Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat, tuotekohtaiset ohjeet Ympäristöä säästävä julkinen hankinta on vapaaehtoinen väline. Tässä tuotekohtaisessa ohjeessa esitetään yhteenveto sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) tuoteryhmälle laadituista ympäristöä säästävän julkisen hankinnan kriteereistä. Taustaraportissa (Background Report) esitetään näiden kriteerien valinnan syyt yksityiskohtaisesti ja kerrotaan, mistä saa lisätietoja. Hankintasuositukset annetaan kahdenlaisten kriteerien muodossa: Peruskriteerit soveltuvat kaikkien hankintaviranomaisten käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa, ja ne koskevat merkittävimpiä ympäristövaikutuksia. Ne on laadittu siten, että lisätodentamisen tarve ja kustannusten nousu on mahdollisimman vähäinen. Lisäkriteerit on tarkoitettu niille, jotka haluavat ostaa parhaita markkinoilla olevia tuotteita. Ne saattavat edellyttää lisätodentamista tai nostaa hieman kustannuksia suhteessa muihin, samaan tarkoitukseen käytettäviin tuotteisiin. Perus- ja lisäkriteerejä koskevat ohjeet esitetään julkisen hankintamenettelyn eri vaiheiden mukaisessa järjestyksessä. Ohjeissa kerrotaan, miten ympäristökriteerit otetaan parhaiten huomioon eri vaiheissa. Hankinnan kohde tarkoittaa tarjouksen otsikkoa, eli se on lyhyt kuvaus hankittavasta tuotteesta, työstä tai palvelusta. Teknisissä eritelmissä kuvataan selvällä, täsmällisellä ja kattavalla tavalla vaatimukset, jotka tavaran, työn tai palvelun on täytettävä. Ne ovat kuvaus vähimmäisvaatimuksista, jotka kaikkien tarjousten on täytettävä. Niissä asetetaan erityiset ympäristökriteerit, myös vaatimukset, jotka tiettyjen tuotteiden on täytettävä. Valintaperusteiden avulla arvioidaan tarjoajien kykyä suorittaa hankinta. Niiden perusteella määritetään sopivat toimittajat ja varmistetaan esimerkiksi, että toimittajalla on riittävästi koulutettua henkilökuntaa tai että toimittaja noudattaa asianmukaisia ekologisia toimintaperiaatteita ja menettelyjä. Myöntämisperusteiden pohjalta hankintaviranomainen vertailee tarjouksia ja tekee ratkaisunsa hankinnan myöntämisestä. Myöntämisperusteet eivät ole hyväksymis-/hylkäämiskriteerejä. Tämä tarkoittaa sitä, että tarjoukset tuotteista, jotka eivät vastaa kriteerejä, voidaan silti ottaa huomioon lopullista päätöstä tehtäessä riippuen siitä, millaisen pistemäärän ne ovat saaneet muiden myöntämisperusteiden pohjalta. Sopimuksen toteuttamista koskevissa lausekkeissa asetetaan ehdot, jotka on täytettävä sopimusta toteutettaessa, esimerkiksi se, miten tavarat tai palvelut on toimitettava. Niissä voidaan myös antaa tietoa tai ohjeita tuotteista, jotka toimittajan on määrä toimittaa. Huom. Toimittajan on noudatettava olemassa olevaa oikeuskehystä. Kun kriteerien todentamista koskevissa ehdoissa todetaan, että myös muiden asianmukaisten todisteiden käyttäminen on mahdollista, niillä voidaan tarkoittaa muun muassa valmistajan teknisiä asiakirjoja, tunnustetun laitoksen laatimaa testausselostusta tai muita merkityksellisiä todisteita. Hankintaviranomaisen on varmistettava tapauskohtaisesti teknisestä tai lainopillisesta näkökulmasta, voidaanko toimitettuja todisteita pitää asianmukaisina. 1/9
1. Määritelmä ja soveltamisala Näiden ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerien soveltamisalan määritelmä perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskevaan direktiiviin (yhteistuotantodirektiiviin). Näitä kriteerejä sovellettaessa sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tarkoitetaan lämpöenergian ja sähkö- ja/tai mekaanisen energian tuottamista samanaikaisesti. Kriteerejä sovelletaan yhteistuotantoyksiköihin, joilla tarkoitetaan yksikköjä, jotka voivat toimia yhteistuotannossa. Kun kriteereissä viitataan eri kokoisiin yhteistuotantoyksiköihin eli pienimuotoisiin yhteistuotantoyksiköihin tai mikroyhteistuotantoyksiköihin, käytetään seuraavia määritelmiä: - Mikroyhteistuotantoyksiköllä tarkoitetaan yhteistuotantoyksikköä, jonka enimmäiskapasiteetti on alle 50 kwe. - Pienimuotoisella yhteistuotannolla tarkoitetaan kapasiteetiltaan alle 1 MWe:n yhteistuotantolaitosten tuotantoa. Näissä ohjeissa on otettu huomioon kaikenkokoiset yhteistuotantoyksiköt, koska yhteistuotantolaitoksia koskevien, ympäristöä säästävien julkisten hankintojen tekijät ovat todennäköisesti valtion organisaatioita, jotka hankkivat yhteistuotantolaitoksia taustaraportissa lueteltuihin käyttötarkoituksiin. Yhteistuotantoyksiköitä voidaan hankkia paitsi julkisen sektorin rakennuksiin, kuten kouluihin ja sairaaloihin, myös pienempiin rakennuksiin, kuten kunnan asuinrakennuksiin, tai erikokoisiin alueellisiin lämmitysjärjestelmiin. Tehtäessä päätöstä yhteistuotannon valitsemisesta on tärkeää ottaa huomioon taloudellisesti perusteltu lämmöntarve ja sähkön kysyntä. Hankintaviranomaisen pitäisi tarkastella, onko yhteistuotanto perusteltavissa riittävällä lämmöntarpeella, ja analysoida muiden vaihtoehtojen, kuten verkkosähkön hyötyjä ja haittoja ennen yhteistuotannon valitsemista. Tuotettua sähköä ja lämpöä voidaan käyttää myös jäähdytykseen. Jäähdytys ei kuitenkaan itsessään ole yhteistuotantolaitoksen suora tuote, ja siksi sitä ei käsitellä eikä tarkastella enempää näissä ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteereissä. Yhteistuotantolaitoksen tuottamaa lämpöä voidaan käyttää esimerkiksi absorptiojäähdytysyksikön tai ilmastointiyksikön energianlähteenä. Jäähdytysteho katsotaan kuitenkin varsinaisen jäähdytysyksikön eikä yhteistuotantolaitoksen tuotokseksi. Ilmastoinnille on laadittu ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerit osana erillistä tuoteryhmää. 2. Merkittävimmät ympäristövaikutukset Sähkön ja lämmön yhteistuotannosta tavallisesti saatava suurin ekologinen hyöty on se, että polttoaineenkulutus vähenee verrattuna perinteiseen tilanteeseen, jossa sähköä ja lämpöä tuotetaan erikseen, vaikka kasvihuonekaasupäästöjä ei voidakaan välttää. Siksi peruskriteereissä keskitytään yleiseen energiatehokkuuteen ja tähän liittyvään primaarienergian säästämiseen. Lisäkriteereillä, myös myöntämisperusteilla, edistetään vähimmäisvaatimukset ylittäviä primaarienergian säästöjä sekä laitoksia, jotka ylittävät vähimmäisvaatimukset ilmaan vapautuvien päästöjen osalta. 2/9
Merkittävimmät ympäristövaikutukset Fossiilisten polttoaineiden tuotantoon liittyvät vaikutukset Sähkön ja lämmön erillisen tuotannon suurempi polttoaineenkulutus Sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt Muiden ilmaan vapautuvien päästöjen (esimerkiksi hiilimonoksidin, typen oksidien, rikkioksidin, pölyn) saastuttava vaikutus Lähestymistapa Edistetään sellaisten yhteistuotantoyksiköiden käyttöä, jotka muuntavat polttoaineet lämmöksi ja sähköksi mahdollisimman tehokkaasti, resurssien säästämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen minimoimiseksi. Edistetään vain vähän ilmansaasteita aiheuttavan yhteistuotannon käyttöä. Edistetään yhteistuotantoa fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseksi sähkön ja lämmön erilliseen tuotantoon verrattuna. Käytetään tehokasta yhteistuotantoa hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Edistetään vain vähän ilmansaasteita aiheuttavan yhteistuotannon käyttöä. Kannustetaan käyttämään tehokasta yhteistuotantoa laissa vaadittua enemmän. Huom. Vaikutuksia ei välttämättä esitetä tärkeysjärjestyksessä. 3. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit KOHDE 3.1. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat peruskriteerit Tehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitteiston tai -laitoksen hankinta TEKNISET ERITELMÄT 1. Jotta yksikön voidaan katsoa 12 artiklan 2 kohdan mukaan muuntavan energiaa tehokkaasti lämmöksi tai sähköksi, sen kokonaishyötysuhteen 1 on oltava liitteessä II 1 Kokonaishyötysuhteella tarkoitetaan sähköenergian ja mekaanisen energian tuotannon sekä hyötylämpötuotoksen vuosittaista summaa jaettuna polttoainepanoksella, joka käytetään yhteistuotantoprosessissa tuotettavaan lämpöön sekä sähköenergian ja mekaanisen energian kokonaistuotantoon. 3/9
olevan a kohdan i alakohdan mukaan vähintään 75 prosenttia tai liitteessä II olevan a kohdan ii alakohdan mukaan 80 prosenttia, jos primaarienergian säästöt lasketaan liitteessä III olevan b kohdan mukaan, ja sähkökapasiteetiltaan yli 25 MW:n yhteistuotantolaitoksen kokonaishyötysuhteen on oltava yli 70 prosenttia, jos primaarienergian säästöt lasketaan liitteessä III olevan c kohdan mukaan. 2 Todentaminen: Tarjoajan 3 on toimitettava kirjallista näyttöä siitä, että laitos täyttää tehokkaalle yhteistuotannolle asetetut kriteerit. 2. Yhteistuotantolaitoksen on täytettävä tehokkaalle yhteistuotannolle asetetut vaatimukset, jotka määritetään yhteistuotantodirektiivissä (2004/8/EY) ja jotka ovat pääpiirteissään seuraavat: Kapasiteetiltaan alle 1MW e :n yhteistuotantoyksikköjen on osoitettava säästävän energiaa sähkön ja lämmön erilliseen tuotantoon verrattuna yhtenäistettyjä viitearvoja käyttämällä. Enimmäiskapasiteetiltaan alle 50 KW e :n mikroyhteistuotantoyksikköjen kohdalla laskelma primaarienergian säästämisestä voi perustua varmennettuihin arvoihin. Kapasiteetiltaan yli 1MW e :n yhteistuotantoyksikköjen on osoitettava säästävän primaarienergiaa vähintään 10 prosenttia sähkön ja lämmön erilliseen tuotantoon verrattuna yhtenäistettyjä viitearvoja käyttämällä 4. Todentaminen: Primaarienergian säästöt on osoitettava yhteistuotantodirektiivin liitteessä III kuvatulla menetelmällä. Tarjoajan on toimitettava kirjallinen vahvistus siitä, että nämä kriteerit täyttyvät, ja siitä, missä toimintaoloissa ne täyttyvät. Mikroyhteistuotantoyksiköiden kohdalla voidaan käyttää varmennettuja tietoja. KOHDE 3.2. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat lisäkriteerit Tehokkaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitteiston tai -laitoksen hankinta TEKNISET ERITELMÄT 1. Jotta yksikön voidaan katsoa 12 artiklan 2 kohdan mukaan muuntavan energiaa tehokkaasti lämmöksi tai sähköksi, sen kokonaishyötysuhteen on oltava liitteessä II olevan a kohdan i alakohdan mukaan vähintään 75 prosenttia tai liitteessä II olevan a kohdan ii alakohdan mukaan 80 prosenttia 5, jos primaarienergian säästöt lasketaan liitteessä III olevan b kohdan mukaan, ja sähkökapasiteetiltaan yli 25 MW:n yhteistuotantolaitoksen kokonaishyötysuhteen on oltava yli 70 prosenttia, jos primaarienergian säästöt lasketaan liitteessä III olevan c kohdan mukaan. 6 2 Tässä kriteerissä kaikki viittaukset liitteisiin ja artikloihin koskevat yhteistuotantodirektiiviä. 3 Tarjoajan voidaan katsoa tarkoittavan laitetoimittajaa, kun kyse on pakatusta tuotteesta, tai hankkeen toteuttajaa, jos polttolaitoksen toimittaja ei vastaa valmiin laitoksen tehokkuudesta. Todisteita on pyydettävä tilanteen mukaan sopivammalta taholta. 4 Yhtenäistettyjen viitearvojen avulla yhteistuotantoa voidaan verrata tehokkaimpiin samaa polttoainetta käyttäviin tekniikoihin, joilla tuotetaan lämpöä ja sähköä erikseen. http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2007:032:0183:0188:fi:pdf. 5 Tässä kriteerissä kaikki viittaukset liitteisiin ja artikloihin koskevat yhteistuotantodirektiiviä. 6 Kokonaishyötysuhteella tarkoitetaan sähköenergian ja mekaanisen energian tuotannon sekä hyötylämpötuotoksen vuosittaista summaa jaettuna polttoainepanoksella, joka käytetään yhteistuotantoprosessissa tuotettavaan lämpöön sekä sähköenergian ja mekaanisen energian kokonaistuotantoon. 4/9
Todentaminen: Tarjoajan on toimitettava kirjallista näyttöä siitä, että laitos täyttää tehokkaalle yhteistuotannolle asetetut kriteerit. 2. Yhteistuotantolaitoksen on täytettävä tehokkaalle yhteistuotannolle asetetut vaatimukset, jotka määritetään yhteistuotantodirektiivissä (2004/8/EY) ja jotka ovat pääpiirteissään seuraavat: Kapasiteetiltaan alle 1MW e :n yhteistuotantoyksikköjen on osoitettava säästävän energiaa sähkön ja lämmön erilliseen tuotantoon verrattuna yhtenäistettyjä viitearvoja käyttämällä. Enimmäiskapasiteetiltaan alle 50 KW e :n mikroyhteistuotantoyksikköjen kohdalla laskelma primaarienergian säästämisestä voi perustua varmennettuihin arvoihin. Kapasiteetiltaan yli 1MW e :n yhteistuotantoyksikköjen on osoitettava säästävän primaarienergiaa vähintään 10 prosenttia sähkön ja lämmön erilliseen tuotantoon verrattuna yhtenäistettyjä viitearvoja käyttämällä. Todentaminen: Primaarienergian säästöt on osoitettava yhteistuotantodirektiivin liitteessä III kuvatulla menetelmällä. Tarjoajan on toimitettava kirjallinen vahvistus siitä, että nämä kriteerit täyttyvät, ja siitä, missä toimintaoloissa ne täyttyvät. Enimmäiskapasiteetiltaan alle 50 KW e :n mikroyhteistuotantoyksiköiden kohdalla voidaan käyttää varmennettuja arvoja. MYÖNTÄMISPERUSTEET 1. Lisäpisteitä myönnetään suhteessa siihen, missä määrin yhteistuotantolaitos ylittää teknisissä eritelmissä nro 2 asetetut primaarienergian säästövaatimukset. Todentaminen: Tarjoajan on toimitettava hankintaviranomaiselle todisteeksi kirjallinen vakuutus. 2. Lisäpisteitä myönnetään suhteessa siihen, missä määrin yhteistuotantolaitos ylittää olennaiset vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat ilmaan vapautuvia poistokaasujen päästöjä. Todentaminen: Tarjoajan on toimitettava valmistajan teknisiä asiakirjoja tai tunnustetun laitoksen laatima testausselostus 7 osoittaakseen, että tämä myöntämisperuste täyttyy. 3. Lisäpisteitä myönnetään suhteessa siihen, missä määrin yhteistuotantolaitos ylittää teknisissä eritelmissä nro 1 kokonaishyötysuhteelle asetetut vaatimukset. Todentaminen: Tarjoajan on toimitettava hankintaviranomaiselle todisteeksi kirjallinen vakuutus. 3.3. Selventävät huomautukset 1. Hankintaviranomaisen on otettava huomioon paikalliset olosuhteet (rakennusten tyypit ja koot, lämmön- ja sähköntarve, mahdolliset polttoainelähteet jne.) ja tehtävä markkinatutkimus määrittääkseen, mikä on paras käytettävissä oleva tekniikka tunnistettujen tarpeiden tyydyttämiseen. Yhteistuotantolaitoksen pitäisi täyttää ainakin tehokkuutta ja primaarienergian säästämistä koskevat yhteistuotantodirektiivin vaatimukset, ja sen valinnan pitäisi perustua tavoitteeseen tyydyttää kohteen lämmön- ja 7 Tunnustettuja laitoksia ovat muun muassa asianmukaiset testauslaitokset, joilla on tarvittavaa asiantuntemusta tai jotka on valtuutettu suorittamaan kyseinen päästötesti. 5/9
sähköntarve suurimmaksi osaksi ellei kokonaan. Tehtäessä päätöstä yhteistuotannon valitsemisesta on tärkeää ottaa huomioon taloudellisesti perusteltu lämmöntarve ja sähkön kysyntä. Hankintaviranomaisen pitäisi tarkastella, onko yhteistuotanto perusteltavissa riittävällä lämmöntarpeella, ja analysoida muiden vaihtoehtojen, kuten verkkosähkön hyötyjä ja haittoja ennen yhteistuotannon valitsemista. 2. Kun primaarienergian säästöt vastaavat peruskriteerejä, hankintaviranomaisen on varmistettava, että yhteistuotantolaitoksen toimintaolot vastaavat niitä, joita toimittaja on käyttänyt primaarienergian säästöjä laskiessaan. Siksi on tärkeää varmistaa, että toimittaja toimittaa tarkat tiedot toimintaoloista sekä primaarienergian säästöjen laskennassa käytetystä tehokkaalla yhteistuotannolla tuotetun sähkön määrästä. Primaarienergian säästöjä koskevassa laskelmassa pitäisi käyttää komission päätöksen 2008/952/EY mukaisia täytäntöönpano-ohjeita sähkön laskentaa varten 8. 3. Yhteistuotantolaitoksen hyötyjen maksimoimiseksi hankintaviranomaisen pitäisi huolehtia asianmukaisten energiatehokkuutta lisäävien toimenpiteiden, kuten lämmöneristyksen, toteuttamisesta. 4. Myöntämisperusteet: Julkisia hankintoja tekevien viranomaisten on ilmoitettava hankintailmoituksessa ja tarjouskilpailuasiakirjoissa, kuinka monta lisäpistettä kunkin myöntämisperusteen perusteella myönnetään. Kaikkien ympäristöön liittyvien myöntämisperusteiden perusteella myönnettävien pisteiden olisi vastattava ainakin 10:tä 15:ttä prosenttia kaikista pisteistä. 5. Hankintaviranomaisen on varmistettava, että yhteistuotantolaitos täyttää EU:n lainsäädännön tai kansallisen lainsäädännön vaatimukset ilmaan vapautuvista päästöistä. EU:n lainsäädäntöön, jota yhteistuotantolaitokseen saatetaan soveltaa suoraan sen koosta ja tyypistä riippuen, kuuluvat muun muassa direktiivi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi, direktiivi tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta sekä direktiivi jätteiden polttamisesta. Tilanteen ja sijainnin mukaan saatetaan kuitenkin soveltaa myös muuta lainsäädäntöä tai muita direktiivejä. 6. Hankintaviranomaisen pitäisi varmistaa, että yhteistuotantolaitoksen meluvaikutukset otetaan tarvittaessa huomioon ja että paikalliset vaatimukset täyttyvät. 7. Hyväksyttäviä todisteita ovat muun muassa testiraportit sekä tekniset raportit, asiakirjat tai eritelmät. 4. Kustannusnäkökohdat Alkuinvestointi yhteistuotantoon voi olla huomattava, ja voi kulua monta vuotta, ennen kuin investointi maksaa itsensä takaisin. Siksi tuotetun sähkön ja lämmön käytöstä johtuvasta tehokkuuden kasvusta saatavien kustannussäästöjen maksimointi edellyttää sitä, että yhteistuotantolaitoksen toteuttamiskelpoisuutta arvioidaan tarkkaan. Kun yhteistuotannon kustannuksia verrataan vaihtoehtoiseen teknologiaan, on tärkeää ottaa huomioon yhteistuotannon ja muiden vaihtoehtojen kaikki elinkaarikustannukset. Niitä ovat paitsi investointikustannukset myös käyttö- ja huoltokustannukset sekä käytöstä poistamisen/loppukäsittelyn kustannukset. Yhteistuotantolaitoksen taloudellinen kannattavuus riippuu lämmön ja sähkön kysynnästä. Nämä kaksi tekijää on arvioitava oikein tarkasteltaessa yhteistuotantojärjestelmän toteuttamiskelpoisuutta, jotta laitoksesta tulee sopivan kokoinen ja siten pitkällä aikavälillä kannattava. Laitoksen väärä koko esimerkiksi se, ettei kaikkea lämpöä käytetä heikentää yhteistuotantojärjestelmän kannattavuutta. 8 Komission päätös yksityiskohtaisista ohjeista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY liitteen II täytäntöönpanoa ja soveltamista varten. 6/9
Yhteistuotantolaitoksen suurin käyttökustannuserä muodostuu polttoainekuluista. Siksi polttoaineen, kuten yhteistuotannossa pääasiallisesti polttoaineena käytetyn kaasun hinta vaikuttaa suuresti laitoksen kustannussäästöihin pitkällä aikavälillä. Tällä on suuri merkitys tehtäessä sopimusta polttoainetoimituksista, ja kustannusten tulevaa kasvua on tarkasteltava huolella, jotta yhteistuotantolaitos pysyisi pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavana. Myös huoltokustannukset voivat olla tärkeä kustannuserä. Ne riippuvat laitoksen koosta ja tyypistä. Ne on tärkeää ottaa huomioon, koska yhteistuotantolaitosta on huollettava toimittajan ohjeiden mukaisesti, jotta sen tehokkuus säilyy. Ellei laitos toimi optimaalisesti, tämä vaikuttaa muihin hyötyihin, kuten primaarienergian säästämiseen. Säästöjen maksimoimiseksi suhteessa alkuvaiheen pääomasijoitukseen käyttöajan (ja täydellä teholla käyttämistä vastaavan käyttöajan) pitäisi olla mahdollisimman pitkä. Siksi oikean koon valitseminen on tärkeää 9. Laitoksen joutokäynti pienentää mahdollisia säästöjä. Tehokkaan huollon avulla minimoidaan myös seisonta-aika. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa on useita yhteistuotantolaitoksia, joilla on saavutettu huomattavia kustannussäästöjä. Niitä on kaiken kokoisia, ja niitä käytetään hyvin monenlaisissa rakennuksissa. Taulukko 1: Yhteenveto yhteistuotantolaitoksista ja kustannussäästöistä 10 Nimi Yorkin yliopisto Lontoo, Enfieldin kaupunginosa Freeman Hospital -sairaala, Newcastle Southamptonin kaupunginvaltuusto Kampuksen rakennukset Southburyn vapaaajankeskus Akuuttipalveluja tarjoava yksikkö Monet suuret julkiset rakennukset ja liikerakennukset yhteisöluokka Kohde/käyttötarkoitus Asennusajankohta Moottorin koko 1995 1 030 kw e :n moottori 2002 80 kw e :n mikroturbiini 1997 Kaksi 1,35 MW e :n kipinäsytytysmoottoria 1998 5,7 MW e :n moottori Säästöt vuodessa 11 187 500 4 Aika, jossa investointi maksaa itsensä takaisin (vuosina) 15 000 6 (arvio) (arvio) 337 500 312 500 11 000 tonnia hiilidioksidia 9 Combined Heat and Power for Buildings: Selecting, installing and operating CHP in buildings a guide for building service engineers. (Sähkön ja lämmön yhteistuotannon käyttö rakennuksissa: yhteistuotantoyksikön valitseminen ja asentaminen rakennuksiin ja käyttö rakennuksissa opas rakennusinsinööreille) (http://files.harc.edu/sites/gulfcoastchp/projectdevelopment/ukgoodpracticeguide.pdf). 10 http://www.lboro.ac.uk/service/estates/pages/downloads/gpg388.pdf. 11 Säästöt on muunnettu punnista euroiksi käyttäen valuuttakurssia 1,25 = 1. 7/9
Lisäksi COGEN on toimittanut tietoja muutamista pienemmistä hankkeista. Nekin kertovat mahdollisista säästöistä sekä siitä, missä ajassa investointi maksaa itsensä takaisin 12. Nimi Vlagtwedde (Alankomaat) Kohde/käyttötarkoitus Asuin- ja työskentelytilat Asennu s- ajankoh ta Moottorin koko Säästöt vuodessa 13 2008 5,5 kwe 3 700 :n kustannussäästöt Aika, jossa investointi maksaa itsensä takaisin (vuosina) Investointi maksaa itsensä takaisin 4 vuodessa. Schipholin lentokenttä Ibis Hotel 2007 130 kwe 75 000 :n kustannussäästöt Investointi maksaa itsensä takaisin alle 3 vuodessa. 5. Keskeiset EU:n säädökset ja tietolähteet 5.1. EU:n lainsäädäntö Direktiivi 2004/8/EY hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 92/42/ETY muuttamisesta http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2004:052:0050:0060:fi:pdf Päätös 2007/74/EY, tehty 21. joulukuuta 2006, sähkön ja lämmön erillisen tuotannon yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY soveltamiseksi http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2007:032:0183:0188:fi:pdf Komission päätös (2008/952/EY), tehty 19. marraskuuta 2008, yksityiskohtaisista ohjeista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY liitteen II täytäntöönpanoa ja soveltamista varten http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2008:338:0055:0061:fi:pdf Direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2010:153:0013:0035:fi:pdf Direktiivi 2003/54/EY sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2003:176:0037:0055:fi:pdf 12 13 http://www.miniwkk.info/referenties/. Säästöt on muunnettu punnista euroiksi käyttäen valuuttakurssia 1,25 = 1. 8/9
Direktiivi 2009/72/EY sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2009:211:0055:0093:fi:pdf Direktiivi 2009/28/EY uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2009:140:0016:0062:fi:pdf Direktiivi 2008/1/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (kodifioitu toisinto) http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2008:024:0008:0029:fi:pdf Direktiivi 67/548/ETY vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=celex:31967l0548:fi:html Asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (CLP-asetus) http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2008:353:0001:1355:fi:pdf Direktiivi 2006/32/EY energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2006:114:0064:0064:fi:pdf Päätöslauselma komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle yhteisön strategiasta yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon edistämiseksi ja sen kehittämisen esteiden poistamiseksi (KOM(97) 514 C4-0596/97) http://www.europarl.europa.eu/pv2/pv2?prg=caldoc&tpv=def&file=980515&t XTLST=1&POS=1&LASTCHAP=7&SDOCTA=7&Type_Doc=FIRST&LANGUE=FI Komission tiedonanto Eurooppa-neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Energiapolitiikka Euroopalle (KOM(2007) 1) http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2007:0001:fin:fi:pdf Direktiivi 2009/125/EY energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2009:285:0010:0035:fi:pdf 5.2. Ympäristömerkit ja muut kriteerien lähteet Blue Angel pienet kaasulla toimivat sähkön ja lämmön yhteistuotantomoduulit RAL-UZ 108 http://www.blauer-engel.de/englisch/vergabe/download_uz_e/e-uz-108.pdf Blue Angel pienet nestemäisellä polttoaineella toimivat sähkön ja lämmön yhteistuotantomoduulit RAL-UZ 109 http://www.blauer-engel.de/englisch/vergabe/download_uz_e/e-uz-108.pdf Yhdistyneen kuningaskunnan CHPQA-ohjelma http://www.chpqa.com/ 9/9