VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016

Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80 µg/m 3 ). Tämä edustaa summaa, kun tuntipitoisuuksista jotka ylittävät 80 µg/m 3, vähennetään 80 µg/m 3 ja erotukset lasketaan yhteen. Laskennassa otetaan huomioon klo 8.00 20.00 mitatut pitoisuudet. BaP C5H6 CO NMVOC NH3 NO NO2 NOx O3 PAH PM benzo(a)pyreeni bentseeni hiilimonoksidi muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani ammoniakki typpimonoksidi typpidioksidi typen oksidit otsoni polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset PM2,5 hiukkaset joiden halkaisija on alle 2,5 µm PM10 hiukkaset joiden halkaisija on alle 10 µm ppb SO2 TRS VOC WHO miljoonasosa rikkidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet haihtuvat orgaaniset yhdisteet Maailman terveysjärjestö

TIIVISTELMÄ Vuonna 2015 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, rikkidioksidipäästöt noin 300 t, hiukkaspäästöt noin 300 t ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt 12 t. Typen oksidien päästöt ovat pienentyneet noin 600 t ja hiukkaspäästöt vajaa 200 t 1990-luvun lopulta. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtailta ovat pienentyneet huomattavasti 2010-luvulla, joskin TRSpäästöt olivat nykyistä alhaisemmalla tasolla aivan 2000-luvun alussa. Rikkidioksidin päästöt Varkaudessa pienenivät merkittävästä jo 1980-luvun lopulla. Nykyisin rikkidioksidipäästöt ovat noin 1/10 1980-luvun tasosta. Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Varkaudessa ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Myös hajapäästöillä on merkitystä etenkin hiukkasten kokonaispäästöihin. Kokonaisuutena vuosi 2015 oli Pohjois-Savossa keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Tavanomaista lauhemman talven jälkeen maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja myös aurinkoinen. Lämpimät kesäiset säät alkoivat jo toukokuussa ja jatkuivat kesäkuussa. Myös elokuu oli lämmin. Kokonaisuutena koko loppuvuosi oli varsin lauha. Lunta loppuvuodesta maassa ei juurikaan ollut. Vuonna 2015 typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi alle ohje- ja raja-arvojen. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan tammi-maaliskuussa. Typpidioksidin pitoisuudet ovat hieman laskeneet 2010-luvulla- Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi vuonna 2015 Päiviönsaaren mittausasemalla katupölyjakson aikaan maaliskuussa. Myös huhtikuussa pitoisuus oli lähellä ohjearvotasoa. Vuonna 2015 hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvon rajaarvotaso 50 μg/m 3 ylitettiin Päiviönsaarella yhteensä 7 kertaa, mikä oli puolta vähemmän kuin vuonna 2014. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Päiviönsaarella vuonna 2015 oli alhaisin kymmeneen vuoteen. Pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin maaliskussa. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Pääterveysasemalla oli 5,1 μg/m 3. Vuosikeskiarvo oli alhaisin, mitä Varkaudessa on mitattu. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ohjearvo ylittyi vuona 2015 Pääterveysasemalla ja Päiviönsaarella tammikuussa. Päiviönsaarella ohjearvo ylittyi peräti nelinkertaisesti. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet ovat kohonneet selvästi Pääterveysasemalla viimeisen neljän vuoden aikana. Hajutuntien määrä on ollut kasvussa kaikilla mittausasemilla viime vuosina.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET... 4 MITTAUSPISTEET... 6 PÄÄSTÖT... 7 Yleistä... 7 Typenoksidien päästöt... 7 Hiukkaspäästöt... 8 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt... 9 Rikkidioksidipäästöt... 10 SÄÄOLOSUHTEET... 11 TYPEN OKSIDIT (NOX)... 13 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.. 13 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin.. 14 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 16 HIUKKASET... 17 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 17 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin.. 18 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 20 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin..... 21 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 22 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 22 Pölyepisodit Varkaudessa vuonna 2015... 23 PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET(TRS)... 24 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.... 24 ILMANLAATUINDEKSI.... 27 Yleistä..... 27 Ilmanlaatuluokat Varkaudessa vuonna 2015... 28 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 28

LIITTEET LIITE 1 Ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot 31 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset 33 LIITE 3 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus 38 LIITE 4 Päästöt Varkaudessa vuosina 1988-2015 40 LIITE 5 Tunnusluvut vuosien 2009-2015 mittauksista 43 LIITE 6 Pitoisuustuuliruusut komponenteittain ja mittausasemittain 53

ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Varkaudessa vuonna 2015 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, joka on ostanut osan mittauspalveluista JPP Kalibrointi Ky:ltä. Mittauksista ja niiden kustannusjaosta on sovittu tarkkailusopimuksessa, joka kattaa sekä Kuopion että Varkauden mittaukset. Mittausten kustannuksiin Varkaudessa ovat Keski-Savon ympäristötoimen lisäksi osallistuneet A- Rehu Oy, Lakan Betoni Oy, Lujabetoni Oy, Stora Enso Oyj ja Varkauden Aluelämpö Oy. Tulosten raportoinnista ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Mittaustulosten käsittelyyn on osallistunut ins. Ylempi AMK Juha Pulkkinen.

2 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualuieilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

3 Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. Voimassa olevat ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot on esitetty liitteessä 1.

ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET 4 Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM2,5). Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO2) ja ulkoilman otsonilla (O3). Myös PAH-yhdisteille (benzo(a)pyreeni, BaP) altistumisella voi joillakin olla terveydellistä merkitystä alueilla, joilla altistutaan puunpolton savukaasuille. (Kuva EEA, 2013) Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen.

Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia 5 Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O 3) Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO 2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO 2 voi aiheuttaa verenkiertoelin ja hengitystieoireita, jotka ovat sidoksissa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Heikentää näkyvyyttä. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja edistää vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Toimii otsonin muodostuksessa esiasteena. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Muodostaa nitraatteja, jotka hidastavat lämpenemistä. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää. Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia ja otsonia, jotka ovat kasvihuonekaasuja. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C 6H 6) PAH-yhdisteet (bentzo-a-pyreeni, BaP) Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Edistää otsonin ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

6 Metallit Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. MITTAUSPISTEET Vuonna 2015 ilmanlaadun mittauksia Varkaudessa jatkettiin entisillä mittausasemilla Pääterveysasemalla (Savontie 61), Päiviönsaarella (Wredenkatu 5) ja Taulumäellä (Taulumäen tori). Säätiedot on mitattu kaupungintalolla (Ahlströminkatu 6) olevalla sääasemalla. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET VARKAUDESSA VUONNA 2015 Mittausasema Edustavuus TRS NOx PM 10 PM 2,5 Päiviönsaari liikenne/teollisuus x x x Pääterveysasema teollisuus/kaupunkitausta (esikaupunki) x x x Taulumäki teollisuus/kaupunkitausta (keskusta) x x

1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 t / a 7 Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 2. Mittausaseman ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi PÄÄSTÖLÄHTEET Yleistä Suuressa osassa Varkauden kaupunkialuetta tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat päästölähteet ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikallisempaa merkitystä voi olla Varkauden Aluelämpö Oy kuudella öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Yksityiskohtaiset päästötiedot on esitetty liitteessä 4. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI- tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2013, joten näiltä osin raportissa on siis käytetty vuoden 2013 päästötietoja. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. Typenoksidien päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2015 olivat Varkaudessa noin 900 tonnia. Päästöt ovat vaihdelleet hieman vuosittain riippuen Stora Enso Oyj:n päästöistä. Vuonna 2015 päästöt olivat hieman suuremmat kahtena edellisenä vuonna. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Typen oksidien päästöt Varkaudessa v. 1987-2015 VESILIIKENNE RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINT. KOHT. LÄMMITYS TIELIIKENNE VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY STORA ENSO OYJ A-REHU OY

1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 t / a 8 Valtaosa päästöistä on peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2015 72 %). Seuraavaksi merkittävin typenoksidien päästölähde on tieliikenne (vuonna 2015 10 %). Stora Enso Oyj:n typenoksidipäästöt olivat vuonna 2015 33 t suuremmat kuin vuonna 2014. Typen oksidien päästöt Varkaudessa v. 2015 4 % 9 % 3 % STORA ENSO OYJ VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY 10 % TIELIIKENNE 2 % KIINT. KOHT. LÄMMITYS 72 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESI- JA RAIDELIIKENNE Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2). Hiukkaspäästöt Hiukkaspäästöt Varkaudessa vuonna 2015 olivat noin 330 tonnia. Vuodelta 2015 raportoidut hiukkaspäästöt olivat samaa tasoa kuin kahtena edellisenä vuonna. Hiukkaspäästöt Varkaudessa v. 1987-2015 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 HAJAPÄÄSTÖT TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINT. KOHT. LÄMMITYS TIELIIKENNE VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY STORA ENSO OYJ A-REHU OY

t/a rikkinä 9 Varkaudessa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2015 40 %) ja kiinteistökohtaisesta lämmityksestä (vuonna 2015 36 %). Kokonaishiukkaspäästöistä noin 80 % on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja noin 60 % pienhiukkasia (PM2,5). Vallitseviin pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Hiukkaspäästöt Varkaudessa v. 2015 2 % 19 % 36 % 40 % 2 % 1 % STORA ENSO OYJ VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden, ns. hajurikkiyhdisteiden, päästöt Varkaudessa vuonna 2015 olivat 12 tonnia laskettuna rikkinä. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa ovat peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta. Päästöt laskivat selvästi 1990-luvun lopulla, mutta kohosivat vuoden 2006 jälkeen lähes samalle tasolle kuin, mitä ne olivat 1990-luvun puolivälissä. Päästöt ovat pienentyneet selvästi viiden viime vuoden aikana. 45 40 35 30 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta v. 1988-2015 25 20 15 10 5 0 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Akselin otsikko

1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 t / a 10 Rikkidioksidipäästöt Rikkidioksidipäästöt Varkaudessa vuonna 2015 olivat hieman vajaa 300 t. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta päästöt ovat pienentyneet selvästi 1980-luvun lopulta. Vuonna 2015 rikkidioksidipäästöt kasvoivat hieman aiemmasta. Tämä johtui siitä, että erityisesti Stora Enso Oyj:n tehtailla päästöt kasvoivat selvästi, mutta myös Varkauden Aluelämpö Oy:n päästöt olivat aiempaa suurempia. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. 3000 Rikkidioksidipäästöt Varkaudessa v. 1987-2015 2500 2000 1500 1000 500 MUUT VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY STORA ENSO OYJ 0 Varkaudessa rikkidioksidipäästöt ovat valtaosin peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta. Rikkidioksidipäästöt Varkaudessa v. 2015 7 % 8 % STORA ENSO OYJ VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY KIINT. KOHT. LÄMMITYS 85 %

11 SÄÄOLOSUHTEET Suomen keskilämpötila vuonna 2015 oli lähes 2 astetta pitkän ajan (1981-2010) keskiarvon yläpuolella. Marras- ja joulukuu olivat Suomen mittaushistorian lämpimimmät. Kylmän sään jaksoja vuonna 2015 oli erittäin vähän. Tammikuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi talvikuukausi, joskin kuukaudelle oli ominaista suuret lämpötilan vaihtelut, kun kylmät ja lauhat jaksot vuorottelivat. Tammikuun sademäärä oli varsin suuri. Harvinaisen lauha säätila jatkui helmikuussa, kun keskilämpötila Itä-Suomessa oli lähes 7 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi). Lumitilanne helmikuun lopussa oli Itä-Suomessa tavanomainen. Lauha säätila jatkui myös maaliskuussa. Maaliskuun puolessa välissä oli lähes kaksi viikkoa pitkä sateeton jakso, jolloin lämpötilan vaihtelu oli suurta nollan molemmin puolin. Maan keskiosissa lumi suli hitaasti ja maaliskuun lopulla saatiin vielä uutta luntakin Pohjois-Savossa. Huhtikuu oli noin asteen keskimääräistä lämpimämpi. Kuopion seudulla lumipeite oli lähes kokonaan sulanut huhtikuun puolessa välissä. Viimeiset lumet sulivat kuitenkin hitaasti yöpakkasten vuoksi. Kuopion seudulla saatiin lyhytaikainen lumipeite vielä aivan huhtikuun lopussakin. Kevät päättyi sateiseen ja tuuliseen toukokuuhun, joka kuitenkin oli Itä-Suomessa lämmin. Koko kevät oli varsin sateinen. Kesä- ja heinäkuu olivat matalapainevoittoisia ja viileitä. Varkaudessa oli yksi hellepäivä 29.6.. Kesä päättyi kuitenkin lämpimään säähän elokuussa. Syksy alkoi selvästi tavanomaista lämpimämmässä säässä. Lokakuu oli vähäsateinen ja aurinkoinen. Ensimmäiset yöpakkaset mitattiin lokakuussa. Talven tulo kuitenkin pitkittyi, kun marras- ja joulukuu olivat edelleen poikkeuksellisen lauhoja. Tosin ensilumi saatiin marraskuun puolen välin jälkeen, mutta se suli pois kuukauden loppuun mennessä. Ajoittain joulukuussa oli lunta, mutta pysyvä lumipeite Pohjois-Savoon saatiin vasta joulukuun 23. päivänä. Talvisempi säätyyppi tuli vallitsevaksi joulun jälkeen. Keski-Suomessa vuodenvaihteessa ei ollut lainkaan lunta.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtiku Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 12 35 Ilman lämpötila Varkauden kaupungintalolla vuonna 2015 25 15 5 oc -5-15 Lämpötila Keskiarvo -25-35 Sademäärä (mm) Sademäärä Varkauden kaupungintalolla vuonna 2015 14 12 10 8 6 4 2 0 Sademäärä Vuonna 2015 vallitsevat tuulensuunnat Varkaudessa olivat etelästä ja kaakosta sekä toisaalta luoteesta.

Pitoisuus (ug/m3) 13 TYPEN OKSIDIT (NOX) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. NO2, Suomi tunti 150 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa NO2, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa NO2, WHO tunti 200 µg/m 3 NO2, WHO vuosi 40 µg/m 3 Varkaudessa Päiviönsaarella, Taulumäellä ja Pääterveysasemalla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin vuonna 2014 olivat seuraavat NO2 Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Ohjearvo (ug/m 3 ) Tuntiarvot 29-54 15-50 23-70 150 Vuorokausiarvot 15-30 6-27 8-34 70 Kaikilla mittausasemilla typpidioksidin pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvikuukausina tammi-maaliskuussa. Mittausasemien välillä ei ollut suuria eroja pitoisuuksissa. Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Pääterveysasemalla v. 2015 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 14 Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Päiviönsaarella v. 2015 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Taulumäellä v. 2015 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 200 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuosi 40 µg/m 3 Väestön varoituskynnys (*) tunti 400 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi 30 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO 2 laskettuna NO 2:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pitoisuus (ug/m3) 15 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin olivat seuraavat NO 2 Tuntikeskiarvo max Vuosikeskiarvo Korkein mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä 99 67 108 200 0 18 12 6 8 40 - - Typen oksidien (NO + NO2) pitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon olivat NO x (NO+NO 2) Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 24,0 9,4 13,1 30 Typen oksideja on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta 2001. Päiviönsaarella typpidioksidin pitoisuudet kohosivat vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Pääterveysasemalla ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta hieman laskeneet vuodesta 2001. Vuonna 2015 typpidioksidin vuosikeskiarvot olivat keskimäärin samaa tasoa kuin vuonna 2014. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Typpidioksidin vuosikeskiarvot Varkaudessa v. 2000-2015 Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Raja-arvo

Pitoisuus (ug/m3) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 16 Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy, NO2 tunti 140 µg/m 3 100 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa vuosi 32 µg/m 3 26 µg/m 3 Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NOx (*) vuosi 24 µg/m 3 19,5 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin 19. korkein tuntiarvo on vuonna 2010 Taulumäellä ylittänyt alemman arviointikynnyksen. Muutoin typpidioksidin tuntiarvot (vuoden 19. korkein tuntikeskiarvo) vuosina 2009-2015 ovat alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen. 160 Typpidioksidin 19. korkeimmat tuntikeskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2015 140 120 100 Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 80 60 40 20 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Typpidioksidin tuntiarvo Päiviönsaari Typpidioksidin tuntiarvo Pääterveysasema Typpidioksidin tuntiarvo Taulumäki Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuosina 2009-2015.

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 17 Typpidioksidin 19. korkeimmat tuntikeskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2015 160 140 120 100 80 60 40 20 Typpidioksidin tuntiarvo Päiviönsaari Typpidioksidin tuntiarvo Pääterveysasema Typpidioksidin tuntiarvo Taulumäki Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvot Päiviönsaarella ovat ylittäneet alemman arviointikynnyksen kaikkina vuosina 2009-2015 ja ylemmän arviointikynnyksen vuosina 2010 ja 2012-2013. Typen oksidien vuosikeskiarvoa ei kuitenkaan sovelleta sellaisenaan kaupunkiympäristöön, vaan se on annettu kasvillisuuden suojelemiseksi laajoille maa- ja metsätalousalueille sekä luonnonsuojelualueille. Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2015 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 NO+NOx vuosikeskiarvo Päiviönsaari NO+NOx vuosikeskiarvo Pääterveysasema NO+NOx vuosikeskiarvo Taulumäki Ylempi arviointikynnys 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Alempi arviointikynnys HIUKKASET Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM10) ovat seuraavat Kokoluokka Viiteaika Ohjearvo Huom. PM10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 PM10, WHO vuosi 20 µg/m 3

Pitoisuus (ug/m3) 18 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat Päiviönsaarella. PM 10 Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 11-82 70 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella selvästi suurimmillaan vuonna 2015 katupölyaikaan maalis-huhtikuussa. Maaliskuussa ohjearvo 70 ug/m 3 ylittyi selvästi. Muutoin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksissa ei ollut kovin suurta vaihtelua vuonna 2015. Hengitettävien hiukkasten 2. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Varkauden Päiviönsaarella v. 2015 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3

Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 19 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat Päiviönsaarella PM 10 Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo max 88 50 7 35 Vuosikeskiarvo 12 40 - - Vuonna 2015 Päiviönsaaren mittausasemalla mitattiin 7 hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitystä maalis-huhtikuussa. Ylityksiä vuonna 2015 oli puolta vähemmän kuin vuonna 2014. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v. 2009-2015 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Päiviönsaari Pääterveysasema Sallitut ylitykset (35 kpl/a) Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Päiviönsaarella säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen. Pääterveysaseman PM10-mittaus lopetettiin vuonna 2011 lopussa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Päiviönsaarella vuonna 2015 oli alhaisin kymmeneen vuoteen.

Pitoisuus (ug/m3) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pitoisuus (ug/m3) 20 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Varkaudessa v. 2000-2015 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Päiviönsaari Pääterveysasema Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvoa (vuoden 35. korkein vuorokausikeskiarvo) koskeva alempi arviointikynnys ylittyi vuonna 2014, mutta muutoin arviointikynnykset ovat alittuneet vuosina 2009-2015. Hengitettävien hiukkasten 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin vuosina 2009-2015 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Päiviönsaari Ylempi arviointikynnys Pääterveysasema Alempi arviointikynnys

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 21 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvoa koskevat arviointikynnykset ovat alittuneet kaikkina vuosina seitsemän viime vuoden aikana. 30 25 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2015 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Päiviönsaari Ylempi arviointikynnys Pääterveysasema Alempi arviointikynnys Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM2,5) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM2,5, WHO vuorokausi 25 µg/m 3 PM2,5, WHO vuosi 10 µg/m 3 Pienhiukkasten mittaus Pääterveysasemalla aloitettiin vuoden 2012 alussa. Selvästi korkeimmat pienhiukkasten pitoisuudet mitattiin maaliskuussa. Selvästi alhaisimmat pitoisuudet mitattiin puolestaan joulukuussa. 30 25 Pienhiukkasten vuorokausiarvot Pääterveysasemalla v. 2015 20 15 10 5 Pääterveysasema WHO:n esitys ohjearvoksi 0

Pitoisuus (ug/m3) 22 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM2,5, raja-arvo vuosi 25 µg/m 3 PM2,5, raja-arvo vuosi 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2020 mennessä PM2,5, altistumisen pitoisuuskatto 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2015 mennessä PM2,5, altistumisen vähennystavoite 0-20 % vuoteen 2020 mennessä riippuen referenssivuoden pitoisuudesta (*) (*) las (*) lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin avulla kaupunkitausta-aseman vuosien 2009-2011 pitoisuuksista Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Pääterveysasemalla vuonna 2015 oli 5,1 μg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja raja-arvon 25 μg/m 3. Vuosikeskiarvo oli alhaisin, mitä Varkaudessa on mitattu. Pienhiukkasista todennäköisesti suurin osa on kaukokulkeumaa. 30,0 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Pääterveysasemalla v. 2012-2015 25,0 20,0 15,0 10,0 Pääterveysaasema Raja-arvo 5,0 0,0 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy vuosi 17 µg/m 3 12 µg/m 3 Huom.

01.01.15 15.01.15 29.01.15 12.02.15 26.02.15 12.03.15 26.03.15 09.04.15 23.04.15 07.05.15 21.05.15 04.06.15 19.06.15 03.07.15 17.07.15 31.07.15 14.08.15 28.08.15 11.09.15 25.09.15 09.10.15 23.10.15 06.11.15 20.11.15 05.12.15 19.12.15 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 23 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Pääterveysasemalla ovat selvästi alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuosina 2012-2014, jolloin mittauksia on tehty. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin vuosina 2012-2014 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2012 2013 2014 Pääterveysasema Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Pölyepisodit Varkaudessa vuonna 2015 Varkauden keskustassa kevään katupölyepisodi ajoittui vuonna 2015 maaliskuun lopulle ja huhtikuun alkuun. Varkauden Päiviönsaaren PM10-tuntipitoisuudet v. 2015 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 PM10 Huonon ilmanlaadun raja Pääterveysasemalla pienhiukkaspitoisuuksissa pitoisuusvaihtelu oli vähäisempää. Jaksoja, jolloin pienhiukkaspitoisuudet olivat selvimmin koholla, ajoittui talviaikaan ja keväälle.

01.01.15 15.01.15 29.01.15 12.02.15 26.02.15 12.03.15 26.03.15 09.04.15 23.04.15 07.05.15 21.05.15 04.06.15 19.06.15 03.07.15 17.07.15 31.07.15 14.08.15 28.08.15 11.09.15 25.09.15 09.10.15 23.10.15 06.11.15 20.11.15 05.12.15 19.12.15 Pitoisuus (ug/m3) 24 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Varkauden Pääterveysaseman PM2,5-tuntipitoisuudet v. 2015 PM2,5 Huonon ilmanlaadun raja PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ohjearvot pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. TRS, Suomi vuorokausi 10 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa Vuonna 2015 mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat TRS Mitattu pitoisuus Päiviön-saarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Ohje-arvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,6 16,9 1,1 41,9 0,2 3,8 10 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2015 entiseen tapaan korkeimmat Pääterveysasemalla. Huomattavasti alhaisempia tasoja mitattiin Päiviönsaarella ja etenkin Taulumäellä. Erityisen korkeita pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia mitattiin Pääterveysasemalla ja Päiviönsaarella tammikuussa. Tällöin mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot ovat selvästi korkeimpia, mitä Varkaudessa on koskaan mitattu.

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 25 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden 2. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Varkauden Pääterveysasemalla v. 2015 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden 2. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Varkauden Päiviönsaarella v. 2015 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden 2. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Varkauden Taulumäellä v. 2015 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pitoisuus (ug/m3) 26 Pelkistyneitä rikkiyhdisteitä on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta 2001. Pitoisuudet ovat olleet selvästi korkeimmat Pääterveysasemalla, mikä johtuu siitä, että Pääterveysaseman mittausasema on Stora Enso Oyj:n päästöjen ja päästölähteiden suhteen vallitsevien tuulien alapuolella. Taulumäellä ja Päiviönsaarella pitoisuudet ovat olleet keskenään samaa tasoa. 2000-luvun alussa pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla. Vuosina 2003-2004 pitoisuudet kääntyivät kuitenkin selvään nousuun, mikä johtunee Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöjen selvästä kasvusta. Vuoden 2010 jälkeen erityisesti Pääterveysasemalla pitoisuudet laskivat merkittävästi. Myös Päiviönsaarella ja Taulumäessä pitoisuudet laskivat tällöin jonkin verran. Vuoden 2012 jälkeen pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot ovat Pääterveysasemalla taas olleet selvästi korkeampia kuin vuosina 2011 ja 2012. Päiviönsaarella ja Taulumäellä vuosikeskiarvo vuonna 2015 oli samaa tasoa kuin koko 2010-luvulla. 2,5 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Varkaudessa v. 2000-2015 2 1,5 1 0,5 Päiviönsaari Taulumäki Pääterveysasema 0 Hajutuntien lukumäärä (TRS-tuntikeskiarvo > 3 ug/m 3 ) vuonna 2015 oli selvästi suurin Pääterveysasemalla, missä niitä oli 750 kpl. Päiviönsaarella hajutunteja oli 184 kpl ja Taulumäellä 109 kpl. Kaikilla mittausasemilla hajuntuntien määrä on ollut kasvussa kolmena viime vuonna. Korkein mitattu TRS-tuntipitoisuus vuonna 2015 oli Pääterveysasemalla 137,4 ug/m 3, Päiviönsaarella 55,9 ug/m 3 ja Taulumäellä 56,1 ug/m 3.

27 Hajutuntien lukumäärä Varkaudessa v. 2011-2015 800 700 600 Hajutuntien lukumäärä 500 400 300 200 100 Pääterveysasema Päiviönsaari Taulumäki 0 2011 2012 2013 2014 2015 ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

28 Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 Ilmanlaatuluokat Varkaudessa vuonna 2015 Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Varkauden ilmanlaatu oli vuonna 2015 valtaosin hyvä. Ilmanlaatu on luokittunut erittäin huonoksi enimmillään 46 tunnin ajan Pääterveysasemalla 12 tunnin ajan Päiviönsaarella. On kuitenkin huomattava, että indeksiarvot eli eri ilmanlaatuluokkien vallitsevuus eri mittausasemilta eivät ole vertailukelpoisia toisiinsa, koska mitattavat epäpuhtaudet vaihtelevat eri mittausasemilla. Ilmanlaatuluokka Päiviönsaari (% ajasta) Pääterveysasema (% ajasta) Taulumäki (% ajasta) Erittäin huono 0,1 0,5 <0,1 Huono 0,8 0,7 0,2 Välttävä 2,4 2,2 0,4 Tyydyttävä 8,3 9,7 1,9 Hyvä 88,4 86,9 97,5 Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu Päiviönsaarella oli jossain määrin huonompi kuin muilla mittausasemilla, mutta toisaalta Pääterveysasemalla oli eniten tunteja, jolloin ilmanlaatu luokittui huonoksi tai erittäin huonoksi. Taulumäellä ilmanlaatu oli mittausasemista paras. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Varkaudessa typenoksidien päästöt ovat selvästi vähentyneet koko 2000-luvun ajan. Myös hiukkaspäästöt ovat kääntyneet laskuun 2010- luvulla. Sen sijaan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta ovat kasvaneet 2000-luvun lopulla ja vuonna 2010 ne saavuttivat uudelleen 1990-luvun lopun tason. Vuodesta 2010 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt ovat taas olleet selvässä laskussa. Koska hajapäästöjen määrät ovat tarkentuneet viime vuosina, ovat raportoidut kokonaispäästöt vuosina 2010-2014 olleet suurempia kuin aiempina vuosina.

29 Keskeisimmin Varkauden kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikoin myös hajapäästöillä voi olla vaikutusta ilmanlaatuun. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2014 jäivät selvästi alle ohje- ja rajaarvotasojen. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan talvikuukausina ja alkukeväästä. Typpidioksidin korkein vuosikeskiarvo mitattiin entiseen tapaan Päiviönsaarella, missä pitoisuuksia kohottaa vilkas liikenne. Pääterveysaseman tulokset vastaavat yleistä kaupunkitaustatasoa Varkaudessa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvoa koskeva ohjearvo ylittyi Päiviönsaarella maaliskuussa katupölyaikaan. Myös huhtikuussa pitoisuudet olivat vielä korkeita. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo laski Päiviönsaarella selvästi vuonna 2015 verrattuna lähivuosiin. Pienhiukkasten pitoisuudet Pääterveysaseman mittausasemalla vuonna 2015 olivat samaa tasoa kuin vuosina 2012-2014. Pitoisuustaso on selvästi alittanut ilmanlaatuasetuksen tavoitetasot. Mitattavista pienhiukkaspitoisuuksista valtaosa on arvion mukaan kaukokulkeumaa. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet etenkin Pääterveysasemalla olivat edelleen selvässä kasvussa, joka alloi vuonna 2012. Päiviönsaarella ja Taulumäellä TRS-pitoisuudet ovat olleet selvästi alhaisempia ja hajutunteja näillä mittausasemilla on ollut huomattavasti vähemmän kuin Pääterveysasemalla. Vuonna 2015 Varkauden ilmanlaatu oli huonoimmillaan katupölyjakson aikaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Vuonna 2015 mitattiin kuitenkin erittäin korkeita pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia etenkin Pääterveysasemalla, mutta myös Päiviönsaarella.

30 Taulukko 1 Terveysperusteiset ilmanlaadun viitearvot LIITE 1 Yhdiste Viiteaika Arvo Sallitut ylitykset Raja- tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Tiedotus- ja varoituskynnykset WHO:n ohjearvot ja viitearvot Arvo Määräaika Kynnysarvo Ohjearvo Viitearvo (arvio elinikäisestä lisäriskistä 1 x 10-5 ) Rikkidioksidi 10 minuuttia 500 µg/m 3 Tunti 350 µg/m 3 24 3 tuntia 500 µg/m 3 Vuorokausi 125 µg/m 3 3 20 µg/m 3 Typpidioksidi Tunti 200 µg/m 3 18 200 µg/m 3 3 tuntia 400 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 40 µg/m 3 Bentseeni Vuosi 5 µg/m 3 0 1,7 µg/m 3 Hiilimonoksidi Tunti 30 mg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo 10 mg/m 3 0 10 mg/m 3 Hengitettävät hiukkaset vuorokaudessa Vuorokausi 50 µg/m 3 35 50 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 20 µg/m 3 Pienhiukkaset Vuorokausi 25 µg/m 3 Vuosi 25 µg/m 3 0 8,5 18 µg/m 3 2020 10 µg/m 3 Lyijy Vuosi 0,5 µg/m 3 0 0,5 µg/m 3 Arseeni Vuosi 6 ng/m 3 0 Kadmium Vuosi 5 ng/m 3 0 5 ng/m 3 Nikkeli Vuosi 20 ng/m 3 0 Bentso(a)pyreeni Vuosi 1 ng/m 3 0 0,12 ng/m 3 Otsoni Tunti 180 µg/m 3 3 tuntia 240 µg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo vuorokaudessa 3 vuoden aikana 8 tunnin suurin keskiarvo vuorokaudessa 120 µg/m 3 25 120 µg/m 3 Ei määritelty 100 µg/m 3

31 Taulukko 2 Kasvillisuuden suojeluun perustuvat ilmanlaadun viitearvot Kriittinen taso tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Yhdiste Viiteaika Arvo Arvo Määräaika Rikkidioksidi Vuosi ja talvikausi 20 µg/m 3 (loka-maaliskuu) Typenoksidit Vuosi 30 µg/m 3 Otsoni Touko-heinäkuu AOT40 18 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona AOT40 6 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona Ei määritelty

32 LIITE 2 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

33 KAUPUNGINTALO Osoite: Ahlströminkatu 6 (kaupungintalo), VARKAUS Koordinaatit: 6231238:2788672 Mittausparametrit: Lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, paine, sademäärä Näytteenottokorkeus: 20 m maanpinnasta, 78 m merenpinnasta Ympäristö: Sääasema sijaitsee kaupungin keskustassa olevan kaupungintalon katolla. Mittauskorkeudella ympäristö on avoin ja suhteellisen tasainen, joten tulokset kuvaavat hyvin alueen vallitsevia sääolosuhteita. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Sääparametrit: Vaisala WXT 510 Sääaseman toiminta on aloitettu 22.11.1994. 1.12.2011 sääasema siirrettiin kaupungintalon katolla hieman toiseen paikkaan.

34 PÄIVIÖNSAARI Osoite: Wredenkatu 5 (Wredenkadun ja Taipaleentien risteys), VARKAUS Koordinaatit: 6231391:2788699 Mittausparametrit: NO, NO2, TRS, PM10 Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 80 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa läpiajotie Vt23:n varrella pienen pysäköintialueen reunalla. Mittausaseman ympäristö on avointa liikenneympäristöä. Vt23:n liikennemäärä on noin 22 000 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 9 %. Stora Enso Oyj:n tehtaat sijaitsevat mittausasemasta noin 350 m:n päässä koillisessa. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment, malli 43A / UV-fluoresenssi PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu 7.10.2003.

35 PÄÄTERVEYSASEMA Osoite: Savontie 61 (Pääterveysasema), VARKAUS Koordinaatit: 6232958:2788931 Mittausparametrit: NO, NO2, TRS, PM2,5 Näytteenottokorkeus: 8 m maanpinnasta, 88 m merenpinnasta Ympäristö: Esikaupunkialueella Pääterveysaseman LVI-konehuoneessa sijaitseva mittausasema. Ympäristö on rakennettua kaupunkiympäristöä, jossa on puisto- ja metsäalueita välissä. Lähimmän kadun Savontien liikennemäärä on noin 5 500 ajoneuvoa/vrk, josta raskasta liikennettä on noin 3 %. Stora Enso Oyj:n tehtaat sijaitsevat mittausasemasta noin 1,6 km:n päässä kaakossa-etelässä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment, malli 43A / UV-fluoresenssi PM2,5: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu 15.1.1991.

36 TAULUMÄKI Osoite: Petroskoinkatu 7 (Taulumäen torin toripaviljonki), VARKAUS Koordinaatit: 6231788:2786811 Mittausparametrit: NO, NO2, TRS Näytteenottokorkeus: 5 m maanpinnasta, 86 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin liikekeskustan ja asuinalueiden välissä Taulumäen kauppatorilla toripaviljongissa sijaitseva mittausasema. Välitön ympäristön on avoin. Kauempana liike-, asuin ja hallintorakennuksia. Noin 35 m:n päässä sijaitsevan Petroskoinkadun liikennemäärä on noin 2 000 ajoneuvoa/vrk. Noin 75 m:n etäisyydellä sijaitsevat Osmajoentie ja Kauppakatu, joiden liikennemäärät ovat noin 3 600 ja 1 500 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus lähiväylillä 2-3 %. Stora Enso Oyj:n tehdasalue sijaitsee 1-1,7 km:n etäisyydellä idässä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment 43i/ UV-fluoresenssi Aseman toiminta on aloitettu 3.1.2001.

37 LIITE 3 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaukset on tehty UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattoreilla, joihon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Päiviönsaarella käytössä on analysaattori Thermo Environmental 43A ja Pääterveysasemalla sekä Taulumäellä Thermo 43i. Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Environnement S.A. AC32M). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Päiviönsaarella on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Pienhiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Pääterveysasemalla on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 2,5 μm. Pienhiukkasilla mittalaitteen antamat mittaustulokset on kerrottu kertoimella 1,25 ja mittalaitteen vakio on ollut 1,56. Säätiedot on saatu käyttöön kaupungintalolla olevalta Vaisalan sääasemalta WXT 510. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu Envidas/Enview 2000-ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Mittaustulosten laatu on varmistettu kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten rikkidioksidi- ja typenoksidianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa.. Jatkuvatoimisten hiukkasmittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty.