EAKR-PROJEKTISUUNNITELMA Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero 3666/KITY/2010 Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 808271 Projektikoodi A31438 Hakemustyyppi Muutoshakemus Tila Muutettavana (4) 16.11.2011 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Kymenlaakson liitto 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi WoodInno Ohjelma Etelä-Suomi Toimintalinja 2 : Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi Kehittämisprojekti Aloituspäivämäärä 01.09.2010 Päättymispäivämäärä 31.12.2012 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijan nimi Kouvolan kaupunki Hakijatyyppi Kunta Y-tunnus 0161075-9 Lähiosoite Torikatu 10 Puhelinnumero 020 61 511 Postinumero 45100 Postitoimipaikka KOUVOLA Faksinumero 020 615 3050 IBAN BIC Pankkiyhteys Kouvolan seudun Osuuspankki Tilinumero 575001-20188678 Web-osoite www.kouvola.fi Projektin vastuuhenkilön nimi Aimo Ahti Asema organisaatiossa Elinkeinotoimen kaupunginjohtaja Sähköpostiosoite aimo.ahti@kouvola.fi Puhelinnumero 020 615 3016 Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Heljä Leiniö Asema organisaatiossa Palvelupäällikkö Sähköpostiosoite helja.leinio@kouvola.fi Puhelinnumero 020 615 4714 Projektipäällikön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Aimo Ahti Sähköpostiosoite aimo.ahti@kouvola.fi Puhelinnumero 020 615 3016 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/14
4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja Hakija toteuttaa projektin kokonaan ostopalveluna 4.2 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Hanketta on valmisteltu yhteistyössä hakijan ja Sitran, Metsäteollisuus ry:n, VTT:n, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston ja useiden puualan yritysten edustajien sekä eri asiantuntijoiden toimesta. 4.3 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Ohjausryhmään pyritään samaan mukaan ainakin seuraavien tahojen edustajat: Kouvolan kaupunki, Iitin kunta, Växjön kaupunki, VTT, Sitra, TEKES, Metsäteollisuus ry, Suomen Sahat ry, Suomen puuteollisuusyrittäjät ry, MTK:n puutuoteteollisuuden työntekijäjärjestö ja Kouvola Innovation Oy. Ohjausryhmää voidaan täydentää tarvittesssa ja sen työskentelyyn voidaan kutsua myös pysyviä asiantuntijoita. 4.4 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Kouvolan kaupungin elinkeinostrategian, The Green Spirit of Kouvola, yksi keskeinen kehittämiskokonaisuus on metsä-, energia- ja ympäristöklusteri. Sen sisällä taas on tarkoitus keskittyä bioenergiaan ja ekologiseen puurakentamiseen. Konkreettisen toiminnan käynnistämiseksi Kouvolan kaupunki järjestää yhdessä Sitran, Suomen Metsäsäätiön, Metsäteollisuus ry:n, Kymenlaakson Liiton, KSS Energia Oy:n ja Tekesin kanssa puurakentamiskilpailun, jonka tavoitteet pohjautuvat kahdelle suurelle haasteelle: - rakentamisen aiheuttaman hiilijalanjäljen pienentäminen - Kouvolan talousalueella tapahtuvan teollisen rakennemuutoksen hallinta. Kilpailu liittyy olennaisena osana tähän hankkeeseen. Lisäksi ylimaakunnallinen SouthWood-hanke sekä Kiina-orientoitunut Kurki-hanke voivat antaa lisämahdollisuuksia hankkeen sisältöön ja sen disseminaatioon. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/14
5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Suomi on pudonnut aiemmasta Euroopan puutuotebusineksen ja puurakentamisen johtoasemastaan. Erityisesti tämä koskee puisten kerrostalojen ja julkisten tilojen rakentamista, joissa johtopaikalla on Ruotsi. Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä on nähtävissä vahvaa kasvua, jonka voi olettaa edelleen voimistuvan suhdanteiden parantuessa. Rakentaminen kuluttaa noin puolet luonnonvaroista painottuen uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Jätteistä 40 % syntyy rakentamisesta. Rakennusten käyttö vastaa 40 % energiankulutuksesta ja vain hieman vähemmän hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi rakennustuotteiden valmistuksen aiheuttama energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat toistaiseksi jääneet huomiotta. Euroopan Unioni on asettanut tavoitteeksi, että kaikkien uusien rakennusten tulisi olla nollaenergiataloja vuodesta 2019 alkaen. Lisäksi EU on asettanut tavoitteeksi pienentää hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2050 mennessä 80 %:lla vuoden 1990 tasosta. Nämä tavoitteet merkitsevät suurta haastetta rakennusalalle ja rakennusmateriaaliteollisuudelle. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää nykyistä huomattavasti tehokkaampaa ja koordinoidumpaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, jonka toimintakonseptille ja liiketoimintamalille haetaan hankkeella ratkaisua. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Niin Ruotsissa, mutta myös Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä on tehty tuloksellista kehitystyötä, jonka voi olettaa edelleen voimistuvan suhdanteiden parantuessa. Saatuja tuloksia on käytetty valmistelussa ja tullaan myös projektin kuluessa käyttämään mahdollisimman paljon. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Kymenlaakso Seutukunnat Kouvolan Kunnat Iitti EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/14
6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät ja ovatko kohderyhmään kuuluvat yritykset tiedossa? Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät ovat muut kaupungit ja kunnat, kiinteistösijoittajat, rakennesuunnittelijat ja arkkitehdit, rakennusyhtiöt, puisten rakennusosien tuottajat sekä puutuoteteollisuus. Koulutuksen osalta tärkeimpänä kohderyhmänä ovat koulutusta suunnittelevat ja siitä hyväksymisvastuussa olevat viranomaiset ja muut tahot. Tutkimus- ja laboratoriotoiminnan kohderyhmänä ovat tuotekehitysvastuussa olevat tahot sekä koetoimintaa edistävät laitokset ja viranomaiset sekä alan standardeista ja normistosta vastuussa olevat tahot. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Välillisiä kohderyhmiä ovat erityisesti tahot, jotka tekevät päätöksia uusien standardien, normien ja menetelmien käyttöönotosta niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin sekä sekä alan kansainvälisessä yhteistyössä mukana olevat. 6.4 Projektiin osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä yhteensä 40 6.5 Projektiin osallistuvien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 30 6.6 Miten projekti edistää alueellisen EAKR-toimenpideohjelman tavoitteita? Projekti tukee omalta osaltaan EAKR-ohjelman kestävää kehitystä ja erikoistunutta osaamista koskevien tavoitteiden toteutumista. 6.7 Miten projekti edistää muiden kansallisten ja maakunnallisten ohjelmien tavoitteita? Hanke edistää eurooppalaisella sekä myös kansallisella tasolla EU:n 2020 energia- ja ympäristötavoitteiden toteuttamista. Maakunnallisella tasolla se edistää Kymenlaakson maakuntaohjelmaan sisältyvässä ja voimakkaassa rakennemuutoksessa olevassa metsäklusterissa puuraaka-aineen uusia ja työvoimavaltaisia käyttömuotoja. 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tavoitteet, projektin arvioidut tulokset ja vaikutukset ja kuka niitä hyödyntää? WoodInno-hankkeelle on asetettu seuraavat tavoitteet: - perustaa Kouvolaan Suomen ensimmäinen liiketoimintavetoinen puurakentamiskeskus, joka yhdistää alan koulutusta ja tutkimusta ja tuotekehitystä palvelemaan puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa. - kehittää ja ottaa tuotannolliseen käyttöön puurunkoisten kerrostalojen teollisen rakentamisen menetelmä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/14
järjestelmäratkaisuineen käyttäen perustana Kouvolan puurakentamiskilpailun tuloksena toteutettavaa puisten asuinkerrostalojen aluetta - käynnistää teolliseen valmistukseen pohjautuvien puukerrostalo- ja aluerakentamisratkaisujen suunnittelu ja tuotanto Kouvolassa ja Suomessa sekä vienti Baltian maihin ja laajemmin Venäjälle sekä osaamisen osalta mahdollisesti myös Aasiaan. - luoda uutta puurakentamiseen keskittyvää tai sitä tukevaa yritystoimintaa Kymenlaakson alueelle - vaikuttaa julkisen vallan päätöksiin ja tulevan hallituksen ohjelmaan siten, että puurakentamisen kilpailukyky vahvistuu - luoda puurakentamisen ympäristövaikutusten arviointi- ja seurantamalli, joka ottaa huomioon eri rakennusmateriaalien koko elinkaaren ympäristövaikutukset: rakennusmateriaalien valmistus ja logistiikka, rakentaminen, rakennuksen käyttö ja käytön jälkeinen kierrätettävyys. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 100 kpl joihin työllistyy naisia 30 kpl 7.2.1 Uusista työpaikoista tutkimus- /tutkimus- & kehitystyöpaikkoja? Tavoite 15 kpl joista naisten työpaikkoja 5 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 20 kpl joista naisten perustamia 5 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? - Mahdollisuus toteuttaa konkreettisesti The Green Spirit of Kouvolaa - Kouvolan seudusta muodostuu kerrostalojen ja julkisen puurakentamisen keskus Suomessa - Parantaa osaamisen kasvun ja monipuolisuuden myötä puun jalostusastetta työllisyysvaikutuksineen ja parantaa sen sekä seudun kilpailukykyä kansallisesti ja kansainvälisesti. Muut kaupungit - mahdollisuus valmiita puurakentamisratkaisuja soveltamalla monipuolistaa rakennuskantaa ja suosia ympäristön kannalta kestäviä rakennusmateriaaleja ja -menetelmiä Kiinteistösijoittajat - auttaa ymmärtämään puurakentamisen etuja ja poistaa ennakkoluuloja - mahdollistaa ympäristön kannalta vastuullisten sijoituspäätösten tekemisen Rakennesuunnittelijat ja arkkitehdit - parantaa osaamista puurakentamisen tuotteissa, prosesseissa ja menetelmissä Rakennusyhtiöt - auttaa ymmärtämään puurakentamisen etuja ja poistaa ennakkoluuloja - parantaa puurakentamisen laatua ohjaamalla oikeisiin rakentamistapoihin ja tarjoamalla koeteltuja ja testattuja ratkaisuja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/14
- auttaa ymmärtämään lyhyemmän rakentamisajan ja kevyemmän toteutuksen taloudellinen merkitys Puisten rakennusosien tuottajat sekä puutuoteteollisuus - antaa kasvumahdollisuuksia ja parantaa kilpailukykyä sekä taloudellista tulosta luomalla uutta kysyntää ja avaamalla vientimahdollisuuksia lähialueille - auttaa pkt-yritysten kehittämisessä tarjoamalla laadukkaita ja kohtuuhintaisia palveluja 7.5 Onko projektilla tasa-arvovaikutuksia: ei tasa-arvovaikutuksia 7.6 Onko projektia suunniteltaessa tehty sukupuolivaikutusten arviointi? Jos on, mitkä ovat arvioinnin tulokset? Ei ole 7.7 Onko projektilla vaikutuksia ympäristöön? Jos on, minkälaisia vaikutuksia? Hankkeella on merkittäviä myönteisiä ympäristövaikutuksia, kuten kohdasta 7.7.1 tarkemmin ilmenee. 7.7.1 Ympäristövaikutukset Vaikutuksen kohde Vaikutusaste Sanallinen selitys Haitallinen Neutraali Vähäinen myönteinen Merkittävä myönteinen Vaikutuksen ilmastonmuutokseen - energiatehokkuuden parantumiseen - uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen - ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen - fossiilisten hiilidioksipäästöjen vähentämiseen Vaikutukset päästöihin - vesistöön - maaperään - ilmaan Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon - jätteiden määrän vähentämiseen - hyötykäyttöön ja kierrätykseen - energia- ja materiaalitehokkuuteen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/14
- paikallisten uusiutuvien raakaaineiden ja palvelujen käyttöön Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin - maisemaan - kulttuuriympäristöön - luonnon monimuotoisuuteen - Natura 2000 ohjelman kohteisiin Vaikutukset ihmisiin - elinoloihin ja viihtyvyyteen - terveyteen - turvallisuuteen Vaikutukset liikenteeseen - henkilöautoliikenteen kasvun hillitseminen - kuljetustarpeen vähenemiseen - logistiikan tehostamiseen - joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen osuuteen Vaikutukset tutkimiseen ja koulutukseen - ympäristöteknologiaan - ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon - ympäristöosaamiseen ja tietoisuuteen 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Puurakentamisalan yrityskeskus * selvitys: Kouvolan seudun edellytykset ja kilpailutekijät * Kouvolan kaupungin puutuotestrategian laatiminen - uuden yritystoiminnan ideointi, suunnittelu ja synnyttäminen - tarve- ja kysyntäanalyysit sekä yrityskeskuksen business plan - viestintä- ja markkinointisuunnitelman laadinta ja toteutus EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/14
- viranomaissäädösten puukerrostalorakentamiselle asettamien esteiden paikallistaminen ja poistaminen - yrityskeskuksen fyysinen rakentaminen, soveltuvien puutuoteratkaisujen kartoittaminen ja yritysten hankinta - verkostoliiketoiminnan edellytysten luominen - puurakentamisen web-portaalin rakentaminen ja ylläpito - alan seminaarien ja messujen järjestäminen - yrityskeskuksen resurssointi - yrityskeskuksen palvelutarjonnan määrittely - Kouvolan kilpailualueen lisärakentaminen - yrityskeskuksen yritysten kehityksen tukeminen Puurakentamisen tuotteiden ja prosessien kehittämiskeskus - laboratorio / pilot factory - uudet materiaalit, menetelmät ja toimintatavat puurakentamiseen - puun yhdistämistavat muihin rakennusmateriaaleihin Koulutus- ja tutkimuskeskus - puurakentamisen koulutus- ja kurssitoiminta - puurakentamisen ympäristövaikutusten arviointi- ja seurantamalli - Timber Academy 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat yms.), palvelut ja toimintatavat sekä työsuunnitelma niiden kehittämiseksi Puulähtöisen design-kilpailun malli uusien puurakentamiseen liittyvien ideoiden ja innovaatioiden tuottamista varten (mm. KYAMK). Toisen asteen ammatiillisen koulutukseen puurakentamisen uusia hyviä käytänteitä edistävät koulutusohjelmat ja opetusmateriaalit (mm. KSAO). Pilot factory/laboratoriomalli 8.3 Projektin pysyvät vaikutukset; (miten juurrutetaan pysyväksi toiminnaksi)? Pysyvä puurakentamisen uudelleen- ja täydennyskoulutusmalli/-järjestelmä ja tuotekehityskeskus sekä puurakentamisen verkosto sähköisine palveluineen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/14
8.4 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan projektin päättymisen jälkeen? Yritystoiminta ja koulutuspalvelut jatkavat itsenäisesti projektin päätyttyä. 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2010 - selvitys Kymenlaakson edellytyksistä ja kilpailutekijöistä puutuoteliiketoiminnassa - Kouvolan kaupungin puutuotestrategian laadinnan aloitus - uuden yritystoiminnan hahmotus - hyvän puutuotebusineksen kriteerien määrittely - yrityskeskuksen Business Planin laadinta - viestintä- ja markkinointisuunnitelman laadinta käyntiin - puurakentamista rajoittavien viranomaissäädösten kartoitus 2011 - uuden yritystoiminnan perustamistoimien käynnistys - sijoittajien hankkiminen kilpailun kohdealueelle - Kouvolan kaupungin puutuotestrategian viimeistely - puutuotebusineksen Business Plan -mallin laadinta - viestintä- ja markkinointisuunnitelman viimeistely ja toteutuksen käynnistys - puurakentamista rajoittavien viranomaissäädösten muutoksien aikaansaaminen - puurakentamisen seminaari/messut - yrityskeskuksen toimitilojen kartoittaminen - yrityskeskuksen palvelutarjonnan luominen - yrityskeskuksen työvoiman rekrytointi ja muu resurssointi - verkostoliiketoimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto - yrityskeskuksen toiminnan käynnistys - puurakentamisen web-portaalin suunnittelu ja toteutus - lisärakentaminen kilpailun kohdealueelle: suunnittelu ja sijoittajien hankinta - sijoittajien hankinta yrityskeskuksen yrityksille 2012 - puurakentamisen seminaari/messut - viestintä- ja markkinointisuunnitelman toteutuksen jatkaminen - yrityskeskuksen toiminnan kehittäminen - web-portaalin ylläpito - verkostoliiketoiminnan kehittäminen - lisärakentaminen kilpailun kohdealueelle: toteutus 9.2 Tiivistelmä projektista Internetin tietopalvelua varten (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Puutuoteliiketoiminta on nopeavaikutteinen ja pieniä investointeja vaativa työllistäjä. Välittömiin työpaikkoihin liittyy aina neljästä viiteen välillistä uutta työpaikkaa. Jokainen liikevaihtomiljardi synnyttää 4000-5000 uutta työpaikkaa kansantalouteen tarvittavan panostuksen olleessa 100-200 miljoonaa euroa. Rakentaminen kuluttaa noin puolet luonnonvaroista painottuen uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Jätteistä 40 % syntyy rakentamisesta. Rakennusten käyttö vastaa 40 % energiankulutuksesta ja vain hieman EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/14
vähemmän hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi rakennustuotteiden valmistuksen aiheuttama energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat toistaiseksi jääneet huomiotta. Euroopan Unioni on asettanut tavoitteeksi, että kaikkien uusien rakennusten tulisi olla nollaenergiataloja vuodesta 2019 alkaen. Lisäksi EU on asettanut tavoitteeksi pienentää hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2050 mennessä 80 %:lla vuoden 1990 tasosta. Nämä tavoitteet merkitsevät suurta haastetta rakennusalalle ja rakennusmateriaaliteollisuudelle. Tavoitteena on vastata näihin ympäristö- ja taloushaasteisiin sekä erityisesti metsäteollisuuden rakennemuutoksen tarpeisiin synnyttämällä metsä- ja puuteollisuuden osaamiskeskus. Tavoitteena on kehittää yhdessä osaamiskeskustyyppisessä toimintaympäristössä ja ilmapiirissä yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa uusia malleja, joiden avulla voidaan tuottaa ja ottaa käyttöön sekä soveltaa puurakentamisessa sellaisia innovaatioita, jotka edistävät toisaalta globaaleja ympäristötavoitteita sekä toisaalta metsäteollisuuden rakennemuutoksen toteutumista myönteisellä tavalla. Toimenpiteet liittyvät uuden yritystoiminnnan ja niitä simuloivien mallien aikaansaamiseen ja tässä yhteydessä uusien tuotteiden aikaansaamiseen luomalla tutkimusmenetelmiä ja tuotekehitys- ja testausmalleja. Projektin tutkimus- ja tuotekehitystyöllä pyritään myös voimakkaasti vaikuttamaan alan normeihin ja viranomaistoimintaan siten, että suomalainen puurakentaminen olisi kilpailukykyistä sekä kansainvälisesti että kansallisesti myös eri rakennusainemateriaalien käytön osalta. Projektin tuloksena syntyy puurakentamisen verkosto, osaamiskeskittymä, jossa ovat mukana niin oppilaitokset, tutkimusyksiköt kuin yrityksetkin, kukin omaa puurakentamistoimintaa edistäen, mutta kokonaisuudessan tiivistä yhteistyötä harjoittaen. 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin toimintaa arvioidaan ja miten asiakaspalaute kerätään? Kun projektille asetetaan kansallisesti laajapohjainen, eri osallistuja- ja intressitahoja edustava ohjausryhmä, projektin toiminnan etenemistä ja onnistumista arvioidaan ensisijaisesti säännöllisesti pidettävissä ohjausryhmän kokouksissa ja workshopeissa. Tämän lisäksi projektin tuloksia suhteutetaan myös kansainvälisesti vertaamalla niitä lunnonolosuhteiltaan ja kulttuuriltaan vastaavissa olosuhteissa pohjoismaissa tapahtuvaan vastaavaan kehitystyöhön. Tarvittaessa, riippuen tarvittavan palautteen määrästä ja laadusta, tehdään erilliskyselyjä aiemmin mainituille kohderyhmille ja mahdollisesti muillekin intressitahoille. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/14
11. TIEDOTUS JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Projektille laaditaan sen alkaessa tiivis erillinen tiedostus- ja viestintäsuunnitelma, joka sisältää projektin tiedotustavoitteet, tiedotuksen kohderyhmät, tiedotuksessa käytettävät välineet, aikataulut, tiedotuksen kustannukset ja vastuuhenkilöt sekä tiedotuksen seurannan. Tiedotuksessa noudatetaan kaikkia niitä EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle 2007-13 annettuja periaatteita ja ohjeita, jotka päärahoittaja antanee vielä erikseen rahoituspäätöksen yhteydessä. Tiedotus jakautuu projektin sisäiseen ja ulkoiseen tiedotukseen. Sisäinen tiedotus tapahtuu pääsääntöisesti sähköisesti. Ulkoisessa tiedottamisessa käytettävä media valitaan tilanteen/asian ja kohderyhmän mukaan. Tiedottamista koordinoi hakija, mutta tiedottamisen toimeenpano hajautetaan projektissa mukana oleville viestintäsuunnitelmassa tarkemmin määrätyllä tavalla. 11.2 Aikataulutettu suunnitelma projektin tuloksista tiedottamisesta ml. hyvät käytännöt Katso kohta 11.1. 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Kenen haltuun projektille hankitut materiaalit, tarvikkeet ja laitteet jäävät projektin päätyttyä ja missä säilytetään kirjanpitoaineisto? Hankkeen hakija ja hallinnoija huolehtii kertyvän hankeaineiston, tarvikkeiden ja materiaalien säilytyksestä rahoittajien ohjeiden mukaisesti. Se voi luovuttaa materiaalit konsernin muullekin yksikölle, mikäli se katsotaan jatkotoimintojen kannalta tarkoituksenmukaiseksi. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/14
2010-2012 yhteensä 1. Henkilöstökustannukset 98 000 2. Ostopalvelut 723 000 3. Matkakustannukset 10 500 4. Kone- ja laitehankinnat 0 5. Rakennukset ja maa-alueet 0 6. Vuokrakustannukset 4 100 7. Toimistokulut 4 800 8. Muut kustannukset 0 9. Luontoissuoritukset 0 10. Välilliset kustannukset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 840 400 11. Tulot 0 NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 840 400 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin 2010-2012 yhteensä 1. Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 588 280 2. Kuntien rahoitus 207 120 3. Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 45 000 RAHOITUS YHTEENSÄ 840 400 15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN EAKR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Iitin kunnan osallistumista on käsitelty alustavasti Kouvolan seututiimissä 10.8.2010. 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole 15.3 De minimis -sääntöselvitys -- EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/14
16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä ei koske hakijaa 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Kouvolan puurakentamisen osaamiskeskus WoodInno HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija vastaa kuitenkin hakemuksen hallintolain mukaisesta vireillepanosta toimivaltaisessa viranomaisessa. sisältyy edellä mainittuun rekisteriottee seen Kauppa- yhdistys- tai säätiörekisteriote Verovelkatodistus Selvitys nimenkirjoitusoikeuksista Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja hankkeen mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtionapuviranomainen vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä hanketta koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan hankkeen tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa, noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta, sovelletaan rakennerahastolakia (1401/2006). Hakija on tietoinen siitä, että hakemuksen jättäminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että hakemuksessa esitetyt tiedot julkaistaan komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 7 artiklassa tarkoitetussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Hakija hyväksyy myönteisen rahoituspäätöksen saaneiden projektien tiivistelmien julkaisemisen rakennerahastotietopalvelussa Internetissä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy julkistamisen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/14
Ennen rahoituspäätöstä hakija toteuttaa hanketta omalla vastuullaan. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus (hakijatahon nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö) 28.11.2011 Aimo Ahti Elinkeinotoimen kaupunginjohtaja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/14
13. KUSTANNUSARVIO 13. Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 13.1 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät 2010 2011 2012 Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 18 hallinnolliset tehtävät 6 650 25 000 46 350 78 000 osa-aikainen 6 tiedotus 3 300 10 000 6 700 20 000 Yhteensä 24 9 950 35 000 53 050 98 000 13.2 Ostopalvelut (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus 2010 2011 2012 Yhteensä Puurakentamisen yrityskeskuksen mallin rakentaminen 0 270 500 212 500 483 000 Puurakentamisen tuotteiden ja prosessien mallintaminen 0 20 000 40 000 60 000 Koulutus- ja tutkimuskeskuksen mallin rakentaminen 20 000 30 000 40 000 90 000 Muut ostopalvelut 10 000 40 000 40 000 90 000 Yhteensä 30 000 360 500 332 500 723 000 13.3 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus 2010 2011 2012 Yhteensä Ulkomaan matka Tutustumismatkat lähinnä Pohjoismaissa 500 1 500 1 000 3 000 Ulkomaan matkat yhteensä 500 1 500 1 000 3 000 Kotimaan matka Henkilöstön virantoimitusmatkat 700 2 500 1 300 4 500 Ohjausryhmän tutustumismatkat 1 000 2 000 0 3 000 Kotimaan matkat yhteensä 1 700 4 500 1 300 7 500 Yhteensä 2 200 6 000 2 300 10 500 13.4 Kone- ja laitehankinnat (isot aineelliset hankinnat) Kustannus 2010 2011 2012 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/4
13.5 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 2010 2011 2012 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 0 13.6 Vuokrakustannukset (tila- ja laitevuokrat) Kustannus 2010 2011 2012 Yhteensä Toimistotilan vuokra 500 2 000 1 600 4 100 Yhteensä 500 2 000 1 600 4 100 13.7 Toimistokulut (puhelin-, posti-, yms. kulut) Kustannus 2010 2011 2012 Yhteensä Toimistokulut 800 2 400 1 600 4 800 Yhteensä 800 2 400 1 600 4 800 13.8 Muut kustannukset Kustannus 2010 2011 2012 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 0 13.9 Luontoissuoritukset (talkootyö ja muut luontoissuoritukset) Kustannus 2010 2011 2012 Yhteensä Tehtävä työ Tehtävä työ yhteensä 0 0 0 0 Muut luontoissuoritukset Muut luontoissuoritukset yhteensä 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 13.10 Välilliset kustannukset Kustannus 2010 2011 2012 Yhteensä Prosenttimääräiset välilliset kustannukset Yhteensä 0 0 0 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Projektin kokonaiskustannukset 2010 2011 2012 Yhteensä 1. - 10. Yhteensä 43 450 405 900 391 050 840 400 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/4
13.11 Tulot Tulo 2010 2011 2012 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 0 NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Rahoitettavat kustannukset yhteensä 2010 2011 2012 Yhteensä 12. - 22. Yhteensä 43 450 405 900 391 050 840 400 14. RAHOITUSSUUNNITELMA 14. Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 2010 2011 2012 Yhteensä Yhteensä 30 415 284 130 273 735 588 280 14.2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2010 2011 2012 Yhteensä Omarahoitus (kunta osallistuu projektiin itse) 10 035 84 770 97 315 192 120 Muu kuntien rahoitus (kuntien avustus projektille) 3 000 7 000 5 000 15 000 Luontoissuoritukset, tehtävä työ 0 0 0 0 Luontoissuoritukset, aineet ja tarvikkeet 0 0 0 0 Yhteensä 13 035 91 770 102 315 207 120 14.3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus 2010 2011 2012 Yhteensä Muu julkinen rahoitus 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/4
14.4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus 2010 2011 2012 Yhteensä Omarahoitus 0 0 0 0 Muu yksityinen rahoitus 0 30 000 15 000 45 000 Luontoissuoritukset, tehtävä työ 0 0 0 0 Luontoissuoritukset, aineet ja tarvikkeet 0 0 0 0 Yhteensä 0 30 000 15 000 45 000 RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 2010 2011 2012 Yhteensä 1. - 4. Yhteensä 43 450 405 900 391 050 840 400 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/4