FinnHEMS Oy Vuosikertomus 2015
Sisällysluettelo Toimitusjohtajalta... 4 OPERATIIVINEN TOIMINTA FinnHEMS lyhyesti... 6 Lääkärihelikopteritoiminta 2015... 8 Lähes 14 000 hälytystä... 9 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Tutkimuksella parannetaan ensihoitoa... 10 Case: Intuboinnin vaikuttavuuden tutkimus... 12 LENTOTOIMINTA Uusi EC145 T2 -kopteri käyttöön... 14 FinnHEMS esittäytyi lentonäytöksissä... 16 INFRA JA KIINTEISTÖT FinnHEMS rakentaa tukikohtaverkostoa... 18 Polttoainehuolto kuntoon... 19 Toiveena kaksi uutta tukikohtaa... 19 TALOUS JA HALLINTO Talouskatsaus 2015... 20 Tuloslaskelma... 21 Omistajat, tilintarkastaja ja hallitus... 22 Julkaisija: FinnHEMS Oy Toimitus: Laura Lindlöf FinnHEMS, Päivi Ekdahl Viestintätoimisto Ground Communications Taitto: Suunnittelutoimisto Laasola / Mikko Laasola Kuvat: Ned Dawson (HeliOps Magazine), Janne Virtanen, Jon Ekberg, Joonas Järveläinen, Jani Huhtala, Olli-Pekka Latvala, Antti Jaakkola Painopaikka: Euraprint Oy FinnHEMS Vuosikertomus 2015 3
Toimitusjohtajalta Jyri Örri Tutkimus- ja kehitysyksikkö ensihoitoselvityksen keskiössä FinnHEMSin vuotta 2015 rytmitti kolme isoa kokonaisuutta: tutkimus- ja kehitysyksikön työn käynnistäminen, tukikohtaverkoston kehittäminen ja uusien koptereiden käyttöönotto pohjoisen alueen tukikohdissa. Oman leimansa vuoteen jätti sote-tilanteen epävarmuus. Vakaa taloustilanne ja hyvä omavaraisuusaste tarjosivat FinnHEMS Oy:lle vakaat ja hyvät lähtökohdat vuoteen 2015. Organisaatiota ja toimintamalleja selkeytettiin muodostamalla viiden palveluyksikön malli: lentotoiminta ja laatupalvelut, tukikohtapalvelut, ICT-palvelut, tutkimus- ja kehityspalvelut sekä hallintopalvelut. Tämä on parantanut yhtiön sisäistä viestintää ja sitä kautta myös tukikohtien ja yhtiön välistä yhteistyötä. FinnHEMSin tärkein tavoite vuodelle 2015 oli tutkimus- ja kehitysyksikön käynnistäminen sekä lääketieteellisen tutkimuksen aloittaminen. Tutkimus- ja kehitysyksikköä käynnistämään saatiin alan kansainväliseen huippuun kuuluva Norsk Luftambulanse Stiftelsenin tutkimusjohtaja Hans Morten Lossius. Merkittävä luottamuksenosoitus FinnHEM- Sille ja tutkimus- ja kehitysyksikölle oli sosiaali- ja terveysministeriön toimeksianto valtakunnallisen ensihoitoselvityksen tekemisestä. Selvitys on ainutlaatuinen ja käsittää viiden vuoden hätäkeskusaineiston, yhteensä yli 4,5 miljoonaa ensihoitotehtävää. Toinen iso saavutus oli ensimmäisen kansainvälisen tutkimusyhteistyön käynnistäminen Norsk Luftambulanse Stiftelsenin kanssa. Tukikohtaverkoston kehittämisessä otettiin vuonna 2015 iso askel eteenpäin, kun Turun lentoaseman yhteyteen valmistui ensimmäinen FinnHEMSin rakennuttama tukikohta. Se on suunniteltu ympärivuorokautisen päivystyksen ja erityisesti lääkärihelikopteritoiminnan tarpeisiin. Loppuvuodesta myös Rovaniemellä käynnistyivät pysyvän tukikohdan rakennustyöt. Uuden, ensihoitotehtäviin suunnitellun helikopterimallin käyttöönotto pohjoisen alueen tukikohdissa sujui onnistuneesti, ja hyödyt ovat olleet selkeitä laajempien toimialueiden ja parempien potilaskuljetusmahdollisuuksien myötä. Viime vuosi oli sote-uudistuksen osalta melkoista myllerrystä, ja tilanteen epävarmuus vaikuttaa myös FinnHEMSin toimintaan. Isoimpia kysymyksiä ovat, kuka omistaa FinnHEMSin ja miten rahoitus järjestetään tulevaisuudessa. Tämän hetkisen näkemyksen mukaan sote-uudistuksen astuessa voimaan vuonna 2019 terveydenhuolto olisi suoraan valtion rahoittamaa. Kevään 2015 kehyksessä kuitenkin mainitaan toiminnan rahoituksen siirtäminen kuntien vastuulle vuonna 2017. FinnHEMSin näkemyksen mukaan olisi epätarkoituksenmukaista siirtää toimiva valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminta muutaman vuoden ylimenokaudeksi kuntarahoitukseen. Valtakunnallisen lääkärihelikopteritoiminnan tulevaisuuden turvaamisen kannalta ehdottomasti järkevin ratkaisu on nykyisen kaltainen yksinkanavarahoitus. Vuodesta 2016 tulee mielenkiintoinen. Soten isot, avoinna olevat kysymykset ovat hiljalleen ratkeamassa, ja se toivottavasti vakauttaa toimintaympäristön mahdollistaen lääkärihelikopteritoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Siihen on erinomaiset edellytykset, sillä FinnHEMS on vakiinnuttanut paikkansa ja vastannut kaikkiin yhtiölle ja sen toiminnalle asetettuihin vaatimuksiin hyvin tuloksin. 4 FinnHEMS Vuosikertomus 2015
Operatiivinen toiminta FinnHEMS Vuosikertomus 2015 5
Operatiivinen toiminta FinnHEMS lyhyesti FinnHEMS vastaa yhdessä yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa lääkärihelikopteritoiminnasta Suomessa. FinnHEMS on voittoa tavoittelematon yhtiö, jonka omistavat yhtä suurin osuuksin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP), Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP), Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP) ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP). Toiminnan rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Lääkärihelikopterin tärkein tehtävä on tuoda tehohoitotasoinen ensihoito mahdollisimman nopeasti potilaan luo. Näin hoito voi alkaa jo tapahtumapaikalla. i FINNHEMSIN TEHTÄVÄT: 6 tukikohtaa: Vantaa, Pirkkala, Turku, Kuopio, Oulu, Rovaniemi - valtakunnallisen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi - ympärivuorokautisen ensihoitolääkäripäivystyksen tuottaminen yhdessä yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa - tukikohtainfrastruktuurin rakentaminen ja ylläpitäminen - tukikohtapalveluiden hallinnointi - lentopalvelun kilpailuttaminen ja sopimukset, laadun ja turvallisuuden valvonta - ensihoidon tutkimus- ja kehitystoiminta - kansainvälinen yhteistyö lääkärihelikopteritoiminnassa Päivystys 24 h vuoden jokaisena päivänä Tukikohdissa päivystää vuoroissa kolmihenkinen miehistö. Rovaniemellä päivystävä miehistö on nelihenkinen. Yhteensä kussakin tukikohdassa on töissä keskimäärin 25 henkilöä. FinnHEMSin hallinnon henkilövahvuus on 14 henkilötyövuotta Yhteensä 13 748 hälytystä Vantaa 2564 hälytystä Oulu 1685 hälytystä Turku 2122 hälytystä Rovaniemi 1913 hälytystä Pirkkala 2939 hälytystä Kuopio 2525 hälytystä 6 FinnHEMS Vuosikertomus 2015
Operatiivinen toiminta 1494 kriittisen avun saanutta potilasta (HEMS score 6-8). 172 potilasta olisi todennäköisesti kuollut, ilman lääkärihelikopterin tuomaa apua. FinnHEMS Vuosikertomus 2015 7
Operatiivinen toiminta FinnHEMS lääkärihelikopteritoiminta 2015 TAMMIKUU FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö aloittaa toimintansa. Yksikön tavoitteena on organisoida ensihoidon lääketieteellistä tutkimustoimintaa keskitetysti, yhteistyössä yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Yksikön johtoon nimitetään norjalainen akuuttilääketieteen professori Hans Morten Lossius. HELMIKUU FinnHEMSin Oulun FH50-lääkärihelikopteritukikohta muuttaa Oulun yliopistollisen keskussairaalan kupeesta Oulunsaloon. Finavialta vuokratulla tontilla sijaitsee tilapäinen tukikohta, joka koostuu miehistötilaparakeista ja nosto-ovella varustetusta pressuhallista, jossa on Oulun tukikohdan helikopteri ja maayksiköt sekä pohjoisen toiminta-alueen varahelikopteri. Uudet EC145T2-helikopterit otetaan käyttöön FinnHEMSin pohjoisella toiminta-alueella Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Uuden kopterin ansiosta Kuopion ja Oulun tukikohtien toiminta-alue kasvaa, jolloin entistä useampi suomalainen on lääkärihelikopteripalvelun saavutettavissa. MAALISKUU Oulussa vietetään FH50-tukikohdan avajaisia. Uuteen tukikohtaan ja sen toimintaan tutustuu iltapäivän aikana FinnHEMSin yhteistyökumppaneiden edustajia mm. Finavialta, Hätäkeskuslaitokselta, poliisilta ja pelastuslaitokselta. Myös Oulun kaupungin poliittisen johdon edustajat ovat paikalla. HUHTIKUU Turun rakenteilla olevassa FH20-tukikohdassa tehdään ICT- ja kalusteasennuksia. Kuukauden aikana FinnHEMSin tukikohdat vastaanottavat yhteensä 1105 hälytystä. TOUKOKUU Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat lääkärihelikopteritoiminnassa ensiarvoisen tärkeät. FinnHEMS testaa Ukkoverkot Oy:n kanssa 4GLTE-yhteyksiä, ja toukokuussa käydään todennäköisesti Suomen ensimmäinen suora videoneuvottelu lentävästä helikopterista. Tavoitteena on, että hoitohenkilökunta tulevaisuudessa voi käyttää potilastietojärjestelmiä, informoida vastaanottavaa sairaalaa sekä välittää tietoja potilaasta helikopterilennon aikana. Vuoden vilkkain päivä osuu kuun alkuun, vapunpäivään 1.5., jolloin FinnHEMSin tukikohdat vastaanottavat yhteensä 68 hälytystä. KESÄKUU Turussa vietetään uuden FH20-tukikohdan avajaisia seminaaritunnelmissa. Avajaisseminaarissa lääkärihelikopteritoiminnasta keskustelemassa ovat sosiaali- ja terveysministeriön terveyspalveluiden johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen sekä FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikön johtaja Hans Morten Lossius. Päätössanat lausuu kansanedustaja Ilkka Kanerva. Varsinainen päivystystoiminta siirtyy uuteen tukikohtaan 16.6. FinnHEMS vastaanottaa STM:n toimeksiannon Hätäkeskuslaitoksen viiden vuoden sosiaali- ja terveydenhuoltotoimialan tehtäviin perustuvasta ensihoitopalvelun selvitystyöstä. HEINÄKUU Lomakuukaudella on valitettavasti myös nurjat puolena. Heinäkuussa tulee FinnHEMSin tukikohtiin eniten ampumisista ja puukotuksista johtuvia hälytyksiä, yhteensä 58. Kaikkiaan hälytyksiä tulee kuukauden aikana 1244 kappaletta. ELOKUU FinnHEMSin lääkärihelikopteritoiminta esittäytyy Helsingin Malmilla järjestettävässä Finland International Airshowssa kahden kesäisen elokuun päivän ajan. Esillä on poikkeuksellisesti kaksi lääkärihelikopteria: eteläisen alueen EC135P2 ja helmikuussa operatiiviseen käyttöön tullut pohjoisen alueen EC145T2. Lääkärihelikopteritoiminta kiinnostaa Airshow:n kävijöitä ja FinnHEMSin pisteeseen käy tutustumassa myös pääministeri Juha Sipilä. Kuopion Kelloniemen asemakaavan muutosehdotus hyväksytään Kuopion kaupunkirakennelautakunnassa. SYYSKUU Uuden miehistötilan rakentaminen alkaa Rovaniemellä. Tilapäisessä, parakeista rakennetussa miehistötilassa on toimittu kolme vuotta, ja varsinkin äänieristyksen kanssa on ollut ongelmia. Uuden, 450 neliömetrin miehistötilan äänieristykseen onkin kiinnitetty erityistä huomiota. Uudet tilat on tarkoitus saada käyttöön kesällä 2016. LOKAKUU FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalvelut yksikössä tapahtuu muutoksia, kun LT Ilkka Virkkunen nimitetään tutkimusjohtajaksi. Kansainvälistä yhteistyötä kehitetään etenkin Norjan Norsk Luftambulanse Stiftelsenin ja Lontoolaisen London Air Ambulance -säätiön kanssa. MARRASKUU FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalvelut yksikkö allekirjoittaa Norjan Luftambulanse -säätiön kanssa sopimuksen tutkimusyhteistyöstä. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa ensihoitotutkimusta palvelevaa tietoa Pohjoismaisella tasolla. Marraskuun 21. päivä FinnHEMSin tukikohdat vastaanottavat eniten kaatumisesta aiheutuneita hälytyksiä, yhteensä 8 kappaletta, kun koko vuoden aikana kaatumisesta johtuvia hälytyksiä tulee yhteensä 644. JOULUKUU FinnHEMSin ICT-palvelut viimeistelee verkkomigraatio-projektin, jonka tavoitteena on kaikkien tukikohtien ja FinnHEMSin hallinnon ICT-palvelinympäristöjen yhtenäistäminen. Yhtenäistämisellä parannetaan ympäristön hallittavuutta ja helpotetaan mahdollisten vikatilanteiden ratkaisemista. 8 FinnHEMS Vuosikertomus 2015
Operatiivinen toiminta Lääkärihelikoptereilla lähes 14 000 hälytystä Lääkärihelikopteritoiminta kohdistuu yhä paremmin palvelua kiireisimmin tarvitseviin potilaisiin. Vertailtaessa tilastoja kahden vuoden ajanjaksolta hälytysten määrä väheni noin viisi prosenttia vuoden 2015 aikana, mutta kriittisesti apua tarvitsevia potilaita kohdattiin yhä enemmän. Vuonna 2015 hälytysten määrä väheni edellisvuoteen verrattuna viisi prosenttia. Kriittisimmin apua tarvitsevia potilaita sen sijaan kohdattiin kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän. Nyt lääkärihelikopteripalvelu tavoittaa aiempaa paremmin sitä eniten tarvitsevat potilaat, kuten autoonnettomuuksien tai vakavien sairaskohtauksien uhrit. Kiireisintä apua tarvitsevat potilaat tavoitetaan aiempaa paremmin FinnHEMS täsmensi lääkärihelikopterin hälytysohjeita yhteistyössä yliopistollisten sairaanhoitopiirien ja hätäkeskusten kanssa. Näin onnistuttiin vähentämään peruttuja hälytyksiä ja kohdistamaan tarkemmin palvelua kriittisiin potilaisiin. Valtakunnallisesti FinnHEMSin kuudessa tukikohdassa vastattiin vuoden aikana 13 748 hälytykseen. Kriittisen avun sai 1494 potilasta ja 172 potilasta olisi todennäköisesti menehtynyt ennen sairaalaan pääsyä ilman lääkärihelikopterin apua. Lisäapupyynnöt kentältä lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna kaksi prosenttia. Kohteeseen ensimmäisenä saapuneet ensihoitajat pyytävät lisäapua HEMS-yksiköstä, jos yksikön tarvetta ei ole hätäkeskuksessa todettu. Potilaskuljetusten määrä on noussut 52 prosenttia vuoden 2015 aikana. Pohjoisen toiminta-alueen tukikohdissa Rovaniemellä, Oulussa ja Kuopiossa otettiin vuoden 2015 aikana käyttöön uusi, tilavampi kopterimalli EC145T2. Uusi isompi kopteri on lisännyt potilaskuljetuksia sairaaloihin etenkin Kuopiossa ja Oulussa. Hoitotila uusissa koptereissa on aiempaa tilavampi ja suunniteltu täysin hoitotyön tarpeiden näkökulmasta. FinnHEMS Vuosikertomus 2015 9
Tutkimus ja kehitys Tutkimus- ja kehitystoiminnalla parannetaan ensihoitoa Uusi tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö tuo tutkimuksen yhä kiinteämmin osaksi FinnHEMSin toimintaa. Yksikkö tuottaa ensiarvoisen tärkeää tutkimustietoa ensihoidon kehittämiseen valtakunnallisesti. FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö aloitti virallisesti toimintansa vuoden 2015 alusta. Yksikkö tukee valtakunnallisesti ensihoidon tutkimusta ja työllistää täysipäiväisesti yhden tutkimuskoordinaattorin ja yhden tutkimus- ja kehitystoiminnan asiantuntijan sekä vaihtelevasti yhden tilastotieteen asiantuntijan ja väitöskirjatutkijoita eri projekteissa. Yksikön johtajana toimii FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen. Yksikön toiminta rahoitetaan KELA:n yhtiölle korvaamista potilaskuljetusten aiheuttamista kuluista. Yhteistyö yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa ja verkostoituminen kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa yhteisten tutkimusprojektien aikaansaamiseksi ovat tärkeä osa yksikön työtä. Kaiken toiminnan tavoitteena on ensihoidon ja lääkärihelikopteripalvelun laadun parantaminen sekä dokumentoiminen.
Tutkimus ja kehitys ENSIHOITOSELVITYS TUO TIETOA SOTE-PÄÄTTÄJILLE Yksikön toiminta pääsi syksyllä kunnolla vauhtiin tutkimuskoordinaattori Anna Olkinuoran palkkaamisen myötä. Vuonna 2015 yksikkö työskenteli tiiviisti sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman kansallisen ensihoitoselvityksen parissa. Selvitys käynnistyi keväällä ja se on ollut iso osa yksikön toimintaa etenkin syksyllä. Koko selvitys on projektina hyvin ainutlaatuinen, eikä vastaavaa laajaa kansallista ensihoidon selvitystä ole aiemmin tehty. Ensihoidon kokonaiskuva ei ole tällä hetkellä selkeä, koska kaikki ensihoidon tiedot ovat hajallaan eri paikoissa. Hajanainen data johtaa siihen, ettei valtakunnallisesti tiedetä ensihoidon tehtävämääriä, millaisia tehtävät ovat ja kuinka monessa yksikössä tehtäviin vastataan. Selvitystä on viety vauhdikkaasti eteenpäin, jotta laadukasta dataa ensihoidosta olisi käytettävissä sote-ratkaisuiden taustaksi. Selvitys tuo tärkeää aineistoa ensihoidon resurssien suuntaamisen määrittelyyn ja koko ensihoidon kokonaisuuden rakentamisen tueksi. Myös useampia väitöskirjaprojekteja toteutetaan selvityksen materiaalista. Koko selvitys on projektina hyvin ainutlaatuinen, eikä vastaavaa laajaa kansallista ensihoidon selvitystä ole aiemmin tehty. Selvityksen aineistona on hätäkeskusten data viimeisen viiden vuoden ajalta kesästä 2010 kesään 2015. Aineisto on hyvin laaja ja sisältää kokonaisuudessaan noin 4,6 miljoonaa tehtävää. AINUTLAATUINEN HEMS-TIETOKANTA Ensimmäisen toimintavuotensa aikana tutkimusyksikkö on kansallisen ensihoitoselvityksen ohella syventynyt HEMS-tietokantaan ja miten sinne kirjattavaa dataa suoritetuista tehtävistä voidaan hyödyntää. Tietokantaan kirjataan tarkasti kaikki tehtävät ja suurimmassa osassa tukikohtia myös konsultaatiopuhelut. Tietokannasta löytyvät kaikki tehtävän tiedot ja potilaan terveydellisiä tietoja. Tutkimuksen kannalta tietokanta on hyvin ainutlaatuinen väline.
Tutkimus ja kehitys Syksyllä tutkimus- ja kehitysyksikössä on panostettu vahvasti tietokannan kansainvälistämiseen. Norjalaisten ja ruotsalaisten kanssa on käynnistetty yhteinen pilotti, jossa testataan tietokantaa yhteispohjoismaisessa käytössä. Tietokanta aiotaan ottaa käyttöön muutamissa tukikohdissa Norjassa ja Ruotsissa. Tavoitteena on lopulta luoda yhteispohjoismainen tietokanta, jota voitaisiin hyödyntää yhteispohjoismaiseen tutkimukseen, maiden väliseen vertailuun ja ensihoidon kehittämiseen koko alueella. Tietokanta on loistava väline myös operatiivisen toiminnan kehittämiseen. Mitä enemmän tukikohtia on mukana, sen parempaa tutkimusta on mahdollisuus tehdä. Tietokanta on loistava väline myös operatiivisen toiminnan kehittämiseen. Mitä enemmän tukikohtia on mukana, sen parempaa tutkimusta on mahdollisuus tehdä. HEMS-tutkimus on pieni kenttä, jolla kannattaa pyrkiä kansainväliselle tasolle, jotta tutkimukseen saadaan riittävän kattavaa laajuutta. Ensihoitolääkärin intuboimien potilaiden selviytyminen Toni Pakkanen tutki, mikä on ensihoitolääkärin kentällä intuboimien vakavasti sairastuneiden tai vammautuneiden potilaiden pitkäaikaisennuste. Tutkimuksen tulokset tuottavat tärkeää tietoa koko ensihoidon kentälle: jatkuva uuden tutkimustiedon hankkiminen on ensiarvoisen tärkeässä roolissa toiminnan kehittämisessä ja ensihoidon laadun parantamisessa. Hengitystien varmistaminen on yksi ensihoidon kulmakivistä. Tutkimus käsitteli ensihoitolääkärin intuboimien vakavasti sairastuneiden tai vammautuneiden potilaiden pitkäaikaisennustetta vuoden kuluttua tapahtumasta. Aineisto koostui pääkaupunkiseudun lääkärihelikopterin ensihoitolääkärin hoitamista potilaista viiden vuoden ajalta vuosina 2007 2011. Elottomat potilaat suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimusajanjakson aikana ensihoitolääkäri kohtasi 5.444 potilasta. Tapahtumapaikalla intuboitiin 845 potilasta, joista 483 täytti tutkimuskriteerit. Tärkeimmät intubaatioon johtaneet työdiagnoosit olivat pään vamma, epäily aivoverenvuodosta ja myrkytys. Miehillä yleisin työdiagnoosi oli pään vamma, naisilla epäily aivoverenvuodosta. Potilaiden neurologista selviytymistä arvioitiin Glasgow Outcome Scorella (GOS), jossa GOS 1 merkitsi kuolemaa, GOS 2 3 huonoa neurologista selviytymistä (ulkopuolisen avun tarve päivittäistoiminnoissa) ja GOS 4 5 hyvää neurologista toipumista (itsenäinen elämä) vuoden kuluttua. Tutkimusaineiston potilaista yli puolet (55 %) oli toipunut itsenäiseen elämään vuoden kuluttua tapahtumasta. Kuolleisuus oli 35 prosenttia, 12 FinnHEMS Vuosikertomus 2015
Tutkimus ja kehitys ja 9.5 prosenttia potilaista vaati ulkopuolista apua. Tutkimus osoitti, että ensihoitolääkärin intuboimien vakavasti sairastuneiden tai vammautuneiden potilaiden pitkäaikaisennuste on hyvä. Suurin osa potilaista palaa siis itsenäiseen elämään. Tutkimus osoitti, että ensihoitolääkärin intuboimien vakavasti sairastuneiden tai vammautuneiden potilaiden pitkäaikaisennuste on hyvä. Suomen anestesiologiayhdistys palkitsi tutkimusabstraktin vuoden 2014 parhaana tieteellisenä esityksenä ja tutkimusartikkeli on julkaistu arvostetussa Acta Anaesthesiologica Scandinavicassa vuonna 2015. TONI PAKKANEN on anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja päivystävä ensihoitolääkäri FinnHEMS 30 -tukikohdassa. Parhaillaan hän valmistelee väitöskirjaa lääkäriyksikön vaikuttavuudesta ensihoidossa. Yhdessä osatyössään Pakkanen tutki FinnHEMS tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikön rahoituksella intubaatiopotilaiden selviytymistä. T&K-yksikön tutkimusrahoitus tarjosi mahdollisuuden täysipäiväiseen työskentelyyn tutkimuksen parissa. FinnHEMS Vuosikertomus 2015 13
Lentotoiminta Uusi kopterityyppi laajensi toimialueita ja lisäsi kuljetuksia FinnHEMSin pohjoisella toimialueella otettiin helmikuun lopussa käyttöön uudet Airbus EC145T2 -helikopterit. Vuosia valmisteltu käyttöönotto sujui hyvin, ja uudet koneet ovat lunastaneet niille asetetut odotukset. Airbus EC145T2 on päivitetty tyyppi Eurocopterin EC145-kopterista. Siinä on muun muassa parempi suorituskyky, uudistetut moottorit ja fenestron-pyrstöroottori. Ohjaamossa moderni ilmailuelektroniikka on korvannut perinteiset analogiset mittarit, mikä parantaa miehistön tilannetietoisuutta oleellisesti. Malli on myös luokkansa hiljaisimpia. Uuden helikopterin huippunopeus on noin 270 km/h ja sen toimintamatka on tukikohdasta riippuen 450-550 km. Oulun ja Kuopion tukikohdissa aikaisemmin käytössä olleeseen kopterityyppiin verrattuna EC145T2-kopterissa on huomattavasti isompi hoitotila, mikä on merkittävä etu etenkin silloin, kun potilas kuljetetaan helikopterilla sairaalahoitoon. Uuden aiempaa isomman ja nopeamman konetyypin käyttöönotto näkyy jo vuoden 2015 toimintatilastoissa etenkin Kuopion ja Oulun tukikohtien osalta. Oulusta ja Kuopiosta lennetään nyt aiempaa pidemmälle, mikä on parantanut ensihoitolääkärin saatavuutta esimerkiksi Äänekosken, Lieksan ja Kuhmon seuduilla. Tehtäviä hoidetaan yhä Oulusta ja Kuopiosta lennetään nyt aiempaa pidemmälle, mikä on parantanut ensihoitolääkärin saatavuutta esimerkiksi Äänekosken, Lieksan ja Kuhmon seuduilla. useammassa kunnassa, ja yhä useampi potilas on myös kuljetettu helikopterilla sairaalaan. Kuljetukset ovat lisääntyneet, sillä potilaita hoidetaan yhä kauempana alueen yliopistollisesta keskussairaalasta ja toisaalta aiempaa tilavampi hoitotila helikopterissa helpottaa potilaan hoitoa lennon aikana. Oulussa kuljetusten määrä on nelinkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna, ja Kuopiossa kolminkertaistunut, vaikka uusi kopterityyppi on ollut käytössä vain 10 kuukauden ajan. Vuosi 2016 on uuden konetyypin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. 14 FinnHEMS Vuosikertomus 2015
i HEMS-lentotoiminta on turvallisuuskriittinen toimiala ja FinnHEMS vaatiikin alihankkijoiltaan tavallista korkeampaa osaamis- ja vaatimustasoa sekä panostusta lentoturvallisuuteen. Valvonta toteutetaan laatuauditoinnein ja -tarkastuksin. FinnHEMS Vuosikertomus 2015 15
Lentotoiminta FinnHEMS esittäytyi lentonäytöksissä FinnHEMS osallistui kesällä Turku Airshow ja Finland International Airshow tapahtumiin. Lääkärihelikopteri kiinnosti, ja kävijöitä FinnHEMSin pisteellä oli runsaasti. Suurelle yleisölle FinnHEMSin lääkärihelikopterit jäävät usein etäisiksi. Keltainen kopteri on monelle tuttu näky, mutta harva tietää, mitä lääkärihelikopteritoiminta varsinaisesti on. Lentonäytöksissä FinnHEMSillä on mahdollisuus tavata ihmisiä ja tehdä toiminnan periaatteita tutuksi kävijöille. Vuonna 2015 FinnHEMS osallistui kahteen lentonäytökseen: Suomen Ilmailuliiton vuoden 2015 päälentonäytökseen, joka pidettiin kesäkuussa Turussa ja Helsingin Malmin kentällä järjestettyyn Finland International Airshow-näytökseen elokuussa. Lentonäytöksissä FinnHEMSillä oli oma piste, jossa yleisö pääsi tutustumaan lääkärihelikopteritoimintaan. Esillä oli eteläisen alueen EC135P2- ja pohjoisen alueen EC145T2-helikopteri se kä FinnHEMSin lääkintävarusteltu maayksikkö. FinnHEMSin henkilökunta kertoi toimin- 16 FinnHEMS Vuosikertomus 2015
Lentonäytöksissä FinnHEMSillä on mahdollisuus tavata ihmisiä ja tehdä toiminnan periaatteita tutuksi kävijöille. nasta, lentäjät olivat paikalla esittelemässä kopteria ja ensihoitolääkärit kertomassa omasta työstään. Suosittu oli myös lentosimulaattori, jolla pääsi kokeilemaan, miltä helikopterilla lentäminen tuntuu. Lisäksi kävijöillä oli mahdollisuus harjoitella elvytystä automaattidefibrillaattorilla. Lääkärihelikopteritoiminta ja kalusto kiinnostivat yleisöä ja kaksipäiväisten tapahtumien aikana FinnHEMSin pisteellä oli runsaasti kävijöitä. Tapahtumiin osallistui arviolta yhteensä 51 000 ihmistä. FinnHEMS Vuosikertomus 2015 17
Infra ja kiinteistöt FinnHEMS rakentaa tukikohtaverkostoa FinnHEMSillä on kuusi tukikohtaa, joista pysyviä ovat ainoastaan Turun ja Vantaan tukikohdat. Tilapäisissä tiloissa toimitaan Kuopiossa, Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä. Turun tukikohdan avajaisia vietettiin 8.6.2015. FinnHEMSin tavoitteena on luoda tulevina vuosina pysyvä tukikohtainfrastruktuuri, joka mahdollistaa pitkäjänteisen ja laadukkaan lääkärihelikopteripalvelun. Vuonna 2015 käynnistyi ja myös valmistui rakennushankkeita. TURKUUN ENSIMMÄINEN UUSI, PYSYVÄ TUKIKOHTA Kesäkuussa Turun FH20-tukikohta muutti uuteen pysyvään tukikohtaan. Se on ensimmäinen FinnHEMSin suunnittelema ja rakennuttama tukikohta, joka on suunniteltu vastaamaan juuri ympärivuorokautisen päivystyksen tarpeisiin. Tukikohdan rakentaminen on rahoitettu STM:n myöntämällä valtionavustuksella. FinnHEMSin tavoitteena on luoda tulevina vuosina pysyvä tukikohtainfrastruktuuri, joka mahdollistaa pitkäjänteisen ja laadukkaan lääkärihelikopteripalvelun. FinnHEMSin FH20-tukikohta sijaitsee Turun lentoaseman alueella Finavialta vuokratulla tontilla. Tukikohdan rakennustyöt käynnistyivät heinäkuussa 2014, ja työt valmistuivat aikataulun mukaisesti keväällä 2015. Noin 900 neliömetrin tukikohta koostuu kaksikerroksisesta miehistötilasta ja kalustohallista. Miehistötiloista löytyy päivystys- ja oleskelutilojen lisäksi myös koulutus- toimisto- ja varastotiloja. Äänenvaimennukseen on kiinnitetty erityishuomiota. Uudet tilat soveltuvat myös aikaisempaa paremmin ensihoidon kehittämis- ja koordinointityöhön, jota lääkärit tekevät päivystystyönsä ohessa. Turun tukikohdassa vietettiin avajaisia 8.6.2015, jolloin kutsuvieraat pääsivät tutustumaan tukikohdan tiloihin ja lääkärihelikopteritoimintaan. ROVANIEMELLÄ ALOITETTIIN UUDEN MIEHISTÖTILAN RAKENTAMINEN Syyskuussa Rovaniemellä alkoi pitkään odotetun uuden miehistötilan rakentaminen. Jo aiemmin käytössä ollut Finavialta vuokrattu kalustohalli soveltuu toimintaan hyvin, mutta parakeista koottu miehistötila on kolmen Rovaniemen toimintavuoden aikana osoittautunut puutteelliseksi esimerkiksi äänieristyksen suhteen. Tukikohta sijaitsee meluisalla lentokenttäalueella ja uuden miehistötilan suunnittelussa onkin kiinnitetty erityistä huomiota äänieristykseen. Uuden miehistötilan maanrakennustyöt alkoivat syyskuussa, ja varsinaiset rakennustyöt lokakuussa. Yksikerroksisesta rakennuksesta tulee noin 450 neliöinen, ja se sisältää päivystystilojen lisäksi koulutus-, toimisto- ja varastotiloja. Tilojen arvioitu valmistuminen on kesällä 2016. OULUN TUKIKOHTA MUUTTI Oulun FH50-tukikohta toimi yliopistollisen sairaalan läheisyydessä, mutta kaupungin aluetta koskevien suunnitelmien johdosta tukikohta muutti 18 FinnHEMS Vuosikertomus 2015
Polttoainehuolto kuntoon Vuoden 2015 aikana kaikissa FinnHEMSin tukikohdissa otettiin käyttöön omat polttoainesäiliöt. Tukikohtien yhteydessä sijaitsevien polttoainesäiliöiden avulla varmistetaan polttoaineen saatavuus myös niinä aikoina, jolloin alueen lentokentällä ei ole saatavilla polttoainetta. Lentoasemien supistuvien aukioloaikojen myötä polttoaineen saatavuus kentiltä on muuttunut merkittävästi epävarmemmaksi. helmikuun alussa Oulunsaloon. Lentokentän alueella sijaitsevalle Finavialta vuokratulle tontille rakennettiin tilapäinen tukikohta, joka koostuu miehistötilaparakeista ja nosto-ovella varustetusta pressuhallista. Toiminta-alueella muutto on näkynyt ennen kaikkea Oulun keskustassa, jossa aikaisemmin toimittiin maayksiköllä. Nyt Oulun keskustaan lennetään useimmiten helikopterilla. Oulunsalon tukikohta on tilapäinen ratkaisu, joka palvelee lääkärihelikopteritoimintaa kunnes sairaanhoitopiiri päättää pysyvän tukikohdan sijainnista. KUOPION KELLONIEMEN KAAVOITUS ETENEE FinnHEMS suunnittelee yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa uutta, pysyvää lääkärihelikopteritukikohtaa Kuopion Kelloniemeen. Kaksi vuotta toiminnassa ollut Rissalan tukikohta on tilapäinen ratkaisu, joka soveltuu lentotoimintaan hyvin, mutta aiheuttaa haasteita ennen kaikkea Kuopion keskustan palvelemiselle. Kelloniemestä Kuopion kantakaupungin alue tavoitetaan nopeasti maayksiköllä, mikä on merkittävä etu, sillä keskustassa ei juuri ole helikopterille soveltuvia laskeutumispaikkoja. Tukikohdan keskeisempi sijainti toisi myös synergiaetuja sairaanhoitopiirin päivystyksen kanssa. Kelloniemen alueen asemakaavamuutos eteni vuoden 2015 aikana. FinnHEMSin ja sairaanhoitopiirin toiveena on päästä aloittamaan tukikohdan rakentaminen Kelloniemeen lähivuosina. Pohjois- ja Itä-Suomessa FinnHEMS tekee yhteistyötä myös Rajavartiolaitoksen kanssa. Lentokenttien aukioloaikoja on supistettu eikä laatuvarmistettua polttoainetta ole saatavilla kenttien ulkopuolella. FinnHEMSin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyöhankkeen tavoitteena on kymmenen polttoainesäiliön sijoittaminen Pohjois- ja Itä-Suomeen. Ensimmäiset säiliöt on tarkoitus sijoittaa Ivalon ja Kittilän lentoasemien alueille. Tavoitteena on, että ensimmäiset yhteiskäyttösäiliöt ovat toiminnassa loppuvuodesta 2016. Tarve kahdelle uudelle tukikohdalle Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen otti heinäkuussa 2015 kantaa kanteluun lääkärihelikopterien yhdenvertaisesta saatavuudesta Suomessa. Oikeusasiamiehen linjauksen mukaan lääkärihelikopterien puute Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaalla on perustuslain vastainen. FinnHEMS teki vuonna 2010 perusteellisen analyysin tukikohtien tarpeesta ja sijaintipaikoista, ja sen mukaan Suomessa kattavan lääkärihelikopteripalvelun tuottamiseksi tarvittaisiin kahdeksan tukikohtaa. Valtion rahoitus on riittänyt kuuteen tukikohtaan ja operoivaan kopteriin. Tarve kattavalle lääkärihelikopteripalvelulle kasvaa entisestään, jos soteratkaisun myötä terveydenhuollon päivystyspisteiden määrä vähenee. FinnHEMSin näkemyksen mukaan Suomeen tarvittaisiin kaksi uutta tukikohtaa, Kaakkois-Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle. Päätös mahdollista uusista tukikohdista jää poliitikoiden tehtäväksi lähivuosien aikana. FinnHEMS Vuosikertomus 2015 19
Talous ja hallinto Talouskatsaus 2015 Vuonna 2015 yhtiölle myönnettiin ja maksettiin talousarvioesityksissä kolmen vuoden siirtomäärärahoihin luettavaa valtionavustusta 29 071 000 euroa (29 011 000 euroa). Valtionavustus oli sosiaali- ja terveysministeriön laatiman aiemman rahoituskehyksen mukainen. Tämän lisäksi yhtiölle maksettiin 1 341 515 euroa (1 000 000 euroa) investointiavustusta tukikohtien rakentamiseen, josta 234 151 euroa tuloutettiin. Kansaneläkelaitos maksoi yhtiölle korvauksia helikoptereilla jatkohoitoon kuljetetuista potilaista 1 136 079 euroa (771 739 euroa). Kansaneläkelaitoksen maksamien tuottojen kasvu aiempaan vuoteen verrattuna selittyy pohjoisen toiminta-alueen uudella lentokalustolla, joka mahdollistaa potilaiden kuljettamisen helikopterilla jatkohoitoon sairaalaan aiempaa paremmin. Kuljetettuja potilaita oli 117 kappaletta aiempaa vuotta enemmän. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan kyseiset tuotot tulee käyttää tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tilikauden rahoitustuotot olivat 22 416 euroa (35 317 euroa). Yhtiön tilikauden operatiivisen toiminnan kulut olivat 25 194 818 euroa (24 712 947 euroa), joista lentotoiminnan osuus oli 94% (94%). Operatiivisen toiminnan kulujen nousu johtuu lentotoiminnan kulujen kohoamisesta uudistuneen kaluston myötä ja toimitilakulujen noususta. Öljyn alentunut maailmanmarkkinahinta puolestaan näkyi alentuneina polttoainekuluina. Liiketoiminnan muut kulut olivat 1 836 535 euroa (2 070 144). Henkilöstökulut sivukuluineen olivat 1 431 004 euroa (856 684 euroa). Henkilöstökulujen kasvu aiheutui henkilöstömäärän Operatiivisen toiminnan kulujen nousu johtuu lentotoiminnan kulujen kohoamisesta uudistuneen kaluston myötä ja toimitilakulujen noususta. kasvusta aiempaan vuoteen verrattuna. Vuonna 2015 yhtiön suunnitelman mukaiset poistot olivat 1 661 907 euroa (900 909 euroa) sekä rahoituskulut 1 468 euroa (331 euroa). Tilikauden tulos osoittaa voittoa 422 233 euroa (2 712 314 euroa). Yhtiön tuloksen huomattava heikkeneminen aiempaan vuoteen verrattuna selittyy merkittäviltä osin sillä, että vuonna 2014 sosiaali- ja terveysministeriön maksama investointiavustus oli tuloutettu täysimääräisenä. Vuonna 2015 investointiavustuksen tuloutuskäytäntöä muutettiin siten, että investointiavustusta on tuloutettu poistojen suhteessa. Tilikauden 2015 voitto kirjataan yhtiön omaan pääomaan ja sitä ei yhtiöjärjestyksen mukaan voida jakaa osinkoina omistajille. 20 FinnHEMS Vuosikertomus 2015
Talous ja hallinto Tuloslaskelma 1.1.2015-31.12.2015 Tuloslaskelma 1.1.2014-31.12.2014 LIIKEVAIHTO 30 441 231 Liiketoiminnan muut tuotot 88 359 Materiaalit ja palvelut -25 194 818 Henkilöstökulut -1 160 861 Eläkekulut -224 443 Muut henkilösivukulut -45 700 Poistot ja arvonalennukset -1 661 908 Liiketoiminnan muut kulut -1 836 536 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 405 324 Rahoitustuotot 22 416 Rahoituskulut -1 468 Voitto (tappio) ennen satunnaiseriä 426 272 Satunnaiset tuotot 0 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 426 272 Tuloverot -4 038 Tilikauden voitto (tappio) 422 234 LIIKEVAIHTO 30 782 740 Liiketoiminnan muut tuotot 46 656 Materiaalit ja palvelut -24 712 948 Henkilöstökulut -694 008 Eläkekulut -135 436 Muut henkilösivukulut -27 241 Poistot ja arvonalennukset -900 910 Liiketoiminnan muut kulut -2 070 144 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 2 288 709 Rahoitustuotot 35 318 Rahoituskulut -332 Voitto (tappio) ennen satunnaiseriä 2 323 696 Satunnaiset tuotot 388 619 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 2 712 315 Tuloverot 0 Tilikauden voitto (tappio) 2 712 315 TASE VASTAAVAA 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet 108 122 Muut pitkävaikutteiset menot 2 723 595 Rakennukset ja rakennelmat 2 625 321 Koneet ja kalusto 1 223 850 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 706 990 Muut osakkeet ja osuudet 500 VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut saamiset 118 072 Myyntisaamiset 49 690 Muut saamiset 1 467 Siirtosaamiset 284 021 Rahat ja pankkisaamiset 2 909 768 VASTAAVAA YHTEENSÄ 10 751 395 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 10 000 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 7 415 332 Tilikauden voitto (tappio) 422 234 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 7 847 566 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 96 920 VIERAS PÄÄOMA Ostovelat 312 663 Muut velat 47 556 Siirtovelat 2 446 691 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 806 909 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 10 751 395 TASE VASTAAVAA 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet 39 028 Muut pitkävaikutteiset menot 2 302 733 Rakennukset ja rakennelmat 0 Koneet ja kalusto 1 740 907 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 297 596 Muut osakkeet ja osuudet 0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut saamiset 222 786 Myyntisaamiset 0 Muut saamiset 0 Siirtosaamiset 33 893 Rahat ja pankkisaamiset 3 292 271 VASTAAVAA YHTEENSÄ 9 929 213 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 10 000 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 5 703 018 Tilikauden voitto (tappio) 1 712 315 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 8 425 332 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 0 VIERAS PÄÄOMA Ostovelat 973 949 Muut velat 23 282 Siirtovelat 1 506 650 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 503 881 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 9 929 213 FinnHEMS Vuosikertomus 2015 21
Talous ja hallinto Omistajat, tilintarkastaja ja hallitus OMISTAJAT Yhtiön osakekanta on 100 osaketta. Yhtiöjärjestyksen 10 :n mukaan yhtiön osakkeen hankkimiseen tarvitaan yhtiön suostumus. Osakkeet jakautuvat omistajien kesken seuraavasti: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 20 osaketta 20 osaketta 20 osaketta 20 osaketta 20 osaketta TILINTARKASTAJAT Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin yhtiökokouksessa Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Samuli Perälä. 22 FinnHEMS Vuosikertomus 2015
Talous ja hallinto HALLITUS SARI HAATAJA, VT, OTK Hallintolakimies PPSHP TIMO IIROLA, LT, anest el ensihoidon ylilääkäri VSSHP AKI LINDÉN, LL, VTM toimitusjohtaja HUS MATTI SORSA, lentokapteeni, valintapsykologi lentotoiminnan asiantuntija Pilot Select Oy KARI-MATTI HILTUNEN, LT johtajaylilääkäri PSHP JORMA PENTTINEN, LKT, Professori johtajaylilääkäri PSSHP FinnHEMS Vuosikertomus 2015 23
VERSIO 24.2.2016 FinnHEMS WTC Helsinki Airport Lentäjäntie 3, 01530 Vantaa www.finnhems.fi Puhelin : 029 300 5000 Fax 09 8565 7339 hems@finnhems.fi