PUBLICATIONS OF THE UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND General Series RIITTA PORKKA JA JUKKA KANANEN (TOIM.) KIRJASTON TUTKIMUSPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2015
Kirjaston tutkimuspalveluiden kehittäminen
RIITTA PORKKA JA JUKKA KANANEN (TOIM.) Kirjaston tutkimuspalveluiden kehittäminen Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2015 Publications of the University of Eastern Finland General Series No 19 Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2016
Grano Jyväskylä, 2016 Sarjan vastaava toimittaja: Jarmo Saarti Toimitussihteeri: Mikko Meriläinen Julkaisujen myynti Itä-Suomen yliopiston kirjasto (julkaisumyynti@uef.fi) ja Juvenes verkkokauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi/ ISSN (nid.): 1798-5854 ISBN (nid.): 978-952-61-2150-5 ISSN-L: 1798-5854 ISSN (PDF): 1798-5862 ISBN (PDF): 978-952-61-2151-2
Riitta Porkka ja Jukka Kananen (toim.) Kirjaston tutkimuspalveluiden kehittäminen: Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2015 Itä-Suomen yliopisto, Kirjasto, 2016 Publications of the University of Eastern Finland. General Series, no 19 ISSN (nid.): 1798-5854 ISSN (PDF): 1798-5862 ISSN-L: 1798-5854 ISBN (nid.): 978-952-61-2150-5 ISBN (PDF): 978-952-61-2151-2 TIIVISTELMÄ Kirjastojen perinteinen tehtävä on ollut auttaa tarvittavan tiedon hakemisessa ja saamisessa. Tämä perustehtävä on edelleen olemassa huolimatta kaikkialla yleistyneestä Google-tiedonhausta. Myös tutkijat ja tutkijaksi opiskelevat tarvitsevat usein tietoaineistojen asiantuntijoiden tukea työssään. Tutkimuksen tuki on tieteen digitalisoitumisen ja yliopistoille asetettujen uusien vaatimusten vuoksi entistä tärkeämpää. Keskeisinä kirjaston tehtävinä tässä ovat opetus, bibliometriset palvelut, erilaiset tilastot ja raportoinnit sekä yliopiston julkaisutietojen kerääminen. Avoimen tieteen sekä julkaisemisen digitalisoitumisen myötä myös julkaisemiseen ja julkaisutietojärjestelmiin liittyvät työt ovat nousseet kirjaston perustehtäviksi. Digitaalinen informaatioympäristö on tutkijoiden ja tohtoriopiskelijoiden arkipäivää. Tutkijan työnkulkuun liittyvät prosessit ovat haasteellisia ja jatkuvan muutoksen kohteina. Tiedonhaun opetuksen ja ohjauksen lisäksi kirjastot arvioivat jatkuvasti omaa rooliaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Vuosikertomuksessa kuvataan tiedonhaun ja tiedonhallinnan opetusta ja opetuksen historiaa tohtoriksi opiskelevien näkökulmasta. Nykyisellään kirjaston antama opetus on osa Itä-Suomen yliopiston tohtorikouluun kuuluvia tieteellisen jatkokoulutuksen yleisiä valmiustaito-opintoja. Tiedonhaun ja tiedonhallinnan opetus tohtorikoulutettaville onkin jo muodostunut vakiintuneeksi toiminnaksi. Itä-Suomen yliopisto on herännyt toimimaan tieteen avoimuuden puolesta. Alkusysäyksenä tälle oli Kuopiossa pidetty Avoin tiede ja opetus -seminaari helmikuussa 2015. Joulukuussa julkaistiin Open UEFin julkaisu- ja datapolitiikka. Kirjasto on mukana tässä työssä myös OKM:n rahoittaman SURIMA-hankkeen myötä, jossa UEFille rakennetaan omaa julkaisuarkistoa. Itä-Suomen yliopiston käytössä ollut julkaisuarkisto UEF Electronic Publications on kasvanut yli kym-
menen vuoden aikana pienestä Joensuun yliopiston aikana toteutetusta palvelusta (JoyPub) useiden teknisten, organisaation ja käytännön muutoksien kautta kattavaksi julkaisuarkistoksi. UEF Electronic Publications on ollut kansallisella julkaisuarkistokentällä poikkeuksellinen, sillä tekninen toteutus ei nojannut valmiisiin tuotteisiin vaan suunniteltiin ja tehtiin kirjastossa. Nyt tekninen toteutus on kuitenkin tullut tiensä päähän. Yliopistot saavat osan opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevasta rahoituksestaan julkaisujen perusteella. Itä-Suomen yliopisto raportoi julkaisunsa opetus- ja kulttuuriministeriölle SoleCRIS-tietokannan avulla. Kirjasto kehitti yhdessä yliopiston suunnittelun ja kehittämisen yksikön ja tietotekniikkapalveluiden kanssa keväällä 2015 käyttöönotetun sähköisen palvelulomakkeen, jolla tutkija voi lähettää julkaisutietoja kirjastossa tallennettavaksi. Tarkistamisen lisäksi kirjasto nyt myös tallentaa julkaisutietoja sekä tutkijoiden ilmoitusten että tietokantaharavointien perusteella. Kirjaston toiminnan ja asiakkaille tarjottavien palveluiden keskiössä ovat osaava henkilökunta ja hyvät toimintatavat. Lisäksi tarvitaan yhä parempia taustajärjestelmiä sekä sisäisen tiedottamiseen ja ohjeistuksen jakamiseen että asiakkaille suunnattujen www-sivujen tarjoamiseen. Teknisten toteutusten onnistumisen avaimena ei useimmiten ole itse tekniikka vaan yhteistyö ja toimivat työtavat. UEF-Finnan beta-versio avattiin asiakaskäyttöön elokuussa 2015. Vuosikertomuksessa kuvataan, kuinka Finna-projektia on toteutettu Itä-Suomen yliopiston kirjastossa ja miten UEF-Finnaa on rakennettu asiakkaiden ja henkilökunnan näkökulmat huomioiden. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston kirjasto pilotoi palveluiden tuotteistamista syksyllä 2015. Pilotointiryhmä osallistui samalla Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten koordinoimaan Tuloksellista tietotyötä -hankkeeseen. Tämä vuosikertomus kuvaa tapahtumassa olevaa kehitystä ja UEFin linjauksia tutkimuksen tukeen liittyen sekä kirjaston roolia yliopiston tutkimuksen tuen kehittyvässä verkostossa. Tutkimuksen tukipalvelut ovat nousemassa keskeisiksi kirjaston tarjoamiksi palvelumuodoiksi niin kansainvälisissä kuin kotimaisissakin tiedekirjastoissa.
Riitta Porkka & Jukka Kananen (editors) Developing library s research services: University of Eastern Finland Library Annual Report 2015 University of Eastern Finland, Library, 2016 Publications of the University of Eastern Finland. General Series, no 19 ISSN (Pbk.): 1798-5854 ISSN (PDF): 1798-5862 ISSN-L: 1798-5854 ISBN (Pbk.): 978-952-61-2150-5 ISBN (PDF): 978-952-61-2151-2 ABSTRACT The traditional role of libraries has been to help to search and obtain required information. This basic task still exists even though the Google search has become common everywhere. Even researchers and those studying to become researchers often need the support of data experts in their work. Research support is even more important nowadays due to the digitalisation of science and the new demands set to the universities. In the support, the key tasks of the library are teaching, bibliometric services, different statistics and reports and collecting university s publishing information. After the emergence of open science and the digitalisation of publishing, the tasks related to publishing and publication data systems have also become basic tasks for the library. Digital information environment has become a part of everyday life for researchers and doctoral students. The processes included in the researchers workflow are challenging and constantly changing. In addition to teaching and instructing information retrieval, the libraries continuously evaluate their own role in the changing operational environment. In the annual report, the teaching of information retrieval and data management today and in the past is described from the point of view of doctoral students. Currently the teaching provided by the library is a part of the general transferable skills studies of the UEF Doctoral School s scientific postgraduate education. Thus the teaching of information retrieval and data management for doctoral students is already a part of the established operations. University of Eastern Finland is an active advocate for open science. Working as a trigger for this was the seminar on open science and teaching held in Kuopio in February 2015. The publishing and data policy of Open UEF was issued in December. The library also promotes open science by working in the parallel publishing SURIMA initiative funded by the Ministry of Education and Culture. In
the initiative a publication archive will be constructed for the UEF. In over ten years, the publication archive UEF Electronic Publications used by the University of Eastern Finland has grown from a small service (JoyPub) provided by the University of Joensuu through several technical, organisational and practical changes to an extensive publication archive. UEF Electronic Publications has been exceptional in the national publication archive field because the technical execution did not rely on ready products but was designed and realised at the library. However, now the technical realisation has reached the end of the road. The Ministry of Education and Culture s funding to the universities is partially based on publication activity. University of Eastern Finland reports its publications to the Ministry of Education and Culture with the help of the SoleCRIS database. Together with the university s Planning and Development unit and IT Services, the library developed an electronic services form that was launched in the spring of 2015. With the e-services form the researchers can send data on their publications to be saved by the library. In addition to cross-checking, the library now saves publication data based on both the e-forms sent by the researchers and by harvesting databases. At the centre of the library s operations and the services provided to the customers are skilled staff members and good policies. In order to support these aspects, better background systems are needed for internal communication, distribution of instructions as well as for the web pages intended for the customers. In most cased the key to a successful technical realisation is not the technology itself but functional approaches and cooperation. UEF Finna beta version was opened to the customers in August 2015. The annual report describes how the Finna project has been carried out at the University of Eastern Finland Library and how UEF Finna has been constructed by taking into consideration the points of view of the customers and staff members. In addition, the University of Eastern Finland Library had a pilot project of productising services in the autumn of 2015. The pilot group participated in the Tuloksellista tietotyötä initiative coordinated by Aducate - Centre for Training and Development of the University of Eastern Finland. This annual report describes the ongoing progress and the UEF s definition of policy regarding the research support as well as the library s role in the developing network of the university s research support. Research support services are becoming one of the key forms of service provided by the scientific libraries nationally and internationally.
Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TUKI UEFISSA JA KIRJASTON ROOLI Jarmo Saarti.. 1 2 TUTKIMUSJULKAISUJEN AVOIN SAATAVUUS Jukka Kananen. 6 3 KOHTI TUTKIMUKSEN TUEN PALVELUKOKONAISUUTTA TEHDÄÄN SE YHDESSÄ Tomi Rosti, Heikki Laitinen, Helena Silvennoinen-Kuikka, Laura Parikka, Marja Aho, Jussi Hyvärinen ja Merja Kauppinen...13 4 KIRJASTON KOKOELMAT TUTKIJAN TYÖVÄLINEENÄ Kaarina Meriläinen, Mikko Meriläinen, Harri Parviainen ja Riitta Porkka..21 5 PALVELUT KORTILLE TULOKSELLISTA TIETOTYÖTÄ Katja Hyvärinen, Petteri Kallio, Marjut Kangasaho, Antti Laurila, Armi Lavikainen, Tuulevi Ovaska, Laura Parikka, Arttu Puhakka, Pia Seppänen ja Liisa Tervonen......30 6 UEF-FINNA KAIKKI KIRJASTON AINEISTOT YHDELLÄ HAULLA Anu Eskelinen, Harri Kalinen ja Aino Taskinen 38 7 SOLECRIS-TUTKIMUSTIETOKANTA KIRJASTON TUKI TUTKIJOILLE JULKAISUJEN RAPORTOINTIIN Laura Hämäläinen ja Mari Niemi 43 8 ERÄÄN JULKAISUARKISTON HISTORIA Antti Laurila...53 9 KIRJASTON KOTISIVUJEN UUDISTAMINEN Antti Laurila...59 LIITE 1 TILASTOT 2015...63 LIITE 2 HENKILÖKUNTA 2015 74 LIITE 3 JULKAISUT 2015 77 LIITE 4 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 2015.... 80
1 Tutkimuksen tuki UEFissa ja kirjaston rooli JARMO SAARTI Tutkimuksen tuki on kasvanut tieteen digitalisoitumisen ja yliopistoille asetettujen uusien vaatimusten vuoksi entistä tärkeämmäksi toiminnaksi yliopistoissa. Hallinnollisena tehtävänä tässä keskeisenä ovat sekä erilaiset tilastot ja raportoinnit että erityisesti kirjaston osalta yliopiston julkaisutietojen kerääminen. Avoimen tieteen ja julkaisemisen digitalisoitumisen kautta erilaiset julkaisemiseen ja niihin liittyviin tietojärjestelmiin kuuluvat tehtävät ovat nousseet kirjaston keskeisiksi perustehtäviksi. Tämä artikkeli kuvaa tapahtumassa olevaa kehitystä ja UEFin linjauksia tutkimuksen tukeen liittyen ja kirjaston roolia yliopiston tutkimuksen tuen kehittyvässä verkostossa. 1.1 TUTKIMUKSEN TUKI YLIOPISTOSSA Tutkimus on yliopiston toinen keskeinen perustehtävä opetuksen ohella. Tutkimus ja sen tulosten levittäminen ympäröivään yhteiskuntaan on myös keskeinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen väline. Yliopiston hallinnollisilla toimijoilla on useita tehtäviä tutkimuksen tuessa. Näitä ovat esimerkiksi tutkimusrahoitus, tutkimuksen tulosten tuotteistaminen, julkaisemisen tuki ja viime vuosina esiin noussut avoimen tieteen edistäminen ja tukeminen. Tutkimuksen tukeen liittyvät myös erilaiset hallinnolliset raportoinnit ja tutkimuksen arviointiin liittyvät tehtävät. Keskeinen raportoinnin kohde tässä ovat tutkimusjulkaisut. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut tutkimusjulkaisujen raportoinnin. Raportointi on merkittävää myös sen vuoksi, että tutkimusjulkaisut muodostavat merkittävän osan yliopistojen rahoituksessa ja näkyvyydessä sekä kansalaisille että tiedeyhteisölle. Tutkimuksen siirtyessä entistä enemmän tietoverkkoihin ja niissä tehtäväksi ovat markkinointiin ja maineenhallintaan liittyvät palvelut tulleet entistä tärkeämmäksi. Yliopisto ylläpitää verkkosivuja, joiden kautta tutkija voi tiedottaa itsestään tai tutkimusryhmästään. Lisäksi julkaisutietokannat ja muut cv-työkalut auttavat tutkijoita verkostoitumaan ja näkymään internetissä. 1
1.2 KIRJASTON ROOLI JA TEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TUESSA Kirjaston ehkä keskeisin rooli tutkimuksen tukemisessa liittyy julkaisemiseen ja julkaisuihin. Tämän voi jakaa useaan osa-alueeseen, joista tärkeimpiä ovat: julkaisujen tarjoaminen tietolähteiksi tehtävälle tutkimukselle yliopiston omien julkaisujen julkaiseminen ja markkinointi julkaisuihin liittyvät tiedonhaut ja julkaisutietokantojen käytön opastaminen bibliometrinen arviointityö Kirjaston kokoelmat ja erilaiset kokoelmaluettelot muodostavat keskeisen työkalun tutkijoille. UEFissa merkittävä osa aineistoista on käytössä digitaalisesti. Näiden käyttöön on luotu tai hankittu erilaisia viite- ja kokotekstitietokantoja. Itä- Suomen yliopiston tutkimusintensiivisyydestä kertoo erityisesti se, että tieteellisiä kausijulkaisuja ladataan yliopistossa runsaasti. 720 786 836 065 783 446 861 839 893 153 2011 2012 2013 2014 2015 Elektroniset kausijulkaisut: artikkelilataukset Kaavio 1: Elektronisten kausijulkaisujen artikkelilautaukset 2011-2015. Yliopiston kirjasto vastaa osaltaan tiedekuntien kanssa yliopiston julkaisusarjojen toimittamisesta ja ylläpitää UEF Electronic Publications nimistä julkaisujärjestelmää julkaisujen digitaalisia versioita varten. Tällä hetkellä kattavimmin julkaistaan opinnäytetöitä, pro gradu -töitä ja väitöskirjoja. Tavoitteena on, että yliopiston kaikki julkaisut olisivat avoimesti saatavissa. 2
Tiedonhaussa merkittävin muutos on ollut siirtyminen itsenäisesti tehtävään tiedon ja aineistojen hankintaan. Kirjaston työssä tämä on näkynyt siinä, että aikaisemmista toimeksiantoina laadittavista tiedonhauista on siirrytty entistä enemmän opettamaan ja ohjaamaan tutkijoita ja opiskelijoita itsenäisessä tiedonhankinnassa. Kirjasto on ollut aktiivisesti mukana myös tutkimuksen arvioinnissa ja julkaisemisen raportoinnissa. Kirjasto ylläpitää osaltaan yliopiston julkaisutietokantaa, joka sisältää viitetiedot kaikista yliopistolaisten julkaisuista ja osallistuu tämän avulla tehtävään tutkimusjulkaisujen raportointiin. Kirjasto on ollut mukana myös yliopiston bibliometrisessä arviointityössä. Tämä on liittynyt erityisesti tutkimuksen arvioinnin yhteydessä tehtävään yliopiston julkaisujen ja julkaisemisen arviointiin. Viime vuosina tähän liittyvät tietojärjestelmät ovat kehittyneet nopeasti ja kirjasto on antanut tähän liittyen opastusta ja koulutusta tietojärjestelmien itsenäiskäytön tehostamiseksi. 1.3 KIRJASTON ROOLI AVOIMESSA TIETEESSÄ Kansainväliset poliittiset toimijat ja tieteen rahoittajat ovat viime vuosina korostaneet tieteen avoimuutta ja sen tulosten avointa saatavuutta. Tässä halutaan ensinnäkin saada tutkimuksen tulokset nopeammin sekä muiden tutkijoiden, että yhteiskunnan ja sen eri toimijoiden käyttöön. Tutkittu tieto ja sen hyödyntäminen ovat sekä sivistyksellisesti että taloudellisesti merkittäviä yhteiskuntaa kehittäviä tekijöitä. Suomessa tähän liittyvät poliittiset linjaukset ja tutkijoiden palvelut on koottu keskitetysti Avoin tiede ja tutkimus -sivustolle (avointiede.fi). Suomessakin linjaukset liittyvät tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen: Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate. Näkyvimmät avoimen tieteen muodot ovat tutkimustulosten avoin julkaiseminen, tutkimusaineistojen avaaminen ja avoimet tutkimusmenetelmät kuten avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Avoin tiede on merkittävä tapa edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa sekä mahdollistaa uudenlaista yhteistyötä ja innovaatioita. (http://avointiede.fi) Itä-Suomen yliopiston kirjasto on edistänyt avointa tiedettä jo edellä mainitun UEF Electronic Publications -julkaisujärjestelmän kautta. Viime vuonna uutena avauksena kirjasto aloitti yhdessä Jyväskylän yliopiston kirjaston kanssa Suomi 3
rinnakkaistallentamisen mallimaaksi (SURIMA) hankkeen. Sen tavoitteena on kehittää julkaisujen rinnakkaistallentamiseen tietojärjestelmä ja toimintatavat. Tämän avulla on tarkoitus avata laajemmin UEFin tutkijoiden julkaisuja kaikille käyttäjille. Avoimeen tieteeseen liittyy keskeisesti myös tutkimusaineistojen avaaminen julkiseen käyttöön. Tähän liittyvät toimintatavat ja käytänteet ovat UEFissa kehitteillä. Näyttäisi siltä, että kirjaston roolina tässä on metadataan liittyvä työ. Lisäksi aineistojen luonteen vuoksi on tärkeää, että tähän liittyen kehitetään edelleen jo olemassa olevia kansallisia palveluita tai luodaan uusia keskitettyjä palveluita. Avoimeen tieteeseen liittyvät palvelut ovat selkeästi yhteistyöllä luotavia. Kirjasto on tässä hyvä kumppani, koska sen luonteeseen kuuluu yhdistää erilaisia toimijoita sekä yliopiston sisällä että yliopiston ja muun yhteiskunnan välillä. 1.4 TAVOITTEENA OPEN UEF Kansainväliset poliittiset toimijat ja tieteen rahoittajat ovat viime vuosina korostaneet tieteen avoimuutta ja sen tulosten avointa saatavuutta. Tässä halutaan ensinnäkin saada tutkimuksen tulokset nopeammin sekä muiden tutkijoiden, että yhteiskunnan ja sen eri toimijoiden käyttöön. Tutkittu tieto ja sen hyödyntäminen ovat sekä sivistyksellisesti että taloudellisesti merkittäviä yhteiskuntaa kehittäviä tekijöitä. Itä-Suomen yliopisto on laatinut osana strategiansa toimenpideohjelmaa julkaisu- ja datapolitiikan. Siinä yliopisto linjaa periaatteet tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuuden ja avoimuuden edistämiseksi (http://www.uef.fi/web/open-uef). Yliopiston ohjelma tukee tavoitetta, että julkisin varoin tuotettu tutkimustieto on laajamittaisesti tiedeyhteisön ja yhteiskunnan käytössä. Tämän saavuttaminen edellyttää tutkimuksen menetelmien, tulosten, aineistojen ja julkaisujen avaamista. Tutkimustoiminnan avoimuudella Itä-Suomen yliopisto pyrkii edistämään tieteen kehitystä, hyvää tieteellistä käytäntöä sekä tutkimuksensa ja tutkimustulostensa: tieteellistä vaikuttavuutta luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä hyödynnettävyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kestävää käyttöä 4
Tähän liittyen yliopisto hyväksyi 1.12.2015 julkaisu- ja datapolitiikan. Siinä keskeisenä roolina yliopiston kirjastolle on julkaisujen avoimuuden takaaminen. 5
2 Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus JUKKA KANANEN Artikkeli käsittelee Itä-Suomen yliopiston kirjaston osallistumista avoimen julkaisemisen kehittämiseen. Aluksi kerrotaan lyhyesti julkaisemisen rahoitusmallien muutoksista ja kustannuksista. Esitellään vaihtoehtoinen julkaisumalli: open access. Myös Itä-Suomen yliopisto on herännyt toimimaan tieteen avoimuuden puolesta. Alkusysäyksenä tälle pidettiin Kuopiossa Avoin tiede ja opetus -seminaari helmikuussa 2015. Joulukuussa julkaistiin Open UEFin julkaisu- ja datapolitiikka. Molemmissa työryhmissä oli mukana kirjaston edustajia. Kirjaston osuutta tässä työssä on myös OKM:n rahoittama SURIMA-hanke, jossa UEFille rakennetaan oma julkaisuarkisto. 2.1 AVOIN TIEDE JA OPETUS Monet korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja rahoittajat edellyttävät tutkimustulosten avointa julkaisemista. Suomen Akatemian rahoittamien hankkeiden tuottamat julkaisut tulisi saattaa mahdollisuuksien mukaan ja mahdollisimman pian avoimesti saataviksi. Julkaisukulut voidaan tarvittaessa lisätä hakemuksen rahoitukseen. Tekesin rahoittamissa tutkimusprojekteissa kiinnitetään erityistä huomiota projektien hyödyntämiseen. Tekesin rahoittamien projektien tulokset ovat julkisia. Myös Euroopan Unioni edellyttää jäsenmailtaan vähintään 60 % avoimuutta kaikelle julkisin varoin tuotetulle tutkimukselle vuonna 2016. Euroopan tutkimusneuvosto (European Research Council) vaatii avointa julkaisemista rahoittamaltaan tutkimukselta artikkeleiden sekä monografioiden kohdalla ja suosittelee sitä myös tutkimusaineistoille. Samoin Euroopan komission Horisontti 2020 -ohjelman myötä on kaikkien EU-rahoituksella tuotettujen tutkimusjulkaisujen oltava avoimesti saatavilla. Avoin julkaiseminen voidaan toteuttaa eri tavoin, minkä vuoksi on tärkeää noudattaa kunkin rahoittajan vaatimuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi on yksi johtavista tieteen avoimuutta toteuttavista maista. OKM tukee 6
avoimuutta Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen avulla (http://avointiede.fi). Tutkimusrahoittajat ja yliopistot ovat ottaneet käyttöön erilaisia tallennusmandaatteja, mutta ne jäävät usein suosituksiksi niihin ei sisälly yleensä valvontaa tai sanktioita. Itä-Suomen yliopiston kirjasto, opinto- ja opetuspalvelut ja tietotekniikkapalvelut järjestivät Avoin tiede ja opetus -seminaarin Kuopiossa 18.2.2015. Seminaari tarjosi ajankohtaisia näkökulmia avoimeen julkaisutoimintaan, tutkimusdataan, opetukseen sekä avoimiin oppimateriaaleihin. Eri avoimuuden näkökulmia esittelevien esitysten päätteeksi pidettiin iltapäivällä työpajoja, joiden tulokset koottiin yhteen yliopiston yhteiseksi tahtotilaksi avoimen tieteen edistämisen puolesta. Keskeiset esitykset pitivät ylitarkastaja Sami Niinimäki OKM:n ATT-hankkeesta, kirjastonjohtaja Jarmo Saarti avoimen julkaisemisen syistä ja vaikutuksista, sekä tietojärjestelmäasiantuntija Antti Laurila e-gradujen ja väitöskirjojen julkaisemisesta. Lisäksi omien alojensa avoimista oppimateriaaleista esityksen pitivät lehtori Vesa Linja-aho Metropolia AMK:sta ja professori Marko Vauhkonen Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuspäällikkö Jussi Paananen sekä yliopistonlehtori Marja Alastalo esittelivät avoimen tutkimusdatan ja arkistojen näkökulmista konkreettisia tapauskertomuksia. Seminaarin työpajoissa pohdittiin mahdollisuuksia avoimen julkaisemisen, tutkimusdatan sekä oppimateriaalin kehittämiselle sekä linjauksia yhteisille toimintatavoille. Seminaarin sisältö antoi materiaalia Open UEF -työryhmän työskentelylle myöhemmin keväällä, kun luotiin yliopiston yhteisiä linjauksia ja toimintatapoja avoimen tieteen edistämiseksi. UEFissa julkaistiin vuoden 2015 lopussa Itä-Suomen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka, joka on osaltaan tukemassa tieteen tekemistä entistä avoimemmaksi. Valmis Itä-Suomen yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka hyväksyttiin 1.12.2015. Siinä otetaan kantaa mm. julkaisujen ja tutkimusaineistojen avaamiseen. Perusperiaatteena on, että yliopiston tutkimuksen tulokset, tutkimusaineistot ja julkaisut ovat avoimia tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen ja oikeudellista (lainsäädäntö ja sopimukset) toimintaympäristöä kunnioittaen. Tutkimustoiminnan avoimuudella Itä-Suomen yliopisto pyrkii edistämään tieteen kehitystä, hyvää tieteellistä käytäntöä sekä tutkimuksensa ja tutkimustulostensa: tieteellistä vaikuttavuutta luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä hyödynnettävyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kestävää käyttöä 7
Julkaisu- ja datapolitiikka on luettavissa yliopiston verkkosivuilla: http://www.uef.fi/fi/web/open-uef. Periaatteita suunnitelleessa työryhmässä oli mukana kirjastonjohtaja Jarmo Saarti ja varajäsenenä Jukka Kananen. 2.2 JULKAISEMISEN MALLI PERINTEISESTI Maailmassa julkaistaan yli miljoona tieteellistä artikkelia vuosittain. Pelkästään PubMed-tietokannassa on yli 25 miljoonaa biolääketieteellistä viitettä. Julkaisuilla on myös yhä suurempi rooli yksittäisten tutkijoiden ja korkeakoulujen toiminnan arvioinnissa ja rahoituksessa. Kansainvälisesti tieteellisen julkaisutoiminnan rahoittajina ovat toimineet tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja niiden kirjastot. Jatkuvaa aineistojen hintojen nousua on yritetty hillitä muun muassa kansallisilla konsortiosopimuksilla. Siitä huolimatta FinELibin sopimushinnat nousevat 3 5 % vuodessa. Muualta tilattujen aineistojen hinnat ovat nousseet tasaisesti jopa 5 15 % vuodessa. Suomessa tieteelliset kirjastot käyttivät e-aineistojen hankintaan noin 22 miljoonaa euroa vuonna 2015. Julkaisutoiminta on siirtynyt verkkoon. Digitalisoiminen on tehostanut tieteellistä julkaisemista, mutta samalla kustantajien voitot ovat kasvaneet. Samalla suurten kustantajien valta-asema on vahvistunut. Tieteellinen kustantaminen on erittäin tuottoisaa: esimerkiksi Elsevierin liikevoitto on säännöllisesti yli miljardi dollaria vuodessa. Tutkijat luovuttavat julkaisujensa oikeudet kustantajille ilman korvausta. Yliopistot ostavat kustantajilta takaisin julkisella rahoituksella tuotetut tutkimustulokset. Silti julkisilla varoilla tuotetut julkaisut ovat vain varakkaiden organisaatioiden ulottuvilla. Julkaisut ovat olleet pääsääntöisesti maksullisia ja käyttöoikeudeltaan rajattuja. Voidaan kysyä onko kustantajien julkaisuille tuottama lisäarvo todellakin näin suurta. Euroopassa kansalliset tieteen avoimuuteen liittyvät linjaukset ja politiikat vievät vääjäämättä kohti julkisesti rahoitetun tutkimuksen täyttä avoimuutta. 2.3 VAIHTOEHTOINEN MALLI: OPEN ACCESS Open access -julkaisut ovat saatavilla internetissä maksuttomasti ja esteettömästi. Toiminta alkoi 1990-luvun lopussa, ja jo vuonna 2010 arvoitiin että 20 % tieteellisistä julkaisuista olisi avoimesti julkaistuja. Avoimen julkaisemisen määrät kas- 8
vavat niin, että oletettavasti 2020-luvulla 50 60 % tutkimusjulkaisuista on avoimesti saatavissa. Tutkimusten mukaan OA lisää julkaisujen näkyvyyttä, käyttöä ja vaikuttavuutta. OA-julkaiseminen ei kuitenkaan ole ilmaista. Toiminta perustuu usein kirjoittajamaksuihin (APC), tutkimusorganisaation tukeen tai vapaaehtoistyöhön. Nykyisin avoin julkaiseminen on yhä selkeämmin kustantajien uusi tapa hankkia rahaa. Tyypillisesti julkaisumaksut ovat lehdestä riippuen 500 5 000 euroa, kirjoissa kymmenkertaisesti enemmän. Suomessa julkaistujen tutkimusartikkeleiden avoin kustantaminen maksaisi noin 10 miljoonaa euroa (arvio 2014). Nyt ACP-maksuihin käytetään 2 3 miljoonaa euroa vuodessa. Tarkkaa tietoa OA-kustannuksista ei kansallisesti ole, koska tietoa julkaisumaksuista ei kerätä tutkimusorganisaatioissa keskitetysti. Varsinaisten open access -lehtien lisäksi kustantajat ovat alkaneet muuttaa perinteisiä tilausmaksullisia lehtiään ns. hybridilehdiksi, joissa kirjoittajat voivat maksaa yksittäisen artikkelinsa avoimesti saatavaksi. Kyseessä on kuitenkin tuplamaksu (double dipping), koska kirjastot joutuvat joka tapauksessa tilaamaan lehdet kokonaisuudessaan organisaationsa käyttöön. Hybridilehdet ovat kaikista kallein vaihtoehto kokonaiskustannusten kannalta. Suomen Akatemia ei suosittele julkaisemista hybridimallia käyttävissä julkaisuissa, jossa samalle julkaisijalle maksetaan sekä lehden tilausmaksu että yksittäisen artikkelin avoimuudesta. Julkaisumaksujen myötä julkaisemisen kustannukset ovat tulleet tutkijoille näkyviksi. Kirjoittajat maksavat julkaisemisesta, eivätkä enää lukijat. Mutta vaikka rahoitusmalli kääntyykin päälaelleen, kustantajien suuret voittomarginaalit säilyvät. Itä-Suomen yliopiston tutkimusjulkaisujen OA-kustannukset olisivat vähintään 3 4 miljoonaa euroa vuodessa, jos kaikki tuotokset haluttaisiin julkaista open access -lehdissä ja -kirjoissa. Vertailun vuoksi: kirjasto käytti vuonna 2015 noin 2,4 miljoonaa euroa tieteellisten e-aineistojen hankintaan. 2.4 RATKAISUNA RINNAKKAISTALLENTAMINEN Julkaisuarkistolla tarkoitetaan tieteellisten julkaisujen tallentamiseen ja avoimeen verkkojulkaisemiseen soveltuvaa teknistä järjestelmää ja sen ympärille rakennettuja palveluita. Vanhimpia julkaisuarkistoja on esimerkiksi fyysikoiden ArXiv-palvelu, jossa lähes kaikki fysiikan alojen julkaisut ovat olleet vapaasti saatavina preprintteinä jo yli 20 vuotta. Kaikilla suomalaisilla korkeakoululla on julkaisuarkisto, mutta alkujaan lähinnä opinnäytteiden julkaisemista varten. Kansainvälisiä tutkimusartikkeleita rinnakkaistallentavat aktiivisesti Jyväskylän, 9
Helsingin ja Tampereen yliopistot sekä Aalto-yliopisto. Itä-Suomen yliopisto käyttää kirjaston rakentamaa ja ylläpitämää UEF E-Publications -julkaisuarkistoa opinnäytteiden ja muiden julkaisujen avoimena julkaisukanavana. Myös muut yliopistot ovat parhaillaan rakentamassa ja kehittämässä omia julkaisuarkistojaan myös artikkeleiden avoimeen julkaisemiseen. Rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan tilausmaksullisissa tai muissa julkaisukanavissa ilmestynyttä julkaisua, joka tallennetaan käyttöön avoimeen julkaisuarkistoon. Tallentaminen on kirjoittajille maksutonta ja halpaa myös tutkimusorganisaatioille. Organisaatiokohtaiset julkaisuarkistot takaavat aineistojen pitkäaikaisen saatavuuden. Useimmat kustantajat ja lehdet (n. 70 %) sallii avoimen rinnakkaistallentamisen, mutta vaihtelevilla ehdoilla. Tyypillistä on julkaista viimeinen hyväksytty käsikirjoitusversio (final draft) tietyn embargo-ajan (esim. 6 24 kk) jälkeen. Silti tutkijoita on ollut vaikea motivoida rinnakkaistallentamaan julkaisujaan. Rinnakkaistallentaminen ei ole toteutunut Suomessa toivotulla tavalla. Tarvitaan keskitettyjä tukipalveluja pysyvien käytäntöjen tueksi. 2.5 SUOMI RINNAKKASTALLENTAMISEN MALLIMAAKSI OKM:n rahoittama Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hanke (SU- RIMA) pyrkii tuottamaan kansallisen tason työvälineitä ja malleja rinnakkaistallentamisen toteuttamiseksi suomalaisissa korkeakouluissa. Hanke valittiin huhtikuussa 2015 yhdeksi OKM:n Tieto käyttöön -rahoitushaun kautta rahoitettavaksi hankkeeksi. Muita samassa yhteydessä rahoitettavia hankkeita ovat: Aalto-korkeakoulusäätiö: Linked Open Data Science -palvelu Svenska Handelshögskolan: Nopea siirtyminen avoimuuteen - NopSA Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE: Avoimen tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy: Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä 10
Kuva 1: Rinnakkaistallentamisen palvelumalli. (Kuva: Pekka Olsbo, CC-BY.) SURIMA (Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi Suunnitelma avoimen julkaisemisen prosessien tukemiseksi) on Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kirjastojen yhteinen hanke, jossa kehitetään rinnakkaistallentamisen prosesseja ja tietojärjestelmiä yliopistolla. SURIMA-hankkeen Ohjausryhmän kokoonpano: Ari Muhonen, JY, kirjastonjohtaja Harri Siiskonen, UEF, dekaani Jarmo Saarti, UEF, kirjastonjohtaja Pekka Olsbo, JY, kirjaston julkaisupäällikkö Ilja Sidoroff, UEF, tietojärjestelmäasiantuntija Jukka Kananen UEF, kirjaston palvelupäällikkö Antti Auer, JY, tutkimusdatan hallinta Timo Hautala, JY, kirjaston hankesuunnittelija Timo Taskinen, JY, tutkimuksen kehittämispäällikkö Käytännössä hankeen toteuttamisesta vastaavat Pekka Olsbo ja Jukka Kananen. Hankkeen työntekijöinä toimivat Ilja Sidoroff, Antti Laurila, Timo Hautala sekä erikseen palkattavat harjoittelijat. 11
Hankkeen tavoitteena on luoda palvelumalli, jolla yhdistetään yliopistojen tutkimustiedon raportointi ja rinnakkaistallentaminen. Se yhtenäistää tutkimusjulkaisemisen kattavaksi ja kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi. Palvelumallin tarkoituksena on varmistaa avoimen julkaisemisen mahdollisimman vaivaton toteuttaminen tutkijoille ja kirjastoille. Samalla tutkitaan yliopistojen toimintaan sopivia avoimuuden kannustamiseen liittyviä palkitsemiskeinoja. UEFin kannalta hankkeen lopputuloksena on päivitetty UEF E-Publications -julkaisuarkisto, jossa omien julkaisujen lisäksi hoidetaan myös muualla julkaistujen artikkeleiden ja kirjojen avoin rinnakkaistallentaminen. Pilottivaiheessa tiedelaitoksista mukana ovat teologian osasto sekä molekulaarisen biolääketieteen tutkimusryhmä biolääketieteen yksiköstä. Hankkeen laaja kansallinen vaikuttavuus varmennetaan järjestämällä seminaareja, tutkimusyhteistyöllä sekä konsultoimalla ja tukemalla muiden yliopistojen kehitystä. Hanke päättyy vuoden 2016 lopussa. Rinnakkaistallentaminen on saatava osaksi jokaisen tutkimusorganisaation normaalia toimintaa. Tarvitaan yliopistojen johdon voimakas näkemys ja näkyvä tuki sekä vaatimus julkaisujen tallentamisesta avoimesti käyttöön. Asiaa koskeva lainsäädäntö ohjaa toimintaa tehokkaasti maissa joissa sellainen on, Suomesta tieteen avoimuuden lainsäädäntö vielä puuttuu. Laajasti katsoen tuoreet kansalliset ja eurooppalaiset linjaukset ovat poikkeuksetta avoimuuteen pakottavia, ainakin tutkimusjulkaisujen osalta. Suomen Akatemia korostaa laatua tieteellisessä julkaisutoiminnassa, ja edellyttää että Akatemian rahoituksella tuotetut julkaisut saatetaan avoimesti kaikkien saataviksi rinnakkaistallentamalla ne koneluettavassa muodossa sopivaan julkaisuarkistoon tai -tietokantaan, josta ne ovat maksutta saatavissa. Tämän vaatimuksen Itä-Suomen yliopiston kirjaston rinnakkaistallentamispalvelu ja julkaisuarkisto täyttää mallikkaasti. 12
3 Kohti tutkimuksen tuen palvelukokonaisuutta - tehdään se yhdessä TOMI ROSTI, HEIKKI LAITINEN, HELENA SILVENNOINEN- KUIKKA, LAURA PARIKKA, MARJA AHO, JUSSI HYVÄRINEN JA MERJA KAUPPINEN Kirjastojen perinteinen tehtävä on ollut auttaa tarvittavan tiedon hakemisessa ja saamisessa. Tämä perustehtävä on edelleen olemassa kaikkialla yleistyneestä Google-tiedonhausta huolimatta. Myös tutkijat ja tutkijoiksi opiskelevat tarvitsevat usein tietoaineistojen asiantuntijoiden tukea työssään. Tämän artikkelin alussa kuvataan tiedonhaun ja tiedonhallinnan opetusta ja opetuksen historiaa tohtoriksi opiskelevien näkökulmasta. Nykyisellään kirjaston antama opetus on osa Itä-Suomen yliopiston tohtorikouluun kuuluvia tieteellisen jatkokoulutuksen yleisiä valmiustaito-opintoja. Tiedonhaun ja tiedonhallinnan opetus tohtorikoulutettaville onkin jo muodostunut vakiintuneeksi toiminnaksi. Digitaalinen informaatioympäristö on muuttanut tutkimuksen tekemisen toimintaympäristön. Yliopistokirjastot ovat tiedostaneet tarpeen löytää uusi rooli tiedeyhteisön muuttuvassa toimintaympäristössä. Kirjastojen tulee tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä tutkijayhteisön kanssa. Artikkelin jälkipuolisko keskittyy kuvaamaan muotoutumassa olevia kirjaston palveluja. Tutkimuksen tukipalvelut ovatkin nousemassa keskeisiksi kirjaston tarjoamiksi palvelumuodoiksi niin kansainvälisissä kuin kotimaisissakin tiedekirjastoissa. 3.1 TOHTORIKSI OPISKELEVIEN KOULUTUKSELLA PITKÄT PERINTEET YLIOPISTOSSA Tohtoriopiskelijoiden tiedonhakukoulutuksella on Itä-Suomen yliopiston kirjastossa pitkät perinteet. Kuopion yliopiston kirjasto tarjosi opetusta tiedonhankinnan jatkokurssin nimellä jo 1980-luvulla. Kurssikuvauksen mukaan opintojakson 13
tarkoituksena oli perehdyttää jatkokoulutettavat oman alansa tiedon tuotantoon, välitykseen ja hankintaan. Mikrotietokoneiden kehittyminen ja Internetin kasvu 1990-luvun alkuvuosina havahduttivat oivaltamaan, että kirjaston oli tehtävä sitä, mitä varten kirjasto on olemassa - opetettava ja tuettava tiedonhakua kaikissa olosuhteissa kulloinkin tarjolla olevilla välineillä. Vanhentuneelta tuntunut tiedonhaun jatkokurssi lakkautettiin ja yliopiston jatkokoulutustoimikunta hyväksyi vuonna 1995 uudet opintojaksot. Internet-kurssi jatko-opiskelijoille perehdytti tieteellisen tiedon hakuun tai paremminkin löytämiseen internetin jo tuolloin sekalaisesta tarjonnasta. Henkilökohtaisen tiedonhallinnan kurssi jatko-opiskelijoille opetti puolestaan lähdeviitteiden ja viiteluetteloiden tekoa omaan mikrotietokoneeseen asennettavalla Papyrus-ohjelmalla. Näitä kursseja pidettiin hieman erinimisinä aina vuoteen 2004 saakka. Uuden vuosituhannen alussa internet-innostus alkoi laantua, ja tämä näkyi myös tiedonhaun opetuksessa. Kursseille haluttiin löytää sisällöt, joista terveystieteisiin ja luonnontieteisiin painottuneen Kuopion yliopiston jatkokoulutettavat saisivat todellista apua tutkimustyölleen. Tämä tiesi paluuta tiedonhankinnan jatkokurssin teemoihin, mutta muuttunein painotuksin. Julkaisutoiminta sinänsä oli samanlaista kuin ennenkin. Julkaistun tiedon saatavuus kuitenkin parani räjähdysmäisesti. Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib aloitti toimintansa. Tieteelliset lehdet ja tietokannat tulivat saataville internetin kautta. Vuonna 2005 uudistettu opintojakso Tiedonhaun ja viitteiden hallinnan kurssi jatkokoulutettaville sisälsi pääasiassa oman tutkimusaiheen analysointia, hakulauseiden laatimista ja tiedonhakua eri tietokannoista. Mukana oli ensimmäistä kertaa myös bibliometriikan alkeita. Bibliometriikalla tarkoitetaan tilastollista analyysia, jolla mitataan tieteellisten julkaisujen vaikuttavuutta. Erityisesti lääketieteessä oli jo pidemmän ajan laskettu julkaisu- ja siteerausmääriä. Bibliometristen menetelmien opetukselle koettiin siis olevan tarvetta. Tuohon aikaan bibliometriikka oli lähes tuntematon käsite suomalaisissa tieteellisissä kirjastoissa Kuopion yliopiston kirjasto olikin yksi edelläkävijöistä Suomessa bibliometriikan opetuksessa. Opintojaksolla opiskeltiin lisäksi myös viitteiden hallintaa. Viiteohjelmana oli ensin omalle koneelle asennettava EndNote ja myöhemmin internetpohjainen RefWorks, jonka käyttölisenssi oli hankittu Kuopion yliopistoon vuonna 2002. 14
3.2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TOHTORIKOULU KIRJASTON TUTKIMUSPALVELUIDEN KESKEISENÄ OPETUSVÄYLÄNÄ Itä-Suomen yliopisto syntyi vuonna 2010 Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistämisestä. Uuden yliopiston akateemisen rehtorin päätöksellä yliopistossa järjestettiin lukuvuonna 2010 2011 Tiedonhaun kurssi jatkokoulutettaville osana tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvia yleisiä valmiustaito-opintoja. Kuopion yliopiston kurssista oli saatu hyvää palautetta, joten se otettiin lähes sellaisenaan käyttöön Itä-Suomen yliopistossa. Varsin pian tohtorikoulun opetustarjonta täydentyi sisällöltään vastaavalla englanninkielisellä opintojaksolla Information Skills for Postgraduate Students. Tiedonhaun kurssi jatkokoulutettaville asetti keskeisiksi osaamistavoitteiksi oman tutkimusalan tärkeimpien tieteellisten tiedonlähteiden oppimisen sekä järjestelmällisen tiedonhaun ja tutkimuskirjallisuuden hallinnan taidot. Tutkimustoiminnan sekä yksittäisten tutkijoiden ja julkaisujen lisääntyneen vaikuttavuusarvioinnin myötä myös bibliometriikan perusteiden hallinta koettiin tärkeäksi osaksi opintojaksoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön uudessa yliopistojen rahoitusmallissa julkaisujen laadulla ja määrällä oli vaikutuksensa yliopiston saamaan rahoitukseen. Suomessa perustettiin vuonna 2010 julkaisujen laatuarviointia varten Julkaisufoorumi. Se on tiedeyhteisön toteuttama, tutkimuksen laadunarviointia tukeva julkaisukanavien tasoluokitus. Myös avoimeen julkaisemiseen (open access) liittyvät sisällöt tulivat osaksi opetusta. Jatkokoulutettavien tiedonhaun kurssin sisältöä ja toteutustapoja on muokattu vuosien varrella. Tällä hetkellä opetus koostuu kolmesta opiskelijalle pakollisesta lähiopetuskerrasta. Lisäksi opintojaksoon kuuluu vapaaehtoinen ennakkotehtävä ja pakollinen kertaustehtävä. Kurssi järjestetään sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla suomen- ja englanninkielisenä useita kertoja lukuvuoden aikana. Kurssin laajuus on 2 opintopistettä. Kurssille ilmoittautuneet saavat ennakkotehtävän noin viikkoa ennen lähiopetuksen alkua. Tehtävässä tohtorikoulutettava kuvailee oman tutkimusaiheensa ja kertoo omista tiedonhakutavoistaan. Hän voi myös esittää sisältötoiveita kurssin opettajille. Ensimmäinen lähiopetuskerta on yhteinen kaikille aloille. Opetuksen aiheita ovat ennen kaikkea tieteellinen viestintä ja julkaisuprosessi eri muodoissaan. Mukana on myös bibliometriikkaa erityisesti oman julkaisukanavan valinnan näkökulmasta. Yhteisen osuuden jälkeen jakaudutaan alanmukaisiin pienryhmiin. Ryhmäjako noudattaa yliopiston tiedekuntajakoa pienin poikkeuksin. Ryhmissä eri alojen tietoasiantuntijat opettavat tiedonhakua ottaen huomioon kunkin alan erityispiirteet ja ennakkotehtävien 15
vastaukset. Kukin osallistuja luo myös oman RefWorks-tilinsä ja harjoittelee hakutulosten tallennusta opetuksessa käsitellyistä tietokannoista. Alanmukaisten ryhmien jälkeen on vielä yksi kaikille aloille yhteinen opetus. Tällöin syvennytään viitteiden hallintaan ja viittausprosessiin RefWorks-ohjelman avulla. Julkaisutoiminnan ja tutkimuksen arvioinnin teemojen korostumisen myötä kirjastossa koettiin tarvetta tarjota tohtorikoulun opetustarjontaan lisäopintojaksoa. Lukuvuoden verran opetussuunnitelmaan kuulunut Bibliometriikan perusteet laajeni seuraavana lukuvuonna 2014 2015 Julkaisutoiminnan ja tutkimuksen arvioinnin perusteet -opintojaksoksi. Julkaisutoiminnan ja tutkimuksen arvioinnin kurssin tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää bibliometriikkaan liittyvää terminologiaa ja tieteellisiin julkaisuihin pohjautuvaa arviointia. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa hyödyntää kriittisesti erilaisia bibliometrisiä järjestelmiä selvittämällä tunnuslukuja. Esimerkkeinä tunnusluvuista voi mainita h-indeksin ja vaikuttavuuskertoimen (impact factor). H-indeksi mittaa yksittäisen tutkijan julkaisutehokkuutta ja tuotettujen julkaisujen merkittävyyttä; vaikuttavuuskerroin on puolestaan vertaisarvioituihin artikkeleihin kohdistettujen viittausten perusteella laskettu, tieteellisen julkaisun merkittävyyttä kuvaava tilastoluku. Kuva 2: Tuettu tutkimus tuottaa tukevia julkaisuja. (Kuva: Raija Törrönen.) 16
Opintojaksoilta kerätään systemaattisesti palautetta. Palautteen mukaan olemme onnistuneet pääosin hyvin, mutta kehittämistarpeitakin on noussut esiin. Tärkeimmät niistä liittyvät kurssin ajalliseen kestoon ja opetustapoihin. Saatu palaute osoittaa kasvavaa tarvetta etäopiskelumahdollisuuden tarjoamiseen sekä opintojaksojen osittain päällekkäisten sisältöjen purkamista. Lähiopetuksena toteutettujen kurssien aikataulu kaipaa myös tiivistämistä, erityisesti kampuspaikkakuntien ulkopuolelta tulevat osallistujat ovat toivoneet tätä. Tiedonhaun kurssille osallistuu yhä enemmän sekä tottuneita tiedonhakijoita että aivan alkeista liikkeelle lähteviä. Tämäkin asettaa paineita kurssien toteutuksen uudistamiseksi. Tutkimuksen tukipalveluja yliopistoyhteisölle Tiedonhaun kurssit jatkokoulutettaville sekä julkaisutoiminnan ja tutkimuksen arvioinnin opintojakso ovat löytäneet paikkansa osana yliopiston tohtorikoulua. Tohtorikoulun opintojaksojen lisäksi on jo usean vuoden ajan järjestetty Refworks-viitteidenhallintatyökalun koulutuksia eri oppiaineille sekä kaikille avoimina koulutustilaisuuksina. Erityisesti Adobe Connect -järjestelmän välityksellä tapahtuneet koulutukset ovat keränneet runsaasti osallistujia. Toimintavuoden 2015 aikana alettiin hyödyntää opetusten markkinoinnissa yliopiston tarjoamaa HRM-koulutuskalenteria. Räätälöityjä koulutuksia järjestettiin muun muassa ERC-rahoituksen (European Research Council) hakijoille yhteistyössä yliopiston tutkimuspalveluiden kanssa. Toimeksiantojen pohjalta tehtiin bibliometrisiä analyyseja, muun muassa rekrytointien yhteydessä. Koekäytön avulla päästiin tutustumaan SciVal- ja Plum Analytics -tietokantoihin. SciVal hyödyntää Scopus-tietokannan sisältöä ja Plum Analytics on puolestaan altmetrisen analyysin väline. Näiltä osin tehtiin yhteistyötä yliopiston kehittämispalveluiden kanssa. Erityisesti SciVal-tietokannan koekäytössä testattiin pikakoulutusten järjestämistä kahden eri toimijan yhteistyönä. SciVal-tietokantaa kokeiltiin koekäyttöaikana myös todellisessa tilanteessa. Erään ainelaitoksen tutkijaryhmälle tehtiin pyynnöstä analyysi, jossa näkyivät ryhmän henkilöiden julkaisujen määrä vuosittain, siteerausten määrä vuosittain, siteeraukset per julkaisu, h-indeksi sekä normalisoitu sitaatioindeksi. Viimemainitussa on kyseessä oman tason kansainvälinen vertaaminen saman alan tutkijoiden referenssitasoon 1. Jos oma taso on tätä suurempi, menestyy ryhmä paremmin. Jos taas oma taso jää pienemmäksi, on menestys huonompaa. Saatujen kokemusten mukaan tällaisen analyysin teko käy suhteellisen helposti ja nopeasti. SciVal-tietokannan etuna on myös tutkijan tunnistus luotettavasti. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun analysoitavana on useita samannimisiä henkilöitä. 17
Kirjasto järjesti yhdessä opinto- ja opetuspalveluiden sekä tietotekniikkapalveluiden kanssa Avoin tiede ja opetus -seminaarin yliopistoyhteisölle. Seminaarissa perehdyttiin avoimen tieteen näkökulmiin oppimateriaalituotannossa, tutkimusjulkaisemisessa sekä tutkimusdatan avaamisessa. 3.3 KIRJASTON TUTKIMUSPALVELUJEN LAAJENEVA ROOLI Itä-Suomen yliopiston kirjasto on aktiivinen toimija kirjastoalan ja tutkimuksen tuen verkostoissa. Kirjaston edustaja on mukana muun muassa vuonna 2014 perustetussa kansallisessa Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkostossa (TUHA). TUHA-verkoston tarkoituksena on lisätä korkeakoulujen välistä yhteistyötä tutkimushallinnon alueella sekä tukea tutkimustoiminnan kehittämistä ja suunnittelua siten, että se edistää laadultaan korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen tekemistä korkeakouluissa. Verkostoon kuuluu koordinaatioryhmän lisäksi seitsemän eri ryhmää: Korkeakoulujohdon strateginen tuki ja tutkimuspoliittinen valmistelu Tutkimuksen arviointien kehittäminen ja vertailu sekä bibliometriikka Korkeakoulujen välinen tutkimusinfrastruktuuriyhteistyö Tutkimuksen ja tutkimushallinnon alueen viitearkkitehtuurityö Tutkimuksen ja tutkimushallinnon alueen tietomallityö Julkaisutiedonkeruu Tutkimusaineistot TUHA-työryhmissä käydään läpi muun muassa tutkimuksen ja tutkimushallinnon prosesseja, määritellään tutkimushallinnon käsitteitä, tutkimuksen arviointia, yliopistoranking-tietoja, datapolitiikkaa, aineistonhallintaa, sopimuksia ja avoimen tieteen asioita sekä julkaisutiedonkeruun kokonaisuutta. Itä-Suomen yliopiston kirjaston edustaja on mukana viidessä TUHA-työryhmässä. Toimiminen verkostoissa, kirjaston tohtorikoulun opetuksista saadut kokemukset sekä alan koulutukset ja kirjallisuus ovat saaneet kirjastolaiset pohtimaan nykyisen toimintamme riittävyyttä tutkimuksen tukemisessa. Tutkimuksen tukipalveluille on selkeästi tarvetta, johon kirjaston tietoasiantuntijat voisivat osaltaan vastata. Haasteeksi on kuitenkin koettu digitaaliseen tutkimusprosessiin kuuluva laaja, osittain tuntematon ja selkiintymätön asiakokonaisuus. On tunnistettu ja tunnustettu ammattitaidon kasvattamisen ja yhteistyöverkostojen tarve. 18
Keväällä 2015 todettiin useissa keskusteluissa kirjaston tutkimuspalvelujen luomisen tarvitsevan jonkinlaista yhteisöllistä alkusysäystä. Tällaiseksi muodostui Jyväskylän yliopiston kirjastoon tehty tutustumismatka. Matka inspiroi, innosti ja avasi tutkimuspalveluiden kokonaisuutta ja selkeytti tavoitteen. Itä-Suomen yliopiston kirjaston tulee osallistua aktiivisesti tutkimuspalvelujen palvelukokonaisuuden rakentamiseen yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa. Lähtökohtana pidettiin mahdollisimman laajan tietoasiantuntijajoukon perehdyttäminen uuteen tehtäväkokonaisuuteen. Yhteistyön ja ammattitaidon kasvattamisen foorumiksi syntyi Kirjaston tutkimuspalvelujen suunnitteluprojekti syksyllä 2015. Vuoden 2016 loppuun saakka kestävä projekti sai pian työnimekseen KiTuPaSu. Projektin tavoitteena on selkiyttää kirjaston tutkimuspalveluiden sisällöt, työtehtävät ja organisoituminen Itä-Suomen yliopiston kirjastossa sekä luoda tarvittavat yhteistyöverkostot. Projektiin osallistuvat kirjaston tietoasiantuntijat jaettiin teemakokonaisuuksien mukaisiin ryhmiin. Tutkimuspalvelujen suunnitteluprojektin teemat ovat: julkaisupalvelut datanhallintapalvelut tietoaineistojen hankinta, tiedonhaku- ja hallintapalvelut tutkijan näkyvyyspalvelut tutkimuksen arvioinnin palvelut Projektin alkuvaiheessa korostettiin sekä tiedon jakamisen välttämättömyyttä että asiantuntijatyölle ominaista itseohjautuvaa, tutkivaa ja ratkaisukeskeistä toimintatapaa. Näin toivotaan päästävän kullakin substanssialueella syvempään asiantuntemukseen. Jokaisella teemakokonaisuudella on lisäksi oma vastuunsa muun henkilöstön koulutuksesta. Yhteisenä työskentely- ja tiedonjakamisympäristönä toimii projektille perustettu TeamPlace- toimintaympäristö. Projektin jäsenet kouluttautuvat osallistumalla erilaisiin webinaareihin, koulutustilaisuuksiin ja verkostoihin. Tutkimuspalvelujen teemakokonaisuudet ovat laajoja ja vaativia. Julkaisupalveluiden tehtävänä on huolehtia muun muassa yliopiston julkaisuarkistosta, julkaisujen tallennuksista ja tarkistuksista sekä julkaisuprosessin ohjauksesta, neuvonnasta ja koulutuksesta. Itä-Suomen yliopiston kirjasto ja Jyväskylän yliopiston kirjasto ovat osahankkeellaan Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi (SU- RIMA) mukana opetus- ja kulttuuriministeriön Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) hankkeessa. SURIMA-hankkeessa pureudutaan erityisesti tiedejulkaisujen rinnakkaistallennuksen prosessiin ja palvelumalliin. 19
Datanhallintapalveluiden toiminta keskittyy tutkimusaineistoja koskeviin kysymyksiin ja niitä koskeviin tutkimuseettisiin asioihin. Kirjaston edustaja on mukana valtakunnallisessa Tuuli-projektissa, jonka tarkoituksena on kehittää Suomen tutkimusorganisaatioille yhteinen työkalu datanhallintasuunnitelmien laadintaan. Tietoaineistojen hankinta-, tiedonhaku- ja hallintapalvelut ovat kirjastolaisille tutuinta tehtäväkenttää. Projektin tavoitteena on tarkastella asiaa tutkijoiden näkökulmasta ja tunnistaa kyseisen asiakasryhmän spesifit tarpeet. Tutkijan näkyvyyspalvelut kiinnittävät huomiota erityisesti tutkijatunnisteisiin, tutkimustuloksista tiedottamiseen sekä tutkijoiden sosiaalisen ja ammatillisen verkostoitumisen välineinä toimiviin sosiaalisen median välineisiin. Tutkimuksen arvioinnin palvelut keskittyvät yliopistorankingeihin, bibliometrisiin analyyseihin ja niissä tarvittavien välineiden hyödyntämiseen. Yliopistojen rahoitusmallissa osa yliopiston rahoituksesta tulee julkaisuista. Julkaisujen laatua arvioidaan muun muassa Julkaisufoorumin tasoluokituksen avulla. Muita bibliometrisiä menetelmiä tarjoavat esimerkiksi Web of Science- ja Scopus-tietokannat. Tutkimuksen arvioinnin ryhmä perehtyy käytössä oleviin menetelmiin ja tutkimuksen arvioinnin kenttään yleisemminkin. Perinteinen bibliometriikka käsittelee ennen kaikkea julkaisujen ja siteerausten määriä. Tällöin analysoidaan vain vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja takautuvasti, nykyhetkestä taaksepäin. Näin voi kyllä selvittää tutkijoiden tuottavuutta ja julkaisukanavia tieteellisessä viitekehyksessä, mutta nykyään tämä ei välttämättä enää riitä. Esimerkiksi tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta tai muuta välitöntä hyötyä ei bibliometriikka tavoita. Tästä syystä tarvitaan uusia arviointisuuntauksia. Altmetriikka on menetelmä, joka ottaa huomioon julkaisujen sosiaalisessa mediassa saaman huomion ja käytön. Kyseeseen tulevat esimerkiksi twiittaukset, dokumenttien jakaminen ja maininnat Facebookissa. Oletuksena on, että tällainen viestintä kuvaa ainakin jossain määrin tutkimustiedon leviämistä ja vaikutusta yhteiskunnassa. Kirjaston tutkimuspalvelujen suunnitteluprojekti on lähtenyt hyvin käyntiin, ja jo puolen vuoden kokemus on osoittanut sen tarpeellisuuden. 20