Esitys Muutos/lisäys 3 1. kohtaan Työntekijää voidaan pitää hänen suostumuksellaan vuorokautisessa ja viikottaisessa ylityössä enintään 200 tuntia kalenterivuodessa. Muutos 3 6. kohtaan Työaikalain ulkopuolisissa töissä maksetaan vuorokautisen työajan ylittävälle osalle sekä työlle 50 % korotettu palkka. 8 tunnin lauantai- Muutos 3 7. kohtaan Varsinaisesta työaj asta, työhöntuloj ärj estyksestä sekä tarpeellisista väliajoista sovitaan paikallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. Muutosesityksen perustelu Muutosesityksellä 3 1. kohtaan rajoitetaan mahdollinen ylitöitten teettäminen kohtuulliselle tasolle. Muutosesityksellä 3. 6. kohtaan selkeytetään ja yhdenmukaistetaan työakalain ulkopuolisten töiden ylityökorvaukset. 3 7. kohdan muutosesityksellä halutaan laajentaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Muutosesityksen kustannusvaikutukset Ylityöt ovat metsäalalla niin harvinaisia, että muutosesityksestä ei aiheudu sellaista kustannusvaikutusta että sitä voisi numeroina ilmaista. PL/SL 9/94
Esitys 4 4.1. kohtaan Työsuoritus Lisäys kolmannen kappaleen jälkeen : Palkkiopalkka perustuu henkilökohtaiseen aikapalkkaan tai sen osaan ja vaihtelee suoritusosan suhteessa. Suoritusosan ollessa 100 % on työntekijän palkan oltava 20 % hinnoitteluperusteena olevaa henkilökohtaista aikapalkkaa suurempi. Muutosesityksen perustelut Työehtosopimuksessa ei ole palkkiopalkkaisen työn hinnoittelusta määräystä eikä toistaiseksi ole tarvittukaan, koska palkkiopalkkaus ei ole käytössä. Tulevaisuudessa palkkiopalkkaus voi kuitenkin olla käyttökelpoinen vaihtoehto ja siksi tarvitaan sen hinnoitteluun perusteet. PL/SL 10/94
Esitys Muutos/lisäys 4 Työsuoritus- kohtaan Suorituspalkkaisessa työssä maksetaan työntekijälle vähintään henkilökohtainen aikapalkka. Moottori-ja raivaussahatöissä henkilökohtaiseen aikapalkkaan lisätään työvälineen kustannuskorvaus. Muutoksesityksen perustelut Muutosesityksellä halutaan saattaa metsurit yhdenmukaiseen asemaan teollisuuden työntekijöitten kanssa, koska yleensä työehtosopimuksissa on tämäntapainen määräys. Muutosesityksen kustannusvaikutukset Kun huomioidaan, että metsätöistä on rajulla saneerauksella irtisanottu kaksi kolmasosaa työvoimasta, on jäljelle jääneet yleensä parhaat ammattimiehet joiden ansio suorituspalkkaisessa työssä ylittää henkilökohtaisen aikapalkan, joten kustannusvaikutukset ovat käytännössä olemattomat. PL/SL 9/94
Esitys Muutos/lisäys 4.2 kohtaan Henkilökohtainen aikapalkka Mikäli työpaikalla ei ole työnantajasta johtuvasta syystä tehty ja sovittu työntekijän pätevyyden määritysjärjestelmää, maksetaan henkilökohtainen palkanosa vähintään 13 % suuruisena. Muutosesityksen perustelut Metsäalalla on jossain määrin pieniä työpaikkoja ja niiden työanantajat eivät ole järjestäytyneitä. Tästä johtuen kaikki työnantajat eivät tule milloinkaan tekemään pätevyydenmääritysjärjestelmiä, joten heitä varten on oltava poikkeussääntö, koska heidän on kuitenkin noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Muutosesityksen kustannusvaikutus Muutosesityksellä ei ole kustannusvaikutuksia järjestäytyneille työnantajille. PL/SL 9/94 i»
Esitys 4 4.2 kohta Henkilökohtainen aikapalkka Toinen kappale Alalle tulevan työntekijän työkyvystä ja ammattitaidosta riippuen aikapalkka voidaan työnantajan ja työntekijän välisellä työsopimuksella sopia työkohtaista palkka pienemmäksi, kuitenkin siten, että palkka on vähintään 80 % työntekijän pääasiallisesti tekemän työn työkohtaisesta palkasta enintään 3 kuukauden ajan työsuhteen alkamisesta lukien. Muutosesityksen perustelut Koska tämän kohdan asia liittyy työsopimuksen tekoon, on syytä selkeästi todeta että asiasta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä ja selkeyttää nykyistä sopimusmääräystä työkohtaisen palkan osalta. Kolmen kuukauden ajanjakso on yhdenmukainen henkilökohtaisen palkanosan määrittelyn takarajan kanssa. Muutosesityksen kustannusvaikutukset Kustannusvaikutukset ovat käytännössä olemattomat PL/SL 10/94
Esitys Muutosesitys 4.3 kohtaan Toinen kappale Palkkaustapoina voidaan käyttää aikapalkkaa, suoritussi donnaista aikapalkkaa, suoraa urakkapalkkaa tai palk kiopalkkaa Palkkaustavan valinnasta sovitaan paikallisesti. Muutos/lisäys esim. 4.2 kohtaan Suoritussidonnainen aikapalkka Suoritussidonnaisessa aikapalkkauksessa edellytetään työskentelyä normaalilla urakkatyövauhdilla. Työntekijälle maksetaan henkilökohtainen aikapalkka korotettuna kertoimella 1.20, sekä moottori-ja raivaussahatöissä työvälineen kustannuskorvaus. Ailekirj oituspöytäkirj aan Sopijaosapuolet kehittävät sopimuskauden aikana alalle soveltuvia vaihtoehtoisia palkkiopalkkamalleja ja järjestävät niiden käytännön kokeilut. Muutosesityksen perustelut Muutosesityksen mukaan osaurakka poistetaan palkkaustapavaihtoehdoista, koska se on huonosti alalle soveltuva. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia esitetään lisättäväksi palkkaustapojen valinnassa koska, paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen on ymmärretty olevan myös työnantajien tahto. Palkkiopalkkaus voisi olla käyttökelpoinen palkkaustapa joissakin töissä, joten siihen pitää kehittää yhteisesti hyväksyttyj ä palkkausmallej a. Suoritussidonnainen aikapalkka on aikapalkan ja suorituspalkan yhdistelmä ja soveltuu töihin, joihin on vaikeata tehdä urakan mitoitusta, mutta työ olisi järkevää kuitenkin tehdä urakkavauhdilla, jolloin työn tuottavuus on parempi aikapalkkaiseen työhön nähden. Muutosesityksen kustannusvaikutus Muutosesitykseen ei sisälly kustannusvaikutuksia, koska tuottavuuden parantuminen kompensoi ansion nousun. PL/SL 9/94
8 Esitys Muutos/lisäys 4 :n Laatupalkkio Työntekijälle maksetaan laatupalkkio, joka määritetään laadunmittausjärjestelmällä ja on enintään 10 h työpalkasta. Laadunmittaus tehdään järjestelmällisesti työpaikoilla- Mittaus järjestelmästä ja mittausohjeista sovitaan paikallisesti. Laatupalkkio maksetaan työntekijälle normaalin palkanmaksun yhteydessä^ ellei paikallisesti ole sovittu muusta maksumenettelystä. Laatupalkkiojärjestelmää sovelletaan kaikkiin palkkaustapoihin ja sen piiriin kuuluvat kaikki työpaikan työntekijät joiden työ kuuluu metsäalan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Mikäli laatupalkkioj ärj estelmää ei ole työnantaj asta johtuvasta syystä käyttöönotettu, maksetaan kaikille työpaikan työntekijöille 5 % suuruinen lisä. Ailekirj oituspöytäkirj aan : Laatupalkkiojärjestelmä otetaan käyttöön työpaikoilla tämän sopimuskauden aikana, kuitenkin viimeistään 31.12.- 1995. Muutosesityksen perustelut Laatupalkkiojärjestelmää kokeiltiin palkkausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä ja siitä saatiin hyviä kokemuksia. Laadun mittaukseen on jo kehitetty käyttökelpoisia malleja, joten laatupalkkiojärjestelmän käyttöönotolle on täydet edellytykset olemassa. Laatupalkkiojärjestelmän käyttö motivoi työntekijää parempiin työsuorituksiin ja edesauttaa työnantajaa laadullisten ja kokonaistuottavuuden kannalta tärkeitten tavoitteitten toteuttamisessa. Muutosesityksen kustannusvaikutukset Voidaan arvioida, että muutosesitys toteutuessaan merkitsee sitä, että keskimääräinen laatupalkkio on ehkä 5 %. Laadun ja kokonaistuottavuuden parantuminen kompensoi kuitenkin laatupalkkion määrän ja todennäköisesti työnantajan saama hyöty on suurempi kuin laatupalkkion kustannukset. PL/SL 9/94
Esitys Muutos/lisäys 6 :n Olosuhdelisät Olosuhdelisänä maksetaan palkkoihin 10 % suuruinen korotus kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden levityksessä, kulotuksessa ja sen jälkivartioinnissa, panostajan ja porarin työssä, suorituspalkkaisessa työssä meren saarilla, sekä vuorotyössä toisessa vuorossa. Vuorotyössä kolmannessa vuorossa ja yötyössä klo. 22.00-6.00 välisenä aikana maksetaan olosuhdelisänä 20 H korotus palkkoihin. Muutos 6.4 kohtaan Toinen kappale : ollessa sellaiset, ettei kohtuudella voida vaatia työskentelyä Muutosesityksen perustelut Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on kirjaus olosuhdelisistä. Olosuhdelisien oikea paikka on kuitenkin työehtosopimuksessa. Kun metsäalan työn vaativuusluokitus järjestelmä ei sisällä olosuhdetekijää, on normaaleista töistä poikkeavat olosuhteet huomioitava erikseen. 6.4 kohdan muuutosesitys perustuu siihen, että ulkotyössä voi olla pakkasen lisäksi muitakin säästä johtuvia tekijöitä jotka aiheuttavat kohtuuttomat Muutosesityksen kustannusvaikutus Töitä, joissa olosuhdelisät tulisivat kyseseen, tehdään metsäalalla niin vähän, että olosuhdelisien kustannusvaikutus on olemattoman pieni. PL/SL 9/94
10 Esitys Luottamusmiessopimus 8, 3.kohta Kustannuskorvaus työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä Työnantaja maksaa luottamusmiehelle työajan ulkopuolella suoritettavista luottamusmiestehtävistä aiheutuneista kustannuksista korvauksena henkilökohtaisen aikapalkan mukaisen yhden päivän palkan kuukaudessa. Muutosesityksen perustelut Luottamusmiesten tehtävät ovat huomattavasti lisääntyneet paikallisten sopimismahdollisuuksien myötä. Luottamusmiesten toimipiirit ovat suurentuneet ja työmaitten miehitykset harventuneet. Tämän seurauksena on luottamusmiesten ja työntekijöitten kanssakäyminen mahdollista pääsääntöisesti iltaisin työajan ulkopuolella. Muutosesityksen kustannusvaikutukset Muutosesitys merkitsee työajan ulkopuolella tehtävien luottamusmiestehtävien korvausten kaksinkertaistamista Kuitenkin korotus kohdistuu varsin suppealle joukolle^ metsäalalla on n.220 luottamusmiestä, joten sen vaikutus alan palkkasummaan on erittäin pieni. Mikäli luottamusmiehet tekisivät kaikki luottamusmiestehtävät työaikana, merkitsisi se moninkertaisia kustannuksia esitykseen verrattuna ansionmenetysten ja matkakustannusten muodossa. PL/SL 10/94
11 Esitys Muutosesitykset metsäalan työehtosopimuksen uittotöitä koskevaan pöytäkirj aan. 3 Vuorotyö ja yötyö Korvaukset työehtosopimuksen 6 :n tehdyn tyksen mukaisesti* 4 Olosuhde-ja muut lisät ä mainitut prosenttiperusteiset lasketaan henkilökohtaisista aikapalkoista. Lisäys : Lauantaina ja arkipyhien aattona tehdystä maksetaan palkkoihin 22.5 % suuruinen erillinen korvaus. PL/SL 11/94
111% A EVO/Lepola 7.11.1994 Muutosesitykset taimitarha-alan työehtosopimukseen Taimitarha-alan luottamusmiehiltä saatujen esitysten pohjalta on laadittu seuraavat muutosesitykset. Palkankorotukset Palkankorotusten tulee olla kustannusvaikutuk seitaan metsäteollisuuden yleisen tason mukai Liiton hallitukselle esitetään, että palkankoro tustavoite asetetaan niin, että se on yhteneväi nen metsäteollisuuden sopimusaloilla. Taimitarha-ala voidaan katsoa kiinteäksi osaksi metsäteollisuutta, siitä huolimatta että se ei harjoita suoranaista vientiteollisuutta. Kun metsäteollisuuden vienti vetää hyvin, vaikuttaa se kantohintoihin korottavasti ja tämän seurauksena myös metsän uudistamiseen on metsänomistajilla enempi varaa joka taas vaikuttaa taimitarha-alan kannattavuuteen positiivisesti. Työehtosopimuksen rakennemuutokset Taimitarha-alan työehtosopimus muutetaan palkkausjärjestelmän osalta niin, että palkkaus perustuu työn vaativuuteen ja työntekijän pätevyyteen työssään. Palkkausjärjestelmän muutosta on valmisteltu sopijaosapuolten toimesta ja liitteenä 1 on alalle kehitetty työn vaativuuden määritysjärjestelmä. Liitteenä 2 on työntekijäpuolen ensimmäinen luonnos sopimuksen palkkausmääräyksistä. Sopijaosapuolten työryhmässä on sovittu että työryhmä Immonen/Lepola pyrkii aikaansaamaan yhteisen luonnoksen palkkausmääräyksistä( teksteistä ) tes-neuvottelukuntien käyttöön. Muut sopimustavoitteet Palkkausjärjestelmän muutos merkitsee pieniä tekstimuutoksia sopimukseen, kyse on lähinnä termeistä, mutta joillakin muutoksilla on myös rahallista merkitystä.
Arkipyhiin on esitetty muutosta niin, että korvattaviksi arkipyhiksi tulisivat juhannusaatto ja juhannuspäivä jotka voitaisiin vaihtaa sopimuksessa oleviin arkipyhiin, esim. uudenvuodenpäivään ja ensimmäiseen joulupäivään. Sopimuksen 3 esitetään liitteen 3 mukaista muutosta ja 7 liitteen 4 mukaista muutosta. Ailekirj oituspöytäkirj aan mukaista esitetään liitteen 5 Sakari Lepola
( 4 TAIMITARHA-ALAN PALKKAUTs:; i KhlllT'1'ÄM ENKN Pa1 kkaus järjestelmätyöryhmä Rovaniemi 28.8.1994 TYÖNVAATIVUUSRYHMITTELY TYÖN VAATIMA OSAAMINEN Työn vaatima osaaminen tarkoittaa valmiutta, jota edellyttää tekijältään työsuorituksen ja siihen liittyvän harkintavalmiuden osalta. Osaamista arvioidaan työkohtaisesti mm. seuraavien osaamistekijöiden avulla: työ Työn edellyttämä tiedon määrä = arvioidaan työn vaatimaa koulutusta, mikä tarkoittaa kaikkea kyseiseen työhön liittyvää koulutusta, kuten ammattikoulua, erilaisia kursseja ja opastustilaisuuksia Työn edellyttämä kokemus = arvioidaan työn edellyttämää käytännön työkokemusta Työn edellyttämä suunnittelu = arvioidaan oman työn toteuttamisen ja sen jatkon kannalta tarpeellisen suunnittelun tarvetta Erilaisten työvälineiden käyttö = arvioidaan työn edellyttämien työvälineiden käytön vaativuutta eikä niiden maaraa Va1intatilanteet = arvioidaan työn kestäessä tapahtuvien valintojen määrää ja valinnan vaikeutta (päätöksenteon vaikeus/toisto) Taso Kuvaus Pisteet Työn edellyttämä valmius saavutetaan lyhyen opastuksen jälkeen 16 Työn edellyttämä valmius 48 saavutetaan huolellisen opastuksen ja lyhyen kokemusajan jälkeen Työn edellyttämä valmius saavutetaan ammatillisen koulutuksen ja pitkän kokemuksen jälkeen 80
TYÖN EDELLYTTÄMÄ VASTUU Työn edellyttämä vastuu aiheutuu työntekijälle työn laadusta, työtuloksesta ja työturvallisuudesta. Vastuuta arvioidaan työkohtaisesti mm. seuraavien vastuutekijöiden avulla: Vastuu työn laadun hyvästä tasosta = arvioidaan sitä^ millä huolellisuudella ja ktarkkuudella työ pitää tehdä, jotta asetetut vaatimukset täyttyisivät (tietojen luotettavuus, tuotteen laatu, laitteiden/koneiden toiminta jne.) Taloudellinen vastuu = arvioidaan työn sisältämää taloudellista vastuuta ja sen määrää Itsenäisyys = arvioidaan työn itsenäisyydestä johtuvaa vastuuta työn edistymisestä, laadusta, asiakaspalvelusta jne Työturva11isuusvastuu = arvioidaan työntekijälle/ympäristölle työstä aiheutuvan riskin/vaaran huomioon ottamista Taso Kuvaus Pisteet Työ sisältää vastuutekijöitä vähäisessä määrin 10 Työ sisältää vastuutekijöitä tavanomaisen määrän 30 Työ sisältää vastuutekijöitä suuressa määrin 50
TYÖN AIHEUTTAMA KUORMITUS Työstä aiheutuva kuormitus johtuu työn fyysisestä ja psyykkisestä rasittavuudesta- Kuormitusta arvioidaan työkohtaisesti mm. seuraavien kuormitustekijöiden avulla: Työn henkinen rasitus = arvioidaan tarkkaavaisuuden, yksitoikkoisuuden^ sidonnaisuuden ja pakkotahtisuuden kannalta Työn fyysinen rasitus = arvioidaan tuki- ja liikuntaelimistölle kohdistuvaa fyysistä kuormitusta, jonka työn suorittaminen työntekijälle aiheuttaa Hankalat työasennot = arvioidaan työstä johtuvaa ponnistelua tavanomaista hankalammissa työasennoissa Taso Kuvaus Pisteet Kuormitus on vähäistä 8 Työ on kuormitukseltaan normaalia 24 Työ on kuormitukseltaan raskasta 40
TYÖOLOSUHTEET Työolosuhteiden aiheuttama haitta vaikeuttaa työn tuloksen saavuttamista- Työolosuhteita arvioidaan työkohtaisesti mm, seuraavien haittatekijöiden avulla: Kastuminen = arvioidaan työskentelyolosuhteista aiheutuvan kastumisen määrää ja toistumista Lämpötila = arvioidaan tavanomaisesta poikkeavan lämpötilan määrää ja kestoa Likaisuus = arvioidaan työskentelyolosuhteista aiheutuvaa tavanomaisesta poikkeavaa likaisuuden määrää Henkilökohtaisten suojavarusteiden käytöstä aiheutuva haitta = arvioidaan haitta, mikä työskentelylle aiheutuu, kun käytetään työturvallisuusmääräysten mukaisia suojavarusteita (kumipuvut, hengityssuojaimet) Taso Kuvaus Pisteet Työssä ei esiinny mainittavia olosuhdehaittoja 6 Työssä esiintyy olosuhdehaittoja, mitkä aiheuttavat selvästi haittaa työskentelylle 18 Työssä esiintyy olosuhdehaittoja, mitkä aiheuttavat suurta haittaa työskentelylle 30
8 IV PALKKAMAARAYKSET 15 Työn vaativuus Taimitarhatyöntekijoiden palkat perustuvat työn vaativuuteen, työntekijän pätevyyteen työssään ja työsuoritukseen. Työn vaativuudella tarkoitetaan työn tekijälleen asettamia vaatimuksia. Työn vaativuuden ryhmittely perustuu työn sisällön kuvauksiin. Työt asetetaan vaativuusryhmiin neljän vaativuustekijän: työn vaatiman osaamisen, työn edellyttämän vastuun, työn aiheuttaman kuormituksen ja työolosuhteiden perusteella. Työt voidaan asettaa vaativuusryhmiin joko karkealla työnvaativuusryhmittelyllä, tai pisteytykseen perustuvalla työnvaativuusryhmittelyllä. Samalla työpaikalla käytetään vain yhtä ryhmittelytapaa. Karkealla työnvaativuusryhmittelyllä työt sijoitetaan kolmeen vaativuusryhmään. Työn vaativuusryhmittelyllä työt sijoitetaan 3-7 vaativuus ryhmään. Työn vaativuuden maärittämisjärjestelmän valinnasta ja töiden sijoittamisesta vaativuusryhmiin sovitaan paikallisesti. Karkea työnvaativuusryhmittely 1. Työ, joka edellyttää lyhyehköä perehtymistä, mutta ei aikaisempaa kokemusta. Työn edellyttämä vastuu on normaalia. Työn tekijälleen aiheuttama kuormitus on vähäistä ja työ tehdään tavanomaisissa olosuhteisssa. Työ, joka edellyttää huolellista perehdyttämistä tai aikaisempaa kokemusta. Työ edellyttää lisäksi suurta vastuuta. Myös tason 1 työ, mikäli se aiheuttaa tekijälleen selvästi kuormitusta tai sisältää olosuhdehaittoja. Työ, joka edellyttää pitkää ja monipuolista kokemusta ja ammatillista koulutusta. Työ edellyttää erittäin suurta vastuuta tai itsenäisyyttä. Myös tason 2 työ, mikäli sen aiheuttama kuormitus on raskasta tai työ tehdään vaikeissa olosuhteissa.
Työn vaativuusryhmittelyssä käytetään sopijaosapuolten kehittämää pisteytykseen perustuvaa vaativuuden määritysj ärjestelmää. 16 Työntekijän pätevyys työssään Työntekijän pätevyydellä tarkoitetaan hänen taitoaan suoriutua tekemistään töistä. Työntekijän pätevyyden määrittämisohjeet ja määrittämistäpä sovitaan paikallisesti. Pätevyyden määrittämistä varten tehdään järjestelmä, jonka runko muodostuu kolmesta tekijästä: 1. 2. 3. Työtulos, jolla verrataan työntekijän työtulosta työssä saavutettuihin normaaleihin työtuloksiin. Ammatinhallinta, joka on työntekijän taito suoriutua joustavasti töissä esiintyvistä työskentelytapaan ja työmenetelmiin liittyvistä valintatilantesista ja jota arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän työkokemus, monitaitoisuus ja kyky tuloksellisten työtapojen ja menetelmien kehittämiseen. Huolellisuus, johon kuuluu työtehtävien täsmällinen suorittaminen, hyvä työn laatu sekä työ-ja turvallisuusohjeiden nouda11aminen. Pätevyyden määrittämisen tekee työnantaja paikallisesti sovitun järjestelmän mukaisesti. Työntekijällä on oikeus saada selvitys määrittelyn perusteista ja niistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet hänen pätevyydenmääritystulokseensa. Pätevyyden määrittelyllä määritetään työntekijän henkilökohtainen palkanosa. Henkilökohtainen palkanosa määritetään kun siihen on edellytykset, kuitenkin viimeistään 2 kuukauden työssäolon jälkeen. Henkilökohtainen palkanosa tarkistetaan kun työntekijän pääasiallisesti tekemät työt muuttuvat tai pätevyystekijät sitä edellyttävät, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Työntekijälle, joka toistuvasti vuosittain työskentelee saman työnantajan palveluksessa suoritetaan edellämainittu määritys heti kun siihen on edellytykset, kuitenkin viimeistään silloin kun yhteenlaskettua työssäoloaikaa on kertynyt 2 kk.
10 17 Työsuoritus 18 Palkat Taimitarhatöiden palkkaustapoina voidaan käyttää aikapalkkaa tai suorituspalkkausta( suoraa urakkaa, osaurakkaa tai palkkiopalkkaa). Palkkaustavan valinnasta sovitaan paikallisesti.valinnasta sovittaessa on otettava huomioon mm. työmäärän vaikutus työtulokseen, työmäärän määrittämistarkkuus ja työolosuhteet. Suorituspalkkaisten töiden hinnoittelusta sovitaan paikallisesti. Hinnoittelu on tehtävä niin, että työntekijän työskennellessä normaalilla urakkatyövauhdilla hänen palkkansa on 20 % hinnoitteluperusteena olevaa työkohtaista palkkaa suurempi ja kasvaa työsuorituksen kasvaessa samassa suhteessa. Palkkiopalkka perustuu henkilökohtaiseen aikapalkkaan tai sen osaan ja vaihtelee suoritusosan suhteessa. Suoritusosan ollessa 100 % on työntekijän palkan oltava 20 % hinnoitteluperusteena olevaa henkilökohtaista aikapalkkaa suurempi. Työmenetelmien, työvälineiden tai työolosuhteiden muuttuessa on urakkahinnoittelu muutettava vastaamaan muuttunutta tilannetta. Suorituspalkkaista työtä voidaan myös tehdä ryhmäurakkana. Työnantaja suorittaa palkan suoraan ryhmän jäsenille noudattaen ryhmän puolesta ilmoitettua jakoperustetta. Kone- tai vastaavasti selvästi pakkotahtisessa työssä tai urakkavauhdilla suoritettavassa aikapalkkaisessa työssä työntekijälle maksetaan henkilökohtainen aikapalkka 20 %:lla korotettuna. 1. Työkohtaiset palkat Vaativuusryhmä 1 Vaativuusryhmä 2 Vaativuusryhmä 3 Mikäli käytetään työnvaativuusryhmittelyn mukaisesti useampaa kuin kolmea vaativuusryhmää, on alimman vaativuusryhmän palkan oltava vähintään mk/t. Muiden vaativuusryhmien palkat määräytyvät paikallisesti sovittavalla vaativuusryhmien välisellä suhteella, kuitenkin niin, että ylimmän vaativuusryhmän palkan on oltava vähintään mk/t.
11 2. Henkilökohtainen aikapalkka Henkilökohtaiset aikapalkat määräytyvät työntekij än pääasiallisesti suorittaman työn työkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen palkanosan perusteella. Henkilökohtainen palkanosa on 2-20 % työkohtaisesta palkasta. Alalle tulevan työntekijän työkyvystä ja ammattitaidosta riippuen aikapalkka voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä työkohtaista palkkaa pienemmäksi, kuitenkin siten että palkka on vähintään 80 % työntekijän pääasiallisesti tekemän työn työkohtaisesta palkasta enintään 2 kuukauden ajan työsuhteen alkamisesta lukien. 3. Tasoitetut kuukausipalkat Tasoitettu kuukaudesta toiseen saman suuruisena maksettava kuukausipalkka lasketaan siten, että työntekijän henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan luvulla 172. 4. Olosuhdelisät Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden levityksessä asinanmukaisiin suojavaatteisiin ja hengityssuojaimiin varustuneena maksetaan tätä työtä tekevälle työntekijälle 30 % olosuhdelisä, joka lasketaan työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta. Tehtäessä työtä muovihuoneessa kasvuolosuhteissa, annetaan työntekijälle joka puolen tunnin kuluttua viiden minuutin tauko, jonka aikana työntekijä saa poistua ulkoilmaan. 5. Vuorotyö ]a yötyö Vuorotyössä maksetaan palkkoihin lisäys, joka vastaa toisessa vuorossa työskenneltäessä 10 %:n ja kolmannessa vuorossa 20 %:n korotusta. Yötyötä kello 22.00-06.00 välisenä aikana tekevälle työntekijälle maksetaan palkkaan 20 %:n korotus. 6. Kutsunta ja reservin harjoitus Kutsutulle työntekijälle maksetaan harjoitusajalta tai ensimmäiseltä kutsuntapäivältä henkilökohtainen aikapalkka, kun työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden ja hän palaa entiseen työpaikkaansa. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön 2/3 niistä.
12 7. Vapaa merkkipäivän ym. yhteydessä Työntekijälle; jonka työsuhde on jatkunut vähintään kolme (3) kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Samoin perustein on työntekijällä oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään. Huomautus: Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia. 8. 8.1 Ylityökorvaukset Vuorokautinen ylityö Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 7 :n kohdassa 1 mainittuun säännöllisen vuorokautisen eli 8 tunnin työajan tai 7 :n kohdassa 2 ja 5 tarkoitetuissa työtuntij ärj estelmässä vahvistetun säännöllisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. 8.2 Viikoittainen ylityö Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ottamatta huomioon saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä ylittää työehtosopimuksen 7 :n 1 kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikottaisen eli 40 tunnin työajan tai 7 :n 2 ja 5 kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen työajan. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. 8.3 Milloin viikoittainen säännöllinen työaika määräytyy 7 :ssä mainitun työtuntijärjstelmän mukaan ja työnantaja katkaisee työntekijän työsuhteen ennen kuin tämän työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan montako tuntia keskimäärin työaika kesken jääneenä ajanjaksona on päivittäistä ylityötä mukaan laskematta viikkoa kohti 40 tuntia pidempi ja sanotun tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan viikkoylityökorvausta vastaava korvaus. Ellei tässä sopimuksessa ole muuta määrätty sunnuntaina ja kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä suoritetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaan maksettavana sunnuntaityökorvauksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 %.
13 8.4 Korvaus hätätyöstä Hätätyötä, jota tehdään vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. 8,5 Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan 19 Palkanmaksu Ylityöstä maksettava palkka voidaan ennen työaikalain mukaista ylityön aloittamista sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen edellisen pykälän määräyksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta. Vapaa-aika on annettava ja otettava 6 kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä. 1. 2. 3. Palkanmaksukauden aikana suoritetusta lisä-, yli- ja hätätyöstä on korvaus suoritettava erillisenä varsinaisen palkanmaksun yhteydessä. Jos palkkaukseen sisältyy luontoisetuja, on ne otettava huomioon palkan korotusosia laskettaessa. Palkanmaksu suoritetaan työntekijälle kahdesti kuukaudessa, ellei toisin ole sovittu. Muistutukset rahamäärää, palkanlaskemista tai palkanmaksuperustetta vastaan on tehtävä nostettuun paikkamäärään nähden heti virheen tultua huomatuksi ja viimeistään kahden viikon kuluessa palkanlaskelman saamisesta. Työsuhteen kestäessä ja päättyessä on palkka maksettava viimeistään kahdeksan toimistopäivän kuluessa palkanmaksukauden päättymisestä. Palkka maksetaan niin sovittaessa rahalaitoksen välityksellä. Mikäli palkka on työnantajasta johtuvasta syystä työsuhteen kestäessä työntekijän nostettavissa myöhemmin kuin edellä on sanottu, maksaa työnantaja työntekijälle korvauksen maksamatta olevalle määrälle viivästymisajalta 16 %:n vuotuisen koron. Mikäli palkan maksaminen työsuhteen päättyessä työnantajasta johtuvasta syystä viivästyy, on työntekijällä oikeus saada keskimääräisen päiväansionsa suuruista odotusajan palkkaa enintään kuudelta (6) päivältä.
14 4. Palkan maksaminen työnteon estyessä 20 Keskituntiansio Jos työntekijä työsuhteen alettua on työpäivän alkaessa ollut työnantajan käytettävissä työpaikalla tai muussa sovitussa paikassa voimatta kuitenkaan työnantajasta johtuvasta syystä ryhtyä työhön, maksetaan hänelle esteen kestoajalta hänelle palkkaa kuten hän työssäollessaan olisi ansainnut, kuitenkin enintään 6 päivältä. Saman suuruista korvausta maksetaan jäljellä olevasta työpäivän osasta, jos työ työnantajasta riippuvasta syystä keskeytyy. Mikäli työnteko estyy sääolosuhteiden vuoksi, eikä työnantajalla ole tarjolla muuta työtä, voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia paikallisesti työajan lyhennyspäivien käytöstä ilman ennakkoilmoitusaikaa tai sopia välittömästä lomauttamisesta, jolloin noudatetaan työministeriön antamia ohjeita ja suosituksia. 1. Keskituntiansiolla tarkoitetaan laskenta-ajankohtaa edeltäneen kahden palkanmaksukauden säännölliseltä työajalta saatua keskimääräistä tuntiansiota. Keskituntiansioita laskettaessa otetaan huomioon 18 :n mukaisesti maksetut lisät, mutta ei yli- eikä sunnuntaityökorotuksia. 2. Mikäli keskituntiansiota ei voida edellä mainitulla tavalla laskea työsuhteen lyhytaikaisuuden takia, lasketaan se edellisen ja kuluvan palkanmaksukauden säännöllisen työajan perusteella.
* f\ Esitys ^ Työsopimuksen solmiminen ja päättäminen Muutos 2. momenttiin Työsopimus tehdään suullisesti tai kirjallisesti joko määräajaksi, määrättyä työtä varten tai toistaiseksi jatkumaan tarkoitetuksi. Työnantajan on työsopimuslain 4 mukaisesti annettava työntekijälle työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys kahden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai, jos työsuhde päättyy tätä aikaisemmin, viimeistään työsuhteen päättyessä, milloin työsopimus tehdään suullisesti tai tiedot eivät sisälly kirjallisesti tehtyyn työsopimukseen ja työsuhde jatkuu vähintään yhden kuukauden. Muutosesityksen perustelut Työsopimuslain 4 on muutettu 22.12.1993 annetulla lailla ja muutosesityksellä halutaan saattaa työehtosopimus vastaamaan voimassa olevaa lakia. PL/SL 10/94
l ( y Esitys Muutos/lisäys jf 1. kohtaan Työntekijää voidaan pitää hänen suostumuksellaan vuorokautisessa ja viikottaisessa ylityössä enintään 200 tuntia kalenterivuodessa.
^ Esitys Taimitarha-alan tes-neuvottelut Allekirjoituspöytäkirjaan Mikäli työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu tämän työehtosopimuksen mukaisesti määriteltynä pienemmäksi, kun hänelle aiemmin maksettu aikapalkka, maksetaan hänelle henkilökohtainen aikapalkka vähintään entisen suuruisena lisättynä sopimuskorotuksella«pl/sl 10/94
JA ERTIYISAmJEN LIITID 1(1) 7.11.1994 MEn:SARONEAIAN TES-tCKTTOSESriYRSErr (tekstimuutokset) 3 S Työsopinuksen soi mi mi nm ja paättymixiai 3.2 Milloin työsopirrus tehdään suullisesti on riittävän selkeästi todettava, onko sopimus naäräaikainen, määrättyä työtä varten vai toistaiseksi jatkumaan tarkoitettu. Työnantajan on annettava tygqtdd.jälle työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys kahden kuukauden kuluessa työsuhteen Milloin työtä suoritetaan ulkonailla en em. kirjallinen selvitys oltava työntädjän käytössä ennen hänen lähtöään ulkanaille. 4 Työaika Kdita 4,1 Lisätään teksti: Kuitenkin siten, että työntekijää voidaan pitää hänen suostunuksellaan vuorokautisessa ja viikko ylityössä enintään 200 tuntia kalenterivuodessa. 6 Lisäykset aikapaudodihin työaikalain ulkopuolella olevissa töissä Poistetaan sana "aikapalkkoihin". 11 Matkakustannus- ja työvälinäoorraus 11.7 Kun työskentely tapahtuu meren tai järven saaressa, työnatkaan käytetyn ajan korvauksesta sovitaan paikalli LUOttamif '' <>gqrpilimiq 1 Sopimuksen tarkoitois ja soveltamisala 1 Toinen kappale: Tätä sopimusta sovelletaan sellaisissa mstsäkonealan työehtosopimjksen piiriin kuuluvissa yrityksissä, joiden palveluksessa on vähintään 3 toistaiseksi jatkumaan tarkoitettuun työsuhteeseen otettua työntäuljää. Mukaan luetaan inyös työntdujät, joihin sovelletaan turveteollisuuden työehtoscpinusta. 2 Luottamusmiehen valitseminen 1 Jäsenyriti^en palveluksessa olevat, anttbttiosastoon kuuluvat työntekijät valitsevat loka-marraskuussa 2 vuodeksi kerrallaan keskuudestaan luottamusmiehen. Työsuoielusopimus Sovitaan alalle soveltuva työsuojeluscpinus Liite 1 Muilta osin tekstit esitetään entisen sisältöisinä.
SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA LIITE 1 1/5 Turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi työpaikoilla, työsuojelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaamiseksi ja työnantajien sekä työntekijöiden yhteistyön edistämiseksi työsuojelussa sopijapuolet ovat tehneet tämän työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 :n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen. 1 SOVELTAMISALA Sopimusta sovelletaan kaikkiin niihin metsäkonealan töihin, jotka mainitaan metsäkonealan työehtosopimuksen 1 :ssä. Sopimukseen sidottuja ovat Koneyrittäjien liitto ja Puu- ja erityisalojen liitto. 2 TYÖPAIKKAKÄSITE Työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaisella työpaikalla tarkoitetaan roetsäkonetöissä saman työnantajan valvonnassa olevaa yhden tai useamman työkohteen muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. 3 YHTEISTOIMINTAELIMET Työsuojelun yhteistoimintaelimiä ovat: -Metsäalan Turvallisuustyön Työalatoimikunta -työnantajan nimeämä työsuojelusta vastaava henkilö -työntekijöiden valitsema työsuojeluvaltuutettu 4 PAIKALLISET YHTEISTOIMINTAELIMET Työsuojeluyhteistoimintaa varten työpaikassa on työnantajan nimeämä työsuojeluyhteistoiminnasta vastaava sekä työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelua edistävistä yhteistoimintamuodoista sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus, työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. 5 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee yhteistoimintamuodosta riippumatta ottaen huomioon työsuojelun työpaikan koko, toiminnan laatu ja muut olosuhteet -käsitellä työolosuhteiden tilaa sekä sopia niiden kehittämisestä -käsitellä työolosuhteita koskevien työsuojelututkimusten tarvetta ja tehdä niistä esityksiä -käsitellä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä, -käsitellä ja sopia työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen
järjestämisestä ^ käsitellä työterveyshuollon toimeenpanoa ja tehdä esityksiä sen kehittämisestä, käsitellä muut työsuojelun kannalta tarpeelliset asiat. 6 TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostaminen työpaikoilla edellyttää työterveyshuollon, työnantajien ja työntekijöiden yhteistyötä. Tässä tarkoituksessa työpaikan työsuojelutoiminnan tehtävänä on: -osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan, -edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista, -seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja tarvittaessa ohjata asiantuntijoiden hoitoon. 7 TYÖSUOJELUSTA VASTAAVA Työnantaja nimeää työpaikalle työsuojelusta vastaavan edustajansa. Työsuojeluvastaavan tulee olla työpaikan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävän perehtynyt työpaikan työsuojelukysymyksiin. Työsuojeluvastaavan tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella -perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin, * 4 «^ ^ 9 A i «% 9 ft «-järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa, -perehtyä työpaikan työolosuhteisiin sekä ryhtyä tarpeen vaatiessa toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteellisuuden poistamiseksi, -hankkia tarvittavaa työsuojelutietoa ja -materiaalia, sekä järjestää tarpeellinen tiedonkulku työntekijöille ja työterveyshuollolle. 8 TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun keskuudestaan. Työsuojeluvaltuutettu tulee valita työpaikalla, jossa työntekijämäärä on vähintään 3. Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on kaksi vuotta. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisen takia. Työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata hänen edustamiensa työntekijöiden ansiokehitystä.
9 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTTÖ Työsuojeluvaltuutettu on vapautettava säännöllisestä työstään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen. Salassapitovelvoitteen osalta noudatetaan työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen määräyksiä. 10 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TYÖSUHDETURVA Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei työsuojeluvaltuutetun toimipiirin hänen edustamansa kaikki työntekijät ole lomautettuina tai irtisanottuina. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 53 :n 2 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 43 :n säännöksiä. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain 43 :n 2 momentin 6 kohdan velvoitteita. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa työsuojeluvaltuutettua ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden. Tämän pykälän irtisanomista ja työsuhteen purkamista koskevia määräyksiä on sovellettava työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä päättymisen jälkeen kahden kuukauden ajan. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 3 ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 47 f :ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.
11 4 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SIIRTÄMINEN JA EROTTAMINEN Työsuojeluvaltuutettua ei tehtävänsä takia saa erottaa eikä siirtää alempipalkkaiseen työhön. 12 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ANSIONMENETYS JA MATKAKORVAUKSET 1 Työsuojeluvaltuutetun palkkaus Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle hänen tehtäviensä hoitamiseen edellä 9 :n kohdassa käytetyltä ajalta korvauksen ansionmenetyksestä. 2 Työsuo je1uva1tuutetun matkakorvaukset Työsuojeluvaltuutetun matkakorvauksiin nähden noudatetaan, mitä siitä on metsäkonealan työehtosopimuksen 11 :ssä sovittu. Korvausten saamisen edellytyksenä on, että matkasta on sovittu ennakkoon työsuojelusta vastaavan henkilön kanssa. Pitkien edestakaisten matkojen välttämiseksi ja työsuojelutoiminnan tehostamiseksi voi työsuojeluvaltuutettu, sovittuaan siitä etukäteen työsuojeluvastaavan kanssa, yöpyä tarkastusmatkalla. Tällöin työnantaja järjestää ja kustantaa majoituksen. Työsuojelutoiminta ei saa aiheuttaa työsuojeluvaltuutetulle ylimääräisiä kustannuksia. Mainittujen kustannusten korvaamiseksi suoritetaan työsuojeluvaltuutetulle sellaiselta tarkastusmatkalta, johon ei sisälly yöpymistä ja joka kestää yli 8 tuntia 25 mk/pv ateriakorvausta. 13 KOULUTUS Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua Työturvallisuuskeskuksen ja työmarkkinajärjestöjen järjestämiin enintään viiden työpäivän pituisille työsuojelukursseille. Työantaja korvaa koulutukseen osallistumisesta aiheutuneen ansionmenetyksen. Koulutuksesta aiheutuvat matkakustannukset korvataan metsäkonealan työehtosopimuksen 11 :n mukaisesti. 14 SÄÄDÖSKOKOELMAT Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun käyttöön tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset. 15 VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN Tämä sopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin.
Helsingissä 199 KONEYRITTÄJIEN LIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO
PUU- JA ERrmSADOJEN LIITID 1(1) 7.11.1994 TORVEAUVtT TES-M[KTrOSESmKSEr (tdö tinuutokset) 3 lyösuhteen soimiini nm ja päättyminen Keolta 3 Milloin työsopinus tehdään suiillisesti on ri: selkeästi todettava, onko sopinus määräaikainen vai t( seksi jatkunean tarkoitettu. Työnantajan on annettavc tekijälle työsuhteen keskeisistä ehdbista kirjallinen tys kahden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. 4a Työajan lyhmtäminm Kohta 1, koliths kappale 5 Ylityö Lisätään teksti: Vuosiloman siirrosta saatavat lisälom^ivät eivät vähennä tämän :n imkaisia tyoajanlyhenryspäiviä. Kohta 2 Lisätään teksti: Työntekijää voidaan pitää hänen suostunuksellaan vuorokautisessa ja viikkoylityössä enintään 200 tuntia kalenterivuodessa. 12 Arkipyhäkorvaus Kohta 1 Lisätään helatorstai. 16 Henkilökohtainen lisä Kohta 1 Lisätään ensimräisen kipaleen jälkeen teksti: Työntekijälle annetaan pyynnöstä i^ityiskohtainen selvitys henkilökohtaisen lisän määräytymisperusteista. Kohta 3 Lisätään kokemislisätaulukkoon V^m palkkapöytäkirjasta kokemuislisä 15 vuoden palveluajalta. Lisäksi esitetään perustettavaksi työryhmä, joka scpimuskauden aikana valmistelee sopij^xiolille esityksen uudesta ^kkar^^mlttelystä, jossa palkkaperusteena on työn vaativuus ja henkilökohtainen palkanlisä määräytyy työntekijän pätevyyden nukaan. Muilta osin tekstit esitetään entisen sisältöisinä.
LIITON SAANTOJEN 19 TULKINTA 19 TILITYKSET JA TIEDONANNOT LIITOLLE 2. Osaston on suoritettava vuosittain hallituksen ohjeitten mukaisesti jäsentarkistukset / ja lähetettävä tarvittavat tilasto- ja muut tiedot hallitukselle. Työvaliokunnan esitys: Hallitus päättää ettei osastojen tarvitse tehdä liiton sääntöjen 19 2 kohdan mukaista jäsentarkistusta vuosittain. Jäsentarkistus tehdään kaikissa osastoissa liittokokousvuonna jolloin tarkistetaan jäsenten äänioikeus liittokokousvaaleissa. Osaston sääntöjen 8.n noudattamista taas valvovat osaston kokoukset. Perustelut: Vuosittainen jäsentarkistus on perua ajalta jolloin liiton jäsenrekisteriä hoidettiin manuaalisesti. Nykytekniikalla jäsentiedot ja jäsenyys pysyvät kunnossa ilman vuosittaista tarkastusta. Liitto on liittynyt väestörekisterin suoraan tiedonsiirtoon joka takaa päiväntasalla olevan jäsenrekisterin. (edellyttää että ilmoitus väestörekisteriin tehdään 7 päivän aikana esim. muutosta ilmoitus tehtävä ajoissa sakon uhalla) Vuotuisesta jäsentarkistuksesta luopumisella saavutetaan säästöjä niin liitolle kuin osastoille.
1 / -IIJ- IiITTuVnLiUu;iTJLL.;! Joensuun Levytyöntekiat ry osasto 116. ioiiniucunta ositt.id tu leviin neuvotteluihin tuntuvia pall:an;:orotuj:i-:la ja luottaiius ::ilosase:.ian vahvlstairiista. J oensuussa 3 f / /6 Sirkka Andersson V?.ra^u:ieen j ohta j a Keijo Vapalahti Sihteeri
J3 IM PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO Liittovaltuustolle. HYVÄT TOVERIT! Ammattiosastomme toimikunta kokouksessaan, keskustelun jälkeen päätti ilmaista kannanottonaan seuraavaa: Neuvotteluissa esillä oleva työajan lyhentäminen, etenkin kolmivuorotyön osalta, ansiotasoa alentamatta, on positiivinen asia, jonka toteutumiseen tulisi pyrkiä "loppuun saakka". Liittomme tulisi myös pyrkiä, kaikkia keinoja ja kanavia käyttäen kiinnittämään huomio, ja rajoittamaan, joko sopimus- tai lakiteitse ylitöiden teettämisiä ja tekemisiä. Samoin tulisi menetellä määräaikaisten työsopimusten suhteen, kos ka käytäntö yleistyy, jopa työllistämistukea hyväksi käyttäen. Tämä on johtanut työnantajan taholta mielivaltaiseen palkkapolitiikkaan työntekijän kustannuksella, ota tai jätä periaatteella. Kolhossa 7.10.94. PL:n Kolhon ao. 009
Puu- ja eritysalojen liitto Liittovaltuustolle Salon osaston mielestä ei pitäisi palkkaneuvotteluissa inen nä nolla ratkaisuun vaan puusepän alalle olisi palkankorotukset tarpeen. Oleitune jääneet korotuksissa perään Puusepän alalla om ulkomaan vientikin alkanut vetämään. Salossa lokakuun 31 päivänä 1994 Puu- ja erityisalojen liiton Salon osasto r.y rl ju^ Ritva Rissanen puheenjohtaja V Jukka Liski sihteeri
I PUU- JA ERITYISALOJEN LIinO TRÄ- OCH SPECIALBRANSCHERNAS FÖRBUND Haopaniemenkahj 7-9 BPostiosoite:Pl 3)800531Helsinki 53Puhelin:90-70911 23.9.1994 Liittohallitus Liittovaltuusto Esitämme, että Puu-ja erityisalojen liiton liittovaltuusto tekisi periaatepäätöksen seuraavasta menettelystä : Niillä liiton sopimuskaudeltaan yhteneväisillä sopimusaloilla, joilla työehtosopimuksista neuvotellaan saman tai samojen työnantajaliittojen kanssa, päättää liitto neuvottelutulosten hyväksymisestä vasta sen jälkeen kun kaikille näille sopimusaloille on saatu neuvottelutulos. Sopimusneuvottelujen aikana eri alojen neuvottelukunnat toimivat yhteistyössä samanaikaisten neuvottelutulosten aikaansaamiseksi. Tällä menettelyllä turvataan liiton sisällä eri sopimusalojen tasapuolinen kohtelu niiden painostusvoimasta riippumatta ja estetään työnantajapuolen "hajoita ja hallitse"- taktikointi. Metsäalan työehtosopimusjaosto Pentti Pääkkönen puheenjohtaja Sakari Lepola työehtosihteeri ietolmistot ^ElSlNKl PUH. (90)7091312 ENSUJ puh. (973128561 paskyla PUH. (9411656666 KOIARI KUOPIO LAHTI IA -H'! PUH. (9695)51132 MIKKEJ PUH. (971)2631220 MIKKHJ PUH. (918) 47130 OULU pijm (P1P!7342093 0'J'JJ r. I 1 PUH. (955)213355 PORi PUH. (955)163188 PUH. (981)3116258 PJH 915 SEINÄJOKI TAMPERE njp<u PUH. (939)33965C PUH. (964)414769 PUH. (931)222474 PUH.iC'21)3?7 05:
PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO 1(2) EVO 7.11.1994 luonnos Liittovaltuusto 30.11. - 1.12.1994 Hallituksen lausunnot Joensuun Levytyöntekijäin ao:n, PL:n Kolhon ao:n, PL:n Salon ao:n ja metsäalan työehtosopimusjaoston tekemiin liittovaltuustolle ja liittohallitukselle osoitettuihin työehtosopimusmuutosesityksiin sekä menettelyyn sopimusneuvotteluissa: Joensuun Levytyöntekijäin ao: Liittovaltuusto yhtyy esityksen sisältämään palkankorotusvaatimukseen. Luottamusmiehen toimintaoikeuksien ja -mahdollisuuksien parantaminen on välttämätöntä, jotta lisääntyvän paikallisen sopimisen ja edunvalvonnan tehtävät voidaan tasokkaasti hoitaa. Muutoinkin liittovaltuusto katsoo, että luottamusmiestoiminnan kaikinpuolinen kehittäminen varsinkin pienillä työpaikoilla on tarpeen. Puu- ja erityisalojen Kolhon ao: Liittovaltuusto yhtyy tehtyyn esitykseen todeten kolmivuorotyön työajan, ylitöiden rajoittamisen sekä määräaikaisten työsuhteiden rajoittamisen sisältyvän liiton tekemiin esityksiin. Erityisesti määräaikaisiin työsuhteisiin liittyviä ongelmia on käsitelty Teollisuuden Palkansaajien neuvottelukunnan sopimuspoliittisessa työryhmässä pyrkien löytämään teollisuusliitoille yhteistä toimintalinjaa edessä olevalle sopimuskierrokselle. Puu- ja erityisalojen liiton Salon ao: Liittovaltuusto viittaa Joensuun Levytyöntekijäin esitykseen ja siitä annettuun lausuntoon. Metsäalem työehtosopimusjaosto: Metsäalan työehtosopimusjaosto kiinnittää esityksessään huomiota työehtosopimusneuvottelutulosten hyväksymiseen samanaikaisesti ja vasta sitten kun saman työnantajaliiton kanssa tehdyt kaikki sopimukset ovat neuvottelutuloksen saaneet. Näin pitäisi voida menetellä, mutta ram. edellisellä sopimuskierroksella tämän toteuttaminen osoittautui vaikeaksi monista syistä. Neuvottelutuloksen valmistumista on vaikea pitkittää, koska sellaiseen juuri pyritään. Toisaalta hyväksyttyä neuvottelutulosta on lähes mahdoton olla vahvistamatta, koska niissä neuvotteluissa ei enää vallitse erimielisyyksiä eikä uskottavalle tunnu se, että sopimusratkaisun kaataisi muulla sopimusalalla vallitsevat erimielisyydet.
Saman työnantajayhtymän kanssa Puu- ja erityisalojen liitolla on nyt eri aikaan päättyviä työehtosopimuksia, jolloin metsäalan työehtosopimusjaoston esityksen tarkoitus on vielä vaikeammin toteutettavissa. Liittovaltuusto katsoo, että samanaikaisesti käytävissä neuvotteluissa on niitä sopimusneuvotteluja, joissa ennakoidaan suurimpia vaikeuksia, pyrittävä käymään sellaisella aikataululla, että painostusvoimaltaan voimakkaimman alan neuvottelujen lähestyessä ratkaisuvaihettaan, kyettäisiin toisenkin alan ongelmien ratkaisuihin vaikuttamaan.
Puu-ja erityisalojen liiton Kl)-työryhmä I AIOIlllOS 28. K). 1994 Työvaliokunta 31.10.1994 Hallitus 9.11.1994 Suonien kansa ilmaisi kansanäänestyksessä tahtonsa siitä, että Suomen pitää liittyä Euroopan Unionin jäseneksi. Äänestystulos oli niin selvä, ettei se anna aihetta jälkispekulaatioille. Vaikka äänestystulos oli maan eri osissa erilainen. Suomen maantieteellistä «jaj^tumista tässä asiassa on liioiteltu. Mistään kansan kdliuajakautumisesta ei ol\kysymys, ellei sitä tietoisesti aiheutetaykansakunnan kahtiajakautumi^n estäminen on nyt välttämätöntä jaj^aisen velvollisuus, sillä eripuraisuuden ylläpitäminen on vastuutontax5imintaa. Puu-ja erityisalojen liiton hallitus v^aakin liiton jäseniin, e^he välttäisivät ulottamasta EUratkaisua koskevakverimielisyyttä ay-ja muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. \ Os^QUiieTTh ^A^h/Tl^^^ Liiton hallitus toteaa Suom^)»(EU-jäsenyyden tuovan liitolle uusia haasteita ja tehtäviä. Edunvalvont^ans^välistyy huomattavasti. Jäsenistön etujen ja oikeuksien turvaamigeksi liiton\n otettava tapahtuva muutos huomioon toiminnassaan. Mu^s merkitsee koko liiton organisaatiolle uusia tehtäviä, joista selviydytä^parhaiten toimimalla mahdollisimman yhtenäisesti.
1(3) Puu- ja erityisalojen liitto Työvaliokunta 31.10.1994 Hallitus 9.11.1994 EU-INTEGRAATIO TYÖRYHMÄN RAPORTTI Ryhmän toimiimasta Työvaliokunta päätti 7.2.1994 pitämässään kokouksessa työryhmän perustamisesta. Työryhmään työvaliokunta nimesi Annakati Mattilan, Sirpa Saven, Timo Rautarinnan, Antero Väinölän ja Kalevi Väisäsen. Työryhmän tehtäväksi työvaliokunta antoi monipuolisen Suomen EU-jäsenyyteen liittyvän tiedon välittämisen, liiton kannanottojen ja lausuntojen valmistelun sekä muut hallinnon antamien tehtävien suorittamisen. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 21.2.Työryhmä valitsi puheenjohtajakseen Kalevi Väisäsen ja sihteerikseen Sirpa Saven. Työryhmä on pitänyt yhteensä 11 kokousta, joita viimeinen pidettiin 28.10. Toimintansa alkuvaiheessa työryhmä laati itselleen toimintasuunnitelman, jota se myöhemmin täydensi. Työryhmä katsoo toimineensa toimintasuunnitelman ja sille annetun toimintakuvauksen mukaisesti. Työryhmä katsoi velvollisuudekseen ottaa toiminnassaan huomioon liittovaltuuston 18.5. ottaman kannanoton. Työryhmä pyrki siihen, että sen välittämä tieto oli asiallista ja ettei se toiminnallaan aiheuttaisi jäsenten keskuudessa voimakkaita vastakkainasetteluja. Yhteenveto tiedotuksesta liitteenä.
2(3) 3(3) 8. Liiton edustajien valinnat EU:n työryhmiin, Suoritetussa kansanäänestyksessä (16.10.) ja sitä edeltäneessä postiäänestyksessä käytti n. 4 miljoonasta äänioikeutetusta oikeuttaan 74 %. Äänestykseen osallistuneista 56.9 % oli kyllä kannalla ja 43.1 % oli EU jäsenyyttä vastaan. Ryhmä totesi äänestystuloksen olevan selvän, joka ei anna aihetta muihin johtopäätöksiin kuin siihen, että eduskunnan tulisi mahdollisimman nopeasti päättää Suomen liittymisestä EU:n jäseneksi 1.1.1995 alkaen. Työryhmä pitää välttämättömänä, V että liiton hallitus ja muu organisaatib pyrkisi vaikuttamaan siihen, että Suomen EU-jäsenyyden aiheuttamat ristiriidat hälvenisivät jäsenistön keskuudessa mahdollisimman nopeasti. 9. EU:n vaikutusten huomioonottaminen koulutuksessa. 10. EU- tiedotuksen organisointi Särmässä ja muussa tiedotuksessa. Työryhmä esittää, että liiton hallinto käsitellessään tämän raportin tekisi periaatepäätöksen Suomen EU:n liittymisen vaikutuksen huomioonottamisesta liiton toiminnassa. Päätösesitysten valmistelun olisi kuitenkin tapahduttava siten, että liiton EU-integraatiotoiminta voidaan käynnistää vuoden 1995 alussa. Työryhmä katsoo sille annetut» tehtävän tulleen suoritetuksi. Työryhmä kiittää hyvästä yhteistyöstä liiton hallintoa ja henkilöstöä. Jatkotoimenpiteet Helsingissä 28.päivänä lokakuuta 1994 Työryhmä on katsonut tehtäväkseen arvioida Suomen EU-jäsenyyden vaikutusta liiton tulevaan toimintaan. Työryhmä toteaa Suomen EU-jäsenyyden merkitsevän liitolle edunvalvontatehtävien merkittävää laajentumista EU:n sisäistä toimintaa koskevaksi. Kalevi Väisänen i^aicoti Annakati Mattila '/UUOjU Ryhmän mielestä liiton tulisi Suomen EU-jäsenyydestä johtuen ottaa huomioon seuraavat asiat: Q Timo Rautarinta Antero Väinölä 1. EU:n päätöksiin vaikuttaminen kansainvälisten järjestöjen kanssa (ERPF,EMF, PRPF). 2. Yhteyksien ylläpitäminen SAK:n Brysselin toimistoon. 3. Tietojen keruu EU:ssa valmistelun alla olevista asioista ja niihin vaikuttaminen. 4. Yhteistyö SAK:n kanssa sekä vaikuttaminen sen toimintaan ja päätöksiin. 5. Vaikuttaminen varojen saantiin EU:n rakennerahastosta ja niiden oikeaan kohdistamiseen. 6. Yhteydenpito EU:n parlamentin suomalaisiin jäseniin sekä Suomessa toimiviin EU:n jaostoihin. 7. Kartoitus aloittain asiantuntijajäsenistä ja näiden rekisteröinti. Liite yhteenveto