Kotimaisema Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotuslehti 4 2011 4-5 Koulii innovoi Suurpellossa 6-11 Mikä tekee asunnosta kodin? 12-13 Isännöitsijä on sopimusten taituri Asuntosäätiö on rakennuttanut suomalaisille koteja jo 60 vuoden ajan. s.14
Pääkirjoitus Kodilla on muitakin kuin neliöillä mitattavia ominaisuuksia. Arkkitehti Juhani Pallasmaa tunnustaa, että arkkitehdeillä voi joskus olla vaikea käsittää koti-käsitteen syvintä sisältöä. s.8 Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa Kodin tekevät ihmiset Tässä lehdessä Mitä me oikeastaan tarkoitamme kun puhumme yhteisöllisyydestä? Voiko yhteisöllisyyttä edistää ja miksi sitä pitäisi edistää? Yhteisöllisyyttä kutsuttiin joskus 1900-luvun alkupuolella sosiaaliseksi pääomaksi. Tällä tarkoitettiin ihmisten keskinäistä hyvää tahtoa sekä yksilöiden ja perheiden sosiaalista vuorovaikutusta. Yhteisö on monen erilaisen yksilön suhde toisiinsa. Yhteisöllisyys on vuorovaikutusta: valtasuhteita, kommunikaatiota, tiedonkulkua ja kykyä ratkoa ongelmia. Vanhoissa yhteisöissä arjen käytännöt ja yhteinen historia ohjasivat yhteisöllisyyttä ja yhteisön toimintaa. Moderneja yhteisöjä erilaisia verkostoja ylläpidetään myös nettiyhteisöissä. Yhteisöllisyys eli yhteisöihin/ryhmiin kuuluminen on ihmisen perustarve. Nykyään kuulee usein puhuttavan uusyhteisöllisyydestä yhteisöllisyyden sijaan. Tällä viitataan yhteisöllisyyden ja kansalaistoiminnan vallitsevaan muotoon, jota luonnehtivat muun muassa asiakeskeisyys, lyhytjänteisyys ja projektiluontoisuus. Esimerkkinä voisi olla johonkin kaupunginosaan syntynyt asukasliike, joka vastustaa jotain alueelle kaavailtua. Pitkäjänteisemmän, positiivisen yhdessä tekemisen yhteisöllisyyttä luodaan Koulii-hankkeen voimin Espoon Suurpellossa. Kannattaa tutustua ja miettiä, voisiko siinä olla itua muuallakin. Mitä me sitten tarkoitamme kun puhumme kodista? Voiko hyviä koteja edistää? Kodin tekevät ihmiset. Koti on kokemus itsestä. Se on tunteen asia, tunteen kehto. Usein siihen liittyy myös konkreettisia asioita: rakkaita esineitä, asunto, talo Koti on enemmän kuin asunto tai talo. Tämän päivän rakentaminen on kuitenkin anonyymiä. Sitä leimaavat standardikoot, vakiintuneet muodot ja yhtenevät mallit. Rakennusmateriaalit tuotetaan täsmälleen toisiaan vastaavina tuotteina rakennustyömaalle, missä ne virheettöminä päätyvät osaksi rakennusta tai ympäristöä. On rakennettu talo vaan koska siitä tulee koti. Näiden kysymysten pohdinnoille on tämä vuoden viimeinen Kotimaisema omistettu. Tämän myötä toivotamme myös onnea ja mielenrauhaa kaikille lukijoillemme ja kiitämme asiakkaitamme ja kumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä nyt päättyvän, Asuntosäätiön 60. toimintavuoden aikana. Päätoimittaja Ritva Bergström KUSTANTAJA Asuntosäätiö, Kalevalantie 6, 02100 ESPOO, p. (09) 809 3210, www.asuntosaatio.fi Päätoimittaja Ritva Bergström Toimituskunta Helena Hiila, Henri Holmberg, Esa Kankainen, Eija Lopmeri, Raija Mäkinen, Jorma Peltomäki, Päivi Tulokas, Timo Kivioja ja Kari Toiviainen TUOTANTO TK mediatalo Oy, p. 010 421 5000, www.tkmediatalo.fi Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja Valokuvat Saara Vuorjoki, istockphoto, Lehtikuva Kannen kuva Saara Vuorjoki Piirrokset Juha Hellström Painopaikka Edita Prima, Helsinki Painosmäärä 5 000 kpl 4-5 6-11 12-13 14-15 Suurpellossa koulitaan Asuntosäätiö on mukana KOULIIhankkeessa, joka luo ja kehittää Suurpeltoon ihmisen kokoista toimintaa. Enemmän kuin asunto Koti on enemmän kuin pelkkä asunto, mutta mitä se tarkoittaa? Kodin olemusta ovat pohtimassa kaksi arkkitehtia. psykiatri, kasvatustieteilijä sekä sisustusarkkitehti. Isännöitsijän työ on yhteistoimintaa Asuntosäätiön isännöitsijä Harri Holmberg kertoo työstään. Ajankohtaista Asuntosäätiö täyttää 60 vuotta ja juhlii keskittymällä työn tekemiseen sekä kehittämällä uusia ideoita asukkaidensa parhaaksi. Asumisen vinkki antaa yksinkertaisia käytännön neuvoja ilmanvaihdon toimivuuden seuraamiseen. Kotimaisema 4 2011 3
Teksti Tom Kalima Kuva Saara Vuorjoki Suurpeltoon koulitaan ihmisen kokoista toimintaa Kasvien koulimisella autetaan pienten taimien selviytymistä luonnossa. Samaan tapaan KOULII-hanke pyrkii edesauttamaan ihmisten kokoisten, innovatiivisten palveluiden syntymistä ja alkuunpääsyä Espoon Suurpellossa. KOULII-hankkeen vetäjät, projektipäällikkö Pekka Räsänen ja projektiasiantuntija Britta Hiitola, ovat iloisia suurpeltolaisten aktiivisuudesta KOULII-hankkeessa. KOULII-hankkeella tavoitellaan viihtyisyyttä, ekologisuutta sekä työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistämistä uudenlaisten palvelukonseptien avulla. Pyrimme samalla vahvistamaan näillä toiminnoilla Suurpellon identiteettiä ja asukkaiden kotiutumista aivan uudelle asuinalueelle, tiivistää hankkeen projektipäällikkö Pekka Räsänen. KOULII-hankkeen toimintamallina on kehittää ja ideoida palveluita yhdessä asukkaiden ja palveluita tuottavien toimijoiden kanssa. Samalla kehitetään myös Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistä pedagogista toimintaa. Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen sanoo KOULII-hankkeen olevan hyvä esimerkki siitä, minkälaista yhteisöllistä toimintaa myös Asuntosäätiö toivoo alueelle. Jokainen asukasluo Suurpeltoa. KOULII-hankkeen toisena keskeisenä kulmakivenä on, että jokainen suurpeltolainen voi olla luomassa Suurpeltoa. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaiden ideoita ja todellisia tarpeita kirjataan jatkuvasti ja niitä otetaan mukaan asuinalueen yhteisöllisyyden kehittymisessä. Yksi tällainen konkreettinen hanke on ollut viljelypalstojen toteuttaminen. Se syntyi asukkaiden ideoista ja merkittiin aikanaan suureen karttaan, missä ovat muutkin ideat, toiveet ja puutteet. Nyt tämä asukaslähtöinen tarve on edistymässä ja Suurpellon alueelle ollaan suunnittelemassa palstaviljelyyn tarvittavia tiloja, kertoo projektiasiantuntija Britta Hiitola. Myös alueen rakennuttajat ovat olleet aktiivisia palveluiden kehittämisessä. Hyvä esimerkki tästä on Seulo-palvelut, eli palvelueteinen, Räsänen kertoo. Ajatuksena on, että asukkaat voivat esimerkiksi saada haluamansa elintarvikkeet taloyhtiönsä rappukäytävässä oleviin tiloihin, jotka ovat sellaiset, että elintarvikkeiden vaatima kylmäketju säilyy. Palvelua voidaan jalostaa tarpeen mukaan lähiruokaan, luomuun ja vaikka pullantuoksuisiin loppupalveluihin saakka. Seitsemän eri pilottia. Koulii etenee tällä hetkellä seitsemän eri otsikon alle sijoittuvina pilottihankkeina. Ihan pihalla suunnittelee ja hyödyntää puisto- ja viheralueiden hyödyntämistä siten, että ne ovat aktiivisesti läsnä ihmisten elämässä ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ihmiset tekevät Suurpellon luo verkostoja ja yhteistä toimintaa. Pilotin tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvaisuudentunnetta sekä vaihtotalouden kehittymistä ja vaikuttamista. Kookos on pilotti, joka analysoi yritysten ja asukkaiden palveluiden tarvetta, kartoittaa tekee selvityksiä ja auttaa rekrytoinneissa. Look on opiskelijaosuuskunta, joka tuottaa alueella erilaisissa yhteisöissä ja kodeissa asuville henkilöille asiakaslähtöisiä palveluita monialaisesti. Parasta arkea 24/7 tuottaa matalan kynnyksen palveluita alueen asukkaiden arjen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Sosiaalinen media luo uusia kohtaamisia asuinyhteisössä ja kokoaa ihmiset sosiaalisen median tilaan auttaen näin ihmisiä tutustumaan toisiinsa sekä rakentamaan yhteisöllisyyttä erilaisissa arjen tilanteissa. Vihreä keidas tarjoaa hyvinvointipalveluja joustavasti, ekologisesti ja helposti saavutettavasti. Näihin kuuluvat muun muassa parturi-kampaaja- ja kauneudenhoitopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Opiskelijat ovat voimavara. Omnian ja Laurean opiskelijatovat tärkeä osa KOULII-hanketta. Opetuksen kannalta on suuri merkitys, että opiskelijat voivat toteuttaa keksimiään uusia ideoita. Oppilaitosten yli 200 opiskelijan joukko muodostaakin todellisen innovaattoriryhmän, Britta Hiitola toteaa. On selvää, että kaikki Suurpellon asukkaat eivät kaipaa samanlaisia asioita tai ole yhtä innostuneita toimimaan yhteisissä hankkeissa muiden asukkaiden kanssa. Innostusta toimintaan kuvaa kuitenkin se, että nykyisestä noin tuhannesta asukkaasta syystalkoisiin osallistui noin 100, Pekka Räsänen iloitsee. Ensi vuonna Suurpellossa asuu noin 2 000 ja seuraavana vuonna yli 3 000 asukasta. Tästä joukosta löytyy varmasti riittävä määrä innostuneita asukkaita ylläpitämään hankkeen synnyttämää toimintaa ja tarjoamaan kasvupohjaa myös palveluideoiden tuottajille. KOULII-hanke on hyvä esimerkki siitä, minkälaista yhteisöllistä toimintaa myös Asuntosäätiö toivoo alueelle. 4 Kotimaisema 4 2011 Kotimaisema 4 2011 5
Asunnosta kodiksi Teksti Mikä tekee asunnosta kodin? Tätä pohtivat arkkitehdit Juhani Pallasmaa ja Juha Mutanen, sisustusarkkitehti Mikko Vesanen sekä professori Kari Uusikylä ja lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Tom Kalima Kuvat Saara Vuorjoki Kodissa pitää olla onkipaikka Lastenpsykiatri Jari Sinkkoselle koti on paikka, josta lähdetään ja pesä, jonne tullaan. Minulle hyvä koti on sellainen, jossa on mahdollisuus olla yhdessä, mutta missä on myös piilopaikkoja, joihin voi tarvittaessa vetäytyä omiin oloihin. Itselläni on mm. lempituoli, jossa viihdyn. Se on rauhallisessa paikassa kirjastossa ja on selkeä vastapaino työhuoneelleni, missä vallitsee kaaos. Aikakausilehdissä näkee usein sävy-sävyyn sisustamalla sisustettuja koteja, joita mielellään näytetään tuttaville. Esimerkiksi kummitädilläni oli sellainen, mutta minä en niistä pidä. Minun kotini ei voi olla näyttelytila. Tärkeätä on myös, että kodista löytyy luonnollinen rupattelutila, johon koko perhe voi kokoontua. Siellä voi turvallisesti vaikkapa haukkua pomoa tai opettajaa. Siellä ei ole tarkoitus tentata tai kuulustella, vaan yksinkertaisesti kerääntyä yhteiseen vapaan tilaan, jossa voi jakaa iloja ja suruja. Sinkkonen kutsuu tällaisia yhteisiä paikkoja onkipaikoiksi, jolla hän tarkoittaa perheen jokaista jäsentä kunnioittavaa tapaa keskustella. Vanhempien pitää hyväksyä ja sietää, että he eivät ihan kaikkea tiedä. Vanhemmat myös saavat olla epävarmoja. Riittävän väljät tilat ovat Sinkkosen mukaan hyvä asia. Silloin voidaan kaikille taata mahdollisuus olla myös omissa oloissaan. On hyvä, että lapsilla on oma huone, jos se suinkin on mahdollista. Aina näin ei ole, mutta oman sopen voi yrittää järjestää. Ihailin kovasti törmätessäni työssäni ratkaisuun, jossa yksinhuoltaja äiti oli jakanut pienen yksiön kirjahyllyllä itsensä ja murrosikäisen poikansa kesken. Se osoitti toisen yksityisyyden ja aikuistumisen kunnioittamista. Samasta syystä olen myös sitä mieltä, että vanhempien pitäisi kunnioittaa alakouluikäisten voimakasta kiintymistä ympäristöön ja kavereihin. Liiallinen muuttaminen voi tässä mielessä olla haitaksi, vaikka saataisiinkin esimerkiksi lisää tilaa, Sinkkonen sanoo. 6 Kotimaisema 4 2011 Kotimaisema 4 2011 7
Arkkitehti Juhani Pallasmaa sanoo, että meidät arkkitehdit opetetaan suunnittelemaan taloja ja asuntoja tilan, rakenteen ja järjestyksen ilmaisuina, mutta meillä saattaa olla vaikeuksia käsitellä kodin hienovaraisempia ja tunneperäisempiä ilmentymiä. Totuus kuitenkin on, että asunto tarjoaa ihmiselle kotipaikan maailmassa. Se on asunnon käyttäjälle tärkeä ja merkityksellinen asia. Asunnolla on siis muodollisten ja mitattavien ominaisuuksien lisäksi psyyke ja sielu. Voiko koti lainkaan olla arkkitehtoninen ilmaisu, vai onko se psykologinen, psykoanalyyttinen ja yhteiskuntatieteellinen määritelmä, Pallasmaa kysyy? Hänen mukaansa arkkitehtien ajatukset perustuvat yleensä käsitteeseen täydellisesti muotoillusta tilasta tai objektista. Alan kirjoissakin puhutaan aina talosta. Se vuoksi he pitävät aikakausilehdissä julkaistuja julkkisten tai taiteilijoiden kotiesittelyjä pelkkänä tunnepitoisena viihteenä. Pelkäämpä, että me arkkitehdit olemme jossain määrin etääntyneet arkielämästä ja kadottaneet empatian asukasta kohtaan. Monilla meistä on erilaiset ympäristöarvot suunnittelijoina ja asukkaina. Arkkitehtina tavoittelemme pikkutarkasti muotoiltua ja ajallisesti yksiulotteista ympäristöä, kun taas asukkaana pidämme parempana kerrostunutta monimerkityksistä ja esteettisesti vähemmän yhtenäistä ympäristöä. Koti on vain kuori. Ristiriitaa arkkitehtuurin ja kodin välillä kuvaa Pallasmaan mukaan kuuluisa oikeusjuttu, jossa arkkitehti Mies van der Rohen oli suunnitellut asiakkaalleen asuinrakennuksen. Tätä Farnsworth Housea pidettiin yhtenä tämän vuosisadan merkittävimmistä ja esteettisesti miellyttävimmistä asuinrakennuksista, mutta asiakas ei kuitenkaan pitänyt sitä tyydyttävänä kotina. Asunto tai talo on siis vain kodin säiliö tai kuori. Asukas tavallaan tuottaa kotiaineksen asunnon tarjoaman kehyksen sisään. Koti ei ole rakennus, vaan monimutkainen olotila, johon liittyy muistoja, mielikuvia, haluja ja pelkoja sekä menneisyyttä ja tulevaisuutta. Sana koti herättää meissä muistoja lapsuuden lämmöstä, turvallisuudesta ja rakkaudesta. Siksi aikuisikämme kodit ovat ehkä tiedostamatonta pyrkimystä palata lapsuusiän menetettyyn kotiin. Minä olen lapsena asunut kahdeksassa eri talossa, mutta koen, että minulla on vain yksi kokemuksellinen koti. En pysty kovinkaan hyvin muistamaan minkään noiden kahdeksan talon arkkitehtuuria, mutta muistan kuitenkin selvästi kodin tunteen, kun palasin hiihtoretkeltä. En myöskään muista, millainen ovi isoisäni talossa oli, mutta muistan sen lämmön, joka tulvi kasvoilleni, kun oven avasin. Sana "koti" herättää meissä muistoja lapsuuden lämmöstä. turvallisuudesta ja rakkaudesta. Arkkitehti Juhani Pallasmaa Kodin olemus onkin ehkä vahvimmillaan, kun näkee valaistut ikkunat pimeässä talvimaisemassa, Pallasmaa sanoo. Kellari ja vintti. Juhani Pallasmaan mukaan koti ei voi olla mikään markkinoitava tuote. Huonekalukaupan mainos kodin uudistamisesta kertaheitolla on yhtä mieletön kuin ajatus, että psykologi voisi muuttaa potilaansa mielen noin vain. Ranskalainen filosofi Gaston Bachelard sanoi unen talon olemusta pohtiessaan, että ullakko on symbolinen varasto miellyttäville muistoille ja kellari epämiellyttävien muistojen kätkö. Näitä ei nykyisissä taloissa enää samalla tavalla ole sekä ullakko että kellari ovat kadonneet. Nykyisissä taloissa ja kaupungeissa ei myöskään ole salaperäisiä kätköpaikkoja, mikä on Pallasmaan mukaan yksi syy siihen, että ne ovat niin vieraannuttavia. Niiden rakenne ja sisältö ovat todettavissa yhdellä vilkaisulla, toisin kuin esimerkiksi keskiaikaiset kaupungit tai vanhat talot. Sellainen rakenne ruokkii mielikuvitusta ja luo odottavan ja jännittyneen tunnelman verrattuna uudenaikaisen kaupunkikuvan ja kerrostalojen läpinäkyvään tyhjyyteen, Juhani Pallasmaa väittää. Talon ominaisuudet ovat tietenkin kulttuurisidonnaisia, mutta mielikuvat heijastavat myös ihmismielen yleismaailmallisia ominaisuuksia. Moderni arkkitehtuuri on yrittänyt väkivalloin kiertää tai kieltää tämän unenomaisen mielikuvan. Ei siis ole yllättävää, että hylätessään historian moderni ihminen on hylännyt myös mielikuviin liittyvän muistin. Pakonomainen viehtymys kaikkeen uuteen ei perinteiseen ja odottamattomaan on pyyhkinyt meidän sielustamme pois mielikuvan kodista. Me rakennamme asuntoja, jotka ehkä täyttävät useimmat meidän fyysisistä tarpeistamme, mutta joissa meidän mielemme ei voi asua, Pallasmaa kärjistää. Lähestyminen ei julkisivu. Koti on Pallasmaan mukaan yksilön persoonan ja perheen sekä heidän ainutkertaisten elämänkuvioidensa ilmaisu. Eläimet arkkitehteinä Juhani Pallasmaa on tutkinut pitkään eläinten arkkitehtuuria ja pitää heidän rakennelmiaan joiltain osin jopa järkevämpinä ja taitavampina kuin ihmisten tekemät talot. Eläimet eivät koskaan tee liian kalliita tai täysin mielettömiä rakenteita, eivätkä koskaan rakenna pesää, joka ei tarjoa tarvittavaa suojaa. Siinä, missä ihmisten rakennelmat ovat joskus absurdeja todellisuuteen nähden, eläimet rakentavat rakennuksia, joiden tarkoituksenmukaisuutta he testaavat yhdessä luonnon kanssa. Termiitin pesä on esimerkki täydellisestä rakennelmasta. Se on kymmenen miljoonan yksilön suurkaupunki, jossa on esimerkiksi ilman ulkopuolista energiaa toimiva, automaattinen ilmanvaihtojärjestelmä. Materiaalit ovat niin kestäviä, että esimerkiksi hämähäkin seitti pysäyttäisi jumbojetin lennosta, jos se olisi kalaverkon paksuista lankaa. Joskus suunnittelijat sortuvat tekemään ihmisille jotain hienoa, mutta unohtavat tekevänsä heille kotia. Sisustusarkkitehti Mikko Vesanen Voimakkaimmin tunteita herättää lähestyminen, ei asunnon julkisivu tai sisään astuminen, ei ulko-ovi. Samoin ikkunan muotoa tärkeämpää on ulos katsominen. Sen vuoksi nykyinen taipumus rakentaa lasiseiniä tuhoaa ikkunan oleellisen tehtävän maiseman ja maailman kehystäjänä. Ihmiselle on turhauttavaa joutua elämään tilassa, jota hän ei pysty tunnistamaan tai merkitsemään omakseen. Kuka tahansa meistä ryhtyy persoonattomaan hotellihuoneeseen saapuessaan heti hallitsemaan tilaa ja tekemään sitä omakseen hienovaraisilla reviirinmerkitsemistavoilla sijoittelemalla huoneeseen vaatteita, kirjoja ja esineitä, avaamalla vuoteen tms. Trendit ovat out. Televisiosta tuttu sisustusarkkitehti Mikko Vesanen luo tyyliä ja joskus jopa glamouria uudistettaviin kohteisiin. Silti hän pyrkii aina sijoittamaan Perheen yhteinen ruokapöytä on usein turvallinen paikka jakaa päivän kokemukset ja vaihtaa kuulumisia. 8 Kotimaisema 4 2011 Kotimaisema 4 2011 9
Jokainen koti on erilainen. Mikko Vesasen mukaan suunnittelijat sortuvat aina ajoittain tekemään jotain hienoa, ja unohtavat tekevänsä asiakkaalleen kotia. huoneeseen myös asukkaan omia, vanhoja tavaroita. Miksi? Joskus suunnittelijat saattavat sortua tekemään ihmisille jotain hienoa, mutta unohtavat tekevänsä heille kotia. Sen vuoksi suunnittelun pitää lähteä heidän omasta maailmastaan. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että trendit ja trendikkyys ovat vanhentuneita käsitteitä. Toki ne usein määrittelevät tarjonnan, mutta kodin sisustamisessa on kyse asunnossa asuvista ihmisistä ja heidän mieltymyksistään ja värimaailmoistaan, Mikko Vesanen sanoo. Koti on yksityinen. Mikko Vesanen korostaa, että oma koti on ihmisen yksityisin paikka, mikä on erittäin tärkeää nykyisessä levottomassa maailmassa. Sen vuoksi siellä pitää viihtyä ja se pitää tuntea omakseen. Suunnittelijat voivat kyllä ehdottaa asukkaalle erilaisia mahdollisuuksia, mutta ratkaisut pitää löytää asukkaan omasta maailmasta. Todellisuudessa hienotkin talot voivat olla sisältä emotionaalisesti tyhjiä. Professori Kari Uusikylä Vaihtoehdot voivat toki olla hyvinkin poikkeavia siitä, mitä asukas on ajatellut, mutta tärkeintä on, että hän voi aidosti kokea haluavansa sellaista. Sen jälkeen hänellä on myös mahdollisuus viihtyä, Vesanen sanoo. Pelkät kliiniset, taiteelliset ratkaisut eivät ole ollenkaanjärkeviä. Koti on ainutlaatuinen. Tiedän paikan armahan, rauhallisen ihanan jos on olo onnekas, elo tyyni suojakas. Sepä koti kulta on, koti kallis verraton. Tähän tuttuun lauluun kasvatustieteilijä, emeritus professori Kari Uusikylä tiivistää käsityksensä kodista. Vaikka kyse on naiivista laulusta, se sisältää paljon totuutta. Koti on ainutlaatuinen paikka, jonka tulee täyttää ihmisen perustarpeet, antaa suoja, turva sekä viihtyisä ympäristö. Ikävä kyllä yhteiskunnallinen kehitys ja työelämän kovat paineet ovat johtaneet siihen, että kodista on tullut parkkipaikka. Ne ovat pahimmillaan lentokenttiä, joilla käy valtava vilske. Kuitenkin kodin pitäisi olla paras paikka sekä aikuisille että lapsille. Aina ei tarvitse lähteä harrastamaan, voi vain olla yhdessä, Uusikylä sanoo. Onni ei neliöistä lisäänny. Kari Uusikylä korostaa, että hyvä koti ei välttämättä ole kiinni kodin koosta. Onni ei varmasti neliöistä lisäänny, joskin riittävä tila on oleellista. Lapsuudessani perheet saattoivat asua alle 30 neliön yksiöissä. Silloin 100 neliön asunnot olivat valtavia. Todellisuudessa hienotkin talot voivat olla sisältä emotionaalisesti täysin tyhjiä. Ihmisellä on elämänsä aikana useita asuntoja, mutta kaikki niistä eivät tunnu kodilta. Arkkitehti Juha Mutanen Uusikylän mielestä on myös sääli, että asuminen on niin kallista, jolloin kodeista on tullut yksi tärkeimmistä varallisuuden hankkimisen muodoista. Tämä voi johtaa siihen, että lapset eivät juurru oikein minnekään. Se on turvallisuuden kannalta huono asia. I tse olin 18-vuotias, kun lähdin työn, urheilun ja opiskelujeni vuoksi Vaasasta. Nyt olen palannut synnyinkaupunkiini, vaikka en edes tiedä, missä silloiset kaverini nyt asuvat. Kotini on kuitenkin täällä, missä on myös sydämeni. Olen suomalainen ja vaasalainen. Mielestäni on tärkeää, että ihmisellä on juuret ja tietoisuus kotipaikasta. Kaikki asunnot eivät tunnu kodilta. Ihmisellä on elämänsä aikana useita asuntoja, mutta kaikki niistä eivät tunnu kodilta, sanoo esimerkiksi Asuntosäätiön Nelospesän Pohjois-Haagaan suunnitellut arkkitehti Juha Mutanen. Sosiaalinen verkosto, viihtyisä ja samanhenkisistä ihmisistä koostuva ympäristö edesauttavat kotiutumisessa, johon mielestäni vaaditaan aina jonkinlaista aikajännettä. Itse olen asunut kolmessa eri asunnossa ja vain yksi niistä tuntuu edelleen täydelliseltä kodilta. Asuntojen suunnittelu on Juha Mutasen mukaan nykyisin lähes kellosepän työtä. Nykyinen asuntojen hintataso ja myytävyys on johtanut asuntojen koon pienenemiseen. Tämä asettaa arkkitehdille suuria haasteita, sillä ihmisten pitää pystyä elämään niissä omien eri kokoisten huonekalujensa kanssa. Ei voi olla niin, että esimerkiksi sänky ei oikein mahdu makuuhuoneeseen. Sen vuoksi suunnittelussa on oltava äärimmäisen huolellinen ja mitoitusten on oltava kalustuksen kautta loppuunn asti mietittyjä. Jos asunnon kokonaisuus yksityiskohtia myöten ei toimi, asukkaankin voi olla vaikea tuntea asuntoaan kodiksi. Muuntojousto tärkeää. Mutanen uskoo, että asuntojen muuntojoustolla on suuri vaikutus siihen, että asunnosta todella tulee koti. Olen saanut runsaasti hyvää palautetta Nelospesän asunnoista, joissa asukas sai pintamateriaalien lisäksi valita kolmesta valmiista pohjaratkaisusta, jotka sallivat tulevaisuudessakin asunnon muunneltavuuden elämäntilanteen mukaan. Tämä mahdollistaa sen, että samassa asunnossa voi asua pitkään, jolloin sitoutuminen asuntoon on varmasti voimakkaampaa ja asunnosta on mahdollista tulla oikea koti, kertoo Mutanen. Asunnon pitää tuntua hyvältä, kun sinne työpäivän jälkeen palaa. Silloin siellä voi tuntea arjen mielihyvää. Onni ei synny kodin neliöistä. Oman näköinen koti, olipa se suuri tai pieni, tulisi olla paras paikka niin lapselle kuin aikuisellekin. 10 Kotimaisema 4 2011 Kotimaisema 4 2011 11
Teksti Tom Kalima Kuva Saara Vuorjoki Isännöinti on sopimusten summa Maailma on muuttunut ja sen myötä isännöitsijän työ. Nykyään esimerkiksi energiakysymykset vaativat niin paljon erityisosaamista, että on kannattavampaa löytää hyvä kumppani kuin yrittää tehdä itse kaikkea. Isännöitsijä Henri Holmberg ja Skapat Oy:n myyntipäällikkö Eija Laaksonen ovat tyytyväisiä, että yhteistyösopimus takaa edulliset energian hinnat. Isännöitsijä Henri Holmbergilla on vastuullaan useita eri kiinteistöjä mm. Espoossa, Vantaalla, Helsingissä ja Tuusulassa. Näiden monien kiinteistöjen asioiden hoitaminen on järjestettävä ja organisoitava mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Ei ole tarkoitus, että isännöitsijä tekee kaiken itse. Se ei varmasti olisi edes taloudellisesti järkevää, koska monet kiinteistönhoitoon liittyvät osa-alueet ovat teknistyneet ja kehittyneet niin monisäikeisiksi, että kaiken tämän asiantuntija ei yksi ihminen voi olla, sanoo Henri Holmberg. Mielestäni isännöitsijän tärkein tehtävä on löytää oikeat osaajat eri tehtäviin ja rakentaa heidän kanssaan sellaisia sopimuksia, joista myös asukkaat hyötyvät paitsi laadun, myös konkreettisen kustannussäästöjen avulla. Säästöä sähköstä. Sähkön hankinta on hyvä esimerkki. Sähkömarkkinoiden vapautumisen jälkeen jokaisella on mahdollisuus valita kaikkein edullisin sähkön myyjä. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin äkkiseltään näyttää. Sähkön hinta muodostuu siirtohinnasta, verosta ja varsinaisesta sähkön hinnasta, joka voi lisäksi jakautua yösähköön ja päiväsähköön. Tietenkin jokainen osaa kilpailuttaa ja vaihtaa sähköntoimittajaa, mutta todellisten säästöjen aikaansaamiseksi tarvitaan oikeita osaajia. Tämän vuoksi olemme tehneet sopimuksen Skapat Energia Oy:n kanssa. Yhteistyö alkoi vuonna 2008 ja sinä aikana olemme saaneet noin 10 20 % säästöt sähkömenoissa. Selkeiden euromääräisten säästöjen lisäksi saamme Skapatilta jatkuvasti arvokasta informaatiota sekä alasta yleensä, että omasta kulutuksestamme, Holmberg sanoo. Sähköala ei kuitenkaan ole ainoa. Vastaavanlaisia, viime kädessä myös asukkaiden eduksi koituvia sopimuksia on tehty useita. Laitteet kunnossa. Tällaisia edullisia sopimuksia ovat mm. maksuttoman laajakaistan tuominen kaikkiin Asuntosäätiön kiinteistöihin, Elspecta Oy: kanssa tehty sopimus hissien lakisääteisistä tarkastuksista, sopimus pesulakoneiden huollosta Electroluxin kanssa sekä Lappset Oy:n kanssa tehty sopimus leikkialueiden tarkistuksista ja korjauksista. Viimeisimpänä teimme kaikkia Asuntosäätiön hissejä koskevan täyshuoltosopimuksen ThyssenKrupp Oy:n kanssa. Siinä hankkeen kilpailutuskin tehtiin yhteistyössä konsultin kanssa, Holmberg kertoo. Hänen mukaansa juuri tällaisten sopimusten teko on tärkeä osa isännöitsijän työtä. Ne tuovat taloudellisia säästöjä ja lisäävät asumismukavuutta ja turvallisuutta, koska pitävät tekniset laitteet ja järjestelmät kunnossa. Skapat tehostaa sähkönhankintaa. Skapat Energia on puolueeton energia-alan asiantuntija, joka toimii teollisuuden, yritysten ja julkisen sektorin kumppanina nopeasti muuttuvilla sähkö markkinoilla Me olemme asiakkaittemme kumppani ja konsultti energiansäästökysymyksissä, tiivistää myyntipäällikkö Eija Laaksonen. Vuodesta 1998 alalla toiminut Skapat Energia on suurin suomalainen sähkönhankinnan asiantuntijayritys, jonka palveluita on mahdollista hyödyntää Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Norjassa ja Tanskassa. Yrityksellä on jo yli 17 000 asiakasta ja vuotuinen sähkönostovolyymi on yli 3 000 gigawattituntia. Edullisimmat sopimusjaksot. Skapat Energia seuraa sähkömarkkinoita asiakkaittensa puolesta, etsii edullisimmat sopimusjaksot sekä optimoi siirtotariffit. Me hankimme asiakkaillemme parhaat pitkän aikavälin ratkaisut ja sitoudumme yhdessä sovittuihin aikatauluihin, selkeään hinnoitteluun ja palvelun laatuun. Meille asiakaslähtöinen toiminta on tärkeää, Laaksonen korostaa. Me tarjoamme asiakkaillemme kokonaisvaltaiset energiatehokkuuden asiantuntijapalvelut, kuten mm. kustannuslaskelmat, energiatodistukset, lämmitys tapa ver tailut, investointisuunnitelmat, takaisinmaksuaikalaskelmat, energiatodistukset, kaukolämpötarkastuslaskelmat, raportoinnit ja mittaroinnit. Skapat Energia on auktorisoitu toimija, jolla on Tukes-pätevyydet sekä yli 30 vuoden kokemus alalta. 12 Kotimaisema 4 2011 Kotimaisema 4 2011 13
Ajankohtaista Asuntosäätiö juhli katse tulevaisuudessa Asumisen vinkit Teksti Henri Holmberg Kuva Juha Hellström Asuntosäätiö on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Espoon Suurpellon yhä rakentuvaa uutta asuinaluetta. Asuntosäätiö on koko toimintansa ajan panostanut myös miljöörakentamiseen, ekologisuuteen ja asukkaiden viihtymiseen. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 60 vuotta Asuntosäätiön perustamisesta. Juhlavuotta on juhlistettu samanlaisella työn tohinalla kuin kollegat 60 vuotta sitten. Asuntosäätiö haluaakin juhlavuotenaan pitää katseet tiiviisti tämän hetken ohella tulevaisuudessa. Säätiön tavoitteena on luoda huomispäivän ihmisille koteja, joita seuraavan 60 vuoden kuluttua mieluummin ihaillaan kuin hämmästellään. Konkreettisesti Asuntosäätiön työ jatkuu tulevina vuosina edelleen Espoon Saunalahdessa ja Suurpellossa, Helsingin Aurinkolahdessa ja Vantaan Ulrikanpuistossa. Näillä alueilla tätä työtä tehdään yhteistyössä asiantuntijoiden ja asukkaiden kanssa. Viime vuosikymmenten historiansa aikana Asuntosäätiölle on ollut tunnusomaista edelläkävijyys. Säätiö on halunnut ja uskaltanut tuoda uusia ajatuksia ja toimintamalleja rakennuttamisen maailmaan. Tästä ovat esimerkkeinä asukasyhteistyö ja vaikkapa Suurpellon monet edistykselliset ratkaisut. Esimerkiksi jo kaavoituksessa kuntalaisten kanssa aloitettu yhteistyö on myös osoittautunut erittäin tehokkaaksi tavaksi toimia. Pitkän historiansa aikana Asuntosäätiö on kehittynyt alallaan arvostetuksi toimijaksi, jota myös kuunnellaan ja jonka mielipiteillä on painoarvoa. Tätä asemaa on tarkoitus jatkossakin hyödyntää ja istua niissä pöydissä, joissa hyvää asumista kehitetään ja ideoidaan. Kaikki alkoi Tapiolasta. Kuusi kansalaisjärjestöä perusti Asuntosäätiön vuonna 1951 suunnittelemaan ja rakentamaan Suomen oloihin sovellettua ja kehitettyä puutarhakaupunkia, uutta suomalaista kaupunkirakentamisen mallia. Tästä syntyi Tapiola. Sen jälkeen Asuntosäätiö on toiminut monessa muussakin hankkeessa jopa eri puolilla maata, mutta on sittemmin keskittynyt leimallisesti pääkaupunkiseudun asuntorakentamiseen. Tällä tiellä on tarkoitus pysyä jatkossakin. Historiaan ei ole syytä pysähtyä tuijottamaan, mutta sitä ei myöskään pidä unohtaa. Siinä alkusykäyksessä, joka 60 vuotta sitten synnytti Asuntosäätiön, on edelleen paljon arvokasta, mikä on syytä pitää jatkossakin mielessä. Yksi keskeisistä arvoista edelleen on tavoite rakentaa ihmisille koteja ja sellaisia ympäristöjä, joissa heillä on mahdollista viihtyä. Asuntosäätiö, SATO ja SRV hankkivat yhdessa maa-alueen Asuntosäätiö, SRV ja SATO ovat yhdessä hankkineet Sanoma Oyj:ltä merkittävän maa-alueen Vantaan Keimolasta. Pääosin asuntorakentamiseen kaavoitettu maa-alue sijoittuu Keimolan entisen moottoriradan alueelle Helsinki-Tampere -moottoritien länsipuolelle, Kivistön eritasoliittymän läheisyyteen. Konsortio on hankkimassa tontit, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on noin 40 000 kerrosneliömetriä. Rakennusoikeus on tarkoitus jakaa osapuolten kesken tasan. Kaupan arvo on runsaat 10 miljoonaa euroa. Alueelle on tarkoitus rakentaa pääasiassa asuinkerrostaloja, joihin tulee sekä vuokra-, asumisoikeus- että omistusasuntoja. Lisäksi rakennetaan myös kunnallisia palveluja ja liiketiloja. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa kunnallistekniikasta ensivuonna. Alueen katuverkosto noudattelee entisen Keimolan moottoriradan linjauksia. Asuntorakentamisen ensimmäisen vaiheen on suunniteltu alkavan vuonna 2013. Koko alue rakennetaan vuoteen 2023 mennessä. Tällä kaupalla uudelle Keimolanmäen alueelle saadaan toteutettua hyvien kulkuyhteyksien varrelle koteja elämän eri vaiheisiin. Alue tulee tarjoamaan sinne muuttaville asukkaille hyvät mahdolliset laadukkaaseen ja viihtyisään elinympäristöön, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen toteaa. Lahjaksi tai itselle Joulukuun ajan voit saada pelioikeuden merellisen Pickalan kolmelle kentälle hintaan 880. Ota yhteys Asuntosäätiön kausi alkaa ennen kuin huomaatkaan. Nimityksiä Rakennusarkkitehti Eija Lopmeri on nimitetty rakennuttajapäälliköksi. Työssään hän vastaa Asuntosäätiön rakennuttamistoiminnasta sekä hanke- ja aluekehityksestä Etelä-Suomessa. Aiemmin hän toimii Asuntosäätiössä projektipäällikkönä mm. Vantaan Leinelän alueella. Uutta asumista Espoon Lyhdynvälke Tuomarilan aseman läheisyyteen valmistui lokakuussa 20 valoisaa vuokra-asuntoa: pääosin kaksioita, mutta myös kolmioita ja neliöitä. Lyhdynvälkkeen suunnittelusta Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy ja rakentamisesta Skanska Talonrakennus Oy Espoon Oravanrinne Marraskuun lopussa päästiin muuttamaan Gumböleen, jonne valmistui 28 asumisoikeusasuntoa. Arkkitehdit Anttila & Rusama Oy:n suunnittelemassa ja Lujatalo Oy:n rakentamassa Oravanrinteessa on asuntoja sekä kerrospientaloissa että rivitaloissa. Ilmanvaihdon toiminnan seuraaminen Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuutta voi seurata helposti havainnoimalla tiettyjä asioita: Haihtuuko suihkun jälkeen kylpyhuoneen peiliin tiivistynyt kosteus noin 10 minuutissa? Jos ei, ilmanvaihto ei ole riittävä ainakaan kylpyhuoneessa. Onko ilman suhteellinen kosteus jatkuvasti yli 45 %? Jos on, ilmanvaihto ei toimi kunnolla ja liiallinen kosteus voi edistää esimerkiksi homeiden kasvua. Pysyykö paperiarkki (esim. A4) poistoilmaventtiilissä kiinni? Jos ei pysy, poistoilmavirtaus kyseisessä venttiilissä on liian pieni. Tuntuuko huoneen ilma tunkkaiselta tultaessa ulkoa sisätilaan? Jos tuntuu, syy voi olla riittämätön ilmanvaihto. Tunkkaisuuden syy tulee selvittää ja eliminoida mahdolliset hajunlähteet, kuten homevauriot, sisustusmateriaalien päästöt tai tukokset vesilukossa. Imeekö keittiön poistoventtiili ruuankäryt? Jos ei, keittiön ilmanvaihto ei toimi kunnolla. Syynä voi olla esimerkiksi liesikuvun likainen rasvasuodatin. Vinkuuko postiluukku tai huoneiston ulko-ovi? Jos vinkuu, se on merkki siitä, etteivät korvausilmaratkaisut ole riittäviä ja korvausilmaa virtaa sisään porraskäytävästä. Onko huoneiston ulko-oven avaaminen raskasta? Jos on, asuntoon ei tule riittävästi korvausilmaa. Tuntuuko ilmassa esimerkiksi olohuoneessa vedontunnetta? Jos tuntuu, voi syynä olla liian tehokas ilmanvaihto. Lähde: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöalan Kustannus Oy 14 Kotimaisema 4 2011
ASUMISOIKEUDESSA ON VAIHTOEHTOJA Asumisoikeus on oiva valinta vuokra-asumisen ja omistusasunnon välimaastossa. Sijoitus vain 15 % asunnon hinnasta. Ei tulorajoja eikä 55 vuotta täyttäneillä omistusrajoja. Asumisoikeussopimus käy mahdollisen lainan vakuudeksi ja asunnosta pääset myös helposti eroon 3 kuukauden irtisanomisajalla. Perheasuntoja kerrostalossa Espoon Suvelassa. Joupinmäensyrjä 8, 02760 Espoo Kerrostalokoteja Helsingin Ormuspellossa Teerisuontie 5, 00730 Helsinki Helsingin Suopursu 3h+k+s+v 80,0 m 2 Helsingin Suopursu 3h+k+s+v 88,5 m 2 Espoon Suvela 4h+k+s 89,0 m 2 Espoon Suvela 2h+kk+s 46,5 m 2 Pienkerrostalokoteja Espoon Gumbölessä Hirvisuontie 4, 02810 Espoo Espoon Oravanrinne 3h+kt+s 73,0 m 2 Kalevalantie 6 02100 ESPOO Puh. 09-809 3210 www.asuntosaatio.fi 1 krs. 2 krs.