VUODEN 2013 HAKUOHJEET Kansalliset kotieläintuet (= Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki ja pohjoinen kotieläintuki)
ISBN 978-952-453-761-2 (Painettu) ISSN 1797-402X (Painettu) ISBN 978-952-453-762-9 (Verkkojulkaisu) ISSN 1797-4429 (Verkkojulkaisu) Painopaikka: Edita Prima Oy Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405, 60101 Seinäjoki, Puh. 020 77 2007, www.mavi.fi Helsinki 2/2013
SISÄLLYSLUETTELO UUTTA...4 MÄÄRITELMIÄ...4 1 KANSALLISTEN KOTIELÄINTUKIEN HAKEMINEN...5 1.1 Ennakon hakeminen...5 1.1.1 Ennakon hakeminen sähköisesti...5 1.1.2 Ennakon hakeminen paperilomakkeella 139...5 1.1.3 Hakuohjeet ja lomake 139...6 1.2 Ennakon hakemuksen täyttö...6 1.2.1 Kohdat 2A., 2B. ja 2C...6 1.2.2 Kohta 3. MYEL -vanhuuseläke...7 1.2.3 Kohta 4. Pellon hallinta...7 1.3 Lopullisen tuen hakeminen...7 2 HAKIJAN JA MAATILAN TUKIKELPOISUUS...10 2.1 Hakijan ikä ja MYEL...10 2.2 Hakijana yhteisö tai usea henkilö yhdessä...10 2.3 Maatila ja pellon hallinta...10 3 HAKIJAN HALLINNASSA OLEVAT ELÄIMET...11 3.1 Eläinten hallinta...11 3.2 Eläinten hallinnan siirto...11 3.3 Eläinten hoito...11 3.4 Eläinten iän laskeminen...11 4 KOTIELÄINTUKIEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSIÄ JA RAJOITUKSIA...12 4.1 Rekisteröityminen eläintenpitäjäksi...12 4.2 Eläinten merkintä ja rekisteröinti...12 4.3 Kirjanpito...12 4.4 Asiakirjojen säilytys...12 4.5 Tavanomainen tuotantotapa...12 4.6 Eläinsuojelu...13 4.7 Kielletyt tai laittomasti hallussa pidetyt aineet...13 4.8 Valvonta...13 5 KOTIELÄINTUKIEN MÄÄRÄYTYMINEN...13 5.1 Kansallisten kotieläintukien määräytymisperusteet...13 5.2 Nautojen keskimääräisen eläinlukumäärän laskenta...14 5.3 Nautarekisteri...14 5.4 Laskentapäivät, kun tuotanto aloitetaan tai lopetetaan...15 5.5 Vakiintuneen eläinmäärän käyttö...15 6 NAUTATUET...16 6.1 Nautojen eläinyksikkötuki...16 6.2 Teurasnautojen tuki...16 7 SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDEN TUOTANNOSTA IRROTETTU TUKI...17 7.1 Viitemäärän ominaisuudet...17 7.2 Tuen edellytyksenä riittävä eläintiheys...18 7.2.1 Eläintiheys ja hyväksyttävät tuotantotauot...19 7.2.2 Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet...19 7.3 Eläintuotannon lopettamisen vaikutukset muihin tukiin...20 8 KUTTUTUKI...20 9 UUHITUKI...21 10 HEVOSTALOUDEN TUKI...21 10.1 Rekisteröity/rekisteröimätön hevonen...22 10.2 Siitostammaa koskevat vaatimukset...22 11 KANSALLISTEN KOTIELÄINTUKIEN MAKSAMINEN JA TUKITASOT...23 11.1 Yleistä...23 11.2 Kotieläintukien tukitasot...25 11.3 Perusteettomasti maksettu tuki...26 12 POIKKEUSLUPA...26 13 KOKO TILAN HALLINNAN SIIRTO...27 3
UUTTA C-alueella tuotantosidonnaista emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien, härkien, teurashiehojen, hevosten, uuhien ja kuttujen eläinyksikkötuen maksamista rajoitetaan. Vuonna 2013 rajoitteen ylittävistä eläinyksiköistä maksetaan 25 % ao. eläimen tuesta. Hevostuen hakijalla on oltava hallinnassaan tukeen oikeut tavia hevosia vähintään 3 ey. Kansallisten kotieläintukien ennakkoa on mahdollista hakea sähköisesti Vipu-palvelun kautta. MÄÄRITELMIÄ Emolehmällä tarkoitetaan vähintään kerran poikinutta lihakarjarotuun kuuluvaa nautaa tai nautaa, joka on syntynyt tällaisen kanssa tehdystä risteytyksestä ja jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihantuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen. Risteytysemolehmällä liharotuosuuden on oltava vähintään 50 %. Emolehmähieholla tarkoitetaan vähintään 8 kk ja enintään 4 vuoden ikäistä emolehmäksi tarkoitettua poikimatonta nautaa, joka kuuluu lihakarjarotuun tai joka on syntynyt tällaisen kanssa tehdystä risteytyksestä. Risteytysemolehmähieholla liharotuosuuden on oltava vähintään 50 %. Emolehmähiehoilla on 2 ikäryhmää: 8 24 kk ja yli 24 kk. Hakijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää. Hakijan hallinnassa olevilla eläimillä tarkoitetaan hakijan omistuksessa olevia eläimiä sekä vuokra- tai leasingsopimuksella hakijan hallinnassa olevia eläimiä tai hakijan perheenjäsenen hallinnassa olevia eläimiä (ks. myös päätukihaun Hakuoppaan liite B.3). Hakijan perheenjäsenellä tarkoitetaan hakijan puolisoa sekä tuen hakijan alaikäisiä lapsia, jotka ovat olleet 31.12.2012 alle 18-vuotiaita. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa ja avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläviä henkilöitä, jotka aikaisemmin ovat olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi (Laki 1535/1992 7 3 mom.). Hieholla tarkoitetaan vähintään kuuden kuukauden ikäistä poikimatonta nautaa. Lypsylehmällä tarkoitetaan maidontuotantoon käytettävää vähintään kerran poikinutta nautaa. Maa- tai puutarhatalouden harjoittamisella tarkoitetaan sitä, että henkilö osallistuu itse työtä tehden tuotannon tai toiminnan harjoittamiseen ja että hänellä on verovastuu harjoitettavasta tuotannosta tai toiminnasta. Pelkkä tukikelpoisen luonnollisen henkilön muodollinen osallisuus yhtymässä, kuolinpesässä tai yhteisössä, jonka osakkaat eivät ole luonnollisia henkilöitä tai eivät täytä ikää tai MYEL -vanhuuseläkettä koskevia vaatimuksia, ei täytä hakijalle asetettuja edellytyksiä. Maatilalla tarkoitetaan viljelijän johtamaa yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella. Määräysvallalla osakeyhtiössä tarkoitetaan osakeomistusosuutta, joka viljelijän tai yhdessä hänen perheyrityksensä jäsenten kanssa tuottaa suoraan yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Naudan poikimisella tarkoitetaan normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa vasikoimista tai vähintään 7 kk tiineysajan jälkeen tapahtuvaa luomista. Viitemäärällä tarkoitetaan yksikkömäärää, jonka perusteella sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea voidaan maatilakohtaisesti enintään myöntää. 4
Viljelykseen soveltuvaksi, vähimmäisalaan laskettavaksi pelloksi luetaan maatalous- ja puutarhakasvien viljelyalan lisäksi hoidettu viljelemätön pelto, tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu pelto sekä kasvimaat. Kasvimaalla tarkoitetaan kotitarvekäyttöön viljeltävää alaa. Kotieläintalouden tukien maksamisen edellytyksenä olevaan kolmen hehtaarin vähimmäisalaan voidaan lukea myös luonnonlaitumet ja -niityt sekä avoimet hakamaat, jos niitä käytetään hakijan eläinten rehuntuotantoon tai laiduntamiseen. 1 KANSALLISTEN KOTIELÄINTUKIEN HAKEMINEN Viljelijä voi hakea kansallista tukea kotieläimistä sen mukaan, millä tukialueella hänen maatilansa talouskeskus sijaitsee. Tukialueilla A ja B viljelijä voi hakea Etelä-Suomen kansallista kotieläintukea sekä sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea ja tukialueella C pohjoista kotieläintukea sekä sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea. Kuntakohtaiset tukialueet ja saaristoalueet löytyvät Täyttöohjeiden 2013 liitteestä 1. Viljelijä voi hakea tukea hallinnassaan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevista tukikelpoisista eläimistä niiden lukumäärän ja sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa tuessa vahvistetun tilakohtaisen viitemäärän perusteella. Eläinyksikkökohtaista eli ey-tukea (euroa/ey) voi hakea koko maassa emolehmistä, emolehmähiehoista, sonneista, häristä, uuhista, kutuista ja hevosista ja vuonna 2013 teurastetuista hiehoista sekä tukialueiden A ja B ulko- ja sisäsaaristossa myös lypsylehmistä ja hiehoista ja Manner-Ahvenanmaalla myös hiehoista. Eläinkohtaista tukea (euroa/teurastettu eläin) voi hakea tukialueilla C3 ja C4 kasvatetuista, vuonna 2013 teurastetuista sonneista ja häristä. Tilakohtaisen viitemäärän mukaista sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea voi hakea koko maassa. Kansallisissa kotieläintuissa on kaksi hakukertaa: ennakon haku ja lopullisen tuen haku. Ennakkoa on haettava viimeistään perjantaina 22.3.2013 ja lopullista tukea, josta on vähennetty jo hakijalle mahdollisesti maksettu ennakko, viimeistään tiistaina 30.4.2013 päätukihaun yhteydessä. Ennakon hakeminen on vapaaehtoista. 1.1 Ennakon hakeminen Kotieläintaloutta harjoittava viljelijä voi vuonna 2013 hakea kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta kansallisen kotieläintuen ennakkoa joko sähköisesti tai paperilomakkeella 139. Jos viljelijä ei hae kotieläintuen ennakkoa, ei ennakon hakemusta 139 tarvitse palauttaa. Huom! Uuhista maksettavan kansallisen kotieläintuen ennakkoa ei haeta lomakkeella 139, koska ennakko määräytyy lomakkeella 107A ilmoitetun uuhilukumäärän perusteella. Lomakkeen 107A viimeinen palautuspäivä on 28.2.2013. 1.1.1 Ennakon hakeminen sähköisesti Kansallisten kotieläintukien ennakkoa on mahdollista vuonna 2013 hakea sähköisesti Vipu-palvelun kautta viimeistään perjantaina 22.3.2013. Sähköinen haku on tuolloin avoinna klo 23.59 asti. Viljelijä voi hakea Vipu-palvelun käyttöön tarvittavat tunnukset kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta lomakkeella 405. Lomake on saatavissa sekä internetistä Suomi.fi-palvelusta http://www.suomi.fi/lomakkeet hakusanalla mavi405 tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, joka myös neuvoo tunnusten hakemisessa, Vipu-palvelun käytössä ja ennakon hakuun liittyvissä kysymyksissä. 1.1.2 Ennakon hakeminen paperilomakkeella 139 Lomake 139 on palautettava viimeistään perjantaina 22.3.2013 maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, on hakemus palautettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee. 5
Hakemuksen voi palauttaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle suoraan tai postitse. Postitse saapunut hakemus katsotaan oikeaan aikaan palautetuksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on leimattu postissa viimeistään viimeisenä hakupäivänä 22.3.2013 maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna. Myöhästyneenä eli 22.3.2013 jälkeen palautettu hakemus hylätään. 1.1.3 Hakuohjeet ja lomake 139 Maaseutuvirasto (Mavi) postittaa tämän ohjeen (Kansallisten kotieläintukien vuoden 2013 hakuohjeet) ja lomakkeen 139 niille kotieläintiloille, jotka vuonna 2012 ovat hakeneet kansallista kotieläintukea. Pelkästään lammastuotantoa harjoittaville tiloille Mavi on postittanut erilliset uuhituen ja -palkkion hakuohjeet ja -lomakkeen jo aikaisemmin. Ohje ja lomake ovat myös saatavissa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta tai internetistä Suomi.fi palvelusta http://www.suomi.fi/lomakkeet hakusanalla mavi139. Kansallisista kotieläintuista on kerrottu myös Hakuoppaan 2013 luvussa 10 sekä Kansallisen uuhituen vuoden 2013 hakuohjeissa. 1.2 Ennakon hakemuksen täyttö 1.2.1 Kohdat 2A., 2B. ja 2C. 2A. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki Jos haet sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen ennakkoa, rastita ruutu kohdassa 2A. 2B. Ennakon haku eläinten lukumäärän perusteella Jos haet eläimistä ennakkoa vuoden 2012 tuen maksun perusteeksi hyväksytyn eläinmäärän perusteella, merkitse ko. eläinryhmän kohdalle rasti sarakkeessa a) V. 2012 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä. Huom! C-tukialueella ennakon määräytymisperusteena olevassa, vuoden 2012 tuen maksun perusteeksi hyväksytyssä eläinmäärässä otetaan huomioon tuotantosidonnaisten eläinyksikköjen porrastaminen, josta lisätietoja kerrotaan kohdassa 11.1. Jos haet ennakkoa arvioimasi eläinmäärän perusteella, ilmoita ko. eläinryhmän kohdalla sarakkeessa b) syy, miksi haluat ennakon arvioidun eläinmäärän perusteella eli rastita joko ruutu Tuotanto aloitettu, Tuotanto laajenee tai Tuotanto alenee sekä ilmoita lisäksi sarakkeessa c) ko. eläinryhmän arvioitu eläinmäärä. 2C. A- ja B-alueiden ulko- ja sisäsaaristossa sekä Manner-Ahvenanmaalla maksettavan lisätuen ennakon haku Ks. ohjeet kohdasta 2B. Ennakon määräytyminen eläinten lukumäärän perusteella (kohdat 2B ja 2C) 1. Jos jonkin eläinryhmän tuotantoa harjoitetaan entisessä laajuudessa tai jos vuoden 2013 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä ei ole merkittävästi kasvanut, kyseisen eläinryhmän ennakon määräytymisen perusteena käytetään eläinmäärää, jonka perusteella vuoden 2012 kansallinen kotieläintuki on maksettu. 2. Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2013 eläinmäärä tulee olemaan pienempi kuin vuoden 2012 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy hakijan arvioiman eläinmäärän perusteella. 3. Jos hakija on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2012 tukihaun jälkeen tai jos vuonna 2013 kotieläintuotanto laajenee merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta hakijan arvioiman eläinmäärän perusteella. Tuotannon laajeneminen on merkittävää, jos vuoden 2013 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2012 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä. Huom! Aloittaville ja laajentaville sika- ja siipikarjatiloille ei myönnetä uusia sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen viitemääriä lukuun ottamatta tämän ohjeen kohdan 7.1 tapauksia. 4. Kutuista maksettavan ennakon määräytymisen perusteena on joko vuoden 2012 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä tai arvioitu eläinmäärä 1.5.2013. 6
Kuttuja koskevat liitteet Jos viljelijä hakee kuttutuen ennakkoa arvioidun, merkittävästi laajentuneen tuotannon perusteella, on selvityksen (ks. alempaa) lisäksi hakemuksen 139 liitteenä toimitettava arvio ajanjaksona 1.9.2012 31.8.2013 tuotettavasta, tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävästä maitomäärästä (ks. luku 8). Jos viljelijä on aloittanut kutun pidon, on arvio toimitettava ajalla 1.5.2013 31.8.2013 tuotettavasta tukeen hyväksyttävästä maitomäärästä (ks. luku 8). Ennakko arvioidun kuttumäärän ja arvioidun maitomäärän perusteella Kuttutuen ennakko määräytyy arvioidun 1.5.2013 tilalla olevan kuttumäärän perusteella, jos arvioitu maitomäärä kuttua kohti on vähintään 400 litraa (kutun pidon aloittajilla 80 litraa). Jos arvioitu maitomäärä on alle 400 litraa (kutun pidon aloittajilla alle 80 litraa) kuttua kohti, ennakko määräytyy sen kuttumäärän perusteella, joka saadaan jakamalla arvioitu maitomäärä 400:lla (kutun pidon aloittajilla 80:llä). Selvityksen antaminen tuotannon aloittamisesta tai laajentamisesta Jos ennakon hakija on aloittanut kotieläintuotannon tai merkittävästi laajentanut tuotantoaan, on hakemuksen 139 liitteenä toimitettava kunnan maaseutuelinkenoviranomaiselle selvitys, jonka perusteella kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi varmistua siitä, että tuotantoa harjoitetaan haetussa laajuudessa. Tuotannon aloittaminen ja merkittävä laajentaminen on osoitettava rakennussuunnitelmalla, eläinkannan lisäämiseksi tehdyllä suunnitelmalla, eläinten hankkimista koskevalla sopimuksella tai muulla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen hyväksymällä tavalla. Jos kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen ei toimitetun selvityksen perusteella tule vakuuttuneeksi siitä, että tuotantoa aiotaan harjoittaa haetussa laajuudessa, voi maaseutuelinkeinoviranomainen jättää ko. eläinryhmän osalta ennakon kokonaan tai osittain maksamatta. 1.2.2 Kohta 3. MYEL -vanhuuseläke Valitse ja rastita jokin vaihtoehdoista. Ks. kohdat 2.1 ja 2.2. 1.2.3 Kohta 4. Pellon hallinta Jos sinulla tulee olemaan hallinnassasi kasvukauden 2013 vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa (ks. Määritelmiä), merkitse rasti ruutuun A. Jos sinulla ei todennäköisesti tule olemaan vaadittavaa peltoalaa hallinnassasi viimeistään 17.6.2013, voit hakea Mavista poikkeuslupaa peltoalavaatimuksesta. Merkitse tällöin rasti ruutuun B. Lisätietoja poikkeusluvasta kerrotaan luvussa 12. Joko ruudussa A tai B on ehdottomasti oltava rasti. Mikäli rasti puuttuu, ennakkoa ei makseta! 1.3 Lopullisen tuen hakeminen Viljelijä tulee hakea lopullinen kansallinen kotieläintuki kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta Mavin lomakkeilla viimeistään 30.4.2013. Taulukossa 1 on yhteenveto vuoden 2013 kotieläintukien hakemisessa käytettävistä lomakkeista, hakuajoista, tuen määräytymisperusteista ja lopullisen tuen arvioidusta maksuajankohdasta eri eläinryhmillä ja -tuilla. 7
Taulukko 1. Kansalliset kotieläintuet vuonna 2013 Tukikelpoiset eläinryhmät N A U D A T Emolehmät (väh. kerran poikineet) 1.1) Emolehmähiehot (väh. 8 kk enint. 4 v.) 1.1) Sonnit ja härät (väh. 6 kk) 3) Lypsylehmät (poikinut väh. kerran) 1.1) Tukialue koko maa AB:n ulko- ja sisäsaaristo Hiehot (väh. 6 kk) AB:n ulko- ja 1.1) ja 3) sisäsaaristo sekä Manner-Ahvenanmaa V. 2013 teurastetut hiehot (ruhopaino väh. koko maa 170 kg) 1.2) V. 2013 teurastetut sonnit ja härät (ruhopaino väh. 220 kg) 1.2) C3 ja C4 Viimeinen tukihakupäivä ja -lomake 2) 30.4.2013 tarvittaessa osallistumisilmoituslomake 144 1) Kotieläintukien määräytyminen Nautarekisteristä saadun, hakijan hallinnassa 1.7.2012 30.6.2013 olevan keskimääräisen eläinmäärän perusteella Vuonna 2013 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella Huomioitavaa Arvioitu tuen maksuajankohta Ey-tuen myöntäminen edellyttää, että emolehmän ja emolehmähiehon käyttötapana nautarekisterissä on emolehmä tuen määräytymisjakson viimeisenä päivänä. joulukuu 2013 Teurastukea ei makseta teurastetusta hiehosta, josta on maksettu emolehmähiehon ey-tukea. Teurastetun hiehon/ sonnin/härän on oltava hakijan hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vrk teurastusta edeltävien 90 vrk:n aikana. huhtikuu 2014 U U H E T Uuhi, joka on viim. 8.6.2013: karitsoinut väh. kerran TAI väh. 1 v. 28.2.2013 lomakkeella 107A Hakijan hallinnassa 100 päivän pitoajan 1.3. 8.6.2013 uuhimäärän perusteella Hakijalla oltava vahvistettu uuhipalkkiokiintiö oltava tukikelpoisia uuhia väh. 1,5 ey (= 10 kpl) v. 2012 syntyneitä karitsoita keskim. yksi/tukivuoden 2013 uuhi Lomakkeella 107A haetaan sekä kansallinen uuhituki (ennakko ja lopullinen tuki) että EU:n uuhipalkkio. Hakijalla oltava tukikelpoisia kuttuja väh. 1 ey ( 2,1 kpl). Tukikelpoisten kuttujen lukumäärään vaikuttaa tuotettu maitomäärä. K U T U T H E V O S E T Kuttu, joka on viim. 1.5.2013: poikinut väh. kerran TAI väh. 1 v. Siitostamma, joka astutettu v. 2012 ja tiineys kestänyt väh. 12 vkoa/varsonut v. 2012 Väh. 1-v. suomenhevonen (synt. viim. v. 2012) 1 3-v. muu hevonen/poni (= synt. 2010 2012) koko maa 30.4.2013 lomakkeella 101C + kutuilla maidontuotannosta 13.9.2013 lomake 410 Hakijan hallinnassa 1.5.2013 olevat kutut Hakijan hallinnassa 100 päivän hallintaajan 1.5. 8.8.2013 hevosmäärän perusteella Hakijalla oltava tukikelpoisia hevosia väh. 3 ey. Hevostukea maksetaan enintään 5 ey suuremmalta ey-määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu vuonna 2012. joulukuu 2013 SIKA- JA SIIPIKARJA- TALOUDEN tuotannosta irrotettu tuki 30.4.2013 tuen maksatusta lomakkeella 101B * tilakohtaisen viitemäärän mukaan * viitemäärän hallintapäivät tuen maksamiseksi 1.3.2013 ja 1.9.2013. Riittävä eläintiheys (ks. 7.2) Kotieläintalouden harjoittaminen väh. 30.4.2013 saakka. 8
1) Osallistumisilmoituslomakkeella 144 tehty nautojen kansallisten kotieläintukien hakemus on voimassa toistaiseksi (ellei viljelijä ilmoita tuotannon lopettamisesta tai peru osallistumistaan lomakkeella 124 (ks. alempana 1.3.)) tai viljelijää ei suljeta tukijärjestelmän ulkopuolelle muusta syystä), joten sitä ei tarvitse vuosittain palauttaa. Jos et ole hakenut aikaisemmin nautarekisterin perusteella määräytyviä nautatukia, toimita lomake 144 maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2013. 1.1.) Jos olet toimittanut kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeen 167 (Hakemus nautarekisterin perusteella määräytyvistä kansallisista nautatuista) tai lomakkeen 144 aiempina vuosina, ei lomaketta 144 tarvitse palauttaa vuonna 2013. 1.2.) Jos olet toimittanut kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeen 162 (Osallistumisilmoitus EU:n teurastuspalkkiojärjestelmään ja kansalliseen teurastukeen hiehoista ja sonneista) aiemmin tai lomakkeen 144 aiempina vuosina, ei lomaketta 144 tarvitse palauttaa vuonna 2013. 1.3.) Kansallisissa nautatuissa lomakkeen 124 jättöpäivämäärällä on merkitystä. Jos palautat lomakkeen ennen 1.7., nautojen eläinyksikkötuen peruutus kohdistuu seuraavaan tukivuoteen. Jos jättöpäivä on 1.7. tai myöhemmin, peruutus kohdistuu sitä seuraavaan tukivuoteen. Teurastuen peruutus kohdistuu jättöpäivämäärän kalenterivuotta seuraavaan tukivuoteen. Esim. 1. Viljelijä jättää kuntaan 20.5.2013 lomakkeen 124 ja peruu sillä sekä nautojen eläinyksikkötuen että teurastuen. Peruminen kohdistuu tällöin sekä ey-tuessa (tuen määräytymisjakso 1.7.2013 30.6.2014) että teurastuessa tukivuoteen 2014. Viljelijälle voidaan myöntää sekä hänelle nautarekisterin tietojen perusteella kertynyt ey-tuki että teurastuki vuonna 2013, jos tukiehdot muuten täyttyvät. Esim. 2. Viljelijä jättää kuntaan 8.9.2013 lomakkeen 124 ja peruu sillä sekä nautojen eläinyksikkötuen että teurastuen. Peruminen kohdistuu tällöin ey-tuessa vasta tukivuoteen 2015 (tuen määräytymisjakso 1.7.2014 30.6.2015), mutta teurastuessa tukivuoteen 2014. Viljelijälle voidaan vuonna 2013 myöntää hänelle kertynyt ey-tuki ja teurastuki, jos tukiehdot muuten täyttyvät. Vuonna 2014 viljelijälle voidaan myöntää ey-tuki ajalla 1.7.2013 siihen saakka, kun tilalla on nautoja, mutta kuitenkin enintään 30.6.2014 saakka. 2) Taulukossa 1 mainittujen Mavin kansallisten kotieläintukien hakulomakkeiden nimet: 101C Hakemus hevosten ja kuttujen kansallisista kotieläintuista vuodelta 2013 107A EU:n uuhipalkkion, uuhipalkkion lisäpalkkion ja kansallisen uuhituen hakemus 2013 144 Osallistumisilmoitus nautarekisterin perusteella määräytyviin EU:n ja kansallisiin tukijärjestelmiin 410 Selvitys kutun maidon käytöstä 3) Hiehoilla, sonneilla ja härillä on kaksi ikäryhmää: 6 24 kk (0,6 ey) ja yli 24 kk (1 ey). Kansallisten kotieläintukien maksamiseksi vaadittavat liitteet: Toimita taulukossa 1 mainittujen lomakkeiden lisäksi kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle päätukihaussa viimeistään 30.4.2013 joko sähköisesti tai paperisena seuraavat Mavin tukivuoden 2013 lomakkeet: 101A Maatilalomake 2013, 102A Tukihakemuksen peruslohkolomake 2013, 102B Tukihakemuksen kasvulohkolomake 2013, tarvittaessa 102C Peruslohkojen muutoslomake 2013, tarvittaessa 117 Ilmoitus kylvöalojen muutoksesta 2013 viimeistään 17.6.2013 ja tarvittaessa 101D Maatilan osalliset 2013, jos aikaisemmin ilmoitettuihin tilan osallisten tietoihin on vuoden 2012 tukihaun jälkeen tullut muutoksia. Jos sinulla ei ole hallinnassasi maatalousmaata, palauta kuntaan sähköisesti tai paperisena ennakon hakemuksen tai jos et hae ennakkoa, lopullisen tuen hakemuksen lisäksi lomake 101A ja tarvittaessa lomake 101D sekä Maviin sekä peltoalavaatimukseen liittyvä poikkeuslupahakemus (luku 12). 9
Palauta tarvittaessa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle myös muita kotieläintukiin liittyviä lomakkeita: A) Mavin lomakkeet http://www.suomi.fi/lomakkeet hakusanalla mavi + lomakenumero (esim. mavi122) 122 (Hakemus uuhipalkkiokiintiöstä ja uuhipalkkion lisäkiintiöstä) 124 (Ilmoitus eläimen poistamisesta/ pitopaikan muuttumisesta tilallapitoaikana /osallistumisen peruutuksesta) B) Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) lomakkeet http://www.evira.fi Eläimet Lomakkeet Rekisteröityminen eläintenpitäjäksi Eri eläinlajien ilmoituslomakkeet 2 HAKIJAN JA MAATILAN TUKIKELPOISUUS Tukea voidaan maksaa vain Suomessa tapahtuvasta tuotannosta. 2.1 Hakijan ikä ja MYEL Kansallisia tukia voidaan maksaa hakijalle tukivuonna 2013, jos hakija tai hänen puolisonsa on ollut 31.12.2012 vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 68-vuotias, eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä (= MYEL). (Ks. myös Hakuopas 2013 kohta 2.2). Alle 18-vuotiaalle hakijalle voidaan maksaa kansallista tukea vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempansa/vanhempiensa kanssa tai jos tuen myöntämiseen on muita erityisiä syitä. Ikäedellytykset eivät koske julkisoikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa eikä vankilatilaa. 2.2 Hakijana yhteisö tai usea henkilö yhdessä Kun harjoitetaan tuotantoa tai toimintaa yhdessä useamman luonnollisen henkilön toimesta tai yhteisömuodossa on vähintään yhden viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan oltava ikäedellytykset (ks. kohta 2.1) täyttävä luonnollinen henkilö, joka itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta. Mavi voi erityisestä syystä myöntää poikkeusluvan maa- ja puutarhatalouden itse harjoittamisen vaatimukseen (ks. luku 12). 2.3 Maatila ja pellon hallinta Hakijan maatilalla on oltava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen antama tilatunnus. Jos tilatunnusta ei ole, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen myöntää sen hakijalle. Kansallisia kotieläintukia saadakseen on hakijalla viimeistään 17.6.2013 oltava hallinnassaan kasvukauden 2013 ajan vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa. (Ks. myös Hakuopas 2013 kohta 2.7.2). Hakijan hallinnassa oleva pelto tulee ilmoittaa vuoden 2013 tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B viimeistään 30.4.2013 ja tarvittaessa vuoden 2013 kylvöalojen muutosilmoituslomakkeella 117 viimeistään 17.6.2013 siitä riippumatta, haetaanko peltoalalle tukia vai ei. Eräissä tapauksissa peltoalavaatimukseen voi hakea poikkeuslupaa Mavista (ks. luku 12). Luvussa 12 on tietoa yhteisömuodossa harjoitettavan maatilatalouden pellon hallinnasta. Tukien saamista koskevista yleisistä edellytyksistä on kerrottu myös Hakuoppaan 2013 luvuissa 2 ja 3. 10
3 HAKIJAN HALLINNASSA OLEVAT ELÄIMET 3.1 Eläinten hallinta Kansallista kotieläintukea voidaan hakea vain hakijan tai hänen perheenjäsentensä hallinnassa tuen määräytymisajanjaksona (ks. taulukko 1) olevista eläimistä. Tukihakemuksen kohteena olevien eläinten (pois lukien hevoset) on oltava rekisteröitynä sen tilatunnuksen alle, jota viljelijä käyttää eläimistä tukia hakiessaan, ei asiakastunnuksen tai viljelijällä mahdollisesti olevan toisen tilatunnuksen alle. Jos tukihakemuksen kohteena olevat eläimet on rekisteröity asiakastunnuksen tai väärän tilatunnuksen alle, ei ko. eläimistä myönnetä ja makseta tukea eikä myöskään palkkiota. Jos tukea haetaan alaikäisen lapsen hallinnassa olevasta hevosesta, tulee ennakkoa haettaessa hakemuksen 139 ja lopullista tukea haettaessa hakulomakkeen 101C Lisätietoja-kohtaan merkitä alaikäisen lapsen henkilötunnus. Jos tukea haetaan puolison, joka ei ole maatilan osallinen, hallinnassa olevasta hevosesta, tulee ennakkoa haettaessa lomakkeen 139 ja lopullista tukea haettaessa hakulomakkeen 101C Lisätietoja-kohtaan merkitä puolison nimi. 3.2 Eläinten hallinnan siirto Eläinten hallinnan siirto viljelijältä toiselle (esimerkiksi vuokraus/leasing) on pystyttävä osoittamaan osapuolten keskinäisellä kirjallisella sopimuksella ja asiaan liittyvillä kuiteilla. Eläimet hallintaansa ottanut viljelijä on sekä taloudellisessa vastuussa että kirjanpitovastuussa (ks. kohta 4.3) sopimuksen piiriin kuuluvista eläimistä ja hän on oikeutettu hakemaan kyseisistä eläimistä kansallisia kotieläintukia. Hevosten hallinta ja hallintaoikeuden siirto (ks. luku 10). 3.3 Eläinten hoito Jos viljelijä ottaa toisen viljelijän hallinnassa olevia eläimiä hoitoon (esim. kasvatettavaksi) korvausta vastaan, on eläinten hoidosta tehtävä kirjallinen sopimus, joka osoittaa, että eläimet vastaanottanut viljelijä ainoastaan hoitaa eläimiä, mutta ei ole taloudellisessa vastuussa sopimuksen piiriin kuuluvista eläimistä. Sillä viljelijällä, joka omistaa tai muutoin hallitsee eläimiä, on kirjanpitovastuu toisella viljelijällä hoidossa olevista eläimistä. Kansallisten kotieläintukien hakijana ei voi olla eläimiä hoitava viljelijä, vaan tukia voi hakea ja tuet maksetaan sille viljelijälle, jonka hallinnassa (omistus/vuokraus) eläimet ovat. 3.4 Eläinten iän laskeminen Useat kotieläimet tulevat kansallisten kotieläintukien piiriin saavuttaessaan tukeen oikeuttavan kuukausi-/vuosimäärinä ilmoitetun ikärajan. Karitsoimattomilla uuhilla, poikimattomilla kutuilla sekä naudoista sonneilla, härillä ja hiehoilla on kuukausimääränä ja hevosilla vuosina ilmoitettu ikäraja. Hevosten tulee olla syntyneitä viimeistään vuonna 2012. Hevonen on 1-vuotias, kun se on syntynyt vuoden 2012 aikana; 2-vuotias, kun se on syntynyt vuoden 2011 aikana ja 3-vuotias, kun se on syntynyt vuoden 2010 aikana. Tarkempia tietoja eri eläinryhmien ikärajoista kerrotaan taulukossa 2. Katso myös alempaa esimerkki 3. Kuukausimääräinen ikä Eläin tulee tietyn kuukausimäärän ikäiseksi samannumeroisena päivänä kuin se on syntynyt. Ikää laskettaessa kussakin kuukaudessa katsotaan olevan 30 päivää. Jos eläin on syntynyt 31. päivänä, sen ikä lasketaan samalla tavalla kuin 30. päivänä syntyneen eläimen ikä. Jos eläin on syntynyt 29., 30. tai 31. päivänä ja se saavuttaa tukeen oikeuttavan iän helmikuussa, jolloin iän täyttymiskuukaudessa ei ole eläimen syntymäpäivää vastaavaa päivää, eläimen syntymäpäivänä käytetään helmikuun viimeistä päivää. Esimerkki 3. Sonni on syntynyt 5.11.2012. Se tulee 6 kk ikäiseksi 5.5.2013 ja saavuttaa toisen ikäryhmän edellyttämän iän (yli 2 vuotta) 6.11.2014 eli 2-vuotissyntymäpäiväänsä seuraavana päivänä. 11
4 KOTIELÄINTUKIEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSIÄ JA RAJOITUKSIA 4.1 Rekisteröityminen eläintenpitäjäksi Viljelijän on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen kautta rekisteröidyttävä eläintenpitäjäksi Eviran eläintenpitäjärekisteriin nautaeläinten, sikojen, munintakanojen, lampaiden ja/tai vuohien osalta. 4.2 Eläinten merkintä ja rekisteröinti Eläimet on merkittävä Eviran ohjeiden mukaan. Naudoilla, lampailla ja vuohilla on oltava korvamerkit. Ohjeet eläinten merkitsemiseen ja rekisteröintiin ovat saatavissa Eviran internetsivuilta osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/ elainsuojelu_ja_elainten_pito/merkitseminen_ja_ rekisterointi/. Naudat on rekisteröitävä tilan tilatunnukselle Maatalouden Laskentakeskuksen ylläpitämään ja Eviran omistamaan nautarekisteriin (ks. kohta 5.3). Nautarekisterin tietojen on oltava oikein ja ajan tasalla, sillä puutteelliset tai virheelliset nautarekisteritiedot vaikuttavat maksettaviin tukiin. Uuhet ja kutut on rekisteröitävä tilan tilatunnukselle Eviran Lammas- ja vuohirekisteriin. Rekisteritietojen on oltava oikein ja ajan tasalla, sillä puutteelliset tai virheelliset rekisteritiedot vaikuttavat maksettaviin tukiin. Sikojen tietojen Eviran sikarekisterissä on oltava oikein ja ajan tasalla, sillä puutteelliset tai virheelliset sikarekisteritiedot vaikuttavat maksettaviin tukiin. Hevosten on oltava pääsääntöisesti rekisteröityinä Suomen Hippos ry:n ylläpitämään rekisteriin viimeistään 1.5.2013 (ks. luku 10). Rekisteritietojen tulee olla oikein ja ajan tasalla, sillä puutteelliset tai virheelliset rekisteritiedot vaikuttavat maksettaviin tukiin. 4.3 Kirjanpito Hakijan on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa (eläinluetteloa) tilan eläinmääristä, eläinmäärissä tapahtuneista lisäyksistä (syntymät, ostot) ja vähennyksistä (eloon myynnit, teuraaksi myynnit, kuolemat) sekä siipikarjalla myös siirtymistä ikäryhmästä toiseen. Kirjanpitovaatimus koskee kaikkia kansallisessa kotieläintuessa tukikelpoisia eläinlajeja. Tukea ei makseta sellaisista eläimistä, joista ei ole pidetty kirjaa tai jos tilan kirjapidon perusteella ei luotettavasti voida selvittää tukikelpoisten eläinten määrää tuen määräytymisajankohtana. Hevosten kirjanpidosta on ilmettävä eläinmäärätietojen lisäksi hevosen nimi, UELN- tai rekisterinumero (tai muu tunniste), hallintaaika ja olinpaikka hallinta-aikana. Lisäksi tulee kirjata tarpeen mukaan syntymä- tai ostopäivä sekä myynti- tai poistopäivä. Huom! Hevosen rekisteritodistus tai hevospassi eivät korvaa kirjanpitoa, koska niistä ei ilmene hevosen olinpaikka. Kuttujen maidontuotannosta ja maidon käytöstä on myös pidettävä kirjaa (ks. luku 8). 4.4 Asiakirjojen säilytys Viljelijän tulee säilyttää tilalla kaikki tuen hakuun liittyvät asiakirjat, kirjanpitoon liittyvät eläinluettelot, eläinten vuokrasopimukset, valtakirjat, osto- ja myyntikuitit ym. tositteet vähintään tukihakuvuoden sekä sitä seuraavat neljä vuotta. Jos tilalla on LFA-sitoumus, on sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa tuessa kirjanpitoa liitteineen säilytettävä vähintään neljä vuotta LFA-sitoumuksen päättymisestä. Lisätietoja asiakirjojen säilyttämisestä kerrotaan Hakuoppaan 2013 kohdassa 3.7. 4.5 Tavanomainen tuotantotapa Kotieläintukien maksamisen edellytyksenä on, että tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta kullekin tuen perusteena olevalle eläinlajille tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että esim. emolehmiä pidetään tilalla lihantuotantoa varten kasvatettavien vasikoiden tuottamiseen ja uuhia pidetään lihantuotantoa varten kasvatettavien karitsoiden tuottamiseen. Tuotannon, kuten esim. syntyneiden vasikoiden ja karitsoiden lukumäärän, on oltava normaalilla tasolla suhteessa eläinmäärään. Tukea voidaan maksaa myös eläimistä, joita pidetään tilalla tulonhankkimistarkoituksessa erilaisten uusien kotieläintalouden toimintojen vuoksi. Toiminnasta ja sen tulonhankkimisluonteesta on tarvittaessa esitettävä selvitys. Tällainen selvitys on esimerkiksi todistus kuulumises- 12
ta ennakonpidätysrekisteriin kyseisen toiminnan osalta. Jos valvonnassa todetaan, että eläimiä on pidetty pelkästään tukien saamista varten eli kotieläintaloutta ei ole harjoitettu tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti, ei kyseisen eläinlajin osalta makseta tukea. 4.6 Eläinsuojelu Eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava eläinsuojelusäännösten mukaisesti. Jos tilavalvonnan yhteydessä havaitaan, että eläimiä hoidetaan tai kohdellaan eläinsuojelulain (247/1996 muutoksineen) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti, ilmoitetaan havainnosta välittömästi kunnan eläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille. Jos hakija tai hänen kanssaan yritystoimintaa harjoittava perheenjäsen on tuomittu eläinsuojelurikoksesta, törkeästä eläinsuojelurikoksesta, lievästä eläinsuojelurikoksesta tai eläinsuojelurikkomuksesta ja samalla määrätty eläintenpitokieltoon, ei kansallista kotieläintukea myönnetä eikä mahdollisesti myönnettyä tukea makseta siltä tukivuodelta, jonka aikana asianomainen viranomainen on todennut tuomioon johtaneen teon. Jos hakija tai hänen perheyrityksensä jäsen on tuomittu eläintenpitokieltoon, kansallista kotieläintukea ei makseta eläintenpitokieltoajalta eikä tekovuoden ja lainvoimaisen tuomion antamisen väliseltä ajalta. Kansallisten kotieläintukien maksatus kyseisen eläinlajin tukien osalta keskeytetään, kun asiassa on aloitettu syyteharkinta. 4.7 Kielletyt tai laittomasti hallussa pidetyt aineet Viljelijä ei saa käyttää eläintensä kasvattamisessa tai lihottamisessa EY:n eläinlääkintäalan säädösten tarkoittamia kasvuun vaikuttavia aineita eikä viljelijän hallussa myöskään saa olla em. aineita muuta kuin sellaisessa tapauksessa, että eläinlääkäri on määrännyt niitä eläinten hoitoa varten. Jos viljelijän eläimissä todetaan kiellettyjen aineiden jäämiä tai viljelijän tilalta löydetään missä muodossa tahansa olevia kiellettyjä tai laittomasti hallussa pidettyjä aineita, ei viljelijälle sinä kalenterivuonna, jona havainto tehdään, voida maksaa mitään kansallisia eläinperusteisia tukia eikä EU:n eläinpalkkioita. Viljelijä, jonka on todettu käyttävän eläinten kasvatukseen kiellettyjä, kasvua edistäviä aineita tai tuotteita tai pitävän hallussa näitä aineita laittomasti kahdessa tarkastuksessa, suljetaan EU:n eläinpalkkioiden ulkopuolelle tarkastusvuodeksi sekä neljäksi tarkastusta seuraavaksi kalenterivuodeksi. Kielletyt aineet on kerrottu maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 847/2008. 4.8 Valvonta Kansallisten kotieläintukien valvonnasta kerrotaan Pelto- ja eläintukien valvonta -oppaassa, joka löytyy internetosoitteesta http://www.mavi. fi/fi/index/viljelijatuet/oppaatjaohjeet/oppaatvalvonnasta.html. 5 KOTIELÄINTUKIEN MÄÄRÄYTYMINEN Eri eläinryhmien kansalliset kotieläintuet määräytyvät joko yhden laskentapäivän, vuonna 2013 teurastettujen eläinten lukumäärän, 100 päivän hallinta-/pitoajan, nautarekisteristä saadun vuoden ajanjakson eläinmäärän tai sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa tuessa tilakohtaisen viitemäärän perusteella. Kotieläintukien määräytymisestä erityistapauksissa, kuten tuotannon aloittamis- ja lopettamistapauksissa sekä vakiintuneen eläinmäärän käytöstä hakijasta riippumattoman syyn takia kerrotaan kohdissa 5.4 ja 5.5. 5.1 Kansallisten kotieläintukien määräytymisperusteet 1. Kutut Kuttutuki määräytyy hakijan hallinnassa 1.5.2013 olleiden kuttujen lukumäärän perusteella. Tukikelpoisten kuttujen lukumäärään vaikut- 13
taa lisäksi tuotettu maitomäärä (ks. tarkemmin luku 8). Kutut voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon jo laskentapäivänä. Kun eläimet myydään eloon laskentapäivänä, luetaan ne sen tilan eläimiksi, jossa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Laskentapäivistä tuotannon aloittamis- ja lopettamistapauksissa kerrotaan kohdassa 5.4. 2. Uuhet ja hevoset Uuhituki määräytyy 100 päivän pitoajan perusteella, joka alkaa 1.3.2013 ja päättyy 8.6.2013. Kansallinen hevostuki määräytyy 100 päivän hallinta-ajan perusteella, joka alkaa 1.5.2013 ja päättyy 8.8.2013. 3. Teurashiehot, -sonnit ja -härät Nautojen teurastuki määräytyy vuonna 2013 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella (lisätietoja kohdassa 6.2). 4. Naudat (= emolehmät, emolehmähiehot, sonnit, härät, lypsylehmät ja hiehot) Nautojen eläinyksikkötuki määräytyy nautarekisteristä ajanjaksolta 1.7.2012 30.6.2013 saadun eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella (ks. kohta 5.2). 5. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki Tuki määräytyy tilakohtaisen viitemäärän perusteella (ks. kohta 7). 5.2 Nautojen keskimääräisen eläinlukumäärän laskenta Nautojen keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ajanjaksolla 1.7.2012 30.6.2013 ja jakamalla summa luvulla 365. Nautojen ensimmäisellä tukikelpoisuuspäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin eläin tulee tuen piiriin. Se voi olla tuen määräytymisajanjakson ensimmäinen päivä (1.7.2012) tai päivä, jolloin nauta saavuttaa tietyn ikäryhmän ikävaatimuksen (6 kk, 8 kk tai 24 kk), hieholla poikimispäivää seuraava päivä tai eläimen ostopäivää seuraava päivä. Nautojen viimeisellä tukikelpoisuuspäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin eläin poistuu tuen piiristä. Se voi olla eläimen poistopäivä, toiseen ikäryhmään (6 kk, 8 kk tai 24 kk) siirtymistä edeltävä päivä, tuen määräytymisajanjakson viimeinen päivä (30.6.2013) tai hieholla poikimispäivä. 5.3 Nautarekisteri Nautoja koskevat ilmoitukset on tehtävä nautarekisteriin oikein ja ajallaan. Nautojen tiedot rekisterissä on pidettävä aina ajan tasalla. Maatalouden Laskentakeskus lähettää kaikille nautaeläintenpitäjille viisi kertaa vuodessa nautarekisteriotteen, joka sisältää saatesivun, nautaeläinluettelon, tapahtumaotteen, teuraseläinraportin sekä tarvittaessa Tarkistettavat asiat -listan. Tiedot on poimittu nautarekisteristä hakijan ilmoittamien tietojen sekä teurastamoiden ilmoittamien teurastustietojen perusteella. Viljelijän on tarkistettava huolellisesti rekisteriotteella ilmoitetut tiedot ja ilmoitettava tarvittavat korjaukset nautarekisteriin! Nautarekisteriotteen tarkistuslistalle on tulostettu päivämäärä, jolloin korjaukset on viimeistään tehtävä. Mavi saa tukilaskentaa varten tiedot tukikelpoisista naudoista kertaluonteisessa poiminta-ajossa nautarekisteristä. Jos nautarekisteristä poimituissa tiedoissa on virheitä/puutteita johtuen viljelijän tietojen ilmoittamis- tai tarkistuslaiminlyönneistä, Mavi ei tee uutta poiminta-ajoa nautarekisteristä jälkikäteen, vaikka viljelijä korjauttaisikin tiedot oikeiksi virheet tai puutteet havaittuaan! Jos hakija on ilmoittanut tietoja nautarekisteriin väärin ja hän sen vuoksi saa perusteetonta tukea, on hakijan valvontaseuraamusten välttämiseksi hyvä tehdä oma-aloitteinen ilmoitus virheestä nautarekisteriin, jotta tuki voidaan myöntää oikein ilman valvontaseuraamuksia. Valvonnasta ilmoittamisen jälkeen tehtyä oma-aloitteista virheilmoitusta ei huomioida. Teuraseläinraportin virheet Jos teuraseläinraportissa oleva virhe on sellaisissa eläimen rekisteritiedoissa, joista viljelijän on ilmoitettava nautarekisteriin, on viljelijän huolehdittava virheen korjauttamisesta ja tehtävä se ajallaan. Tällaisia virheitä voivat olla esim. virheet eläimen syntymätunnuksessa, syntymä-, osto- tai poistopäivässä. Jos teuraseläinraportista puuttuu teurastet- 14
tuja eläimiä tai teurastamon ilmoittamissa tiedoissa on virheitä, viljelijän on palautettava korjattu raportti suoraan nautarekisteriin. Virheitä voi olla esim. eläimen syntymätunnuksessa, teurastuspainossa, -päivässä tai -numerossa. Viljelijän on korjattava virheet suoraan teuraseläinraporttiin ja lähetettävä siitä kopio nautarekisteriin. Em. kopion liitteeksi viljelijän on lähetettävä nautarekisteriin myös kyseisiä eläimiä koskeva teurastamon kuitin kopio. Viljelijä on yksin vastuussa siitä, että on tarkastanut ja allekirjoittanut teuraseläinraportin ja toimittanut sen nautarekisteriin. Jos valvonnassa todetaan, että viljelijä ei ole korjannut teuraseläinraportissa olleita virheitä nautarekisteriin ja on saanut tuen eläimistä, joista tukea ei olisi kuulunut saada, hylätään nämä eläimet valvonnassa. Nautarekisterin yhteystiedot: Maatalouden Laskentakeskus Oy, PL 25, 01301 Vantaa; puh. 020 747 2360; fax 020 747 2203; www.mloy.fi 5.4 Laskentapäivät, kun tuotanto aloitetaan tai lopetetaan Hakuoppaan 2013 liitteessä C kerrotaan tuen hakemisesta tiloilla, joilla vuonna 2013 tapahtuu tai on tapahtunut sukupolvenvaihdos tai muu koko tilan hallinnan siirto. Jos hakija on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon tai lopettanut sen kesken tuen määräytymisajanjaksoa, eikä kyseessä ole liitteessä C tarkoitettu koko tilan hallinnan siirto, on kyseisen eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkittävä nollaksi tuotannon aloittamistapauksissa aloittamista edeltävinä laskentapäivinä ja lopettamistapauksissa lopettamista seuraavina laskentapäivinä. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun vuoden 2013 tuen maksaminen edellyttää, että hakija harjoittaa tilallaan kotieläintaloutta 30.4.2013 saakka. Pellon hallinnasta tuotannon lopettamistapauksissa kerrotaan Hakuoppaan 2013 kohdassa 2.7.2. 5.5 Vakiintuneen eläinmäärän käyttö Hakijasta riippumattomat syyt Jos eläinten lukumäärä on tilapäisesti alentunut tulipalon, eläintaudin tai muun vastaavan, hakijasta riippumattoman syyn takia, voidaan kotieläintuen myöntämisperusteena käyttää vakiintunutta eläinmäärää edellyttäen, että tuotanto tilalla jatkuu. Eläinten lukumäärän katsotaan olevan alentunut, jos eläinmäärä tuen määräytymisajankohtana on ollut vähintään kolmasosan pienempi kuin vakiintunut eläinmäärä. Vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden kansallisen kotieläintuen perusteena olevaa eläinmäärää. Jos eläinmäärä on edellisenä tukivuotena ollut poikkeuksellisen alhainen tai korkea, voidaan vakiintuneena eläinmääränä käyttää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa. Hakijan on toimitettava eläinmäärän alenemisesta kirjallinen selvitys kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa siitä, kun hän voi sen toimittaa. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, on asiasta oltava kirjallisen selvityksen lisäksi eläinlääkärin antama todistus. Muu syy Jos eläinten lukumäärä on alentunut muusta kuin hakijasta riippumattomasta syystä, ei kotieläintuen myöntämisperusteena käytetä vakiintunutta eläinmäärää. Hyväksytty eläinmäärä on tällöin tukiehdot täyttävien eläinten määrä. 15
6 NAUTATUET 6.1 Nautojen eläinyksikkötuki maksetaan koko maassa emolehmistä, emolehmähiehoista, sonneista ja häristä, tukialueiden A ja B ulko- ja sisäsaaristossa myös lypsylehmistä ja hiehoista ja Manner-Ahvenanmaalla myös hiehoista. Emolehmän ja emolehmähiehon käyttötavan tulee nautarekisterissä olla emolehmä tuen määräytymisjakson (1.7.2012 30.6.2013) viimeisenä päivänä. Emolehmähieho on nautojen ey-tuessa tukikelpoinen, kun se on vähintään 8 kk:n, mutta enintään 4 vuoden ikäinen. Syyskuun nautarekisteriotteen saatekirjeessä tullaan ilmoittamaan viimeinen nautarekisteritietojen (mm. käyttötapa) muutospäivä, johon mennessä tehdyt muutokset huomioidaan nautojen eläinyksikkötietojen poiminnassa tukijärjestelmään. Esimerkkejä emolehmähiehon käyttötavan merkityksestä eri tilanteissa Esim. 4. Niemisellä on emolehmähieho, jonka käyttötapana on nautarekisterissä emolehmä. Hieho on täyttänyt 8 kk 10.7.2012, jolloin se on alkanut kerryttää ruokintapäiviä. Nieminen myy hiehon Lahtiselle 1.4.2013, joka pitää sen käyttötavan edelleen emolehmänä hiehon käyttötapana on emolehmä tuen määräytymisjakson viimeisenä päivänä. Vuonna 2013 Nieminen saa tuen määräytymisjakson aikana hiehosta kertyneen eläinyksikkötuen ajalta 10.7.2012. 1.4.2013 ja Lahtinen ajalta 2.4. 30.6.2013. Esim. 5. Niemisellä on emolehmähieho, jonka käyttötapana on nautarekisterissä lihantuotanto. Hieho on täyttänyt 8 kk 10.7.2012. Nieminen muuttaa hiehon käyttötavan emolehmäksi 29.6.2013 hiehon käyttötapana on emolehmä tuen määräytymisjakson viimeisenä päivänä. Hieho kerryttää takautuvasti ruokintapäiviä siitä alkaen, kun se täytti 8 kk eli aikavälillä 10.7.2012 30.6.2013. Jos käyttötapa muutettaisiin vasta vuoden 2014 tuen määräytymisjaksolla (1.7.2013 30.6.2014), hieho kerryttäisi eläinyksiköitä takautuvasti vain ko. tuen määräytymisjaksolla eli 1.7.2013 alkaen. 6.2 Teurasnautojen tuki Tukea maksetaan Eviran hyväksymissä teurastamoissa vuonna 2013 teurastettujen hiehojen, sonnien ja härkien lukumäärän perusteella ottaen huomioon, että teurashieho vastaa 0,6 eläinyksikköä ja sen tuki maksetaan euroa/ey. Tukikelpoisuuden ehtona on, että teurashiehot, -sonnit ja -härät on rekisteröity ja merkitty säädösten mukaisesti ja että teurastamo on ilmoittanut eläimiä koskevat teurastiedot nautarekisteriin (ks. 5.3), josta saadaan myös tuen perusteena olevien nautojen tiedot. Hakijan on huolehdittava siitä, että nautarekisteristä saatavat tiedot ovat oikein (ks. kohta 5.3). Teurastetun hiehon/sonnin/härän on myös oltava yhtäjaksoisesti tuen hakijan hallinnassa vähintään 60 vrk teurastusta edeltävien 90 vrk:n aikana. Teurastettujen hiehojen, sonnien ja härkien tukikelpoinen ruho Tukea maksetaan hiehoista, sonneista ja häristä, joiden ruhot on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi. Ruhopainon on hiehoilla oltava vähintään 170 kg ja sonneilla ja härillä 220 kg. Teurastuksen yhteydessä osittain hylätty ruho on tuen piirissä, jos ruhopaino (hylätty osa mukaan lukien) täyttää vähimmäispainovaatimuksen. Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia ja eläimestä on maksettu hakijalle normaali teuraseläintili, on ruho tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen. Tukea maksetaan sekä tilalta teuraaksi myydyistä että teurastamon hakijalle palauttamista, omaan käyttöön tai suoramyyntiin menevistä ruhoista. Teurashiehoksi kasvatettavien emolehmähiehojen käyttötavan suhteen on oltava tarkkana, sillä teurastukea ei makseta niistä teurastetuista hiehoista, joista on maksettu emolehmähiehojen ey-tukea. Kun viljelijä ostaa emolehmähiehon teurashiehoksi kasvatettavaksi, on hänen syytä hänen tiedustella myyjältä hiehon 16
käyttötapaa ja saamansa tiedon perusteella tarvittaessa muuttaa sitä. Jos ostaja muuttaa hiehon käyttötavan, on myös myyjän muutettava se oikeaksi nautarekisteriin. Esim. 6. Virtanen ostaa teurashiehoksi kasvatettavaksi nautarekisterissä käyttötavaltaan emolehmä olevan emolehmähiehon Niemiseltä. Saadakseen tulevaisuudessa teurashiehotuen Virtanen muuttaa hiehon käyttötavan lihantuotannoksi. Tällöin myös Niemisen on muutettava nautarekisteriin hiehon käyttötavaksi lihantuotanto, jolloin Niemiselle ei makseta hänelle hiehosta käyttötavalla emolehmä ruokintapäivien perusteella kertynyttä ey-tukea ja Virtanen ei menetä hiehosta tulevaisuudessa maksettavaa teurashiehotukea. Jos Nieminen ei muuta hiehon käyttötapaa ja hänelle maksetaan hiehosta hiehon hänen hallinnassaan ollessaan kertynyt ey-tuki, Virtanen ei saa tulevaisuudessa teurashiehon tukea. 7 SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDEN TUOTANNOSTA IRROTETTU TUKI 7.1 Viitemäärän ominaisuudet Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä ei ole yleisesti siirto- tai vaihdantakelpoinen eikä sillä voi käydä kauppaa, mutta viitemäärä voidaan siirtää, yhdistää, jakaa, alentaa, peruuttaa ja lakkauttaa. Em. tapauksissa kauppakirjassa tai vuokrasopimuksessa asianosaisten on hyvä sopia, miten edellisen hakijan eläinmäärä mahdollisesti vaikuttaa uuden hakijan eläintiheyden laskentaan ja tuotannosta irrotetun tuen määrään. Tukialueella A tai B sijaitsevan tilan sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän siirrot, yhdistämiset ja jakamiset ovat mahdollisia vain AB-tukialueen sisällä. Tukialueella C sijaitsevan tilan sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän siirrot, yhdistämiset ja jakamiset ovat mahdollisia vain C-tukialueen sisällä. Sika- ja siipikarjatalouden viitemäärä voidaan: a) siirtää sukupolvenvaihdoksessa tai koko tilan hallinnan siirrossa uudelle hakijalle. Tilan uuden haltijan on toimitettava koko tilan hallintaoikeuden siirrosta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomake 156 sekä kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta ja muista vastaavista selvityksistä. Kauppakirjaan tai vuokrasopimukseen on hyvä kirjata maininta viitemäärän siirrosta uudelle hakijalle. Koko tilan hallintaoikeuden siirron yhteydessä tilan omistajalla on kuitenkin oikeus jättää hallinnan siirron ulkopuolelle talouskeskusalue, jolla asuinrakennukset sijaitsevat sekä omassa taloudessaan tarvittavien puutarhatuotteiden viljelemistä tai asuinrakennuksen rakentamista varten peltoalue, joka saa olla enintään 10 % siirron kohteena olevasta peltoalasta, ei kuitenkaan suurempi kuin yksi hehtaari. Jos koko tilan hallinnansiirto perustuu vuokrasopimukseen, viitemäärä voidaan siirtää ainoastaan, jos vuokranantajalle ei ole vuokrasopimuksella jätetty hallintaan muuta kuin em. rakennukset ja peltoalue. Vuokrasopimuksen kestoajan on lisäksi oltava vähintään viisi kalenterivuotta vuokrasopimuksen alkamisesta lukien. Viitemäärän siirron edellytyksenä on, että ostettavan/vuokrattavan tilan kaikki omistuspellot siirtyvät tilan uudelle haltijalle. Edellisen haltijan vuokrapeltoja, metsiä ja eläimiä ei tarvitse viitemäärän siirtämiseksi myydä/vuokrata viitemäärän uudelle haltijalle. b) yhdistää sukupolvenvaihdoksessa tai koko tilan hallinnan siirrossa. Jos kaksi tilaa yhdistyy yhdeksi uudeksi tilaksi, tilan uusi haltija voi hakea uuden tilan yhteisen viitemäärän vahvistamista. Viitemäärä lakkautetaan tilalta, jonka toiminta yhdistymistilanteessa päättyy. Huomioi C-alueella tuotannosta irrotetun tuen maksamiseen liittyvät ey-rajoitukset (ks. taulukko 3). 17
c) jakaa sukupolvenvaihdoksessa, jos kukin saaja täyttää tuen saamisen edellytykset. Jos tila on sukupolvenvaihdoksen yhteydessä jaettu kahdeksi tai useammaksi tilaksi, uusien tilojen haltijat voivat hakea viitemäärän vahvistamista jaetuille tiloille hakijoiden sopimin osuuksin tai sopimuksen puuttuessa jatkajien lukumäärien mukaisin tasaosuuksin. Uuden tilan haltijan osalta viitemäärän määräytymisessä laskettava uuden tilan hallinnassa oleva eläinmäärä otetaan kyseisen hakijan tuen määräytymisperusteena huomioon hallinnonsiirtopäivästä alkaen. d) lakkauttaa, kun tuotannosta irrotetun tuen edellytykset eivät ole täyttyneet kahtena peräkkäisenä vuotena, ellei kyseessä ole ylivoimainen este. 7.2 Tuen edellytyksenä riittävä eläintiheys Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen myöntäminen edellyttää, että hakija harjoittaa tilallaan kotieläintaloutta tukivuonna luonnonhaittakorvauksen viimeiseen hakupäivään saakka mainittu päivä mukaan lukien (ellei kyseessä ole LFA:n kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta). Tänä vuonna viimeinen hakupäivä on 30.4.2013. JA hakijan kotieläintilan eläintiheys on vähintään 0,4 eläinyksikköä (ey) yhtä LFA-tukikelpoista peltohehtaaria kohden tai vaihtoehtoisesti tilalla on tukikelpoisia eläimiä vähintään 10 ey koko LFA-lisäosasitoumuskauden ajan (ellei kyseessä ole LFA:n kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta) ja eläintiheys on vähintään 0,2 ey/lfatukikelpoinen peltohehtaari. Jos hakijan tilan eläintiheys on jäämässä alle 0,4 ey/lfa-ha, hakijan on silloin heti ryhdyttävä toteuttamaan eläintiheysvaatimusta 10 ey + 0,2 ey / LFA-ha. Esim. 7. Kotieläintilan hallintaan on keväällä 2013 tulossa uutta LFA-tukikelpoista peltoa ja tilan eläintiheys tulee laskemaan alle 0,4 ey/ LFA-ha. Tilan on alettava heti noudattaa eläintiheyttä 10 ey ja 0,2 ey/lfa-ha tai tila muuttuu LFA-lisäosassa kasvinviljelytilaksi. Jos eläintiheys laskee alle 0,2 ey/lfa-ha, muuttuu tila heti LFAlisäosassa kasvinviljelytilaksi. Lisätietoja löytyy Hakuoppaan 2013 luvusta 6.3 sekä LFA-lisäosan sitoumusehdoista. Eläintiheysvaatimukset sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa tuessa ovat samat kuin LFA:n kansallisessa lisäosassa ja AB-alueilla maksettavassa kotieläintilan hehtaarituessa. Eläintiheyden määrittämisessä käytetään tukivuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärää ja tukivuoden LFA-tukikelpoista peltoalaa. Eli tukivuonna 2013 käytetään tilan vuoden 2012 eläinyksikkömäärää ja hakijan hallinnassa 17.6.2013 olevaa LFAtukikelpoista peltoalaa. Eläintiheyttä laskettaessa huomioidaan vain ne tilan eläimet, joille on kansallisessa kotieläintuessa määritetty ey-kertoimet (ks. taulukko 2) ja joista on haettu ja maksettu tukea. Nautojen ey-määrä on nautarekisterin mukainen tukivuotta edeltävän vuoden vähintään 6 kk ikäisten eläinten määrän vuosikeskiarvo. Muiden eläinten ey-määrä on tukivuotta edeltävän vuoden ey-määrä laskettuna samoin perustein kuin LFA:n kansallisessa lisäosassa. Viljelijän vaatimuksesta voidaan käyttää valvonnassa todettua eläinmäärää. Eläintiheyden laskemisesta ja siihen liittyvästä kirjanpidosta eri eläimillä kerrotaan tarkemmin Hakuoppaan 2013 kohdassa 6.3. Mistä viljelijä saa tietoa edellisen tukivuoden ey-määrästä? edellisen tukivuoden kansallisten kotieläintukien maksatuspäätöksestä edellisen tukivuoden kansallisten kotieläintukien valvontapöytäkirjasta (jos hakija haluaa käyttää valvonnassa todettua eläinmäärää) tiedustelemalla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta sikarekisteristä nautarekisteriotteista hakijan omasta eläinmäärien kirjanpidosta Tuotannosta irrotetun tuen maksamiseksi tiloilta ei vaadita LFA:han tai LFA-lisäosaan sitoutumista, mutta em. eläintiheyskriteerien on täytyttävä. Jos hakijan ei ole mahdollista antaa LFA:n 5-vuotista sitoumusta, on eläintiheyttä laskiessa käytettävä hakijan hallinnassa tukivuonna kasvukauden ajan olevaa peltoalaa. Jos hakijan tilalla ei ole LFA-sitoumusta ja hän noudattaa vähintään 0,2 ey/ha -eläintiheysvaatimusta, on eläimiä oltava 18
vähintään 10 ey edellisen tukivuoden eläinmäärän laskenta-ajanjakson ajan sekä tukivuonna vähintään luonnonhaittakorvauksen viimeiseen hakupäivään saakka mainittu päivä mukaan lukien ellei kyseessä ole LFA:n kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta (ks. kohta 7.2.1). Tuotannosta irrotetussa tuessa eläintiheyden määrittämiseen käytetään tukivuoden peltoalaa seuraavasti: Kun hakijalla: on LFA-sitoumus + LFA-lisäosasitoumus kasvinviljeytilana on LFA-sitoumus + LFA-lisäosasitoumus kotieläintilana on LFA-sitoumus, mutta ei LFA-lisäosasitoumusta ei ole eikä ole mahdollista antaa LFAsitoumusta, eikä LFAlisäosasitoumusta eläintiheyden laskennassa peltoalana: käytetään tukivuoden LFA-tukikelpoista peltoalaa (jos LFA-sitoutuneella tilalla on LFAtukikelvottomia aloja, ei niitä lasketa eläintiheyden mukaiseen peltoalaan) käytetään hakijan hallinnassa tukivuonna kasvukauden ajan olevaa peltoalaa 7.2.1 Eläintiheys ja hyväksyttävät tuotantotauot Jos hakija noudattaa tilallaan vähintään 0,4 ey/ LFA-tukikelpoinen ha -eläintiheysvaatimusta, niin sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa tuessa tuotantotauon pituudella ja/tai syyllä ei ole väliä. Tuotantotauko voi olla myös 30.4.2013, jos hakija jatkaa tukivuoden tuotantoa tauon jälkeen. Jos hakija ei jatka sika- ja siipikarjataloutta 30.4.2013 jälkeen, on tilalla oltava 30.4.2013 jonkin verran kansalliseen kotieläintukeen oikeutettuja eläimiä. Eläintiheysvaatimuksen ei kuitenkaan tarvitse täyttyä tuona päivänä. Jos hakija noudattaa eläintiheysvaatimusta vähintään 0,2 ey/lfa-ha + 10 ey, niin sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa tuessa tuotantoon liittyvät tuotantotauot (esim. sikaerien vaihdot) voivat olla vain lyhytaikaisia. Hakija voi tarvittaessa varmistaa lyhyen tuotantotauon pituuden hyväksymisen alueensa ELY-keskuksesta. Tuotannon kannattavuusongelmat eivät ole hyväksyttävä syy tuotantotauoille, mutta esim. tautisaneeraus tai tuotantoeläinten saantiongelmat esim. salmonellan vuoksi ovat hyväksyttäviä syitä tuotantotauon pidentämiseen. Muut eläinaineksen saantiongelmat eivät ole hyväksyttäviä syitä. Tuotantotauko voi olla myös 30.4.2013, jos hakija jatkaa tukivuonna tuotantoa tämän jälkeen. 7.2.2 Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan hakijan vaatimuksesta ottaa huomioon maatilan ey-määrää laskettaessa, jos yritys ei ole hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja jos määräysvalta on avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä yhtiösopimuksen mukaisesti tai osakeyhtiössä yhdellä tai useammalla sellaisella yhtiömiehellä/ osakkaalla, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset. Määräysvaltaa koskevan edellytyksen on täytyttävä viimeistään tukivuotta edeltävänä vuonna luonnonhaittakorvauksen viimeisestä hakupäivästä alkaen. Jos määräysvaltaa koskeva edellytys ei enää täyty, on muutoksesta viipymättä ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Määräysvallan muutoksen jälkeen kertyviä eläinyksiköitä ei oteta huomioon tilan eläinmäärää laskettaessa. Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan lukea hyväksi vain yhdelle tilalle, joka on kokonaan perheyrityksen jäsenten hallinnassa koko tukivuoden ajan. Tämän kohdan 7.2.2 ehdot ovat vastaavat kuin LFA:n kansallisessa lisäosassa. Tuotannosta irrotetun tuen maksamisen edellytykset tiivistetysti: 1) Hakijalle on vahvistettu viitemäärä. 2) Hakijan tilan eläintiheys on riittävä ja kotieläintaloutta on tukivuonna 2013 harjoitettu 30.4.2013 saakka (ks. kohta 7.2). 3) Hakija täyttää kansallisen kotieläintuen yleiset edellytykset: a. kuntaan on toimitettu kaikki tarvittavat lomakkeet, b. ikä ja MYEL-vanhuuseläke, c. kotieläintaloutta harjoitetaan tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti ja eläinten hyvin- 19
voinnista huolehditaan eläinsuojelusäännösten mukaisesti, d. eläimiä koskeva kirjanpito ja eläinrekisterin tiedot pidetään aina ajan tasalla, e. hakija on rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi ja f. kolmen hehtaarin pellon hallinta. 7.3 Eläintuotannon lopettamisen vaikutukset muihin tukiin Jos hakija aikoo tulevaisuudessa lopettaa tilallaan eläintenpidon, on hänen hyvä lopettamisajankohtaa harkitessaan huomioida myös ympäristötuen, luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sekä eläinten hyvinvointituen maksatukset. Hakijalle voidaan maksaa LFA-lisäosan kotieläintilan korotus, jos hän harjoittaa tilallaan kotieläintaloutta päätukihaun viimeiseen päivään saakka, joka kuluvana tukivuonna on 30.4.2013. Ympäristötuki maksetaan kotieläintilan mukaisesti, jos hakijan tila on ympäristötuen ennakon maksatuksen aikaan kotieläintila. Eläintenpidon lopettamisen aiheutamista mahdollisista takaisinperinnöistä kerrotaan em. tukien sitoumusehdoissa. 8 KUTTUTUKI Tukea maksetaan hakijan hallinnassa viimeistään laskentapäivänä (1.5.2013) olevista, vähintään kerran poikineista kutuista ja poikimattomista, viimeistään laskentapäivänä vähintään vuoden ikäisistä kutuista. Tukikelpoisten kuttujen lukumäärä määräytyy kuluvana tukivuonna 1.9.2012 31.8.2013 tuotetun ja tuen perusteeksi hyväksytyn maitomäärän perusteella. Hyväksytty maitomäärä Täyden kuttutuen saamiseksi on kuttujen hyväksytyn maidontuotannon 1.9.2012 31.8.2013 oltava vähintään 400 litraa/kuttu. Kuttujen pidon 30.4.2012 jälkeen aloittaneilla täyden kuttutuen saamiseksi hyväksytyn maidontuotannon on oltava 1.5. 31.8.2013 vähintään 80 litraa/kuttu. Hyväksyttävään maitomäärään lasketaan seuraavat maitoerät: 1. meijeriin toimitettu maitomäärä, 2. suoramyyntimaidon myyntimäärä, 3. juuston valmistukseen käytetty maitomäärä (= myyntiin ja omaan käyttöön valmistettu juusto), 4. hakijan omassa taloudessa käytetty maitomäärä (enintään yksi l/hlö/pv). Hakijan talouteen kuuluviksi luetaan henkilöt, joiden Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettu asuinpaikka on sama kuin hakijalla ja 5. muihin tuotteisiin kuin juuston valmistukseen käytetty maitomäärä. Kuttujen maidontuotannon kirjanpito Kuttutuen hakijan on pidettävä kuttujen maidontuotannosta ajantasaista kirjanpitoa 1.9.2012 31.8.2013 (kutun pidon aloittajat 1.5. 31.8.2013) tuotetusta, kuttutukeen hyväksytystä maitomäärästä. Kuttutiloille lähetetään lomake 410 (Selvitys kutun maidon käytöstä), johon hakijan on täytettävä kuukausittaiset kuttutuen perusteena olevat maitomäärät. Lomake 410 on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 13.9.2013. Hakijan on merkittävä lomakkeelle 410 hyväksyttäviin maitomääriin laskettavat maitoerät litroina. Hakija saa meijeriin toimitetun maitomäärän meijerin kirjanpidosta. Hakijan on pidettävä päivittäistä luetteloa suoramyyntimaidon ostajista ja myyntimääristä. Hakijan on ilmoitettava kuukauden aikana valmistetun juuston määrä kiloina sekä juustotyyppi/-tyypit. Jos hakijan tilalla tehdään kutun maidosta myyntiä varten muita tuotteita kuin juustoa, on maidon käytöstä pidettävä erillistä tuotekohtaista kuukausittaista kirjanpitoa, johon on merkittävä lisäksi kunkin kuukauden aikana myyntiin valmistettujen tuotteiden määrä. Hyväksyttävään maitomäärään ei lasketa mukaan eläinten ravinnoksi ja kutun maidosta valmistettavien tuotteiden valmistuksen testaukseen käytettyä maitomäärää. 20