,&_,_, :31 Oulun UFOpäivät

ei»., 1.,.,...,... Neljä kertaa vuodesaa ilmestyyi jäsenlehti Jul kai sija Interplanetistit ry - Interplanetisterna rf Päätoimittaja Aili Nurmiaho Toimitussihteeri P. Teerikorpi Kirjoitusten laina&ainen sallittu lähde mainiten Tietoja julkaiaijayhdistykaestäa Yhdiatykaen tarkoituksena on tutkia ja Tilittää "lentätiä lautasia" koskevia tietoja. Puheenjohta ja Tapani Kuningas Vuotuinen jäsenmaksu 10 ak Yhdistyksen postiosoite: poatilokero 10101 Helsinki 10 Postisiirtotili 129 200 Luettelo pa.ikalliskerhoista. takakannen sisäsivulla,&_,_, :31 Oulun UFOpäivät Oulun ufopäivät olivat jo kolmas kerta, kun tapasimme nai ssä asioissa, JOissa jonki vieraan, tuntemattoman tekijän osuus on yhtä lailla hiivanokare kuin särö, ufokysymys näyttää paisuvan {'siinä hiiva), Siltä kuitenkin on vaikea saada otetta; ajattelumme saa säröjä. Oulun Ufotutkimusseura ry. on tehnyt maamme oloihin ve rrattuna uudisrai aajan tehtäv än, sen tutkimukset ynnä julkaisut ovat yhä eneaelässä määrin lyöneet leimansa Suomessa käytävään ufojen luonnetta selvittelevään keskusteluun. Jo tämän pohjalta on vähintäin ymmärrettävää, että tämän kertaiset. ufopäivät saiyat maaper änsä Oulusta. Päivien järjestäminen jo epäilemättä vaati innok sta työskentelyä, ja tämä Sinänsä kaikki kävi ilmi siitä miellyttävästä ympäristöst, minkä päivi n järjes äj ät olivat luoneet ajatellen nimenomaan etelämm ästä tulijoita. Muistakaamme Syö tettä, ensimm äist ä etappia tai sitä keskust elua, mikä käytiin esitelminä tai muuna keskustelun& sisätiloissa, varsinaisella esitelmäpaikalla Opettajain valmistuslaitoksella. Oulun päivien runko koostui ehkä kolmenlaisesta aineksesta: materiaalisista näytöistä, joist Ahti Ka rivierellä oli sana hallussaan, ufojen ympärillä käydystä korokekestelusta, missä mm. kontaktihenkilöt sanoivat sanottavansa, sekä.joel Rehnströmin mie lenkiintoisesta ja kokoavasta yleisesityksestä. Lämmin kädenpuristus päivien järjestäjille vielä kerran näin VIMANAn lehdillä, mitk ä kahisevat taas ufoasial}.. Raimo Heiskanen 1

UFOJEN JALJILLA Tapani Kuningas, Kirjayhtymä, Helsinki 19 71, ss.263 "Ufoja Suomen taivaalla", tuo viime syksyn anti sai tänä syksynä ikii'än kuin jatkoa osakseen. "Ufojen jäljillä" antaa nyt lisäväriä ufoista käytävään ilmeikkääseen keskusteluun. Tapani Kuninkaan kokoava ynnä esittelevä lähestymistapa uppoutuu "Ufojen jäljillä" tarkastelemaan tuntemattomien lentävien esineitten ongelma-aluetta maailmanlaajuisena ongelmana, olletikin kun on kysymys tämän ilmiöryhmän kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä. Mitä_ ufot ilmiönä itse asiassa käsittävät? Mitä uforaportttien intensiivinen tutkiminen voi tuoda tullessaan? Mitä uusia ulottuvuuksia maailmankuvaamme voi saada ufojen liepeillä, jne? Ihmisten mielissä vil see mitä erilaisimpia kysymyksiä, samma aton tiedonjano hakee yhä kaukaisempia lähteitä ja virtoja1 kunnes lopulta joku saattaa kysyä itseltään epävarmana kaiken tämän keskellä ' entä sitten" tai "mitä tämä kaikki itse asiassa merkitsee" tai lopulta "onko todella niin, että mistä ei voi puhua, täytyy vaieta"? "Ufojen jäljillä" teos on valokiilana näihin ufoilmiötä kartoittaviin kysymyksiin. Toisaalta kuitenkin Tapa. ni Kuningas. antaa tekstilleen pontta huomauttaessaa.n: "Sen (ufoilmiön käsitteenä) todellinen sisä tö on jäänyt varsin hämäräksic kukin käsittää.sen omalla tavallaan. Nykyisin ufo - tuo uusi fantastinen oivallus - tuntuukin olevan jonkinlainen yleisnimi kaikelle tuntemattomalle ja salaperäiselle." Epäilemättä näin on a-sianlaita, mutta onko löydettävissä mitään katetta tai perustetta vallitsevalle ilmeisen sekavalle tilanteelle? Tietenkin on tulkinnanvaraista, sisältääkö "Ufojen jäljillä" selkeäsanaisesti mitään sellaista, mikä auttaa meitä etsimään neulaa heinäsuovasta eli lopulta löytä.mä.ä.n osviittoja uforaporttien selittämiseksi jo tunnetuiksi tai vielä t u n t e m a t t 0 - m i k s i ilmiöiksi (tai pikemmini{in onko uforaporteissa havaittavissa sellaisia piirteitä, joita ei voida ymmärtää olettamatta jotakin -toistaiseksi - perin vierasta}. Joka tapauksess asetetun ongelman kärkeä valottaa (nähdäkseni) mm. seuraava kirjan kohta ( s:3 ): "Eräät ufotutkijat ovat päätyneet siihen ajatukseen, että nuo salaperäiset olennot, humanoidit, ilmentävät itseään aina silminnäkijän käsityskyvyn ja vallitsevan kulttuurin sallimissa rajoissa. Tämän mukaan ufoilrniöiden ulkonainen olemus on jossain määrin sidottu vallitsevaan inhimilliseen kulttuuriin: kun ihmiskunnan tekninen kehitys edistyy, myös ufot muuttavat muotoaan. Niinpä on luonnollista, että vuonna 189 7 humanoidit kulkivat ilmalaivoissa, koska inhimillinen teknologia oli tuolloin juuri saavuttamassa ko. tason. Humanoidit esiintyivät tarkoituksellisesti siten, että " Kieltämättä paljonpuhuvaa tekstiä, vedenjakajan rakentamista kun on vedestä puute kesi(ustelun kirvoi t tamiseksi. Tässä tulee mieleen myös v.däniken, jonka sanoja puhallan tässä vapaasti omien siipieni höyheniin: "Vieraat astronautit eivät suinkaan muistuta meitä, vaan me muistutamme vieraita astronautteja, mikä ei ole lainkaan sama asia." Teoksen lopussa otsikoitu osa "Mitä -Mistä -Miksi" Wilbert Smithin suulla valaa öljyä sytyttämäämme liekkiin, herättämäämme kysymykseen: "Eräs kaikkein tärkeimmistä asioista, joka minun täytyi käsittää oli, ettemme ole yksin. Ihmisrotu ihmisen muodossa ulottuu läpi maailmankaikkeuden ja on uskomattoman va1ilia. Nykyinen kulttuuri täällä maapallolla on vai yksi monista, jotka ovat tulleet ja menneet. M u u - a 1 t a t u l l e e t i h m i s e t o v a t m o n i a. k e r t o j a a s u t t a n e e t t ä - m ä n p l a. n e e t a. n j a. n y k y i s e t 2 3

r o t u m m e o v a t n ä i d e n t e n v e r i v e 1 j i ä " i h m i s - Tämä ahdas esitykseni on vain vaiottanut joitakin keskeisiä kohtia, mitkä - käsittääkseni on vangittava ajatuksen verkkoon, jotta saisi foraporttien vyyhdestä edes joitakin solmuja avatuksi. En ikävä I{yllä ole puuttunut mitenkään yksityisiin ufotapauksiin saati sitten suoranaisiin ilmiöryhmiin (millaisesta esim. Kuusamon tapauksissa oli ilmeisesti kysymys). Näet nojrtuolifilosofi. ei voi muuta kuin kiikkua, toiset esittävät tutkimustuloksia yms. ja nämä tulokset antavat keinulle vauhtia ja saavat tuon filosofin pään pyörälle niin monista uusista asioista. Vaikkei Tapani Kuninkaan teos pyrikään olemaan mikään systemaattisen tutkimuksen tuote, odotamme innokkaasti hedelmöittävää keskustelua "ufojen jäljistä" niin, että jotakin oppisim, niin että usko ja tieto ei sammuttaisi toinen toistaan ja niin, että löyt äisimme yhteisen m a j a k a n, mist ä tarkastelisimme asioita sumussa päivällä, swnussa yöllä tai kirkkaassa auringonpaisteessa. Raimo Heiskanen TRI JAMES E. MCDO NALD KUOLLUT (FSR 3/1971; suom. P. T.) Kesäkuun 21 päivänä saimma tyrmistykseksemme tiedon tri James E. McDonaldin kuolemasta. Uutinen saapui lukijaimme meille lähettämien sanomalehtileikkeid.en välityksellä. Tämän 51-vuotiaan Arizonan yliopiston professorin ruumis löydettiin sunnuntaina kesäkuun 13 päivänä Ari onassa Tu csonin pohjqispuol,lla sijaitsevalta autiomaalta. Piman piirikunnan sheriffin anulaiset s noiv t, ett hä.n oli.. l eis sti tehnyt itsemurhanf ha O I haavoit unut paahan, Ja ruumiin viereltä löytyi kirjelappu. Ja 38-revolveri. Tri :UcDon. ld työskenteli Arizonan yliopiston meteorologian laitoksella vanhempana fyysikkona erikoisalueenaan pilvien tutkimus. Häntä arvost tiin pilvien fysiik aa sekä säätilan säätelyä koskeneiden tutkimustensa JOhdosta. Yhdysvalloissa hänet tunnettiin laajalti ufoja ja yliäänennopeudella kulkevaa kuljetus konetta koskenaista kiistanalaisista mielipiteistään. Meidän alallamme tri McDonald-herätti ensimmäisen kerran hu omiota julkaistessaan löytämänsä Robertsonin komitean vuodelta 1953 peräisin olleen alkuperäisen uforaportin neljännen "ufojen romuttamis"-suosituksen, joka oli jätetty pois julkistetusta "puhdistetusta" versiosta. Heinäkuussa 1968 hän esitelmöi Edustajainhuoneen tiede- ja astronautiikkakomitean läsnäollessa pidetyssä ufosymposiumissa ja joulukuussa 1969 hän puhui tiedejärjestön The American Association for the Advan cement of Science ufoja käsitelleessä kokouksessa. James McDonald ei koskaan pel ännyt mielipiteidensä julkistamista, hän suhtautui hyvin kriittisesti moniin Proje ct Blue Book'' in huomattavia ufohavaintoja koskeneisiin johtopäätöksiin, ja suurelta osin oli hänen ansiotaan, että tuo surullisen kuuluisa. Condonin k mitean jäsenen Mr. Robert Low'n Coloradon yliopistolle lähettämä "petkutusmuistio" joutui julkisuut n. Me olimme erityisen kiitollisia tri McDonaldille iänen arvokkaasta tutkimustyöstään, joka koski rä;tä tärkeätä englantilaista tapausta - Lakenheath/B twaters' in tutka -näköhavainnot vuodelta 1957. Häten raporttinsa tästä tapauksesta julkaistiin FSR ssa vuoden 1970 maalia/huhtikuun numerossa. Tri McDonald oli vaikuttava "huutavan ääni ko vessa", hänen ääntään tullaan syvästi kaipaamaan. Charles '@well 4 6

USKOMUKS IA JA TEOR IO ITA "Uskomuksi a ja teorioita mi elikuvitusta ja unta ja kuvite lmaa, tuskaiset ihmiss ielut yrittäessään etsiä pientä äärettömyyttänsä kuvitte l evat tavoittavansa tähd en taivaa lta. Teorioiden metsikössä jokainen ihminen kipuaa omaa puutansa. Hän hallitsee omaa oksaansa ja sättii satakieltä. Häi ri int nättömin ä ja levo l lisina tosiasioiden suorat viivat piirtyvät tai vaanrannal le. Uutta yö laskeutuu näyttämö lle ja ihmiset asettuvat levo lle. Tässä yöss ään he viipyvät, tunn istamattornina omassa suhte ellis essa universumiss aan. Taivaasta laskeutuva käsi koskettaa heidän untansa ja heidän ihmetyicsens ä on siinä." (Tacques Valb e: Anatomy of a Phenomenon ) ( omennos: Pekka Tee rikorpi ) M1ti J. Karivi eri: OVATKO LEHTIM IEHET RATKAISSEET UFO-AR VO ITUKSEN? Uf ot ovat innoittaneet_ j tkuvasti sekä toimittaji a että toimettornia kynäi lijöitä. Useilla lehdil lä on ollut ikävä taipumus kannustaa epäasial lisuuksiin kohdissa, joissa olis i ain eks ia mainiost i as ialliseenkin artikke liin. UUSI MAAILMA- lehti ju lkaisi 2.9.1971 ilm estyneessä nrnnerossaan Heikk i Kekkosen ja Joni Skifst esvikin laatiman Ufo-artikkel in, joka yksioikoisuudessaan vaatii ruot imista. Asioita seuraamaton lukija voi tu l la samaan johtopäätökseen kuin artikkelin laat i jatkin, että Uf o-ongelrna ratkeaisi yhden hypoteesin avulla. Näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Ufo jen esineelliset muodot eivät häviä radonhöyryiksi eivätkä infra- ja UV-kuvauksen esiintuomat "olkihatut " muutu "atomiydint ä kiertäväksi elektronirenkaaksi ", kuten leht imiehen luonnontieteiden tuntemukse lla on käsitetty. Tääl lä kitukasvuisella seudulla eivät atomit tu le niin suuriks i, että näkyisivät tavallisessa val okuvassa. Art ikkelin laat ijoille on ku itenkin ann ettava tunnustusta maaperän merkityksen ko rostamisesta. Itse 'olen ainakin parin radio- ja lehtihaastatt elun yhteyd essä painottanut, että Pudasjä rven Ufo-t iheyteen täytyy löytyä syy maaperästä, magneettikentästä tai muusta vastaavast i vaikutt avasta tekijästä. Näitt en syiden sel vi tt ämi seksi aloitettiin vuosi sitt en I{o- 8 7

kei lut sopivan va lokuvausmenetelmän sekä analogi sten että digi taal i sten tutkimu sautomaattien kehittämiseksi. Jälkimmäiset odottavat vi el äkin toteutustaan varojen puuttuessa, mutta va lokuvauksella on jo saatu tuloksia. Ka.tsei ta ja kameroita ei ole suunnattu yk sin omaan taivaal le, kuten jo arti kkel in yhteydessä julkai stu väri kuvak in kertoo. Tilastollisest i on osoitettu no in kahd en ko lmaso san Pu dasjärven ilm iöistä kuul uvan hitaast i ja matal al la liikkuvaan va l oilmiötyyppi in. Loput ovat vaihtelevia ja paremm in klassillisiin "lautasi in" kuuluvia, es im. juuri "olkihatut". Kehittämämme valokuvau s menetelmät ovat tuo neet näyttöjä sähkömagneett i sen spektrin val oaluei lta. UM:n artikkel in otsikkokuva osoittaa, kiitos erittäin onni stuneen painoasun, kui nka vaaran yl äpuolella oleva Ufo muodo staa alapuolelleen kent än. So ikea Ufo näkyy häm ä räst i kuvan yl äreunassa ja alareunassa olevat vaal eat kohdat ovat maanpinnassa syntyny t ä sät ei lyä, kuten myö s väl illä oleva hunt ainen osa. Aaltoliiketeorioihin ja va lon käyttäytymi seen yl e ensä perustel len vo i daan väittää, et tä Ufo on säteillyt jotakin lyhyt aalto i semp aa val oa, joka ilmakerroksessa ja maan pinnassa on taittunut ja hei jastuu osittain uv:na takaisin ja on vaiottanut UV-fi lmin. Tämä on minun tulkintani esimerkkinä oleva sta ilmiöstä, joka valokuvattiin kahd el la eri kameral la filmeille 24.5.1971. UM:n art ikkel in yhteydessä julkai stu to i nen kuva on myö s var sin kaukana kaa supa llosta. Mi käli joku yr ittää keksiä "olkihatui lle" kaaswnassasel.i tystä, hänen on kumottava ka ikki nykyi sin luotettaviksi havaitut kaasulait mo nista fys iikan oivalluksista puhumattakaan. tel tua maankuo rta Pud asjä.rvel lä on akt iivi nen Ufoko.usi. Johtaja Vi enno n menet elmä maasta no usevi en aktiivi a- ten kaasupilvien toteami seksi on varma ja erinomainen. Kuitenkin se on ni in he rkkä, et tä se vo i antaa näyt ön tavattoman syväl lä olevi sta aineksi sta, mikä ei ole edul lista uraanin hyväk sikäytön kannalta. Itse olen kuvannut 30.10.1970 en simmäiset v astaavat kaasuilmiöt musta-valko isel le infrafilmi lle. Kuvauksia on jatkettu mm. "vääräväri "-filmei llä. Kysymyksessä vo i olla kaasu, mutta vo i olla myö s jonkinlainen sätei ly, va sta jatkotutkimuk set ilma1 sevat enemmän. Tiedet ä än, ett ä ilmiö on olemassa; mutta ei tiedetä, mitä se on. Olet amme ku itenkin, et tä se on syynä "o k eitten" Ufo jen runsauteen alueel la. Tuskin vo idaan vielä sanoa, että Saapungin ilmiö 1.3. 1971 ja Imjärven tapaus, tammikuussa 1970 olisivat suo raan selitettävi ssä Pudasjärve n uraaniesi intymillä. Jälkivi i saud eksi vo i todeta UMan to i mittaj ien vi itteen Tapani Kuninkaan kirj aa "Ufo ja Suo men taivaalla" ko skevassa maininnassa. Ku inka kirjan kirjo itusvaiheessa o l i si vo itu t i etää seuraavana kesänä tul evi sta uraanitutkimuksista tuolla alueel la, kun ne muutenk in yritetään tehdä mahdo llisimman salaa. Ko konaisuutena ottaen UM an artikkel i on sikäl i journa l istiikan uus i p11rre, että siinä ei enää sano ta Ufo jen näkijäitä suoraan hul luiksi kuten tähän asti. Uusi ja hienompi tapa on nimittää heitä Ufo-inval iidei ksi. Saman logi ikan mukaan vo isi sel i tyshysteri an va ltaamia t o imittaj ia ja tiedemiehiä nimittää aivoinval iideiksi. Pud asjärven alueen ansiokkaast i julki stanut johtaja Aimo Vi ento et sii ideoilleen suosiollista ilmapi iriä vä ittämäl lä ka ikkia Ufo-i lmiöitä uraaniteorioilla sel itettäviksi, lieneekö se sitten todella hänen oma vakaumuksensa. ja kysymme: Me kuitenkin kä nnämm e asian ympäri Et sivätkö Ufot radioakt iiv hajoami s tuottei ta? On huomattu, et t. ä yd inrä j äytysten ravi s- Pudasjärve n Uf o-kenttä on tuo nut kaikesta huo limatta tutkijoille uusia kei noja ongelman lähestymi seksi. Osa tutkittava sta ainei stosta on tul lwt maan läheiseksi, mutta osa on jäänyt irral lisena ilmatilaan. Tunnen eräitä ti edemiehiä, jotka et sivät systemaattisest i ratkaisuja es iin tul leille vanho ille ja uusille ilmiöille. Tunnen myö s lausunno istaan eräi 8 Ii

tä tieteenharjoittajia, jotka tietämyksen puuttuessa käyttävät virka-aseotaansa ja ti ttelei tään sanojensa tueksi. Tiedemiesten ja virkamieskunnan julkisuuteen antamat lausunnot ovat pahasti ristiriid ssa heidän hiljaisuudessa järjestämiensä toimenpiteiden kanssa. Pudasjärven aluetta julkisuudessa enimmin epäilleet ovat olleet ensimmäisinä pyrkimässä valtausvarauksin ja porauslaittein varmistamaan osuutensa oletetuista mineraaleista. Samat piirit ovat myös täysin unohtaneet, että alueella toimivat Ufo-tutkijat ovat antaneet viitteelliset perustiedot vapaasti käytettäviksi ja suoraan mm. näille epäilijöille. Toiminnan jatkuessa totuus paljastuu sekä Ufojen että uraanin osalta, toivon mukaan. Kuva n:o 2, 14.3.1971 Tällainen hattu aiheuttaa kuvassa n:o 1 näkyvät jäljet HELSINGIN UFOKERHO Kuva n:o 1, 5.11.1970 Lautasmaisen ufon aiheuttamat ohikulkujäljet. Kerho kokoontuu Balderin salissa Aleksanterinkatu 12 tiistaisin 4 viikon välein aikaisemmasta ilmoituksesta poiketen seuraavasti: 19.10., 16.11., 14.12. Tilaisuudet alkavat klo 10 11

Suomessa tehtyjä havaintoja UFO-NÄYTÖS JYVÄSKYLÄN TAIVAALLA Jyväskyläläinen rouva N.N. kertoo: "Seurasin viime maaliskuussa kotini ikkunasta ihmeellisistä ihmeellisintä "lentonäytöstä". Tapauksen kulku on seuraava: Nousin tuohon aikaan joka yö verryttelemään loukkaantunutta jalkaani, niin tuonakin maaliskuun 7. päivän vastaisena yönä heräsin klo 2, nousin vuotees a ja menin olohuoneeseemme kävellen siellä edes takaisin, kun melkein.kohta silmiini osui ulkoapäin tuleva valo. Tämän huoneen lännenpuoleinen seinä on koko pituudeltaan ikkunaa, siitä avautuva maisema on avara, metsän reuna on vasta noin kilometrin päässä. Menin aivan ikkunan ääreen ja etsin kohdetta josta silmiini tullut valo oli lähtöisin ja silloin näin vasemmalla, lounaassa, metsän reunan yläpuolella suurikokoisen, soikeahkon tulenvärisen "esineen", joka valaisi ympäristönsä, niin että näytti siltä kuin sen valo olisi tullut sen alapuolella. olevien puiden oksien välistäkin. Katseltuani sitä noin 15 minuutin ajan näin kuinka vasemmalta tuli.näkökenttään nopeaa tasaista vauhtia tulenvärinen, hieman potkupalloa pienempi esine. Se lensi suoraan tuon paikoillaan pysyvän soikean esineen alapuolelle, pysähtyi, sen väri muuttui kirkkaan punaiseksi, se nousi jonkin matkaa ylöspäin kohtaan, joka oli hieman hämärä verrattuna muuten kirkkaaseen suureen esineeseen. Se näytti pysähtyvän hetkeksi ja sitten se lähti takaisin samaan suuntaan mistä oli tullutkin, ja nyt sen väri oli taas niinkuin alussa, siis tulenvärinen. Tämä toistui use.ita kertoja, pieni esine kävi jossaid vasemmalla, jota.en voinut havaintopaikaltani nähdä ja tuli takaisin suuremman esineen alapuolelle, nousi ylöspäin sen alaosaan ja palasi takaisin vasemmalle. Sitten yhtäkkiä nä'kyi taivaalta suoraan lännestä, siis oikealle suuresta esineestä, pilvien välistä voimakas valo, joka tuli suoraan minua kohti ja samassa näin nyt myös oikealta lentävän samanlaisen tulenvärisen pienen esineen ; kuin se oli, joka jatkoi lentojaan vasemmalta. Tämä toinen. pallo. tuli siis oikealta metsän taka ja samassa ilmestyi myös vasemmalta näkökenttään ensimmäinen pallo ja ne tulivat aivan yhtaikaa suuren e.sineen alapuolelle, nousivat vähän matkaa ylöspäin ja sitten palasivat kumpikin omalle suunnalleen. Tämän jälkeen vasemmanpuoleinen pallo jatkoi edestakaisin lentoaan vielä noin kahden tunnin ajan, sitten sen lennot loppuivat mutta suuri esine äkyi paikoillaan aivan kirkkaana vielä noin tunnin ajan. Kello 5 aikaan se oli vielä siinä samassa pa:l.kassa, mutta nyt se oli paljon himmeämpi, väriltään vaalea ja näytti olevan ikäänkuin kauempana. Sattui niin, että tuona yönä perheeni muut jäsenet olivat pois kotoa, katselin siis aivan yksin tuota ihmeellistä lentonäytöstä. Aamulla soitin jyväskyläläisiin sanomalehtiin, mutta_niistä sanottiin, että on tullut paljon ilmoituksia ufoista, joten ilmoitukseeni ei kiinnitetty sen enempää huomiota." UFO Merikarvialla. (AN) Perjantaina 27.8.1971 klo 17.30 oli Heikki Koskinen Kokemäeltä kalastamassa kahden toverinsa kanssa Merikarvia& Our n saaristossa. Tällöin miehet havaitsivat noin 2 km päässä olevasta kallioluodosta nousevan ylös ison, mustan, pallonmuotoisen esineen. Noustessaan esineen liike. oli pyörivä, se uoroin laski, vuoroin nousi, kunnes.se saavutti 500 m korkeuden. Tämän jälkeen esine muuttui s ikean muotoiseksi ja 12 13

sai hieman punertavan var1savyn. Sitten se nous i yhä ylemmäk si ja hä ipy i näkyvi stä. Esine ol i näkyvi ssä no in puolen minuutin ajan. Ma inittakoon, että He ikki Ko ski nen on amatööri mootto ri- ja purjelentäjä ja tottunut tekemään ilmakehän hava into ja. An ja Lund puo let ta ivaankanne sta. Muoto ol i ko lmiomainen,ja suunta ol i Tapiolasta Kirkkonummel le päin eli itäkaako sta länsi-lounaaseen. Tuija Salm i UFO VEHMAALLA? UFO KIRKKO NUMMELLA Rouva R.H. Olari sta ol i 14. 9.1971 klo 20.05 20.20 väl i senä aikana miehensä ja kahden tyttärensä kans sa matkalla Evitskogi sta kotiinsa Olariin, kun he n kivät erittäin kirkkaan va l kohehku sen Ufon Se ol i no in kuun koko i nen, so ikea ja litteähkö ja se lensi säännöll istä hyvin hidasta vauht ia juuri Seutulasta nousseen vuorole ntokoneen alapuolella no in 4QO - 500 metriä maanp innan yläpuolella. Suunta oli ete lästä länsi-lounaa see n. He py säytt ivät autonsa ja sammutt i vat val o t ja me nivät ulo s kat selemaan näkyä. Hei dän autonsa taakse ol i pysähtynyt toinen henk ilöauto, jossa ol i ainak in kolme henkilöä. Myö s he kat sel i vat samaa näkyä. Ufo liikkui äänettömä st i no in yhden kilometrin etä isyydellä he i stä Karjaal le pä in. Lentokone ol i eht i nyt jo mennä ja sen ään i hävitä. Sitlä hetkellä kun Ufo nl i suoraan lentokoneen alaptiole lla sen suhde l ntokonee seen oli suur i. No in kuuden minuut i n kat selun jälkeen he läht i vät jatkamaan matkaansa kehät ielle. Vielä sieltä he näkivät sama n Ufon, joka eteni länne stä nousseita pilviä päin. Hava into ika oli ka ikkia a n no in 15 minuutt ia. Samana iltana nähti in Tapiola ssa kiikarilla ke llo 23.15 outo lentä jä, joka ei ol lut satel liitt i, lentokone eikä lintu, ei tähdenlento eikä muukaan tunniste ttava esine. Ki ikarilla kat sottuna se oli no in 10 kertaa suuremp i kuin satell iitt i, ei kirka s, paljain silm in sitä ei näkynyt. Lento ol i nopeaa ja lentoa ika no in 20 sekuntt ia sen lentäe ssä no in 01 imme va imoni kanssa nukkwna ssa Ve hma salmen ranna ssa olevan talomme to isessa ke r rokse ssa. Oli _yö 15 ja 16. 7. 1971 väl isenä aikana. Nukuimme sikeä st i, -aamo in 3 la stani, jotka nukkui vat to ises sa huonee s sa, jonka kohdalja on parveke. Heräsin itse yöl lä no in 1-2 väl illä kun alo in kuulla kimeää puhetta, läh i nnä se lla ista, joka mui stutti pientä kinaa. Puhe kuuliosti vierask ieliseltä, joten en saanut siitä mitään kuvaa, ei se ainakaan mitä n tunnettua puhetta ollut. Ajattel in ensin, että lapset puhuvat uni s saan ja nukahdin uude staan, kunnes taa s heräsin uude lleen samaan ääneen. Menin lastenhuoneeseen kat somaan ja totes in, että p_uhe tul i parvekkeen takana olevan katon päältä tai siitä suunna sta. Palasin sänkyyni ja ajattelin asiaa kunnes nukahdin uudes taan enkä älynnyt mennä katsomaan, ko ska ol in kuoleman vä synyt. Hetken kuluttua heräsin kolmannen kerran pa i nostavaa n ilmaan ja siihen, että vanh in 5 v. po ikani alko i vo ihkia ja oksent aa pitkin latt iaa ja sänkyä, ja tähän myös va imoni heräsi ollen myös huonovoit inen. Avas imme ikkunan, koska sisällä ol i pa ino stava olo. It se en saanut unta tuntiin tukala n olon ta i ilman takia. Aamulla va imoni ol i pyörtymise n partaalla kun lähdin työhön. So itin klo 10 kotiin ja kysy in, kui nka lap set ja va imoni jaksoivat ja sain kuulla, että ka ikki ol ivat täysin lama ssa ylen antaen joka ikin n. Talo ssamme nukkui myös tuona yona ko lme va nhempaa ihmistä, mutta he nukkuivat to isella puole lla rakennusta, eivfitkä kuulleet mitään. Kerroin mo nille ihmi si l le kokemuksistani seuraavana aamuna.ja monet he i stä uskoivat, että taloni katolla ta i parvekkeella ol i ollut ufo ja. Pekka Si itoin 14 15

Renkaiden arvoitus Ufon jälkiä VIMANAssa nao 3/1969 kerroimme Vilppulan renkaista. Viime elokuussa saimme tu1jdttavaksemme uuden tapauksen Ile singin Puotilassa. Jälki.oli pienempi mutta vahvempi kuin Vilppulassaa - renkaista kuollut muu kasvillisuus kuin sienet, maassa voimakas mattomainen sienir'ihmasto - uloimman renkaan reunoilla kasvoi rusehtavan kermanyärisiä, suuria hetulasieniä {suurin mitattu halkaisija 43 cm) - uloimman renkaan halkaisija 5. 70-6. 30 m ja leveys 60 cm - seuraava rengas 10 cm sisempänä, leveys 30 cm, ei yhtä selvä kuin uloin - sisin rengas 10 cm sisempänf:i, leveys 10-15 cm, hyvin epäselvästi havaittavissa - renkaitten keskellä ja välissä huomattavasti rehevämpää jå tummempaa kasvillisuutta kuin ulkopuolella - jäljen yläpuolella sähkölinja Säteilymittauksia ei ole vielä suoritettu. Elokuun 22. päivänä kävimme jälleen Vilppulassaa Lisää kuusentaimia oli kuollut. Renkaassa kasvoi samanlaisia sieniä kuin Puotilan renkaassa, tosin hieman pienempiä. Renkaiden löytäjä kertoi, että löydön jälkeen joka kesä on syntynyt uusi rengas entisten ulkopuolelle. Uusi teoria Sienien suuren koon vuoksi kerroin tapauksista sieniasiantuntija, professori Toivo Rautavaaral'le, joka suoralta kädeltä kertoi, että renkaiden aiheuttaja lienee sieni nimeltä Jättiläismalikka (Clitocybe Gicante) Sieni o.n harvinainen Suomessa {parikymmentä tiedossa) eikä ilmesty joka kesä. Vanha kansa kutsui sen aiheuttamaa. jälkeä noidankehäksi ja Englannissa Fairyring'iksi (keijujen karkelopolku). -Se kilpailee kosteudesta ja ravinnosta sekä mahdollisesti erittää jotain antibioottia ja näin tappaa pintakasvillisuuden {myös kuusenta met, joiden.juuret ovat lähallä maanpintaa). - Se leviää säte ttäisesti.rnuodostaen pyöreän renkaan, jollei ole esteitä {kuten Vilppulassa oli kiviä - katiskwmuoto). - Lahotessaan sieni typpilahnoitt-aa maan {mistä johtuu kasvien rehevyys ja tumma väri), - Sienet keräävät nm. kaliumia, Luonnossa on yleisesti Ka-40, jota myös kerääntyy sieniin (tästä ehkä johtui Vilppulan renkaiden pienenpieni radioaktiivisuus) Sähkölinjan osuus Puotilassa lienee sattu a. Uusia kysymyksiä Tärnä ei todista, ettei mm. Vilppulassa laskeutunut ufo joka olisi Iaikuttanut jäljen syntymiseen. Tämänhetkisen tiedon perusteella näyttää, että jilki on sienen aiheuttama, mutta en tiedä, mistä sieni t.ulee ja miksi se on niin harvinainen, vaikka se on vahva. Kiitos tiedoista prof. Rautavaaralle. Muuten yhdestä jättilä smalikasta voi saada herkulli$en sieniaterian, joten seuraavalle ufo-rengasmatkalle kori mukaan (ei tarvitse ryöpätä). Timo Pyhälä 17

LENTÄVÄ LAUTANEN VALOKUVATTU SMOOLANNISSA Haastattelu julkaisusta G.I.C.O.F.F. n: o 3/71 Informatiori suom. Ritva Karivieri Copyright GICOFF ( Göteborgs Informations Center för Oidenfierade Föremål ) Aika: torstai 6.5.1971 klo 09. 55 Paikka: Stora Spänneberget, 5 km Skillingarydista koilliseen Kuvaaja: 25-vuotias nosturinkuljettaja Lars Thörn Ka Missä olit kun näit kohteen? V: Ajoin mopedilla kohti Stora Spännebergetiä ja minulla oli 4-vuotias poikani takanani. Yhtäkkiä näin jotain, joka kiilteli kukkuloiden yläpuolella koillisen suunnassa. Pysähdyin ja nousin mopedilta ja juoksin parikymmentä metriä ylös rinnettä nähdäkseni paremmin. K: Mitä sinä näit? Va Minä näin aluksen, joka laskeutui alaspäip lopulta pysähtyen. Tämän näin juostessani eteenpäin paremmin nähdäkseni. Ka Mikä esti näkyvyyttäsi? V: Puu t, kukkulat ja vuoriryhmä peittivät aluksen sen kulkiessa. Minä voin kuitenkin nähdä aluksen hyvin selvästi puiden ja bunkkerin älissä. Se seisoi hiljaa n 50-60 sekunttia. Melkein samassa otin esiin kamerani ja otin kaksi kuvaa. Ka Miten otit kuvat? Va Ensimmäisen kuvan otin seisaaltani ajattelemattakaan asetella kameraa. Ennenkuin otin toisen kuvan asetin kameran ja menin alas polvilleni saadakseni niin hyvän kuvan kuin mahdollista. Ka Seisoiko kohde hiljaa sinä aikana kun kuvasit. sitä? Va Ei, sitä se ei tehnyt. Se seisoi ja keinui koko ajan. K: Panitko merkille joitakin yksityiskohtia kohteessa? Va Minä näin kupolin yläpuolella ja melko voimak kaasti ulkonevan osan aluksen alla. Aivan kupolin alla näin hiukan ääriviivoja jostakin, joka oli harmaa ja punainen väriltään. Kupolin alla, missä ki kko on, näin vihreän nauhan, joka kulki ympäri. Tämä nauha ei peittänyt koko kiekon reunaa, ainoastaan alemman puolen. Aluksen pohjassa näin punaisen värivaihtelun. Koko aluksen ympä illä oli. kuin sädekehä. Väri oli heikko roosa., melkein violetti. K: Näitkö mitään pyörimistä? V: En ole oikein varma, pyörikö se vai ei. 18 19

K: Huomasitko mitään ääntä? V: Sen tein. Se oli viuhuva tai suhiseva ääni, joka tuli 10-15 sekunnin väliajoin. 20 K: Miten suuren arvioit kohteen olleen? V: Sitä on hyyin vaikea sanoa. Voi vain arvailla. Suunnilleen kymmenen metriä läpimitaltaan. K: Kuinka kaukana sinusta arvioit koht en olleen? V: Ensimmäisen laskelmani mukaan aluksen olisi pitänyt olla Boglös-j rven yläpuolella, mutta kun ajattelin lähemmin, vähennän matkaa hiukan. K: Kohteen korkeus? V: Sitä en osaa sanoa, en uskalla edes arvailla. Tiedän vain, että se oli noin 10-15 horisontin yläpuolella. K: Miten se katosi? V: Se katosi etelän suuntaan. Nopeutta vertaisin havainnon loppuaikana J-35 Drakeniin. Etäisyys bunkkeriin kuvaajasta o i 20 metriä. Bunkk rin korkeus noin 3,5 metriä. Etäisyys Boglös-jiirvelle valokuvaajasta 300nietriä. Kamera on pieni Minolta 16 mm, ns. vakoilij ' akamera. Valokuvalaboratorio A-Kopion, Göteborg, lopputulos filmin tutkimuksesta: NEGATIIVI ON AITO \ J ONKO A VARUUDESSA )luita IHMISOLENTOJA Voice of.american radio-ohjelma: "Studio Yksi" Sunnuntai 29.8.1971 klo 16.30-17.00 Tuottaja: Michael Hamilton Toimittajat: Jack Whitsel, Larry West, Stuart Spencer - Olen ihminen, maapallolainen, sidottuna omalle pienelle plane talleni, joka ori vain mitätön hiukkanen avaruuden äärettömyydessä. Jo kauan on ihminen miettinyt, onko. hänen tällä planeetalla edustamansa elämän muoto ainutlaatuista avaruudessa. - 1600-luvulla osoitti fyysikko Isaac Newton eliimän ja olemassaol n lakien olevan samat kaikkialla universumissa. -Miksei siis myös elämää voisi.olla muualla. - Yhä useammat t edemiehet ovatkin alkaneet uskoa näin'olevan. äe tutkivat nyt, kuinka monilla planeetoilla voisi olla elämää ja - kuinka monilla niistä voisi olla älyllistä lämää. - Ihminen o alkanut tutkia avaruutta. Astranautit ja kosmonautit ovat kiertäneet maapalloa ja jopa käyneet toisella taivaankappaleella - Kuussa. - Mikseivät siis ' m:r.ijs toisten maailmojen asukkaat voisi matkustaa a aruudessa. - Onko avaruudessa muita Ihmis'olentoja? Jotkut ihmiset sanovatkin nähneensä heitä - tai heidän altiksiaan, joitå kutsutaan lentä iksi lau- tasiksi JO. UFOiksi. 21

22 Sitten haastateltiin Flying Saucer News'n (Lentolautas utiset) päätoimittajaa, joka kertoi saavansa hyvin usein ilmoituksia näistä lent vistä esineistä. Hän kertoi esimerkkinä tapauksen, jossa hyvin monet henkilöt näkivät noin 15 jalan läpimittaisen UFOn. - Epäilemättä kysymyksessä on myös osaksi täysin luonnollisia ilmiöitä, mutta hyvin monet luotettavat henkilöt ovat nähneet tällaisia aluksia ja niiden ohjaajia. Seuraavana oli haastateltavana NICAP: n johtaja Donald Keyhoe. Hän kertoi tapauksen 250 jalan läpimittaisesta UFOsta, joka ilmestyi erään kylpylärannikon yläpuolelle. Kolmas haastateltava oli New York Timesin tiedetoimittaja, joka kertoi henkilökohtaisesti suhtautuvansa hyvin vakavasti UFOihin ja myön hän kertoi muutaman UPO-tapauksen. - Olen ihminen, maapallolainen. Olen aina halunnut kommunikoida toisten ihmisol ntojen kanssa. Haluan myös pystyä.kommunikoimaan toisten avaruuden sivilisaatioiden kanssa. - Mikseivät siis myös muiden maailmojen asukkaat haluaisi kommunikoida meidän kanssamme? - Näin onkin jo tapahtunut, sanovat radioastronomit. Avaruudesta on saapunut merkillisiä signaaleja niin kauan, kuin ihminen on pystynyt kuuntelemaan avaruusääniä radioteleskoopeillaan. - Onko avaruudessa muita ihmisolentoja?. - Olen ih inen, maapallolainen ja haluan pystyä laajaan kommunikointitoimintaan. - Onko avaruudessa muita ihmisolentoja? - Nykyiset tutkimukset näyttävät näin olevan. - Toivokaamme niin. ''Ohjelma antaa todellakin aihet.ta uskoa USA:n ilmavoimien suhtautumisen UFO-asioihin muuttuneen" toteaa ohjelmaa kuunnellut Ilkka Seppänen Imatralta. Kiri l. Terziev: UFOT JA ILMASSA TAPAHTUVAT KEMIALLISET REAKTIOT Jugoslavialainen Kiril Terziev on jälleen ystävällisesti välittänyt toimituksellemme aineistoa ufoja koskevista tutkimuksistaan. Hänen artikkelinsa "Kemialliset reaktiot'' lähtökohtana on käsit s, että ufojen liike-energian lähteeseen liittyy voimakkaita ilmavirtauksia ja korkeitä lämpötiloja, jolloin ilmamolekyylien yhteentörmäys- ja samalla kemiallisen reaktion todennäköisyys on tavallista suurempi. Tämän pohjalta hän tulkitsee esimerkiksi ufohavaintoihin silloin tällöin liittyneet hajuaistimukset. Kiril Terziev'in käsityksen puitteissa voitaneenkin, ainakin alustavasti, hajuaistimuksia luontevasti ymmärtää (miltei riippumatta asianomaisen asenteesta ufoja kohtaan yleensä), tosin näitä puitteita on luultavasti pakko laajentaa hänen artikkelissaan esittämistä pelkästään ilmamolekyyleille (o 2, N 2 ) tapahtuvista reaktioista myös muun tyyppisiin reakt1oihin. Olisikin hyvä, jos lukijapiirimme kemistit saisivat seuraavasta hiukan lyhennetystä Kiril Terziev'in artikkelista virikettä jatkopohdiskeluihin: Seuraavassa rajoitutaan vain ilmamolekyylien keskinäisiin reåktioihin. Ilma koostuu useista kaasumaisistt.. alkuaineista ja yhdisteistä, joista pääosan muodostavat happi (02) ja typpi (N2 ) Myöskin hiilidiol{sidia (C02) ja vesihöyryä (H20) esiintyy aina ilmassa, tosin vaiht&levin määrin. Lisäksi ilmassa on tomua ja tilapäisluonteisia yhdisteitä. Jalokaasuihin, ilmarakenneosia nekin, i meidän tässä yhteydessä tarvitse ki inn:tttää huomiota. :Maini tsemme seuraavassa eräitä kemiallisia reaktioita, jotka ovat mahdollisia niiden o osuhteiden vallitessa, joita esiintyy ufojen liike-energian lähteen yhteydessä. (Terziev'in käyttämä ilmaus "propulsion system" on tässä pyöreästi käännetty ''liike-energian lähteeksi 'q 23

Otsoni (03) Kun hap J? ikaa ussa tai ilmassa kehittyy s ähköpurkaus, on hava1ttav1ssa luonteenomainen tuoksu. T oksu aiheutuu uudenlaisen kaasumaisen yhdisteen, otsonin, muodostumisesta. Otsonin molekyyli koostuu kolmesta happi(l.tomista (03), kun taas tavallisen hapen molekyyli koostuu kahdesta happiatomista (02). Tavallisissa lämpötiloissa otsoni on varsin stabiili (pysyvä), mutta lämpötilan noustessa se hajoaa jälleen happikaasuksi. Hajoamiseen liittyy lämpöenergian vapautumista: 2 = 03 68 cal Typpioksidi (NO) Tavallisten olosuhteiden vallitessa typpi ja happi eivät reagoi keskenään. Mutta hyvin korkeissa lämpötiloissa, esim. ilman sähköpurkauksen yhteydessä, typpi voi suoraan yhtyä happeen muodostaen typpioksidia. S_enpä tähden ukkosi lmojen aikana typpioksidia aina muodostuukin. Reaktio) jossa typpioksidia syntyy on kä nteinen, ja se vaatii sujuakseen suuren määrän ' lämpöenergiaa: N2 + 02 2 NO - 43.2 cal Matalissa lämpötiloissa reaktio käy mi tei täydelleen alemman nuolen suuntaisesti, ts. typpioksidia muodostuu hyvin vähän. Lämpötilan noustessa ylempi nuoli tulee yhä enemmän kuvaan mukaan, tosin hyvin hitaasti n11n että vieläpä 1000 C lämpötilassa kaasuseoksessa on vain noin 1 % typpioksidia. Lämpötilan laskiessa typpioksidi hajoaa jälleen typeksi ja hapeksi. Mutta mikäli kaasuseos jäähtyy nopeasti, ei syntynyt NQ ehdi hajota ja koska toisaalta alennnissa lämpötiloi-ssa. reaktio sujuu hyvin hitaasti, voi sama typpioksidimäärä,- joka syntyi korkeassa lämpötilassa, edelleenkin esiintyä kaasuseoksessa. Typpidioksidi (N02) Typpioksidin luonteenomaisin p11rre on sen kyky halukkaasti ja lämpöenergiaa vaatimatta yhtyä happeen muodostaen tummanväristä typpidioksidia: 2 NO + 02 = 2 N02 + 27 cal Jos esimerkiksi avaa typpioksidisäiliön tulpan, n11n sen kohdalla on tuota pikaa nähtävissä tumma typpidio ksidipi 1 vi. Typpidioksidi on tumma, myrkyllinen kaasu, jolla on oma luonteenomainen tuoksunsa. Se tiivistyy helposti punertavakai nesteaksi (kiehumispiste on 21. 3 C) joka hiljakseen jäähdytettäessä hehkuu, jäätyen ihdoin -10 Csssa, jolloin se muodostaa värittömän kiteisen massan. Toisaalta typpidioksitiia lämmitettäessä sen väri tulee voimakkaammaksi ja 140 Csn lämpötilassa se on miltei mustaa. Tätä korkeammassa lämpötilassa se hajoaa NO:ksi ja hapeksi. Matalissa lämpötiloissa typpidioks-idi esiintyy pääasiassa molekyylimuodossa N204, korkeammissa ( 140 C) muodossa N02. Typpidioksidi on hyvin tehokas hapetin ja useat aineet voivatkin syttyä tuleen sen vaikutuksesta. Typpidioksidin hengittäminen on vaarallista. Edellä mainitut kemialliset reaktiot edustavat vain sellaisten ilmamolekyy-lien mahdollisia muunnoksia, jotka ovat liike-energian lähteen avulla saaneet kiihtyvyyttä ja ovat yhteentönnäyksissä ionisoituneet ja siten tulleet kemiallisesti aktiivisiksi. Usko, että on_mahdollista, eikä vain periaatteessa, luetteloida ufojen liike-energian lähteisiin liittyvien alkuaineiden ja yhdisteiden keskinäisiä reaktioita sekä reaktioita, joita tapahtuu jo muodostuneiden yhdisteiden kesken (vrt. N02). Edellä mainitt jen reaktioiden ulkonaisia._ tunnusmerkkejä ovat siis seuraavat ilmiöt: tuoksu, savun muodostus, värillisen nesteen muodostus, joka jäähdytettäessä hehkuu, kiteisen massan muodostus. Samantapaiset seikat saattavat viitata myös muiden yhdisteiden syntyreaktioihin: tuoksu, eriväristen savujen muodostus, yleensä höyryn muodossa olevan nesteen muodostus, jolloin höyry saattaa olla värillistä ja hehkua, kiteiden muodostus jne. On olemassa monia viitteitä siihen suuntaan, että 24 25

ufojen yhteydessä tosiaan asiintyy yl lä kuvail lun kaltaisia kemiallisia reaktioita. Esimerkkitapa ksia (numero tapauksen lopussa viittaa lähdekirjaan) - We 1lford, Etelä-Karolina, hei näkuu 19 64. Hehkuva esine, joka muistutti nurinpäin olevaa hyrrää. Silminnäkijä tunsi formaldehydiitä mui stuttavaa hajua. - Blenheim, Uusi Seelanti, 13.7. 19 59. Lautasen muotoinen hehkuva esine. Ilmassa tuntui pippurilta muistuttava haju (2 ). - Beaumont, Ranska, 5. 10.19 54. Lentävä laite, joka "menetti valoi suutensa" silminnäkijöitä lähestyessään. Nämä tunsivat "kuin nitrobentseenin" hajun (2 ). - Tal lulah Falls, Georgia. heinäkuun alku 19 64. Kup in muotoinen esine, josta jäi jälkeen "jarrunesteeseen" tai "kasvoveteen" verrattava haju (2). - Connesville, Indiana, 1.8. 19 66. Va lai seva esine, muodol taan kuin kaksi vastakkaista, reuno istaan kiinnitettyä paist ivatia. Silminnäkijä tunsi rikiitä tai rikin ja parkkihapon sekotukselta vaikuttavaa hajua (5). - Cherry Creek, New Yo rk, 19. 8. 19 56. Suuri soikea esine, joka oli kuin kaksi reunoistaan kiinnitettyä tarjotinta ja jonka alapuole lla oli punaista valon hehkua tai höyryä. Sen lähdettyä maan pinnalta.löytyi purppuran väristä ainetta. Pilvet, joihi esine hävisi, hehkuivat vihertävää valoa. s ilminnäkijät huomasivat ilmassa oudon hajun (5). - Diamant i na, Brasilia, 20. 8. 19 62. Kaksi suurta pallonmuotoi sta hehkuvaa esinettä, niistä erkani keltaista kitkerän hajuista savua (4). - Tranca, Argenti na, 21. 10. 19 63. Vi isi hehkuvaa, kuvul lista kiekkomaista laitetta. Ni iden lähei syydessä havaittiin ilmassa vo imakas "rikin" katku. Kaksi kiekkoa jätti jälkeensä savunkaltaista sumua, joka pysyi koossa useiden minuuttien ajan (4). - Hobhs, Uusi Meksiko., 2.6.1964. Hyrrältä näyttänyt esine, josta lähti savua, mustaa nokea ja tul a syöksyi alas taivaalta ja leijaili eräkn lapsen ' yllä. Lapsen kasvo issa ja kaulassa syntyi turvatusta. Hänen kasvoilleen, kaulalleen ja paidal leen joutui nokimaista ainetta (4). - Fort Be lvoir, USAn armeijan varuskunta, syysl(uu 1957. Tumma renkaanomainen esine, joka "vaikutti kiinteäl ti:i" ei "savul ta". :f\lyöhemmin mustan kiekon ympärille kertyi savua. Va lokuvattiin kuusi kertaa {7). - Bordesley Green, Birmingham, Englanti, 18.6.1969. Isoa kumire.ngasta mui stuttanut savurengas, savu t!lustaa, öljymäistä. Sillä oli jonkinlainen sisusosa jonka ympärillä tapahtui palamista. Aika ajoin s; oli miltei täyde llinen ympyrä, mutta ajelehtiessaan taivaalla se hajaantui hiukan tuulen vaikutuksesta. Kaksi valokuvaa (F. S. R. vo l. l5 N:o 5, 19 69 ) - Santa Ana, Kalifornia, 3.8.19 65. Lautasenmuotoinen ufo, valokuvattiin ne ljä kertaa. Kun ufon vauhti ja korkeus lisääntyivät, siitä jäi jälkeen savumainen höyrypilvi, väriltään tumman sininen ja muodoltaan ympy.riäinen aivankuin se olisi ollut peräisin esineen ul or una ta :. T ä rinkelinmuoto inen höyryrengas pysyi nakyvissa yli puolen minuutin ajan. 1'1yöhemmin silminnäkijä valokuvasi höyryrenkaan (7 ). - Ponta Poren, Brasilia, 21. 12. 1957. Kaksi suurta heh uvaa sa urnuksenmuo oista ufoa. Laskeutumispaikal la, JOnk y apuolella esineet leijuivat, silminnäkijät havaitsivat outoa ilmassa leijai levaa valai sevaa utua. JOn a kevyt tuulenvire hiljalleen hajotti (4 ). k "Enke lin tukka" Jo skus on ilmoitettu nähdyn ufoi sta erkanevan ainetta, jota kutsutaan "enkelin tukaksi". Sitä I{uvaillaan kuitumai seksi aineeksi, jota laskeutuu maahan suurin määrin, mutta joka on pysymätöntä ja hajoaa kadoten pian putoamisen jäfkeen. Sitä on myö s kuvailtu hä.mäkin seittiä ' 26 27

muistuttaviksi säikeiksi, jotka ovat leijailleet maan pinnalle ja j neet riipp maan puhelinlankojen ja puiden oksien varaan. Näiden "serpentiinien", joiden o ilmoitettu kattaneen jopa 0.25 neliömailin (n. 0.6 km ) alueita, on myös ker rottu häviävän niitä kosketettaessa, palavan sytyttämisen jälkeen sellofaanin tavoin ja hajoavan ja katoavan tutkimuksen kestäessä (7). Selitystä enkelin tukalle ei vi lä tunneta. On kuitenkin arveltu, että se "olisi muodostunut epästabiilista tilassa olevista ionisoituneista hiukkasista. On ehdotettu, että enkelin tukka -tapaukset, jotka usein li ittyvät ufohavaintoihin, johtuvat yksinkertaisesti hyvin nuorten hämähäkkien suurista joukkomuutoista J tätä hypoteesia ei ole etenkään biologien keskuudessa erikoisemmin kannatettu". (1) - Oloron, Ranska, 17.10.1952. Vaalea, "ei valaiseva" kapea 45 kulmassa leijaillut sylinteri ja kolmisenkymmentä muuta viirillistä pallonmuotoista esinettä kulkivat samaan suuntaan. Jokainen näistä oudoista esineistä jätti jälkeensä runsaan vanan, joka hajosi pudotessaan hitaasti maahan. Useiden tuntien ajan puissa, puhelinlangoilla ja talojen katoilla oli tätä ainetta (2). - Gaillac, Ranska, 27. 10. 1952. "Pystyssä ollut sylinteri" tai "pilvisikari" leijui kaupungin yläpuolella. Taivaalta putosi vaaleata ainetta, joka levittäytyi puihin ja talojen katoille, hajosi nopeasti (1). Liike-energian lähteen ulkopuoliset reaktiot Tietyissä tilant issa ufon liike-energian lähde säteilee avaruuteen ultraviolettialueella. Ultraviolettisäteilyllä on monia vaikutuksia esim. r sketusilmiö, pa!"ovammat, mutta tässä yhteydessä tarkastelemrne vain lyhyesti ultraviolettisäteilyn kemiallisia vaikutuksia. On tunnettua, että ultraviölettisäteet mahdollistavat joitakin kemiallisia reaktioita, jotka normaaliolosuhteissa eivät voi tapahtua. Esimerkiksi, ja tämä on meidän kannaltamme erityisen kiinnostavaa, ultraviolettisäteilyn vaikutuk esta happikaasun molekyylit hajoavat atomeiksi, joista muodostuu otsoni. Niinpä otsonia voi muodostua myöskin liike-energian lähteen ulkopuolella. Ultraviolettisäteily saattaa aiheuttaa muritoksia maaliaineessa. - Ski, Norja 1956. Hohtava kiekko, jossa oli "siivet '' ja "jonkinlainen ohjaushytti". Se säteili kirkasta vaaleanvihertävää valoa. Silminnäkijöistä tuntui {(uin he olisivat olleet liian kauan ultraviolettilampun valo s.sa. Auton maalin väri muuttui, seuraavana päivänä se muuttui entiselleen (11). Lähdekirjallisuus: 1. Jacques Vallee, Anatomy of a Phenomenon, Neville Spearman, London, 1966 2. Jacques and Janine Vallee, Challenge to science,. Neville Spearman, London, 19 67 4. Coral E Lorenzen, Flying Saucers/the Startling Evidenc of the Invasion from outer Space/, Signet Books, New York,. 19 66 5. Jim and Coral Lorenzen,_ UFOs Over the.americas, Signet Books, New York, 19 68 7. Scientific Study of Unidentified Flying Objects/ Condon Raport, Bantam Books, New. York, 196 11. Brinsley Le Poer Trench, rrhe Sky People, Neville Spearman, London, 1968 (lyhennellen suom. Pekka Teerikorpi) A. F S C A n J Ä S E N E T Kaikl{i tilaukset ym kirjeenvaihto tapahtuu nykyisin suoraan p._tamajaan osoitteella: AFSCA/Ur. Gabriel Green 2004 North Hoover Street Los Angeles, 90027 Calif. USA Erkki Erähonka, Paukkulantie 31 as. 37 50170 Mikkeli 17 28 29

KertomuK sesta vo i daan antaa eri lai sia esimerkkejä hänelle itselleen täysin selitt&mättijmi stä piirteistä, kuten a ) va lonsäde, joka va l aisi maatilan aitauksen, mutta jonka lähtöpaikkaa hän ei tiennyt, KAI KKEIN HÄMMÄSTYTTÄVIN TAPA U S b) mikä aiheutti traktorin moottorin pysähtymisen ja val ojen sammumi sen, (Jatkoa edellise stä vntanan numero sta 2/1971) c ) miksi aluksen yl äo sassa oli kääntyvä, pyörivä "vati", lakkaamatta d ) miksi he ottivat hänen vertaan, Tutkijoiden huomioita Tohtori Fo ntesin selo stus alkaa näin: " Herra Anto nio Vi ilas Bo as anto i omakohtaisesti edel lä kerrotun todi stuk sen va staanottohuoneessani. No in nel jän tunnin ajan kuunt elimme hä nen kertomustaan ja kuulustel imme hänt ä yk sityi skoht ai s esti. Pyrimme sel ventämään tie ttyj ä yk sityiskohtia yrittämäl lä saada hänet kiinni ristiri itaisuuksista ja yrittämäl lä kiinnittää hänen huom ionsa eräi si in selittämättömi in koht iin kertomuksessa nähdäk semme, saisiko tämä hänet sekai sin va i turvaituiko hän miel ikuvitukseensa. Al usta saakka oli ilmeistä, ettei hän ollut luonnevikainen. Hän oli tyyni, puhui luo nt eva sti, hänellä ei ollut hermo stune ita kasvojenkouri stuksia eikä tunnetasapainottomuutta, kaikki hänen reakt ionsa asetettuihin kysymyksiin olivat täysin säännörunukai sia. Hän ei änkyttänyt kert aakaan eikä menettänyt kertomuk sen hal lintaa. Hänen epäröintinsä va stasi täsmäl lisesti aitä, mitä saattoi odottaa yksilöitä, joka oudo ssa tilante essa ei osaa sel ittää tiettyj ä to siseikkoja. Sellaisina hetkinä, vai kka tiesikin, että hänen joitain kysymyksiä kohtaan ilmai semansa epäilykset vo isivat johtaa siihen, ettemme uskoisi häntä, hän vastasi aivan yksinl< ertai sesti : "En tiedä sitä". tai "En vo i sel ittää sitä". e ) ovi, joka sulkeutui ja tul i osak si seinää, f) oudot äänet, jotka tul ivat hänen kertomuksensa henkilöiden kurkui sta, g) häne ssä esi intyne et oireet seikkai lua seuraavia päivinä ( kuvattu jäljemp änä) jne. Ja sitten toinen asia: eräässä kirjeessään Jo ao Martinsille hän oli selit tänyt, ettei vo inut panna kirjeeseen tiettyj ä yk sityi skoht ia, ko ska hän häpe si ni itä. Tämä oli osa "nainen" ja "seksuaa l iset suhteet". Hän ei antanut oma al otteisesti mitään kuvausta näi stä yk sityi skohd ista. Kun kuulus telimme häntä siitä, hän oli häpeissään ja hämillään ja vain suurella hel l ittämättömyydellä onni stuimme kiri stämään häneltä edel lä mainitut yk sityi skohdat. Häntä myö s ujostutti myöntää, että hänen pääl lään ollut paita revittiin - vastaus kysymykseeni, olivatko he repineet hänen vaatteitaan. Nämä tunneperäi set reaktiot sopivat hyvin sellaiseen sielullisesti normaal iin yk silöön, jolla on hänen kasvatuk sensa ja taustansa. Emme huomanneet häne ssä minkäänlaista taipuvai suutta taikau skoon tai myst iikkaan. Hän ei ajatellut koneen miehistön olleen enkeleitä, superihmisiä tai paho ja henkiä. Hän piti heitä me i dän kal taisinwmme ihmisinä, mutta to isi lta alueilta - joltakin toi selt planeetalta - tul leina. Hän sel itti 30 31

uskotanaa tähän, koska miehistön jäsen, joka saattoi hänet ulos aluksesta, osoitti itseään ja sitten maata ja. sen jälkeen jotakin paikkaa taivaalla - ele, jolla hänen mielestään saattoi olla vain tuo merkitys. Ja edelleen, tosiasia, että miehistön jäseni llä oli koko ajan puvut sul jettuina ja kypä ät päässä, o o ittaa hänen mielestään, että heidän hengittwmänsä ilma ei ole samanlaista kuin meidän. Olettaen tämän selityksen ilmauk seksi siitä, että hän piti nai sta - ainoa, joka oli ilman kypärää ja pukua - eri rotui sen& kuin muita {mahdollisesti maal lista alkuperää olevana, toisen planeetan olosuhte isiin synnytettynä ja mukautettuna), esitin twmän kysymyk sen hänelle. Hän kieltäytyi ehdottomasti hyväksymästä tätä mahdo llisuutta väittäen, että hän oli kypärään ja pukuun pukeutuneena fyysisesti aivan samanlainen kuin toi setkin pituutta lukuunottamatta. Edelleen, nainen äänteli puhue ssaan samal la taval la kuin toisetkin, tämä oli myö s ollut mukana häntä vangittaessa, eikä millään hetkellä näyttänyt olevan muiden määräysval lan alaisena, vaan hän oli yhtä vapaa kuin kuka tahansa he i stä. Kysyin sitten, eikö kypärä olisi saattanut- olla jonkinl ainen naamio, ko ska nai nen kykeni hengittämään meidän ilmaamme. Hän vastasi, ettei ajatellut ni in, sillä hän uskoi naisen kyenne en kestämaan ilmakehäämme pienen "tapaami shuoneen" seini ssä ole ista lyhyi stä putkista tul leen savun ansiost. Juuri tämä savu sai hänet vo imaan pahoin. Tämä tosiseikka sekä huomio, että "savua" ei ollut mis sään mui ssa huoneissa {joissa hän ei nähnyt ainoankaan miehistsn jäsenen ottavan pois kypäräänsä) saivat hänet päättelemään, et ä savu oli jotakin naisen hengittämiselle välttwmätöntä kaasua ja sitä tarvittiin huoneeseen juuri siksi, että hän saattoi esiintyä ilman kypärää. Kuten tästä esimerkistä vo idaan nähdä, Senho r Antonio. Vi llas Boas on hyvin älykäs. Hänen ajattelunsa on yl lä tävän johdonmuka sta si sämaan ihmi sel le, joka tusk1n osaa lukea ja kirjoi ttaa { vain alkei skoulutus). Samaa vo i daan sano a hänen epäilyksestään, joka ko s kee hänen ruumii seensa hi erotun ne ste en mahdo llista sukupuo liaesti ki i hottavaa va i kutusta, va i kkakin tässä tämä selitys on saattanut ehkä palvella enemm än hänen oman "minänsä" tyydyttämi stä - mikäl i hän kerto i totuuden - ko ska häne n seksuaal inen kiihtymi sensä on hyvi nk in saattanut olla täysin tahatonta. IIänen tiedo stamaton vastenmiel i syyt ensä oli saattanut johtua siitä, että hänen oli tuskal lista myö nt ä ä olleensa puhtaast i eläimellisten ki ihokke iden val lassa. To i saalta ne ste on vo inut olla yk sinke rtai se sti ant i sept ista, bakteere ja tappavaa tai hajua po i stavaa ai netta hänen puhdistami sekseen tai vapauttami sekseen bakteereista, jotka olisivat saattaneet olla vah ingo llisia hänen nai s seuralaisel leen. Kysyimme, oliko hänen mielestään jokin hänen to iminno i staan tehty vangitsijoiden henkisen yl ival lan tai telepaatt isen vaikutuksen alai sena. Hän va stasi kieltävä st i. Hän sano i olleensa tekoj ensa ja ajatustensa herra koko se ikkailunsa ajan. Millään hetkellä hän ei tunte nut tai vaikutuksen alai seksi. itseään ulkoapäin tul evan ajatuksen "Kaiken, minkä he onni stuivat saamaan minulta, he saivat nyrki llä" oli hänen kommenttinsa. Hän kielsi vastaanottane eosa minkäänlaista telepaatt ista ajatusta tai he istä. sanomaa keneltäkään "Jos he ajattelivat pystyvänsä sellai siin asioihin", hän päättel i "silloin minun on täytynyt aiheuttaa he ille melko inen pettymys". Hänen mu istinsa täytyy myö s olla ilmiömäinen, yk sityi skohtainen kuvaus, esim. jonka hän anto i meille oudo sta koneesta vastaa täyd e llisesti ve i stettyä pui s ta mallia, jonka hän lähetti Jo ao Martinsi lle marraskuussa. Huomattakoon sitäpaitsi, että alus on kokonaan erilainen kuin tähän asti kuvatut lentävät lautaset { ikään kuin hän olisi päättänyt olla omaperäinen jopa tässäkin). 32 33

t.o r l "' y -----.. J(O Q.O NSTALL- U \.O(E T1K A Py8 tvl atupo'-( P IH YkSl ro &StA. JA f.a TA. rrämän kuukausia aikaisemmin tehdyn pui sen mallin ja hänen tänään mei lle antamansa suul lisen kuvauksen ( sekä piirroksen) välinen yhtäpitävyys osoittavat, että tällä miehellä täytyy olla erinomainen näkömuisti. To ise ssa kokeessa näytimme hänelle erilaisia vaaleiden brasilialaisten nai sten valokuvia nähdäk semme, löytäisikö hän kene stäkj:än hei stä yhdennäköi syyttä, joko piirteissä tai tukassa, koneen miehistön vaaleaan naispuoliseen jäseneen verrattuna. Tul os oli kielteinen. Loppujen lopuksi näyt imme hänelle 0 Cruzeira s sa {vuonna 19 54 ) julkaistua kuvaa, Ad amskin Ve nusnaisesta maalattua jäl jennö stä, joka oli tehty Adamskin omien ohjeiden mukaan. Vi ilas Bo as ei havai nnut mitään yhtäläisyyttä huomauttaen, että hänen kohtaamansa henkilön kasvot olivat kapeal1tmat ja kolmion muotoiset alapuolelta, että naisen silmät olivat suuremmat ja vinommat ja että hänen tukkansa oli paljon lyhyempi (ulottui vain niskan puoliväl iin) ja järje stetty eri taval la. Hän ei myö skään löytänyt mitään samankaltaisuutta pukeutumisessa. Koneen piirros ja mitat. "Villas Boas teki itse tämän piirroksen vastaanottohuoneisto ssani auttaakseen me. i tä ymmärtämään kai ustetun aluksen yk sityi skohdat todi stuk ses saan. Tätä piirrosta täytyy tulk ita Vi ilas Bo asin antaman kuvauksen perusteella, joka on melko yksityi skohtainen. Se raavana äiyänä ( lokakuun 17. ) Vi ilas Bo as palasi pa1kalle, m1hin outo alus oli laskeutunut j mittasi m asta kolmen jäljen väl iset etäi syydet, mitkä vasta S1vat kolmijalkaa, jonka varassa kone seisoi. Nämä mittaukset antavat likimäärätsen kuvan aluksen todellisista mittasuhteista: pituus 10, 66 metriä, takaosan leveys 7,11 metriä. Tohtori Fo ntesin lääketieteellisiä tutkimuksia. "Henkilö: Antonio Vi ilas Boas, ikä 23 vuotta val oinen, naimaton, maanviljel ijä, asuu Sao Fra cisco de Salesi ssa Minas Geraisen val tiossa. Sairaskertomus: Hänen todi stuk sensa mukaan on merkitty muistiin hänen lähteneensä koneesta klo 5,30. lokakuun 16. päivänä 19 57. Hän tunsi itsensä melko heikoksi, oli syönyt vi imeksi edellisenä iltana klo 21 ja oksentanut aika paljon koneessa ollessaan. Hän saapui kotiin uupuneena ja nukkui melkein koko päivän. IIi.in heräsi klo 16.30, tunsi olonsa hyväksi ja söi tavanomaisen päivällisen. Mutta seuraavana samoinkuin sitä seuraavana yönä hän ei kyennyt nuk {{ maan. H n o i hermostunut ja hyvin kiihottunut J hanen onn1stu1 nukahtaa useita kertoja, mutta alko i heti uneksia edellisen yön tapahtwnista aivan kuin s oli-si sattunut uude lleen, Sitten hän heräsi säpsahdykseen, huutoon ja tunsi outojen kaappaajien jäl leen kerran ottavan hänet vangikseen. Ko ettuaan tämän useita kertoja hän luopui nukkumisyrityksistä ja koetti kuluttaa yön opiskelemal la. Mutta hän ei vo inut tehdä sitäkään, ko ska ei pystynyt ollenkaan keskittymään lukemaansaj hänen a,jatuksensa palasivat aina edellisen yön tapahtumiin. 34 35

Aamunkoitteessa hän ol i levoton, käveli edestakaisin ja poltti savukkeen toisensa jälkeen. Hän oli väsynyt ja hänen kehoaan särki joka puolelta. Sitten hän joi kupin kahv ia syömättä mit ään, kuten hänen tapansa oli. Het i tämän jälkeen hän tunsi kuitenkin paho invo intia, mikä kest i koko päivän. Hän sai myös hyvin ankaran pä äns äryn, oh imoiden jyskytystä, mikä myös kesti koko päivän. Hän huomasi menettäneensä kokonaan ruokahalunsa ja pariin päivään hän ei vo inut syödä mitään. Hän vietti myös seuraavan yön kykenemättä nukkumaan samassa tilassa ku in edellisenkin. Täm än toisen yön aikana hän alkoi tuntea kiusallista, polttavaa aistimusta silmissään, mutta päänsärky oli poissa eikä palannut. Seuraavana pä ivänä hän tunsi edelleen kuvotusta ja oli täysin ruokahaluton. Hän ei kuitenkaan oksentanut yht ään kertaa, ehkä siksi, ettei pakottanut itseaan syom aan. Polttava tunne silmissä lisääntyi ja lisäksi ne alkoivat vuotaa jatkuvasti. Kuitenkaan hän ei huomannut siihen liittyvän verentungosta eikä muitakaan merkkejä silm ien ärtymyksestä. Hän ei huomannut heikkenemistä näkökyvyssään. Kolmantena yönä uni palasi ja hän nukkui säännöllises ti. Mutta aina tähän asti, likimain kuukauden ajan, hän on ollut kohtuuttoman unelias. Päivisinkin hän torkahteli jatkuvasti ja saattoi vaipua uneen milloin ja missä tahansa, jopa puhuessaan muille ihmisille. Hänen tarvitsi olla vain hetki hiljaa ja hän nukahti. Koko ajan, uneliaisuuden kestäessä, jatkui myös polttava kipu hänen silmissään, samoin myös liika vedenvuoto. Pahoinvointi kuitenkin katosi kolmantena päivänä, jolloin hänen ruokahalunsakin palasi, ja hän alkoi syödä säännöllisesti. Hän huomasi, että auringonvalo pahen i silmien oireita, joten hänen oli pakko välttää voimakasta valoa. Työskennellessään kahdeksantena päivänä hän sai kyynärvarteensa pienen Vertavuotavan ruh.jevamman. Seuraavanå päivänä hän huomasi vamman muuttuneen märkiväksi, tarttuvaksi ja hyvin syyhyäväksi haavaksi. Kun tämä parani, sen ympärille jäi punas inertävä läiskä. Samanlaisia haavoja ilmaantui hänen kyynärvarsiinsa ja säär iinsä 4-10 päivää myöhemmin. Ne tulivat kuitenkin itsestään, ilman edellä sattunutta tapaturmaa ja ne kaikki alkoivat pienestä kyhmyst,. jossa oli reikä keskellä t ne olivat hyvin syyhyäviä ja kestivät kymmenestä kahteenkymmeneen päivään. Hän mainitsee niiden kaikkien jääneen kuivuesaaan kauttaaltaan punasinertäviksi. Arvet ovat vieläkin nähtävissä. Missään vaiheessa hän ei huomannut ihottumaa tai polttoa ja samoin hän kieltää nähneensä verenvuotoa iho asaan (punasinisissä läiskissä } tai ruhjevammoja pienemmissä haavoissa (verta vuotavissa lä iskissä), jos sellaisia oli ollut, ne olivat jääneet häneltä huomaamatta. Hän mainitsee kuitenkin ett ä viidentenätoista.pä.ivänä hänen kasvoihinsa ilmestyi nenän molemmille puolille jotakuinkin symmetri aesti kaksi kellertävää läiskää. Ne. olivat jonkinlaisia puolivärittömiä, hieman verestäviä läiskiä, jotka katosivat itsestään noin kymmenen tai kahdenkymmenen päivän kuluttua. Tällä hetkellä hänellä on yhä vielä kaksi pientä parantumatonta haavaa käsivarressaan, viime kuukausina jatkuvasti aika ajoin tulleiden muiden erilaisten arpien lisäksi. Mitkään muut kuvatut oireet eivät ole uusiutuneet tähän mennessä. Hän voi hyvin tällä hetkellä ja pitää itseään terveenä. Hän kieltää, että hänellä olisi ollut kuumetta, ripulia, verenvuotoa tai keltatautia sairautensa äkillisessä vaiheessa tai myöhemminkään. Toisaalta hän ei huomannut kehossaan karvanlähtöä eikä liiallista hiusten irtoam ista lokakuun jälkeen. Uneliaisuuden kestäessä hän ei havainnut olennaista työkyvyn vähenemistä. Hän ei myösk ään havainnut sukupuoliviettinsä tai potenssinsa vähentyneen eikä näkönsä tarkkuuden muuttuneen. Hän ei sairastanut anemiaa eikä hänellä ollut märkiviä haavaumia suussa. 38 37