BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka



Samankaltaiset tiedostot
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI ABB Control Oy

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Helsinki Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Tulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat

Helsinki Sähkötekniset laskentaohjelmat. Generaattori vikavirrat (1-0-9) ohjelman esittely

ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.

TEOLLISUUSVERKKOJEN OIKOSULKUVIRTOJEN LASKEMINEN

Helsinki Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely

PEKKA ERONEN TEHTAAN KESKIJÄNNITEJAKELUN SELEKTIIVISYYSTARKAS- TELU Diplomityö

VERKOSTOSUOSITUS SA 5: 94 KESKIJÄNNITEVERKON SÄHKÖINEN MITOITTAMINEN

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Käytössä oleva versio näkyy käyttöoppaan alalaidan otsikkotaulusta tai tiedostonimestä.

8.2. Maasulkuvirran ja nollajännitteen laskeminen

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

JULKISEN RAKENNUKSEN SÄH- KÖVERKON SUUNNITTELU JA OI- KOSULKUTARKASTELU

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

PIENVOIMALOIDEN LIITTÄMINEN JAKELUVERKKOON

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUSTARKASTELU

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma. Juho Welling

Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Siirtoverkon suojausasioita. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

Kantaverkon ja asiakasliityntöjen relesuojauksen sovellusohje

1. Generaattorin ja generaattorimuuntajan perustiedot

4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

Suunnattu maasulkurele SPAS 120 C. Ostajan opas

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Generaattorin suojauksen

Janne Mäki HÄIRIÖTIEDOTEJÄRJESTELMÄ SATAPIRKAN SÄHKÖ OY. Sähkötekniikan koulutusohjelma 2013

7.5. Relesuojauksen toteuttamisperiaatteet

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Laukaisupiirin valvontarele SPER 1B1 C4. Ostajan opas

Pienjännitekojeet System Pro M Compact Johdonsuojakatkaisijat S 200 Vikavirtasuojakytkimet F 200 Henkilösuojat FS 200

19.2. Kiskostot Tekniset vaihtoehdot Kuormitettavuus

Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen

Teollisuuslaitoksen sähköverkon oikosulkulaskelmat

MIKA RISTIMÄKI DISTANSSISUOJAUKSEN KOORDINOINTI Projektityö

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa Liisa Haarla

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN

SÄHKÖNJAKELUVERKON JA SÄHKÖASEMIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Pienjännitekojeet. Kahvasulakkeet, A gg- ja am- tyypit

Pienjännitekatkaisijoiden säätö. Opinnäytetyö

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Jussi Korhonen LIIKERAKENNUKSEN SÄHKÖVERKON MITOITUS FEBDOK- OHJELMISTOA HYÖDYNTÄEN

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta

Biokaasulaitoksen sähköverkon mitoitus ja ohjaus

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. Tuomas Seppänen

KESKIJÄNNITEKYTKINLAITOKSEN ESISUUNNITTELU

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ SYMMETRISTEN KOMPONENTTIEN MALLINNUS

EATON UPS-LAITTEIDEN SÄHKÖARVOTAULUKKO

CLEAR Virta 1 A ka Teksti X-akseli Virta A. Muuta kaikki Kaavio selitysosio Verkon jännite U1 = 1 kv U2 = 1 kv U2

MINNA NIITTYMÄKI SÄHKÖLINJAN TYÖMAADOITTAMINEN PUUNPOISTOTILANTEESSA

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu

12.3. Pienjännitekytkinlaitteet

Pienjännitejakeluverkko

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖVERKKOYHTIÖN KESKIJÄNNITEVERKON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU

Yleistä turvareleistä

Markku Lundelin KAIVOKSEN SÄHKÖNJAKELUN OPTIMOINTI

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

Pankakosken 0,4 kv vaihtosähköverkon ja 110 V tasasähköverkon mallintaminen, laskeminen ja dokumentointi

SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa

...\pnk25010s_okk1_pääkaavio.dgn :50:31


BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen

STONEPLAN Tero Kotikivi

Sähköasennusten suojaus osa1

Kantaverkkoon liittymisen periaatteet. Jarno Sederlund ja Petri Parviainen

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Muuntaja ja generaattori. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I ja II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ VUOSAAREN SATAMAN SÄHKÖVERKON SUOJAUS

EV011 EV012 EV002 EV004 EV100 EV102 1 mod. 1 mod. 4 mod. 4 mod. 5 mod. 5 mod. 230 V AC (+10%/-15%), 50 HZ 6 W 6 W 6 W 6 W 15 W 15 W

5 SÄHKÖVERKON AUTOMAATIO JA SUOJAUS

Small craft - Electric Propulsion Systems

Resistanssilämpötila ja jännitekerroin

Vikavirtasuojakatkaisijat

Samuli Köykkä SÄHKÖKESKUSTEN STANDARDIN MUKAINEN VALMISTUS

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Janne Starck, ABB, Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin

10.5. Suojareleiden valintataulukkoja

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: Y-tunnus:

Pienjänniteliittymien liittymismaksut ja hintavyöhykkeet, sulakekoko enintään 160 A

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

Transkriptio:

BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen

Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3

Oikosulun eri vaiheet ja niiden merkitys Sysäysoikosulkuvirta.5 I k komponenttien mekaaninen kestoisuus Alkuoikosulkuvirta I k merkittävä, jos lähellä suuria generaattoreita/moottoreita Muutosoikosulkuvirta I k - kun oikosulun kestoaika on lyhyt johtojen oikosulkukestoisuus vikavirtasuojauksen asettelut katkaisijan katkaisukyky Jatkuvan tilan oikosulkuvirta - kun oikosulun kestoaika on pitkä (> 1 s) 4

Generaattorin kuvaus laskuissa Generaattorin kuvaus laskuissa X, X, X (S k, S k, S k ) 110/0 kv u k, S n 5

Oikosulkusuojaus Oikosulkusuojauksen toimintavaatimukset oikosulkukestoisuus selektiivisyys kaikkien vikojen löytäminen; poikkeukselliset kytkentätilanteet, kaksivaiheiset vikavirrat ei laukaisua kuormitusvirrasta 6

Oikosulkusuojaus Oikosulku - suuret virrat Vikavirran suuruus I k3 = U v /Z Z on vikavirtaa syöttävän verkon impedanssi 110/0 kv u k, S n Z ( R X k Rm Rj) ( X k X m j) k = syöttävä 110 kv verkko (generaattorit ja johdot) m = 110/0 kv muuntaja (u k, S n ) j = 0 kv johdot (huom. lämpenemä) Vikavirta on suurin sähköaseman kiskostossa ja pienenee mitä syvemmällä verkossa ollaan. Vikavirran suuruus tyypillisesti 300-10 000 A. Kaksivaiheinen oikosulkuvirta on 0.86 x kolmivaiheinen vikavirta. I k 3 I k3 7

Oikosulkuvirtojen ja oikosulkukestoisuuden laskenta Syöttävän verkon ja omien generaattoreiden kytkennät tarkasti! Johtoresistanssit +40 C lämpötilaa vastaavilla arvoilla. Kerroin 1,08 verrttuna +0 C lämpötilan resistansseihin. Oikosulkumoottorit vaikuttavat vain alkuoikosulkuvirtaan (sysäysoikosulkuvirtaan). Teollisuuslaitoksen kaikki moottorit voidaan kuvata yhdellä ekvivalenttisella moottorilla, jonka teho on moottoreiden summateho ja suhteellinen reaktanssi 0.15 0.5. Jälleenkytkentöjen rasittava vaikutus on otettava huomioon. 8

Oikosulkuvirrat Esimerkki: 0 kv verkossa tapahtuu kolmivaiheinen oikosulku 5 km päässä sähköasemalta (Raven johtoa, r = 0.58 /km ja x = 0.38 /km). 110 kv verkon ja päämuuntajan yhteenlasketut 0 kv puolelle redusoidut impedanssiarvot ovat X =.5 ja R = 0.. a) laske vikavirran suuruus, b) kuinka suuri on vian aikainen jännite sähköaseman 0 kv kiskostossa c) kuinka kiskojännite muuttuu, kun vika tapahtuu 0.5 km päässä sähköasemalta I k110 = 15 ka 1 km B I k110 = 15 ka 110/0 kv 5 MVA x k = 10 % r k = 0 % A r = 0,180 /km x = 0,085 /km km km C 110/0 kv 40 MVA x k = 10 % r k = 0 % 9

Johdon oikosulkukestoisuus Valmistaja ilmoittaa johdoille suurimman sallitun 1 s oikosulkuvirran I k1s, kun oikosulun kestoaika t 1 s, voidaan sallittu oikosulkuvirta laskea I kt I k1s t jossa t on oikosulun kestoaika Oikosulun kestoajassa on otettava huomioon releen ja katkaisijan toiminta-aika, joka on noin 100 ms. 10

Johdon oikosulkukestoisuus Johtimen oikosulkukestoisuuden ratkaisevat johdinaine- ja poikkipinta eristysmateriaali oikosulkuvirran suuruus oikosulkuvirran kestoaika Johtojen lisäksi myös laitteiden katkaisijat, erottimet muuntajat tulee olla oikosulkuvirran kestäviä 11

Jälleenkytkentöjen vaikutus Jälleenkytkennät on otettava huomioon oikosulun kestoaikaa laskettaessa t ekv t 1 e t o / t t 1 on oikosulun kestoaika ennen ajk:ta t o on ajk:n jännitteetön aika t on oikosulun kestoaika ajk:n jälkeen on johtimen jäähtymisaikavakio 1

Johtimen lämpeneminen I W h W v W Wh/l I r 1 W v/l m c p t I r t a = vaipan ala/m h = pinnan lämmönsiirtymiskerroin c = ominaislämpökapasiteetti m = massa/m = resistanssin lämpötilakerroin = lämpenemä W p/l a h t I r r ah I r ah I 1 e t 13

Johtimen lämpeneminen Johtimen lämpeneminen oikosulun aikana I r mc t ~I t tietyllä lämpenemällä Johtimen jäähtyminen I I 1 t t 1 I 0 W W v 0 m c p ah t 0 ah e t mc 14

Oikosulkusuojaus Esimerkki: Raven johto, I 1s = 5.1 ka, = 6 min. Oikosulkuvirta on 5.0 ka, pjk ja ajk ovat käytössä, laukaisun hidastus on 0.3 s, ajk:n jännitteetön aika t o = min. Onko johto oikosulkukestoinen? Jos aikajälleenkytkennän aikana tapahtuvaa jäähtymistä ei oteta huomioon, on oikosulun kestoaika yhteensä 3*(0,3+0,1) s = 1, s. Tällöin suurin sallittu oikosulkuvirta on 5,1/1, ka = 4,65 ka (ei olisi oikosulkukestoinen) Kun jäähtyminen otetaan huomioon, on ekvivalenttinen oikosulun kestoaika t ekv T ekv = (0,4+0,4)*e -/6 + 0,4 = 0,71*0,8 + 0,4 = 0,57 + 0,4 = 0,97 s Sallittu oikosulkuvirta on 5,1/ 0,97 = 5,18 ka ; on oikosulkukestoinen 15

Oikosulkusuojauksen selektiivisyys Vakioaikaylivirtareleet: aikaporrastus lukitukset (sähköasemalla) Käänteisaikaylivirtareleet: toimintakarakteristikoiden viritys siten, että niiden välillä on riittävä aikamarginaali 16

Vakioaikaylivirtarele Toiminta-aika rele a 110/0 kv rele b rele c a b c virta 17

Käänteisaikaylivirtarele 18

Oikosulkukestoisuuden parantaminen Hidastusaikojen pienentäminen halpa tarkistettava selektiivisyyden säilyminen - uusilla releillä selektiivinen toiminta voidaan saavuttaa 150 ms aikaeroilla Isomman poikkipinnan tai kestävämmän laitteen käyttö Oikosulkuvirran pienentäminen muuntajan u k sarjareaktorit muuntajien erilliskäyttö 19