yksityiskohtainen aikataulu. Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunta esittää lausunnossaan (27.4.2005 17) seuraavaa: Lupahakemuksesta ei ilmene maamassojen stabiloinnin reseptointiin liittyvien ennakkokokeiden tulokset eikä hyväksymismenettely. Miten stabiloinnin onnistuminen/epäonnistuminen on todettavissa erityisesti pilaantuneiden humus- ja turvemaiden osalta? Stabiloidun alueen rakennekuvista ei käy ilmi, miten rakenteen reunoilla on varmistettu rakenteen kestävyys ja mahdollisten haitta-aineiden suotautumisen estäminen ympäristöön. Lupahakemuksessa olisi tarpeen ratkaista myös alueella olevan vanhan öljyisten maiden vastaanotto- ja käsittelypaikan purkamisen yhteydessä mahdollisesti syntyvien pilaantuneiden maa-ainesten (mineraaliöljypitoisuus >1000 mg/kg) käsittely stabilointialueella.

Lupahakemukseen tulee liittää hyväksyttäväksi erillinen tarkkailuohjelma, jossa on mukana säännöllinen pinta- ja pohjaveden laadun tarkkailu arseenin, kromin ja kuparin osalta sekä rakenteiden seuranta. Myös pohjaveden tarkkailu tulee järjestää alueella. Tarkkailu tulee liittää osaksi Oittilansalon vanhan kaatopaikan päivitettyä toiminnan seuranta- ja ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmaa. Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto esittää seuraavaa: Lääninhallitus katsoo, että esitetty toiminta hakemuksen mukaisesti toteutettuna ei aiheuta haittaa ympäristön asutukselle edellyttäen, että kunnostustoimenpiteet ja saastuneen maaaineksen kuljetus suoritetaan siten, että saastuneen maa-aineksen leviäminen ympäristöön estetään ja että pohjavesien laadun seurantapisteitä valittaessa otetaan huomioon talousvesikaivojen sijainti. 10.4 Muistutukset ja mielipiteet Käsittelypaikan naapureille on varattu 22.3.2005 lähetetyllä kirjeellä mahdollisuus esittää mielipiteensä hakemuksesta. Määräaikaan mennessä ei saapunut yhtään muistutusta. 10.5 Hakijan vastine hakemuksesta annettuihin lausuntoihin Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunta: 1. Reseptointiin liittyvät ennakkokokeet ja hyväksymismenettely raportoidaan ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä. Ennakkokokeiden tulokset ja hyväksymiskriteerit hyväksytetään ympäristökeskuksessa ennen varsinaiseen työhön ryhtymistä. Humus- ja turvemaita ei todennäköisesti stabiloida. 2. Rakenteen reunoille rakenne on tuettu sivulta routimattomalla hiekka- tai sorakerroksella, jonka tiivistämisestä annetaan ohjeet työsuunnitelmissa. Pintavesien pääsy suojattavaan rakenteeseen on estetty päältäpäin asfaltilla ja sivuilta moreenieristyksellä. Lisäksi rakenteen pohjalle tulee salaojitus. Näin varmistetaan rakenteen routimattomuus ja estetään veden pääsy suojattavaan rakenteeseen. 3. Öljyiset maat eivät sovellu kyseiseen stabilointiin. Suonenjoen kaupungin teknisen viraston kanssa on sovittu erikseen öljyisten maiden puhdistuksesta. 4. Näytteenottokaivosta (NOK) ja kahdesta salaojakaivosta (SOK) seurataan kohteen suotovesien laatua. Kolmena ensimmäisenä keväänä otetaan kaikista kolmesta kaivosta näytteet. Sen jälkeen näytteitä otetaan ainoastaan näytteenottokaivosta kaksi kertaa kolmen vuoden välein siten, että viimeinen näyte otetaan vuonna 2014 tai 2015. Näytteet otetaan huhti- /toukokuussa. Tarvittaessa arvioidaan tarkkailuohjelmaa uudestaan. Vesistä tarkkaillaan arseenin, kuparin ja kromin kokonaispitoisuutta. Jos suotautuvassa vedessä ei ole merkkejä ko. haitta-aineista, on pohjaveden seuranta tarpeetonta. Vesien näytteenoton lisäksi Atro Oyj:n nimeämä vastuullinen hoitaja tarkastaa stabiloidun alueen asfaltin pinnan keväällä samaan aikaan vesinäytteenoton kanssa. Vastuullinen hoitaja kirjaa myös mahdolliset virheet pintarakenteessa, veden määrän kaivoissa ja muut mahdolliset havainnot. Tarkkailujen tulokset lähetetään vuosittain Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle liitettäväksi osaksi Oittilansalon kaatopaikan tarkkailuohjelmaa. Suonenjoen kaupunginhallitus: 1. Vuokrasopimusta noudatetaan. 2. Työstä kaatopaikan viimeistelytyölle aiheutuvat suoranaiset lisäkustannukset olemme valmiit korvaamaan. 10

11 3. Työsuojelusuunnitelma hyväksytetään myös Suonenjoen kaupungilla. 4. Ennen töiden aloittamista esitetään yksityiskohtainen aikataulu. 11 RATKAISU Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Atro Oyj:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kerkonkosken vanhalta kyllästämöalueelta poistettavien pilaantuneiden maaainesten stabilointiin ja stabiloitujen maa-ainesten sijoittamiseen moottoriurheilukeskuksen pysäköintialueen rakenteisiin. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 11.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja muistutuksiin Suonenjoen kaupunginhallitus: Vastineessaan kaupunginhallituksen lausuntoon Atro Oyj on esittänyt toteuttavansa kaikki kaupunginhallituksen lausunnossa esittämät toimet. Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto: Lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä tai päätöksen perusteluissa. Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunta: Oittilansalon öljyisten maiden käsittelyä ei hakemuksessa ole esitetty, joten niiden käsittelystä ei voida määrätä tässä luvassa. Vastineessaan Atro Oyj toteaa, että öljyiset maat eivät sovellu esitettyyn stabilointiin. Muilta osin lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä tai päätöksen perusteluissa. 11.2 Lupamääräykset 11.2.1 Käsiteltävät jätteet Oittilansalon alueelle saa tuoda vain hakemuksessa esitettyjä Kerkonkosken vanhalta kyllästämöalueelta poistettavia pilaantuneita kivennäismaita (jäteluokka 17 05 04). Mikäli pilaantuneen maan poiston yhteydessä lajitelluissa massojen kokoomanäytteissä todetaan ongelmajätteeksi luokiteltavia maa-aineksia, on ne toimitettava käsiteltäväksi paikkaan, jolla on lupa käsitellä ko. ongelmajätteitä. (YSL 45, YMA yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta ) Perustelut: Jätteiden käsittely on rajattu hakemuksen mukaisesti Kerkonkoskelta tuotaviin pilaantuneisiin kivennäismaihin. Humusmaat, jotka pilaantuneelta alueelta eri syvyyksistä otettujen näytteiden tulosten perusteella sisältävät suurimmat haitta-ainepitoisuudet, heikentäisivät rakenteen kestävyyttä ja haitta-aineiden pysyvyyttä stabiloidussa rakenteessa. 11.2.2 Jätteiden varastointi ja käsittely Kerkonkoskelta tuotavien pilaantuneiden maiden välivarastoinnin, seulonnan ja stabiloinnin aikana on huolehdittava siitä, että haitta-aineita ei pääse alueen maaperään eikä ympäristöön. Tarvittaessa alue on suojattava ja massoja kasteltava pölyämisen estämiseksi. Maa-aineksia saa varastoida ennen käsittelyä enintään yhden vuoden. Välivarastossa olevat stabiloimattomat pilaantuneet maa-ainekset on tarvittaessa peitettävä niin, etteivät ne pääse pölyämään eivätkä sadevedet pääse niitä huuhtelemaan. Varastointi- ja käsittelytoimintojen päätyttyä on alue siistittävä ja maaperän puhtaus varmistettava kenttämittauksin.

Ennen pilaantuneen maan stabilointia on ympäristökeskukselle annettava tiedot reseptoinnista ja ennakkokokeiden tuloksista sekä lähetettävä suunnitelma pilaantuneiden maiden vastaanotto-, varastointi- ja käsittelypaikalla toteutettavista toimista ja järjestelyistä. Ympäristökeskukselle annetut tiedot on samanaikaisesti lähetettävä myös Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunnalle. Kiinteytettyjen massojen sijoitusalueesta on esitettävä 3 kuukauden sisällä työn valmistumisesta ympäristökeskukselle selvitys kiinteytyksen toteutuksesta ja massojen sijoituksesta. Selvitykseen tulee sisältyä työnaikaiseen laadunvalvontaan perustuva ulkopuolisen laadunvalvojan raportti rakenteita ja massan laatua koskevien vaatimusten toteutumisesta. (YSL 43, JäteL 4, 6, JäteA 8, 9, YVA asetus 6 kohta 11 a) Perustelu: Välivarastoitujen massojen haitalliset ympäristövaikutukset tulee estää. Varastointiaikaa koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston päätökseen kaatopaikoista. Jos varastointiaika ennen käsittelyä ylittää määräyksessä mainitun ajan, on varastointikenttää pidettävä kaatopaikkana, minkä seurauksena varastointikentän rakenteet tulisi rakentaa kaatopaikan rakenteet täyttäväksi. Pilaantuneiden maiden sisältämät haitta-aineet voivat aiheuttaa terveyshaittaa alueella työskenteleville. Haitat voidaan estää oikeilla suojaustoimenpiteillä. Tietojen toimittaminen viranomaisille on tarpeen toiminnan valvontaa varten. 11.2.3 Tarkkailu- ja raportointimääräykset Alueen toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja ympäristövaikutuksista on pidettävä kirjaa. Stabiloitua aluetta on tarkkailtava kohdan 9.5 mukaisesti. Vesien tarkkailu näytteenottokaivosta ja kahdesta salaojakaivosta tulee tehdä kohdan 9.4.2 mukaisesti. Tarkkailua tulee täydentää pohjavesitarkkailulla seuraavasti: Oittilansalon kaatopaikan pohjaveden tarkkailupisteistä (HP 14 ja kaivo) tulee määrittää arseenin, kromin ja kuparin kokonaispitoisuus ennen pilaantuneiden maiden tuontia alueelle ja maiden tuonnin jälkeen kolmena ensimmäisenä keväänä. Tarkkailun voi liittää myös Suonenjoen kaupungin Oittilansalon kaatopaikan tarkkailuun. Pilaantuneiden maiden sijoituspaikan vastuullisen hoitajan nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa Pohjois-savon ympäristökeskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunnalle. (YSL 46, JäteL 51, 52,) Perustelut: Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Tarkkailutietojen perusteella seurataan, onko toiminta lupapäätöksen mukaista. Suonenjoen kaupunki jatkaa Oittilansalon kaatopaikan tarkkailua edelleen. Pohjavesinäytteet otetaan keväisin ja syksyisin pisteestä HP14 ja kaivosta, josta otettiin vesi kaatopaikan sosiaalitiloihin. Näytteistä ei kaatopaikan tarkkailun yhteydessä ole tutkittu arseenia, kromia ja kuparia, jotka Atro Oyj:n on tutkitutettava varmistaakseen, ettei näitä haitta-aineita liukene veteen. 12

13 12 RATKAISUN PERUSTELUT 12.1 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 ). Luvan myöntämisen edellytykset ovat (YSL 42, JäteL 6, JäteA 8 ja 9 ): 1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. 2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. 3. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittaja on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen asettanut riittävän vakuuden tai esittänyt muun vastaavan järjestelyn asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuus tai muu vastaava järjestely voidaan jättää vaatimatta, jos hakija on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta taikka jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminta on pienimuotoista. 4. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. 5. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 6. Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikka on suunniteltu, perustetaan ja rakennetaan siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvassa on lisäksi otettava huomioon valtakunnalliset ja alueelliset jätesuunnitelmat. 12.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Moottoriurheilukeskus, jonka alueelle stabiloitavat pilaantuneet maat sijoitetaan paikoitusalueen rakenteisiin, sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Alueen ympäristö on metsätalouskäytössä eikä läheisyydessä sijaitse häiriintyviä kohteita. Vieressä on suljettu Oittilansalon kaatopaikka. Soidensuojelualue on noin 0,5 kilometrin päässä moottoriurheilukeskuksen paikoitusalueesta. Kiinteytyksen avulla ei poisteta pilaantuneesta maa-aineksesta mahdollisesti aiheutuvaa riskiä lopullisesti, mutta menetelmällä pystytään vähentämään haitta-aineista muodostuvaa riskiä. Kiinteytettyjen haitta-aineiden osalta tulee varmistaa ratkaisun pysyvyys ja pitkäaikaistoimivuus. TEKES:in teknologia katsauksessa 47/96, Saastuneiden maiden tutkiminen ja kunnostus, kiinteytetyn maa-aineksen sijoitusedellytykset on jaettu liukoisuuden perusteella ryhmiin 1A ja 1B. Ryhmän 1B liukoisuusrajan alittuessa materiaali voidaan sijoittaa ajoittain kosteisiin sijoitusolosuhteisiin. Hakijan esittämät ohjearvot ovat luokan 1B mukaiset.

Alueelle tuodaan vain Kerkonkosken entiseltä saha-alueelta kaivettavia massoja. Ennen varsinaista stabilointia materiaalista tehdään hyötykäyttökelpoisuus testit, joilla varmistetaan oikeat stabiloinnin seossuhteet niin, että eri haitta-aineiden liukoisuus alittaa annetut ohjearvot. Työn aikaisella laadunvalvonnalla huolehditaan siitä, että työn lopputulos vastaa asetettuja tavoitteita. Alueelta lähtevien suotovesien laatua seurataan ottamalla näytteitä salaojakaivoista ja näytteenottokaivosta. Atro Oyj:llä on kokemusta pilaantuneiden maiden käsittelystä ja lisäksi hakija käyttää kulloinkin tarvittavia ulkopuolisia palveluja. Asiantuntemusta hakemuksen mukaiseen pilaantuneiden massojen käsittelyyn hakijalla on riittävästi. Vakuutta ei tässä tapauksessa ole vaadittu, koska jätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminto on pienimuotoista ja yritys on todettu tilinpäätöstietojen perusteella riittävän vakavaraiseksi huolehtimaan hyödyntämistään jätteistä. Toimittaessa hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti pilaantuneiden maiden käsittelystä Oittilansalon alueella ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huonontumista soidensuojelualueella, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toiminta täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupa voidaan myöntää. Toiminta on alueellisen jätesuunnitelman mukaista. Jätesuunnitelmassa on tavoitteena jätteiden hyötykäytön lisääminen. 14 13 LUVAN VOIMASSAOLO 13.1 Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnalle on haettava uusi ympäristölupa, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti. (YSL 55, 57 ). Perustelu: Päätös koskee vain Kerkonkosken entiseltä kyllästämöalueelta kaivettavia pilaantuneita maa-aineksia, joiden ajo Oittilansalon alueelle ja stabilointi ja sijoittaminen kenttärakenteeksi kestää hakijan arvion mukaan 1 2 kuukautta. Hakijan mukaan työ tehdään kesällä 2005 tai 2006. Toiminta-ajan lyhyyden takia lupamääräysten tarkistaminen määräajassa ei ole tarpeen, mutta uutta lupaa on haettava, jos toiminta muuttuu olennaisesti. 13.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). 14 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6-8, 28, 35-38, 41-43, 45, 46, 50, 52-56, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 9, 10, 12, 16-19, 23, 37 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999)

Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 51, 52 Jäteasetus (JäteA) 3, 3a, 4, 8-10 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 ja 18 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003). 15 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) perusteella suoritemaksua 3920 euroa. Perustelu: Jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5000 tonnia vuodessa, ympäristöluvan käsittelymaksu on 3920 euroa. 16 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Käsittelymaksuun voi hakea muutosta myös erikseen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä. Lakimies Maija Toivanen Ympäristöinsinööri Helka Markkanen 17 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Atro Oyj, PL 1024, 70101 KUOPIO Jäljennös päätöksestä Suonenjoen kaupunginhallitus Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Suonenjoen Urheiluautoilijat ry Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja paikallislehdessä Tästä päätöksestä ilmoitetaan Suonenjoen kaupungin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan

VALITUSOSOITUS Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen. Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu 21.7.2005. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 22.8.2005. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio Telefax: 017 788 4701 Puhelin: 017 788 4777 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00-16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Sähköpostiosoite Internet PL 1049 Sepänkatu 2 B (017) 788 4777 (017) 788 4701 kirjaamo.psa@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/psa 70101 Kuopio 70100 Kuopio