/ y lv \ 7 v rtk Koura Haria Faason (ant. Laina) kertomaa suurlakon ja asareltolliauuslakkojen ajalta. Hujftik. 1940
L a ittoni» kutsuntojen aikana,1900-luvun ensimmäisinä Tuosima,olivat apuna työväenliikkeen naiset ja miehetkin innokkaasti KXKXXX aktivistien toiminnassa ja itse omasta alotteestaankin toimivat venäläistä sortovaltaa vastaan. Noudattaen n.s. rengasjärjestelmää,piti jokaisen kerätä ympärilleen vissi joukko agitaattoreja ja niiden taas edelleen. Pidettiin useita ulkoilmakokouksia. M.m. Heikinpuistossa kokoonnut* tiin ja luettiin julistuksia. Sellaiset tilaisuudet hypnotisoivat ihmiset mukaan. Silloinkin jo kuitenkin oli huomattavissa kansan kahtiajakautumisen merkkejä. Kiina Sillanpää oli kosketuksessa tohtori Tekla Hul- tinin kanssa (katso Tekla Hultinin "Päiväkirjani puhuu".) ja sai rahoja Hultinilta toimintaa varten ollen tietenkin sidottu määrättyyn toimintatapaan. Hultin ei siurannut työväen polkujaz. Tehtiin agitatiomatkoja monelle taholle. Rouva Karia Laine (sit* temmin Faaso) piti Turengissa asevelvollisuuskysymystä käsittelemään koolle kutsutulle yleisölle puheen,jossa hän huomautti varakkaammille ryhmille,että he ovat jättäneet kansan yksin,mutta eivät pääse mihinkään,jos kansa ei auta. Tilaisuudessa syntyikin ajatukselle myöyhteiskunnalliset tämielinen mieliala,mutta ristiriidat olivat siihen aikaan niin voimakkaat,ettei se mieliala voinut kauan säilyä ja hedelmää kantaa. Työväentalolla,Trjönkatu 27,oli komitea,joka sai rahoja kagaali- kassasta. Se sijoitti m.m. venäläisiä pakolaisia koteihin täysihoitoon tai ainakin asumaan. Ilmaiseksi annettiinxpasseja (m.m. Mimmi venäl. 7 Kanervo eräälle professorin rouvalle) tai ostettiin niitä, Komitea antoi rahoja pakolaisten sijoittajille ja sille tehtiin tilitykset. Oltiin myös yhteistoiminnassa Venäjän vallankumouksellisten kanssa. Kun poliisi kerran kielsi kaikkien liittokokouksien pidon,pitivät sos.den. naiset maatakäsittävän liittokokouksensa "Finljandskaja erään Gazetan" talossa ja Nuorisoseuran (7) talossa ja "Finljandskaja Gazetan" toimittajan luona. Runoilija Kikko Uotinen runoili,että kun muut eivät uskaltaneet, niin nainen uskalsi. Kun viimemainittu kokous oli pidetty,meni naisten liittokokouksen sihteerinä toiminut rva Laine kotiin pöytäkirjoineen,jotka oli saatava salaa ulos urkkijoiden ja santarmien ähi. Kuut osanottajat olisivat tahtoneet tulla samalla kerralla mukaan suojatakseen pöytäkirjoja mahdolliselta kaappaukselta,mutta K.L. huomautti,että jos muut tulevat mukaan,niin he antavat itsensä ilmi kokouksessa olosta,mutta hän ei. Poliisi odotti ulkona. Zksin hän onnistui huolettoman näköi
senä kulkien situuttaäaan epäilystä herättämättömänä poliisin. Pöytäkirjat kätkettiin puukellariin puukasan alle. Kiina Sillanpää pyysi k niitä japisti ne kotona sohvaansa piiloon itse/ Palvelijatarkodissa. Siellä sanoo M.S. palvelijain polttaneen ne. Eeva Juuriojan luona pidettiin myös juhlia,joissa asevelvollisuus- kysymystä käsiteltiin ohjelmanumeroissa. Uikko Uotinen muuttui myös sitten porvarilliseksi ja vetäytyi syrjään peläten tekojaan (?). Kun edellämainitun kokouksen piti huomenna alkaa,vietiin rouva Laine poliisikamariin kotoa kuulusteltavaksi Hesperiassa pitämästään puheesta vastaamaan. Kiina Pietikäinen itki,kun lapset jäivät kotiin yksinään turvattomiksi. Ida Ahlstedt (Ida Teljo) oli luvannut hoitaa lapset. Kiina Pietikäinen oli myös asiaan sekaantunut ja kävi aina välillä kotonaan lasta hoitamassa. Kun rva Laine sitten tuli poliisimestari Enehjelmin luo,selitti E. ilmiannon olevan kysymyksessä. Sen oli kirjoittanut huonolla suomenkielellä joku urkkija. Rva Laine selitti,että se oli niin huonoa suomenkieltä,ettei siitä päässyt tolkulle. Enehjelm: Kistä te puhuitte? L: Tuosta keisarin patsaasta (Aleksanteri II). Selitin,kuinka hän on Suomen kansalle taannut itsemääräämisoikeuden,mutta kuinka sitä on senjälkeen poljettu maahan. Tehän kiellätte meiltä lain turvan, olevansa sitä mieltä Enehjelm selitti,ettei pitäisi vangita siitä,jos puhuu. Ulkona oli suuri joukko miehiä odottamassa valmiina vapauttamaan kuulustellun,jos hänet vangittaisiin. Suomalaiset poliisit olivat vangitsemispuuhissa mukana. L. sai puheesta varoituksen. Kandi Lehtosalo kävi tansseissa venäläisten kasarmeilla aktivistien asioilla (Vera Suomi Naisliiton kansliassa hänen tyttärensä). Riihimäellä,Parolassa ja Hämeenlinnassa pidettiin kutsuntakoko- uksia,joissa rva Laine esiintyi puhujana. Kuita toimihenkilöitä työväen piireissä.samoissa asioissa olivat Kiina Sillanpää,Aku Bissanen Ida/Aalle-Teljo ja Perdan (sittemmin Amerikassa). Kandi Lehtosalo ehkä tuntee santarmiagentteja ja ryssiä. Holsti ja Uroonila olivat puuhissa mukana. Iida Aalle-Teljon luona pidettiin näiden puuhien johdosta,hänen Heikinkadulla olevan ruokalansa yhteydessä olevassa asunnossaan.koti tarkastus,jolloin urkkijät,jotka olivat peittäneet älliälää kasvonsa naamareilla,sitoivat hänet ja tukkivat hänen suunsa likaisella nenäliinalla,estääkseen häntä huutamasta apua. Henkitoreissa hänet tavattiin kotoa näytelmän päätyttyä.
E;"Pitää olla puhumatta. Ei luvattu. Asevelvollisuuslaitko j en aikana# työväellä oli käytettävänään rahastoja. Rahat tulivat porvarien kautta tunnettujen henkilöiden välityksellä. Parolan keskikievarissa puhe:"te olette jättänyt työväestön ksin." Parola,Hämeenlinna. Seur. päivänä Riihimäellä hevoshallissa. Joku opettaja toimi puheenjohtajana,toinen sihteerinä. Kukaan ei uskaltanut puhua,kun santarmit ja poliisimestari tulivat paikalle. Rva L:llä julistuksia,jotka piti levitettämän. Kun niitä ei alhaalla voitu jakaa,kiipesi hän parvekkeelle,tempasi vieraalta naiselta hatun pääst tä,pisti sen päähänsä ja heitti julistukset alhaalle huutaen:"ulos santarmit ja kätyrit!"kaikki huutivat samoin. Sitten riensi L. kiireesti alas muiden joukkoon ihmettelemään tapausta.. -------- i Hämeenlinnassa Enehjelm ennen puhetta pyysi,ettei rva Laine puhui- si"valtuu8miehistä" (tarkoitti valtiopäivämiehiä). Helppo oli luvata. Vahtimestarin rouva työväentalolla oli valmis heittämään etsijöil le tuhkat silmille. Sinne soitettiin poliisin taholta (Ahlgren) milloin rva L. lähtee pois Hämeenlinnasta. Hän sanoi menevänsä määrätyllä junalla. Poliisikaarti oli saattamassa,samoin työväen miehiä. Kun Hausjärven nimismies huudettiin kutsuntalakkokokouksesta ulos, oli hän vesi silmässä sanonut,että hän on ollut 20 vuotta nimismiehenä,mutta häntä ei ole koskaan ajettu ulos. Meni kuitenkin. Sitten pidettiin kokous ja päätet tiin kieltäytyä asevelvollisuuskutsunnoista Palatessa rattaiden edessä villi varsa. Holsti kysyi syytä myöhästymiseen. Varsa kaatoi. Ahlgren (poliisimestari ennen),sitten poliisipäällikkönä Hämeenlinnassa. Lava (näyttely). Kansa odotti. Ahlgren ilmoitti kaksi kertaa,että hän kieltää puhujaa puhumasta. Uhkasi heittää M.L:n alas. Tuli ylös viereen ja sanoi,ettähän heittää L:n alas. L:"Katsokaa,tuo mies pelkää minua,hentoa naista. Koska se pelkää, niin minä lopetan. Tästä näette,että meidän on kiireesti toimittava."
Drockila oli a.m. kerran siirapilla Kotkassa ja saapui Ison to** rin rantaan. Sanottiin,sttä D. oli otettu kiinni kielletyn k i r j a l l i s * suuden kuljettamisesta,uutta D. oli ehtinyt ennen pidättäjiä Työväentalolle,missä hän ehti vaaran uhatessa pistää palaiset paperit ja kielletyn kirjallisuuden,jota hänellä oli matkassa,uuniin. Suurlakon aikana naiset kouluutettiin sairaanhoitajattariksi. Rva L. oli matkalla m.m. erääseen ruotsalaiseen paikkaan (?). Viaporin kapinan aikana Ida Ahlstedt sanoi,että naiset olivat Työväentalon takamaalla aikeissa mennä Viaporiin,vaikka puoluehallitus oli sen kieltänyt, l.sai puhua koko päivän saadakseen suunnitelma estettyä. Hän katsoi hyödyttömien uhrien antamisen vahingolliseksi. samaan aikaan Naiset tekivät ilmaista työtä,kun miehet olivat juomingeissa aktivistien mukana. Suurlakon aikana piti saada ryssät M lfx agitoerataua,etteivät tekis mitään. Oltiin yhteistoiminnassa venäläisten tavarishtshien kanssa. Kun Bobrikoffin Murha ei auttanut,turvauduttiin suurlakkoon. Siten saatiin laina pois (?). Voitto olisi kallistunut sos.dem. puolelle. Kysymys Bobrikoffin iin tuomisesta (?). Kun Suomen kaarti hajotettitn,toimeenpantiin kulkue kaartin kasar mille isänmaallisia lauluja laukaan. Viimeiset upseerit siellä mulkaisivat ikkunat,kun huudettiin:"eläköön Suomen kaarti!" Omnibusailakko. Kansa vihainen.aitoi kaataa vaunut. Pääjoukko kiersi/itil/ "Suomettaren" puolelta. Eräs mies heitti "Suomettaren" ikkunaan kalossin ja ikkuna meni rikki. Huudettiin:"Raitista ilmaa! Alas vanhoilliset!/ Alas kätyrit!" Päätettiin,että raitiovaunuja ei saa kukaan ajaa. Palkat koroteta tiin. Naisliiton kokouksen ajalta; Kun rva Laine hautt/iin poliisikamariin,itki Fiiya Pietikäinen, peljäten itse joutuvansa saman kohtalon älaiseksi.hänellä kun oli sairab lapsi kotonaan. F.P.haki lääkkeitä. Olisi mennyt L:n lapsia hoi tamman,mutta oi voinut. Ida Aalle meni. Kun rva L. vareemmin oli Hesperiassa pitänyt puhetta,oäi hän m.m. maininnut:"täällä on urkkijoita,mutta minä en pelkää".puhe pidettiin naisten liittokokouksen edellä. Enehjelm:"Mistä te puhuitte?" L: "Tuosta keisarin patsaasta alotin. Siinä on nainen palmu kädessä lain turvaa odottamassa. Sitä meillä ei ole. Oliko väärin sanottu?"