Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 71/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2012 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Vesanto. HAKIJA Aila Riikonen Paanalantie 84 72380 Horontaipale LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tilalla on 20 lypsylehmää, 8 hiehoa ja 8 alle 6 kk:n vasikkaa sekä hevosia/poneja kaksi ja vuohia/uuhia kaksi (164 eläinyksikköä). Toiminta ei ole aiemmin edellyttänyt ympäristölupaa. Nykyinen navetta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi navetta. Uudessa navetassa on paikat 130 lypsylehmälle, 44 hieholle ja 40 alle puolivuotiaalle vasikalle sekä 10 hevoselle/ponille ja kahdelle vuohelle/uuhelle (1046 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan eläinsuojalla, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. Aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a). HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 2.4.2012 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemusta on täydennetty 28.5.2012. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Hakijalla on sopimukset vuokra- ja sopimuspelloista 176,56 hehtaarille. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
2 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella Vesannon kunnan Horontaipaleen kylässä, Mäntylä-tilalla (kiinteistötunnus 921-401-15-59). Tilalla oleva navetta on rakennettu vuonna 1976. Karjarakennuksen lisäksi tilalla on hakijan asuinrakennus, sauna, entinen asuinrakennus, kalustovaja, riihi, entiset säilörehusiilot ja lietealtaat. Tilalla on myös vuonna 2009 rakennettu kylmäpihatto hevosille. Tilan alueella ei ole pohjavesialueita, suojelualueita tai Natura-kohteita. Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen on noin kahdeksan kilometriä. Hakija on vuokrannut sieltä peltoa 42 ha. Näiden peltojen osalta hakija on hakenut erityisympäristötukea pohjavesialueen viljelystä. Eläinsuojan toiminta Tilalla tuotetaan maitoa 600 000 l/a ja lihaa 7 500 kg/a. Välitykseen annetaan lisäksi 40 kpl sonnivasikkaa. Nykyinen navetta puretaan ja kaikki toiminnot siirretään uuteen rakennukseen. Uusi lypsykarjapihatto rakennetaan 130 lypsylehmälle, 44 hieholle ja 40 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Hevosille (10 kpl) on erikseen kestokuivikepohjainen kylmäpihatto. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007-2013. Sopimusta on tarkoitus jatkaa kahdella vuodella. Poikima-alue ja 20 vasikan alue on kestokuivikepohjainen, muu alue on lietelannalla. Kuivikepohjan pinta-ala on hevospihatossa 89 m 2 ja uudessa navetassa 80 m 2. Kuivikkeen paksuus on enintään 70 cm ja kuivikkeena käytetään olkea, purua ja turvetta. Kuivikepohja tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Kuivikelanta kompostoidaan betonialustalla vanhassa 250 m 3 :n betonisiilossa. Lanta levitetään peltoon keväällä ja syksyllä. Pellot kynnetään välittömästi levityksen jälkeen. Tilalla on käytössä 5 690 m 3 lietesäiliöntilavuutta, josta 1 800 m 3 on vuokrattua. Kaksi vuokrattua lietesäiliötä sijaitsee 2,3 km:n etäisyydellä tilasta. Liete siirtyy navetasta uuteen 2 600 m 3 :n lietesäiliöön valutuksella ja säiliö täyttyy altapäin. Muut säiliöt täytetään pumppaamalla. Lietesäiliöistä vanha 250 m 3 :n osa on katettu betonikannella, muutoin säiliöt ovat kattamatta. Vanhat laakasiilot hyödynnetään kuivalannan kompostointialustana, sekä kuivikkeiden ym. tuotteiden säilyttämisessä. Lypsylehmillä on vapaa pääsy pihatosta lähilaitumille sään salliessa kesällä kolmen kuukauden ajan. Muut eläimet laiduntavat lohkokierron mukaan. Yöllä eläimet pidetään sisällä. Laidunalaa on 17 hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Hiehoilla ja ummessa olevilla lehmillä on juottovaunut laitumella. Laitumella ei ole ruokintapaikkaa. Navetan WC-vedet johdetaan umpikaivoon. Jätevesi kalkkistabiloidaan ja levitetään pellolle lannoitteeksi. Maitohuoneen jätevedet 300 m 3 /a ja navetan pesuvedet 130 m 3 /a johdetaan lietesäiliöön. Tilalla käytettävä vesi tulee vesiosuuskunnan vesijohtoverkostosta.
Karjan liete ja lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä 193,92 ha. Omaa peltoa on 17,36 ha ja vuokra/sopimuspeltoa 176,56 ha. Hakija on vuokrannut pohjavesialueelta peltoa 42 ha. Suunnitelmassa pohjavesialueiden peltoviljelystä todetaan, että pellon viljelyssä luovutaan kokonaan lietelannan, virtsan ja puristenesteen levittämisestä alueelle. Tilalla varastoidaan rakennettavaan laakasiiloon 1 550 tonnia esikuivattua säilörehua. Puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Rehua on satunnaisesti säilöttynä pyöröpaaleissa 50 tonnia. Jätteet ja niiden käsittely: Jätenimike Jätenumero 1) Määrä Käsittely Metalliromu 02 01 10 0,2 t/a Kuusakoski Oy Muovit 02 01 04 0,5 t/a 4 H, Kuusakoski Jäteöljy 13 02 06* 0,4 t/a ongelmajätekeräyspiste Pilaantunut rehu 02 01 03 10 t/a pellolle lannoitteeksi Lietelanta 02 01 06 3 000 m 3 /a pellolle lannoitteeksi Akut 16 06 01* 0,02 t/a ongelmajätekeräyspiste Kuivikelanta 02 01 06 150 m 3 /a lietesäiliöön Kuolleet eläimet 02 01 02 2 t/a Honkajoki Oy Torjunta-aineet 02 01 08* 2 l/a ongelmajätekeräyspiste Muut ongelmajätteet 02 01 08* 0,2 t/a ongelmajätekeräyspiste 3 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus *) luokitellaan ongelmajätteeksi Kuolleita eläimiä varastoidaan tarvittaessa lyhyitä jaksoja vanhoissa laakasiiloissa. Polttoöljyn varastointiin on 1 500 ja 2 000 litran säiliöt, joissa on betoninen suoja-allas ja lapon esto. Muita öljytuotteita varastoidaan enintään 400 l konevarastossa. Vanhoissa laakasiiloissa varastoidaan tynnyreissä betonialustalla noin 6 m 3 AIV-happoa. Lannoitteet noin 40 tonnia varastoidaan lavoilla pressulla peitettynä. Torjunta-aineet ovat lukitussa kaapissa. Toiminnan aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Lannanlevitys tapahtuu multainvaunulla viljelysuunnitelman mukaisesti. Levityksessä noudatetaan ympäristötuen ja nitraattidirektiivin ehtoja. Hakija seuraa alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehitystä ja soveltaa sitä toimintaansa resurssien mukaan. Tilalle kulkevaa liikennettä syntyy joka toinen päivä maidon keräilystä, kerran kuussa vasikoiden ja teuraiden noudosta sekä rehutoimituksista, puolivuosittain tuotantotarvikkeiden toimituksista, noin 12 päivänä lannanlevityksestä, noin 14 päivänä säilörehun kuljetuksesta siiloihin ja tarpeen mukaan seminologin, eläinlääkärin tms. käynneistä. Rehuvarastot ja lantalat ovat vesitiiviitä.
Tarkkailu Suunnitelmallisuudella rajoitetaan turhia kuormia ympäristöön. Tärkeitä suunnitelmia ovat viljelysuunnittelu, lannanlevityksen optimointi vallitsevien olosuhteiden mukaisesti ja ruokintasuunnitelma. Rehun ja lannankäsittelyssä otetaan huomioon vallitsevat olosuhteet ja pyritään mahdollisimman vähäisiin hajuhaittoihin käsittelyiden yhteydessä. Rehuvarastojen ja lantalan kunto tarkistetaan niiden ollessa tyhjillä. Alueet pidetään siistinä ja ympäristöä tarkkaillaan mahdollisten muutosten osalta. Päästöjen tarkkailu on aistinvaraista ja perustuu kokemukseen työssä. 4 Arvio ympäristövaikutuksista Toiminnalla ei ole merkittäviä muutoksia ympäristövaikutuksiin alueella. Lannanlevityssopimukset on tehty lopettavien karjatilojen kanssa, joten alueen lantamäärissä tai muissa rasituksissa kokonaisuutena ei tapahdu muutoksia. Toiminnassa noudatetaan ympäristötuen, täydentävien ehtojen ja nitraattidirektiivin määräyksiä. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Tilalla on laatujärjestelmä, toimintaohjeet työntekijöille sekä tilalle laadittu maatilojen pelastussuunnitelma, joissa toimet poikkeus- ja häiriötilanteissa on eritelty. Sähkön tuotantoa on turvaamassa varavoima. Lantasäiliöiden vuodot estetään käyttämällä hyväksyttyjä elementtejä. Säiliöiden kuntoa tarkkaillaan niiden täytön ja tyhjennyksen yhteydessä. Eläintautien torjunnassa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia ohjeita. Vierailijoiden pääsyä eläintiloihin rajoitetaan. Vierailijoille on varattu suojavarusteet. Eläimiä ostettaessa pyydetään terveystodistukset. Eläintaudeista ilmoitetaan eläinlääkärille, joka antaa tarkemmat ohjeet taudin rajoittamiseksi. Tartuntavaaran mukaan taudista ilmoitetaan meijerille, teurastamoon ja eloeläinten ostajille. Jyrsijöitä torjutaan kissoilla ja rotanmyrkyllä. Lintujen pääsy väkirehusiiloihin on estetty umpinaisilla rakenteilla. Tulipalojen leviämisen estämiseksi tilalla on ensisammutuskalusto. Tulipalon varalle on laadittu pelastussuunnitelma. Sähkökatkojen varalle on traktorikäyttöinen varavoima.
5 ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Vesannon kunnassa 20.6. - 20.7.2012 ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 19.6.2012 Paikallislehti Sisä-Savossa. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Vesannon kunnanhallitukselta, Vesannon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että hakijalla on peltoalaa riittävästi lannanlevitykseen, kun haettavan eläinmäärän tarvitsema lannanlevitysala on 122,2 ha. Lähimpään naapuriin on matkaa yli 500 metriä. Lupahakemuksen mukainen eläinyksikkömäärä edellyttää 290 metrin matkaa suotuisissa olosuhteissa häiriintyvästä kohteesta (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje Liite 4). Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa eläinsuojan vaikutusalueella, noin 2 km:n etäisyydellä eläinsuojasta, oleva Keski-Keitele (14.421) on luokiteltu hyvään luokkaan. Eläinsuojan toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Keski- Keiteleen tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen 14.421 kuormitusta, kun laitoksen toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi eläinsuojan toiminnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa: - tilakeskuksen lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi - pohjavesialueelle oleville pelloille ei saa levittää lietelantaa eikä niitä saa käsitellä torjunta-aineilla - lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Lannan kuljettamisesta pohjavesialueiden läpi ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä - eläinten laiduntamisessa suositellaan, etteivät eläimet pääse vesistöön - rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön
Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle, kun se toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet 6 Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan vastine Hakija on vastineessaan todennut, että lausunnossa esitetyt kohdat kuuluvat tavanomaisiin ja hyviin tapoihin maatilayrityksen toiminnassa. Maatilan viljelyssä on sitouduttu ympäristötuen ehtoihin ja täten peltojen lannoitus viljelysuunnittelun pohjalta perustuu maanäytteiden ja kasvilajikohtaisten tarpeiden mukaiseen lannoituksen optimointiin. Tila ei ole sitoutunut luonnonmukaiseen tuotantoon, vaikka niin lausunnossa mainitaan. Pohjavesialueiden lietelannanlevityskielto ei perustu mihinkään Suomessa tällä hetkellä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Rajoitus on tältä osin tarpeeton. Pohjavesialueiden lietelannanlevityskielto estää tilalta mahdollisuuden myöhemmin valita tuotantosuunnakseen luonnonmukaisen tuotannon, kun pohjavesi alueella ei voisi tuottaa järkevästi satoa ja rehua tilan eläimille. Lanta on ollut käytössä kauemmin kuin teolliset lannoitteet. Pohjavesialueiden viljelyssä tulisi korostaa enemmän neuvontaa. Tilalla on mahdollista vapaaehtoisesti tiukentaa viljelykulttuuriaan sitoutumalla erityisympäristötukeen pohjavesialueen peltojen viljelyssä. Pohjavesialueen torjunta-aineiden käyttökielto ei perustu voimassa olevaan lainsäädäntöön. Ympäristötuen ehtojen mukaan pohjavesialueella saa käyttää pohjavesialueilla sallittuja torjunta-aineita. Täyskieltoa vastaan on tarve tuottaa eläimille turvallisia ja puhtaita rehuja. Sateisina kesinä esimerkiksi hometoksiinien vaara on suuri, mikäli homeen kasvua ei voi rajoittaa. Kasvinsuojeluaineiden käyttö perustuu ympäristötuen ehtojen mukaisesti havaintoihin rikkakasveista ja kasvitaudeista, tarpeettomia ruiskutuksia ei tehdä ja torjunta-aineiden käyttörajoitukset huomioidaan käytön yhteydessä.
7 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Aila Riikoselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Mäntylä-tilalle (kiinteistötunnus 921-401-15-59) Vesannon kunnan Horontaipaleen kylässä. Eläinyksikkömäärä on 1046. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Karjarakennuksen sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan sekoituksen, tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan säiliöiden rikkoontumisia eikä vuotoja. 2. Tilalla on oltava käytettävissä kulloisenkin eläinmäärän mukaisesti lannan varastotilavuutta 12 kuukauden mukaisen lantamäärän varastointiin. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. 3. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla suljetuissa astioissa. 4. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Kuolleet eläimet on toimitettava luvalliseen eläinjätteen käsittelylaitokseen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 5. Lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloinkin eläinsuojissa olevien eläinten tuottaman lannan hyödyntämiseen. Peltopinta-alaa on oltava lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 122 ha.
Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei luvan saaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 8 6. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennusten sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 7. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, akut ja elohopeaa sisältävät lamput, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 8. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 9. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vesannon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Toiminnanharjoittajien on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vesannon kunnan ympäristön-
suojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 11. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vesannon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnan sijaintialueella ei ole kaavaa, joten toiminta ei näin ollen sijoitu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2, alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6, hevoselle kerrointa 4,8 ja vuohelle kerrointa 1. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa
huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä 5 690 m 3 lietelannan varastotilaa ja 250 m 3 kuivalannan varastotilaa. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 3 900 m 3 ja kuivalantaa noin 200 m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa, 5 hevosta ja 7 vuohta kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa 193,92 hehtaaria. Pohjavesialueella sijaitsee peltoa 42 ha. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 122 hehtaaria. Raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen ja kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Polttoainesäiliöt ovat tiiviillä alustalla ja tankkauspaikalta on edellytetty tiiviitä rakenteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut 10 Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarkkailun. Kumisen lietealtaan rakenteiden toteutuksessa on oltava erityisen huolellinen niin, että rakenteet kestävät lietteen sekoituksen ja altaan tyhjentämisen vaurioitta. (Lupamääräys 1) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Lietteen varastoinnista aiheutuvia hajuhaittoja voidaan vähentää täyttämällä altaat altapäin. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. (Lupamääräys 2) Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. (Lupamääräys 3)
Kuolleiden eläinten sallitusta hävittämisestä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1374/2004. Asetuksen mukaan Pohjois-Savo kuuluu keräilyalueeseen. Keräilyalueella nautaeläinten raatojen hautaaminen on kiellettyä. Ainoastaan kuolleina syntyneitä eläimiä voidaan haudata kunnan eläinlääkärin ohjeita noudattaen. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 122 hehtaaria. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisalueita ja niiden suojavyöhykkeitä. (Lupamääräys 5) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Lupamääräys 6) Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. (Lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Lupamääräys 9) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen 11
voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Lupamääräys 10) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 11) 12 VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä 30.9.2025 mennessä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita.
Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. 13 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 1792/2009) 1, 4 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 4 570 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vesannon kunnanhallitus Vesannon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Vesannon kunnan ilmoitustaululla.
14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Ahti Itkonen Päivi Määttä Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Määttä.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.10.2012. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Puhelin: (vaihde) 029 501 6800 Telekopio: (015) 760 0150 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.