ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA. Tekninen johtaja Hannu Seppälä



Samankaltaiset tiedostot
Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

BB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Energian tuotanto ja käyttö

ENERGIATUET Kainuun ELY-keskus, Juha Määttä, puh ,

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU. Bioenergiakeskus 1

Energiatuki. Hakeminen

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Jyväskylän energiatase 2014

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Jyväskylä , Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry.

Keski-Suomen energiatase 2016

Kainuun bioenergiaohjelma KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu

Jyväskylän energiatase 2014

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Keski-Suomen energiatase 2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Puun energiakäyttö 2012


Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Lappeenranta Uusiutuvan energian kuntakatselmus. LCA Consulting Oy Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Kestävä energiatalous matkailussa

Lähilämpöä Teiskossa Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KOHTI ILMASTONEUTRAALIA KUNTAA

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes Esa Kinnunen Biomas-hanke

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET , Arttu Peltonen

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Timo Määttä Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä Lappeenranta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus 1

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Nikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Luku 4 Sähkön kilpailutus

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki Jukka Penttilä

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Toimenpiteet kuntien energiatehokkuussopimuksissa - Energiakatselmukset, ESCO palvelu, Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Liikenteen biopolttoaineet

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä Tapio Jalo, Motiva Oy

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Transkriptio:

ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA 1

Sisältö Energiatehokkuussopimus Toimintasuunnitelma Uusiutuvan energian kuntakatselmus Mitä on tehty ja mitä tehdään 2

Energiatehokkuussopimus Keski-Suomen Energiapäivä Saarijärven kaupunki ja työ- ja elinkeinoministeriön on 29.9.2008 allekirjoittanut energiatehokkuussopimuksen Keskeisenä tavoitteena on 9 % energiasäästötavoite vuosina 2008 2016 Tavoitteena on toteuttaa 80 prosentissa kaupungin rakennuksista energiakatselmus vuoteen 2013 mennessä. Energiansäästön tavoite Saarijärven kaupungille on 1 829 MWh vuoden 2016 loppuun mennessä Säästötavoite on laskettu vuoden 2005 kaupungin lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutuksesta Tavoite on kiinteä energiamäärä, jonka saavuttaminen tulee osoittaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että energiankulutuksen tulee olla tämän määrän pienempi vaan energiansäästön tulee olla tavoitteen suuruinen Energiansäästöksi lasketaan toimet, joilla vähennetään nykyistä kulutusta tai toimet joiden seurauksena tuleva kulutus on alhaisempi verrattuna tilanteeseen, jossa toimenpidettä ei olisi toteutettu. Säästöihin lasketaan mukaan myös ennen kautta 2008-2016 toteutettuja toimenpiteitä. 3

Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä Energiatehokkuussopimus 29.9.2008 9 %:n energiansäästötavoite 1 829 MWh 2008-2016 Välitavoite 2010 Välitavoite 2013 Välitavoite 2016 % 3 6 9 MWh 610 1219 1829 Toimenpidesuunnitelmassa esitetään toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet saavutetaan Osa tavoitteista ja toimenpiteistä määritetään jo energiatehokkuussopimuksessa 4

Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: Ohjeet ja suunnittelu Saarijärven kaupungin tavoitteena on saada energiatehokkuus yhdeksi kriteeriksi kaikkiin niihin julkisiin hankintoihin, joissa energiatehokkaamman laitteen, järjestelmän tai hankintakokonaisuuden valinta johtaa kokonaistaloudellisesti edullisempaan lopputulokseen. Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Otetaan TEM:n ohjeet avuksi Laitehankintojen energiamerkinnät Tiedotusta hankintojen vaikutuksista Suunnittelun ohjaus Tilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeen päivittäminen ja ajanmukaistaminen Lämmitysmuodon huomioon ottaminen kaavoituksessa Rakennusjärjestyksen päivittäminen; toteutunut ja hyväksytty 2009 5

Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: Ohjeet ja suunnittelu Kaavoitettaessa uusia alueita rakennustapaohjeessa ohjataan käyttämään joko kaukolämpöä tai kiinteistökohtaisia uusiutuvan energiaa käyttäviä lämmitysmuotoja. Jos alueella on kaukolämmön mahdollisuus, voidaan tontin rakentajaa edellyttää käyttämään kaukolämpöä. Saarijärven kaupungin rakennusjärjestyksessä on asetettu tavoitteeksi, että rakennetaan vähän energiaa kuluttavia rakennuksia. Selvitetään mahdollisuuksia painottaa rakennusten energiatehokkuuden tärkeyttä rakennusohjeessa. Selvitetään mahdollisuudet asettaa rakennusjärjestyksessä tavoitteeksi uusiutuvan energian tai kaukolämmön käyttäminen kaikissa rakennettavissa kiinteistöissä. 6

Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: Energiakatselmukset Kiinteistön energiakatselmuksissa selvitetään kohteen kokonaisenergian ja -veden käyttö sekä potentiaaliset energiansäästötoimenpiteet. Energiakatselmus 80 %:ssa kaupungin rakennuksista Uusien kiinteistöjen käyttöönottokatselmukset Seurantakatselmukset kiinteistöihin, joissa havaittu muutoksia energiankulutuksessa 7

Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: ESCO- palvelut ja kulutusseuranta ESCO- palvelu on liiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energiaasiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. ESCO- palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. ESCO- palveluun liittyy takuu syntyvästä energiasäästöstä. Kaupunki voi ESCO- palvelun avulla toteuttaa kustannustehokkaita energiansäästöinvestointeja, vaikka sillä hetkellä ei olisi omaa rahoitusta hankkeelle 8

Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: ESCO-palvelut ja kulutusseuranta ESCO Osaaminen ESCO-palvelujen käytöstä Selvitetään mahdolliset käytön esteet Käynnistymässä hanke, jossa etsitään ESCO-kumppania kiinteistöjen energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen Kulutusseuranta ja energiatehokkuuden tunnusluvut Kiinteistöt KOKI-järjestelmään ja KOKI:n tehokas hyödyntäminen Kulutuksen seurantatietojen hyödyntäminen ja ongelmiin reagoiminen Muita kuin kiinteistöjen energiansäästökohteita Ulkovalaistus Vesi- ja jätevesihuolto Lämpölaitoksen lämpöakku Sisävalaistuksen automatisointi ja energiaa säästävät valaisimet Logistiikkaselvitys 9

Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: Toimintamallit, koulutus ja tiedotus Uudet toimintamallit Matkustusohjeen laatiminen Toimistolaitteiden energiatehokas käyttö Kiinteistöjen energiatehokas käyttö Koulutus ja tiedotus Koulutusta kuntalaisille Tiedotusta energiatehokkuussopimuksesta ja uusiutuvan energian kuntakatselmuksesta: kaupungin henkilöstö, lehdistö. Nettisivut Tiedotusta lämmitysmuotojen kustannuksista ja ympäristövaikutuksista Yhteistyö bioenergiakeskuksen kanssa 10

Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä TOIMENPITEET: Uusiutuva energia Uusiutuvan energian kuntakatselmus Yhteistyö Saarijärven kaukolämmön kanssa Bioenergiaterminaalikeskus Biopolttoaineiden varastointi, käsittely ja kuljetus Uusiutuvan energian osuus sähköstä Selvitetään mahdollisuuksia lisätä sähkön tuotantoa Saarijärvellä Tuhannen lehmän - navetta ja biokaasun tuotanto 11

Toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä ENERGIATEHOKKUUDEN RAPORTOINTI Tekninen ja ympäristötoimi vastaa raportoinnista Työryhmä kokoontuu kerran vuodessa Arvio katselmusten ja katuvalaistuksen säästömahdollisuuksista Lämpö Sähkö Yhteensä MWh t CO2 MWh t CO2 MWh t CO2 Kiinteistökatselmukset 2 108 500 297 208 2 904 707 Katuvalaistus 0 0 172 120 172 120 Yhteensä 2 108 500 469 328 3 076 828 Energiansäästön tavoite Saarijärven kaupungille on 1 829 MWh vuoden 2016 loppuun mennessä 12

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS RAKENNUSKANTA 12 % 54 % Erilliset pientalot 12 % Muut asuinrakennukset 8 % 14 % Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset Teollisuus ja varastorakennukset 13

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS RAKENNUSKANTA Rakennettu kerrosala (m2) 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Asuinrakennukset m2 Muut rakennukset m2 Asuinrakennukset kpl Muut rakennukset kpl Rakennusten lukumäärä 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 0-1920 1921-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2007 Tuntematon 14

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Vuonna 2007 ja 2008 Saarijärvellä myönnetyt rakennusluvat KPL 180 160 140 120 2007 2008 100 80 60 40 20 0 Pientalot Rivitalot Teollisuus Liike-, laitos-, liikennne Loma Muut 15

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS RAKENNUSTEN LÄMMITYS 20 % 7 % 26 % Öljy Sähkö Puu Kaukolämpö Muu tai tuntematon 22 % 25 % Kiinteistöjen lämmityksen polttoaine-energiat 16

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS RAKENNUSTEN LÄMMITYS kerrosala (m2) 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 Öljy Sähkö Puu Kaukolämpö Maalämpö Muu tai tuntematon 60 000 40 000 20 000 0 Asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Kiinteistöjen lämmitysmuodot 17

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KOKONAISENERGIA-TASE Leuhunkosken vesivoimalaitos 19 GWh Tuontisähkö 59 GWh Sähkön kokonaiskulutus 78 GWh 18

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KOKONAISENERGIA-TASE HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT 7 488 t HÄVIÖT 5 GWh ÖLJY 4 GWh TURVE 17 GWh SAARIJÄRVEN KAUKOLÄMPÖ LÄMPÖ 25 GWh PUU 7 GWh ÖLJY 2 MWh LÄMPÖYRITTÄJÄT PUU 3 GWh LÄMPÖ 2 GWh 19

HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT 59 514 t HÄ- VIÖT 22 GWh Keski-Suomen Energiapäivä ÖLJY 4 GWh TURVE 17 GWh PUU 10 GWh SAARIJÄRVEN KAUKOLÄMPÖ LÄMPÖ 25 GWh LÄMPÖYRITTÄJÄT LÄMPÖ 2 GWh TEOLLISUUS 31 GWh UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS ÖLJY 40 GWh KIINTEISTÖ- KOHTAINEN LÄMMITYS LÄMPÖ 63 GWh PUU 32 GWh KIINTEISTÖ- JEN LÄMMITYS 102 GWh KOKONAISENERGIA-TASE MUU 8 GWh VESIVOIMA LEUHUNKOSKEN VOIMALAITOS SÄHKÖ 19 GWh TUONTISÄHKÖ SÄHKÖ 59 GWh MUU SÄHKÖ 36 GWh 20

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Saarijärven kaupunki on mukana useissa hankkeissa, joissa pyritään lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä sekä edistämään siihen liittyvä tutkimusta ja koulutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskus sijaitsee Saarijärvellä. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkoituksena on edelleen lisätä uusiutuvan energian käyttöä kaupungin alueella. 21

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Saarijärven Tarvaalaan valmistuu lähiaikoina moderni ja monipuolinen oppimisympäristö, joka tulee palvelemaan laajasti myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Uudisrakennukseen sijoittuu myös Bioenergiakeskus. Luonnonvarainstituutin uudisrakennuksessa kehitetään yritysten kanssa yhteistyössä esim. uusiutuvan energian hybridijärjestelmiä, matalaenergiatekniikan rakennustuotteita ja rakentamista. Bioenergiakeskuksen yhteyteen rakennetaan kiinteiden polttoaineiden lämpölaitos, joka sekin toimii opinahjona ja tutkimuskohteena. Lämpölaitoksessa testataan lämmitysjärjestelmiä ja kehitetään niiden teknisiä ominaisuuksia sekä käytettävyyttä. Tutkimustyötä tehdään yhdessä VTT:n kanssa. Bioenergiakeskuksessa kehitetään, edistetään, demonstroidaan ja koulutetaan bioenergian käyttöä. Testattavina ovat esimerkiksi matalaenergiatekniikan rakennustuotteet ja uusiutuvan energian hybridijärjestelmät. Tutkimustyötä tehdään yhteistyössä bioenergia-alan yrittäjien kanssa. 22

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET Käyttö 2008 Energiapotentiaali tai lisäämismahdollisuudet GWh/a GWh/a Puupolttoaineet - teollisuuden sivut. 1,1 - - metsähake 5,8 92 - pilke ja pelletti 25,7 1 Peltobiomassa 0 70 Jätepolttoaineet 0 - Biokaasu 0 28 Tuulisähkö 0 - Aurinkosähkö 0 0,01 Aurinkolämpö 0 0,3 Vesivoima 19,0 - Lämpöpumput 0,5 4,4 Yhteensä 52,0 195,71 23

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ILMAVESILÄMPÖPUMPPU KONTTILA ETELÄPELLONTIEN ÖLJYKATTILAN RINNALLE 2. KOIRALAMMEN ALUEEN KIINTEISTÖT ALUELÄMPÖVERKKOON 3. ÖLJYLÄMMITTEISIÄ KIINTEISTÖJÄ PELLETTILÄMMITYKSEEN 4. ILMALÄMPÖPUMPUT MANNILAN PÄIVÄKOTIIN 5. KATUVALAISTUKSEN TEHOSTAMINEN 6. KARHILAN LÄMPÖVERKKOON KPA-KATTILA POK-kattilan hake-kattilaan 7. SSYP:N KUNNIAVUOREN ÖLJYLÄMMITTEISET KIINTEISTÖT PELLETTILÄMMITYKSEEN 8. EFOREN KIINTEISTÖÖN HAKEKONTTI 24

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS NYKYTILANNE JA TILANNE TOIMENPITEIDEN JÄLKEEN Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/ GWh/ CO % % 2 muutos vuosi vuosi t/a Öljy 45 34 39 30-1 476 Turve 17 13 17 13 Kivihiili Maakaasu Muut uusiutumattomat 8 6 8 6 Yhteensä uusiutumattomat 70 53 63 49-1 476 Puu 42 32 48 36 Jätteet Biokaasu Vesivoima 19 15 19 15 Tuulivoima Aurinkoenergia Muut uusiutuvat 0,2 0 Uusiutuvat yhteensä 61 47 67 51 - Kaikki yhteensä 131 100 131 100-1 476 Sähkön tuonti (+)/vienti(-) 59-59 - -47 (1 25

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Bioterminaalikeskus Saarijärvellä on menossa aluekehittämishanke, jossa selvitetään mahdollisuutta rakentaa bioterminaalikeskus ja biopolttoaineiden kuormausalue Kolkanlahteen. Bioenergiaterminaalikeskus parantaisi biopolttoaineiden kuljetusten logistiikka ja sitä kautta tuotannon kannattavuutta. Kolkanlahdessa olisi mahdollista hyödyntää rekkaliikenteen lisäksi raideliikennettä. Terminaalikeskus voisi toimia myös polttoaineen välivarastona. Polttoaineita voitaisiin alueella myös kuivata, murskata, hakettaa tai jatkojalostaa. Tällaisen hankkeen toteutuessa vaikutukset biopolttoaineiden saantiin ulottuisivat myös Saarijärven kaupungin ympäristöön. Hankkeessa on mukana bioterminaalikeskuksesta kiinnostuneita yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia. Toteutuessaan bioterminaalikeskus voisi tukea biopolttoaineita tuottavien yrittäjien toimintaa ja tuoda lisää työpaikkoja Saarijärven asukkaille. 26

Kolkanlahden bioenergiaterminaali Aluevaraus 20 ha Bioenergiakenttä 7,5 ha Raakapuukenttä 2,5 ha 27

Kolkanlahden bioenergiaterminaali Aluevarausesitykset; Toiminta-alue 20 ha Laiturivaihteentien ja Lähteenmäen tien risteysalueelta radan molemmin puolin Bioenergiakenttä 7,5 ha Päällystetty tasainen alue Kiertoliikenne mahdollisuus hakerekoilla maksukyky 4,1 M terminaali-investoinnille takaisinmaksuaika 20, laskentakorko 5 % metsähakkeen tuotantokustannus 15,6 /MWh turpeen tuotantokustannus 10,5 /MWh Raakapuukenttä 2,5 ha (Ratahallintokeskuksen raakapuuterminaali) Kustannusarvio 4,6 M (RTH, 4/2009) 28

Kolkanlahden bioenergiaterminaali Alustavaa arviota Saarijärven seutukunnan terminaaliin käytettävissä oleva energiaraakaainepotentiaali; Käytössäoleva turvetuotantoala 1400 2850 GWh/ vuosi (Saarijärvi 365 730 GWh/a) Korjattavissa oleva energiapuu yksityismetsistämax. 181 228 GWh/ vuosi (Saarijärvi ja Kannonkoski 123 GWh/a) 29

Bioenergiakortit Saarijärven kaupunki ja SSYP on käynnistänyt hankkeen, jossa tehdään kiinteistökohtainen selvitys omakotitaloluokkaa suuremmille kiinteistöille Hankkeessa saadaan puolueetonta tietoa bioenergiasta ja lasketaan kohteen eri vaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta. Kaupungin kiinteistöistä on jo laadittu bioenergiakortit, jotka ovat hyvänä apuna päätöksenteossa ja tarjouspyynnössä Työtä tehdään yhteistyössä SSYP ja Keuruun Keulink Oy:n kanssa Hanke on yksi osa ns. Biometalli hankkeesta TAVOITE: lisätä öljylämmitteisten suurkiinteistöjen siirtymistä bioenergian käyttöön 30

Bioenergiakortit Keski-Suomen Energiapäivä Keskusaukio 3 42700 KEURUU Puh. 0400 342 915 Fax 014 722 322 KIINTEISTÖN OMISTAJA KOHTEEN PERUSTIEDOT Nimi: Saarijärven kaupunki Osoite: Puhelin: Sivulantie 11 43100 Saarijärvi (014) 459 8208 Kiinteistö; Linnankylän koulu Maksalantie 9, Linnankylä, 43100 Saarijärvi Isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja, kiinteistövastaava/email: Puhelin: Teuvo Sirkkunen,kiinteistövastaava 044-4598727 Tyyppi: teollisuus rivitalo varasto omakotitalo palvelu kerrostalo muu, mikä? KOULU Rak.vuosi: Asuntoja, kpl: Liikehuoneistoja, kpl: Asukasmäärä, hlöä: 2 Koulu ja liikuntasali Huoneistoala, m²: 236 + 312 = 548 Lämmitettävä tilavuus, m³: Kerrosala, m²: 214 + 353 = 567 1060 + 1600 = 2660 NYKYINEN Kattila(t): vuosimalli: teho, kw: LÄMMITYS- nimi: Arimax E100LV 2003 100 JÄRJESTELMÄ nimi: Poltin/polttimet: Vuosimalli: Suutin: kg/h tai US Gal/h nimi:oilon kp6lh 2003 4.71 1.25 nimi: Kattilahuone: Hyötytila: 2.5 leveys, m 2.3 korkeus, m Sisääntuloaukko: 3.5 pituus, m 0.90 leveys, m 2 korkeus, m Portaat: on ei Kolme askelmaa Polttoainevarasto: Öljysäiliö, m³/ikä. Sijainti/tarkastus: Varaaja, m³: Öljysäiliö 10m3, maanalainen, Tarkistettu - KIINTEISTÖN BIOENERGIAKORTTI Lämmitysenergian kulutus: POK l/v 10 000 kotitaloussähkön kulutus ok-talo n. 5.000 kwh a sähkö, kwh/v muu, mikä? SUUNNITELMA Pelletti Hake Polttoainevaihtoehdot: kulutus t/v 21,1 siilo, m³ 20 muu, mikä? täyttökerrat, krt/v 2 LASKELMAT öljy pelletti hake Kaukolämpö Polttoaine: POK Hinta (VAPO) Rankah. 25% MWh/m³ MWh/t MWh/t Perusmaksu /v lämpöarvo: 10,0 4,75/4,9 /m³ /t /t /MWh Päivänhinta (alv 0 %): 541,98 179,00 /m³ /t /t /MWh Päivänhinta (alv 22 %): 670 218 (ei laskelmassa) (ei laskelmassa) (ei laskelmassa) (ei laskelmassa) pa-kustannusten muutos%/1 v. 10 % 2 % 2 % m³/v t/v t/v MWh kulutus 10 21,1 /MWh /MWh /MWh /MWh energian viitehinta: 67,00 45,89 /v /v /v /v polttoainekulut: (alv 0%) 5 420 3 777 Investointikustannukset: Laitteet Asennus YHT: Hinnat viitehintoja 60kW 11 200 4 000 15 200 Huom! Hinnat alv 0% Lisävarusteet 0 0 0 Tukiprosentti 30 % 7 840 2 800 10 640 Arvioon sisältyy: kattila poltin syöttölaitteet piippu kontti polttoainevarasto muu, mikä? Vuotuiset kustannukset: investointi: Laitteet: Laite+asennus: Laskentakorko, 4,90 % korkokulut, ka. /v 0 307 Laina-aika 10 v lyhennys /v 0 1 064 huolto ja varaosa /v: 0 100 valittu energia /v 0 4 355 (muuta kaavaan valittu polttoaine) kulut /kk (korko, huolto ja v.osat, energia: 0 397 (alv 0%) kulut+lyhennys /kk: 0 486 Vertailu: Hyöty 15 vuoden aikana 3 090 SUUNNITELMA Etäisyys kaukolämpöverkkoon, m: Lämpökeskus: rakennuksen sisällä erillisessä lämpölaitoksessa kontissa Nykylaitteiston vaihtotarve: kiireellinen, laiterikkoriski taloudellinen vaihtoaika, ikä vaihdon peruste nouseva öljyn/sähkön hinta Biokattilan / lämmönvaihtimen koko, kw; Biopoltin: 60kW 60kW Laitteisto, muuta: Uusi pannuhuone ja ulkopuolinen siilo Verkoston pituus, m: Verkostohävikki, kw: 30 noin 1kW Kokonaishyöty keskiarvo /v 0 206 Takaisinmaksuaika investointi ja laitteet 9 Takaisinmaksuaika investointi ja laitteet (vrt. öljylaitteen hintaeroon) 2 Kaukolämpö: liittymähinta, laitekustannukset, (alv 0%) (alv 0%) Tuensaantimahdollisuus: TEM:n energiatuki ARA:n energia-avustus muu tuki, mikä? 31