Oma suku ja kotiseutu Kaupunki- ja maalaiselämää Mahdollisesti vierailu Turkansaaressa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa



Samankaltaiset tiedostot
Historia ja yhteiskuntaoppi

Historia ja yhteiskuntaoppi

Historia /vuosiluokat 5-9

Historia ja yhteiskuntaoppi

Historia. Luokat LUOKKA. Tavoitteet. Oppilas oppii

Historia. Aihekokonaisuudet

ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS

7.13 Historia. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

HISTORIA LUOKAT 5-6

Pakolliset kurssit. ,KPLQHQ\PSlULVW MDNXOWWXXUL+,

5.14 Historia. Opetuksen tavoitteet

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.

HISTORIA. Vuosiluokat 5 ja 6 Historian tavoitteet ja sisällöt. Arviointi. v l. Tavoite Sisällöt Sisältöjen tarkennus Laajaalainen.

7.13. Historia. HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri. pakollinen

5.14 HISTORIA OPETUKSEN TAVOITTEET

HISTORIA VUOSILUOKAT 5-6

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8

MAAILMAN- KULTTUURIN SYNTY

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika ( ) Venäjän vallan aika ( ) Itsenäinen Suomi (1917 )

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden

5.13 Historia. Opetuksen tavoitteet

Aikuisten perusopetus

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

Historia. Opetuksen tavoitteet

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

6.11 Historia. Opetuksen tavoitteet

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

5.12 Elämänkatsomustieto

OPS Mats Minnhagen (kuvitus)

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Pakolliset kurssit 1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI01) Tavoitteet Keskeiset sisällöt 2. Kansainväliset suhteet (HI02)

LUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019

Miltä maailma näyttää?

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

Koululaisten oma yhteiskunta

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

HISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko Väisänen

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

OULUN VUOSISADAT

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tuotenro LUKIO/ Tuote Veroton_hinta Uusi alv % Uusi hinta Historia 5 Ruotsin itämaasta Suomeksi Digikirja (48 kk, LOPS 2016) 18,31

Eurooppalaisen sivilisaation synty antiikin Kreikan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri antiikin heijastuminen tähän päivään

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

Yhdysvaltain vallankumous

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

LUKIO Tilauslista ja hinnasto 2018

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi?

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

LIITE 2: Kyselylomake

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA L1-L3

Schulcurriculum Ethik

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

HYOL ry:n ehdotus lukion opetussuunnitelman perusteita varten

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja

Näin elettiin sata vuotta sitten -

Neljäntenä asiakohtana olivat sääolosuhteet ja rutot, jotka hidastivat kehitystä erityisesti mustan surman aikana (0,5p).

Simon lukio Aikuisten lukiokoulutus

KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa

Transkriptio:

Vuosiluokka 5 Sisältötavoitteet Yleinen Suomen Oulun seudun Omat juuret ja llinen tieto oman perheen tai kotiseudun muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen Esillinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen ihmisten elämään Eurooppalaisen sivilisaation synty antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri antiikin heijastuminen tähän päivään Mitä on? Historian lähteet? Historian aputieteet: arkeologia Ihmisen synty Aika ennen kirjoitustaitoa Kaksoisvirtainmaa Egypti maanviljelyn keksiminen, kaupunkien ja valtioiden synty Sivistys, kirjoitustaito Kaupunkivaltiot Ilias ja Odysseia Ateena ja demokratia Persialaissodat Peloponnesolaissota Aleksanteri Suuri Rooma antiikin suurvalta Kansainvaellukset Uskonnot, tieteet, taiteet, urheilu Oma suku ja kotiseutu Kaupunki- ja maalaiselämää Mahdollisesti vierailu Turkansaaressa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseossa Suomen asuttaminen Elämää ja kauppaa muinaisaikoina Pyyntikulttuurista maanviljelykseen Asutuksen leviäminen Suomessa Purjelaivat, tervanpoltto Elämää jollakin vuosikymmenellä, esim. 1930-luvulla Kivikautiset löydöt Mahdollinen vierailu Kierikkikeskuksee n Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Vertailu menneen ajan samanikäisen nuoren elämään. Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä koulussa, kotona, ajankäytössä. Millaisia ongelmia sen ajan nuoren piti ennen voittaa, entä nyt?

Keskiaika uskontojen ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema Suomen liittäminen osaksi Ruotsia Kuninkaiden ja paavien Eurooppa Islamilainen maailma Suomi liitetään Ruotsiin Suomi osana Ruotsia Viikingit Kristinuskon tulo Suomeen ja sen Ristiretket Katolinen kirkko ja koulu Kirkko ja koulu Säädyt Oikeusjärjestelmä Oulu keskiajalla Millainen erottava ja yhdistävä tekijä uskonto on ollut ja on? Vuosiluokka 6 Syvennetään jo aikaisemmin opittua. Tavoitteena on syventää n ymmärtämistä lähiympäristöä laajempiin llisiin kokonaisuuksiin. Muutoksen ja jatkuvuuden tunnistaminen eri kulttuureissa ja eri aikakausina nousee esille. Lisäksi on tavoitteena oppia etsimään syitä keskeisille n tapahtumille. Oppilas kykenee erottamaan entistä paremmin toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. Hän ymmärtää myös, että n tapahtumia voidaan tulkita eri tavoilla. Tavoittelemisen arvoisena pidetään kykyä eläytyä menneen ajan ihmisten elämään. Sisältötavoitteet Yleinen Suomen Oulun seudun Aihekokonaisuus Uuden ajan murros löytöretket yritys Pohjolan elämää Oulussa Ihminen ja teknologia eurooppalaisen ihmisen renessanssi yhdistämiseksi Millä tavalla uusi maailmankuvan ja arvojen tähtitiede uskonpuhdistus tieteellinen muutokset keskiajan ja perinteiset käsitykset Mikael Agricola ja ajattelutapa ja uuden ajan taitteessa: murtuvat suomen kieli keksinnöt muuttivat renessanssi taiteessa, uskonpuhdistus ihmisten arkipäivää? reformaatio uskonnossa, keksinnöt Miten 1500 1600 maailmankuvan luvun keksinnöt ovat avartuminen tieteessä rinnastettavissa nykypäivän keksintöihin? Suomi Ruotsin valtakunnan Kustaa Vaasa tervan poltto Oulun osana suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina suomalaisen kulttuurin muotoutuminen Ruotsin suurvalta-aika Pietari Brahen toiminta Suomessa Kalevala ympäristössä elämää terva-ajan Oulussa laivanrakennus Oulussa Oulu kauppapaikkana Oulusta kaupunki

Vapauden aate voittaa alaa Ranskan suuren vallankumouksen vuosi 1789 kenraali Korsikasta ihmisoikeuksien julistus tasavalta Oulu 1700-luvun lopussa Oulu ulkopuolisen silmin vuonna 1799: Acerbi Millainen on nykyinen YK:n ihmisoikeuksien julistus? Missä päin maailmaa se toteutuu, missä ei? Lisäksi 6. luokalla toteutetaan yksi seuraavista teemoista, jonka tä tarkastellaan esilliselta ajalta 1800-luvulle saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri b) kaupankäynnin c) kulttuurin d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden e) väestössä tapahtuneet muutokset. Vuosiluokka 7 Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman an 1800- ja 1900-luvulla. Tavoitteena on syventää ja laajentaa oppilaan sekä n sisältöjen että rakenteiden oppimista. Historiallisen tiedon hankkiminen ja erilaisten lähteiden käyttäminen ja vertailu ja niiden pohjalta johtopäätösten tekeminen korostuvat. Oppilas osaa yhä paremmin selittää llisten tapahtumien syy- ja seuraussuhteita, luomaan omia perusteltuja käsityksiään ja arvioimaan niitä. Sisältötavoitteet Yleinen Suomen Oulun seudun Elämää 1800-luvulla ja Napoleonin aika ja kansallisuusaate ja Oulu Suomen kansallisuusaate merkitys Euroopassa suomalaiset sodassa. Elämää 1800-luvun kansallisuusaatteen merkkimiehet. Säätyyhteiskunta. kansalliset Suomessa herättäjät ja 1800-luvun alun keskeiset Euroopassa, erityisesti Suomen sota. Syyt ja Oulu. valtiolliset muutokset ja Saksassa ja Itävalta- seuraukset. Oulun palot ja kansallisuusaatteen Unkarissa Euroopassa konservatismi ja kaupunkina kulttuuri kansallisuusaatteen liberalismi heijastajana Suomessa Teollinen vallankumous teollistuva Englanti metsäteollisuuden synty tervasta teollistuminen ja sen teollistumisen ja Suomessa puunjalostuksee ihmisten yhteiskunnalliset sekä n Oulussa elämään seuraukset 1800-luvulla yhteiskuntaan kaupungistuminen työväestö ja sosialismi muuttoliike ja kaupungistuminen Aihekokonaisuus Nykypäivän nationalistisia ilmiöitä Suomessa ja muualla maailmassa. Vertailu 1800-lukuun. Teknologia ja ihminen keksintöjen vaikutus ihmisen hyvinvointiin eri aikoina (esim. saippua, auto, rokotteet)

Murrosten aika Suomessa sääty-yhteiskunnan mureneminen Suomen venäläistäminen ja sen vastustus Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen imperialismi ja sen Euroopan suurvalloille ja siirtomaille ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset romantiikka ja realismi Euroopasta Pohjoismaihin ja Suomeen Euroopan, Aasian ja Amerikan valtioiden 1800-luvulla imperialismin syyt ja seuraukset Aasiassa Euroopan valtioiden ristiriidat ensimmäisen maailmansodan suraukset, Kansainliitto Venäjä 1900-luvun alussa, vallankumoukset ja niiden seuraukset väestörakenteen, maalaisväestön elämän murros, siirtolaisuus kansallisen identiteetin kehittyminen: kielikysymys, koululaitos, oma raha suomenkielinen lehdistö ja oma sotaväki sortokaudet: syyt ja seuraukset eduskuntauudistus 1906 imperialismin Suomeen: Krimin sota, Venäjän Japanin sota. kulttuurimurros Oulussa; koululaitoksen, Sara Wacklin oululaisia mielialoja ja toimintaa sortokausien aikana Ihmisenä kasvaminen ja Suomen kansalaisen vaikutusmahdollisuudet eri aikoina, kotikunnassa ja valtakunnan politiikassa Oolannin sota imperialismin toteuttamisen mahdollisuudet eri maanosissa. kulttuurierot Lisäksi 7. luokalla toteutetaan yksi seuraavista teemoista, jonka tä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen b) kulttuurin c) tasa-arvoisuuden d) teknologian, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden e) Yhdysvaltojen tai Venäjän. Vuosiluokka 8

Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman an 1900- ja 2000-luvulla. Oppilas oppii selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia ja pyrkii tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointiin llista muutosta koskevien tietojensa perusteella. Kyky sijoittaa n tapahtumat kronologiseen järjestykseen syvenee, ja oppilas pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Sisältötavoitteet Yleinen Suomen Oulun seudun Suomen suomalainen yhteiskunta kansalaissota itsenäistyminen ja vuosisadan vaihteessa: Oulussa: sisällissota kansakunnan kahtiajako tapahtumat ja itsenäisyysjulistus ja sen seuraukset (Raatin tunnustaminen vankileiri) kansalaissota ja sen yhteiskunnalliset seuraukset, hallitusmuoto poliittiset suhteet Laman ja totalitarismin aika maailmantalouden romahtaminen ja sen Eurooppaan elämää demokratioissa ja diktatuureissa Toisen maailmansodan aika toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen Weimarin tasavallan heikkous: syyt ja seuraukset Euroopassa USA:n talous ja pörssiromahdus ja sen taloudelliset ja poliittiset seuraukset demokratian kriisi Baltian maissa Euroopan merkittävimmät diktatuurit: Neuvostoliitto, Italia ja Saksa, syyt ja seuraukset poliittisen diplomatian heikkous vuosina 1935-39, sodan taustatekijät sodan keskeiset tapahtumat ja Saksan ja Japanin tappio. totaalinen sota, keskitysleirit atomiase sodan poliittiset seuraukset, YK:n perustaminen, tehtävät ja merkitys. naapurivaltioihin talouden nousu ja romahdus suomessa 1920-luvulla tekniikan ja teollisuuden suomessa 1930- luvulla demokratian vakiintuminen suomessa: puolueolot ja poliittiset ääri-ilmiöt (Lapuan liike) kansallinen eheytyminen Suomessa: uusia lakeja, punamultahallitus, urheilumenestys talvisotaan johtanut ; Suomi suurvaltojen välissä talvisota, välirauhan aika, jatkosota Moskovan rauha v. 1944 ja rauhanehtojen täyttäminen Suomen uusi ulkopolitiikka: suhteet Neuvostoliittoon, kotirintama sotien aikana: säännöstely, evakuoinnit Oulun teollistuminen ja kasvu maailmansotien välisenä aikana Oulu sodassa: pommitukset, saksalaiset Oulussa, Lapin sota ja Oulu Aihekokonaisuus, ihmisenä kasvaminen vähemmistöjen asema kriisien aikana (esim. kansalaissota ja 1990-luvun kriisit, vertailu) Ihmisenä kasvaminen Euroopan uudet valtiot ja niissä demokratian voitot ja tappiot., ihmisenä kasvaminen, ihminen ja teknologia lapset sodan jaloissa kansalaissodassa ja I ja II maailmansodassa rauhanliikkeen vaiheet YK:n

perustamiseen saakka Suomi 1950-luvulta nykypäivään elinkeinorakenteen muutos ja sen ihmisten elämään suomalaisen hyvinvointiyhteisku nnan rakentaminen Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun kylmä sota maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat. suurvallat ja poliittisten järjestelmien vastakkaisuus sodan jälkeen kylmän sodan syyt ja Saksan kahtiajako ja uudelleen yhdistyminen asevarustelusta aseiden riisuntaan Neuvostoliiton hajoaminen ja sen seuraukset Afrikan valtioiden itsenäistyminen ja poliittinen Aasian johtavien valtioiden sotakorvausten maksaminen: teollisuuden monipuolinen kansallisen identiteetin löytäminen: säännöstely päättyy, Helsingin olympialaiset Paasikiven Kekkosen ajan poliittinen : puolueiden valtakamppailu, suhteet itään ja länteen, puolueettomuus ja rooli YK:ssa kaupungistuminen, elinkeinorakenteen muuttuminen, teknologian läpimurto yhteiskunnallisen ja poliittisen ilmapiirin muutos: naispresidentti, Neuvostoliiton hajoaminen, jäsenyys EU:ssa Suomi suurvaltasuhteiden kehittäjänä Suomi ja kolmas maailma, apu, pakolaiset Oulusta merkittävä yliopisto-, teollisuus-, ja teknologiakeskus Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja vanhemmat ja isovanhemmat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunn an rakentajina ja tiedon välittäjinä nuorille., viestintä ja mediataito joukkoviestimet maiden poliittisen ja yhteiskunnallisen tilanteen esittäjinä ja kuvaajina (mediavertailua)

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa länsimaisen kulutusyhteiskunna n synty ja sen ihmisten elämään ja ympäristöön tiedonvälityksen poliittinen ja yhteiskunnallinen teollistuneiden länsimaiden ja kolmannen maailman erilaisuus muutos maatalousyhteisöstä jälkiteolliseen kulutusyhteiskuntaan maailman kulttuurien yhdenmukaistuminen ja kansallinen perinne: tiedonvälityksen ja median merkityksen muuttuminen ympäristöarvojen korostuminen: valtioiden ja green peacen toiminta erilaisten arvomaailmojen kohtaaminen: uskonnolliset ja muut ääriliikkeet ihmiskunnan yhteiset oikeudet ja velvollisuudet : kansainväliset järjestöt ja valtioiden merkitys Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, viestintä ja mediataito ympäristöarvot n eri aikoina sanomalehtien muuttuminen 1900- luvulla, Kaleva-lehti Lisäksi 8. luokalla toteutetaan yksi seuraavista teemoista, jonka tä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen kulttuurin tasa-arvoisuuden teknologian esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden Yhdysvaltojen tai Venäjän.