ESR-PROJEKTISUUNNITELMA Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 24.09.2010 Diaarinumero KASELY387/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Riitta Mattila Puhelinnumero 040 849 5669 Hakemusnumero 701022 Projektikoodi S10591 Hakemustyyppi Muutoshakemus Tila Käynnissä (7) 23.11.2010 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ala: OPM:n hallinnonala 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi KOULUSTA DUUNIIN - tie tähtiin Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä 01.04.2008 Päättymispäivämäärä 30.06.2011 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Kouvolan kaupunki/kouvolan seudun ammattiopisto Organisaatiotyyppi Ammatillinen oppilaitos Y-tunnus 0161075-9 Lähiosoite Utinkatu 44-48 Puhelinnumero 020 61511 Postinumero 45200 Postitoimipaikka Kouvola Faksinumero 020 615 3388 Pankkiyhteys Kouvolan seudun osuuspankki Tilinumero 575001-20188678 Web-osoite www.ksao.fi Projektin vastuuhenkilön nimi Ulla Jaskari Asema organisaatiossa suunnittelupäällikkö Sähköpostiosoite ulla.jaskari@ksao.fi Puhelinnumero 040 545 9550 Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Marja Huovinen Asema organisaatiossa taloussuunnittelupäällikkö Sähköpostiosoite marja.huovinen@kouvola.fi Puhelinnumero 040 591 2069 Projektipäällikön nimi Sari Laiho Sähköpostiosoite sari.laiho@ksao.fi Puhelinnumero 040 487 2366 Seurantayhdyshenkilön nimi Sari Laiho Sähköpostiosoite sari.laiho@ksao.fi Puhelinnumero 040 487 2366 Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Ulla Jaskari Sähköpostiosoite ulla.jaskari@ksao.fi Puhelinnumero 040 545 9550 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/18
4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano - ELY -keskus, projektin vastuuvirkamies - ELY -keskus, ammatillisen koulutuksen edustaja - KSAOn neuvottelukuntajaoksen edustaja - työelämän edustaja - Kouvolan seudun ammattiopisto: - johdon edustaja - projektihenkilöstöä - opettajien edustaja - opinto-ohjaaja - oppilaskuntaedustus - erityisopetuksen koordinaattori - kuraattori - Kouvolan seudun työvoiman palvelukeskuksen edustaja, nuorten työvoimaneuvoja - Parik-säätiön edustaja - Kouvolan seudun kuntayhtymän OTE Nuorten työpajojen edustaja - Kouvolan kaupunki, Nuorisopalvelut 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit - KSAO:n ESR-projektit TATU ja TATU2 vuosina 2003-2007 - Koulutuskeskus Salpauksen ESR-hanke Työnäky. Projektipäällikkö Sirkku Oksanen. - Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittäminen-hanke, Parik -säätiö. Projektipäällikkö Isa Mäkelä - KSAO Ohjaava ja valmistava koulutus -pilotti, henkilökohtaisten taitojen osalta - Bovallius ammattiopisto Laukaan ESR -hanke Monet polut ammattiin. Projektityöntekijä Pirjo Kovanen 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Pohjois-Kymenlaaksossa on koko joukko nuoria, joilla ammatillisen uran selkiytyminen ja työhön sijoittuminen tuottaa vaikeuksia. Useimmiten on kysymys nuorista, joiden elämänhallinta tai yleiset työelämävalmiudet eivät ole riittäviä työelämän kannalta. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/18
Hankkeella parannetaan opiskelijan mahdollisuuksia a) työllistyä koulutuksen mukaiseen työtehtävään tai muuhun työhön avoimilla työmarkinoilla tai työllistyä kolmannelle sektorille omalla seutukunnalla b) kiinnittyä työelämään Hankkeen tavoitteena on - selkiyttää opiskelijan ohjauksen tavoitteita, keinoja ja työnjakoa - vahvistaa hankkeen kohderyhmän ohjausvalmiuksia ja osaamista - luoda selkeät käytännöt KSAO:n ja työvoimatoimiston sekä työvoiman palvelukeskuksen, OTE nuorten työpajojen ja Parik-säätiön työvalmennuskeskuksen väliselle yhteistyölle - löytää oppilaitoksen ja työelämän välille uudenlaisia yhteistyötapoja ja yhteistyöpaikkoja - koota ja tuottaa työllistymisohjauksen materiaalia Työllistymisohjauksella tarkoitetaan koko opiskeluajan oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikoilla toteutettavaa, opiskelijan työelämätaitojen kehittymistä tukevaa ohjausta ja opetusta. Työllistymisohjausta antavat mm. opettajat, työpaikkaohjaajat, työssäoppimista ohjaavat opettajat ja opinto-ohjaajat. Hankkeen kehittämillä toimintatavoilla nostetaan Kymenlaakson alueella ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta. Välillisiä tavoitteita ovat negatiivisen keskeyttämisen vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Ammatillisen koulutuksen tulosrahoituksen mittarit, KSAO:n läpäisy- ja työllistymismittari, keskeyttämisaste sekä seutukunnan nuorisotyöttömyysaste - näiden mittarien ja tilastojen tiedot viime vuosilta ovat herättäneet huolta. Tukipalveluja nuorten työllistymiseksi on seutukunnassa olemassa ja tällä hankkeella pyritään mm. yhdistämään toiminnot tehokkaaksi, nuoria parhaiten eteenpäin luotsaavaksi verkostoksi ja selkeäksi, toiminnalliseksi poluksi - jo ammatillisen opetuksen alkumetreiltä saakka. Hankkeen tavoitteena on myös tukea ja vahvistaa ohjaushenkilöstön osaamista työllistymispoluille ohjaamisessa ja herättää ajatuksia suunnitelmallisen ja tärkeän työllistymisohjauksen välttämättömyydestä. KSAO:ssa yhtenä toiminnan painopisteenä on jo useana vuonna ollut syrjäytymisen ehkäiseminen. Sen vuoksi ammattiopistolla on ollut mm. TATU ja TATU2-projketit vuosina 2003-07. TATU2-hankkeessa kehitettiin KOULUSTA DUUNIIN-tie tähtiin -hankeaihio. Syrjäytymisen ehkäisy on edelleen keskeisiä painopistealueita uudenkin Kouvolan strategiassa. Taustaselvitystä on tehty ja yhteistyöverkostoa koottu myös Onnistuvat opit Kouvolan seudun ESRhankkeessa vuosina 2006-07. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/18
5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Hankeaihiosta on käyty keskustelua ja sitä ovat kommentoineet seuraavat seudulliset yhteistyökumppanit: -Kouvolan seudun työvoimatoimiston, -Kouvolan työvoiman palvelukeskuksen, -Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen, -Parik-säätiön ja -Kouvolan seudun kuntayhtymän OTE Nuorten työpajojen edustajat; KSAO:n henkilöstöryhmien edustajat: -koulutuspäälliköt, opot, kuraattorit, ammatinopettajat, projektihenkilöstö; Oppilaitoskumppanit seuraavista oppilaitoksista: -EKAMI, -Koulutuskeskus Salpaus -Porvoon ammattiopisto. Projektia on myös valmisteltu KSAO:n TATU2-projektissa. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Kouvolan seudun työvoiman palvelukeskus / työvoimaneuvoja Ghita Branders Parik-säätiö / palvelupäällikkö Mirja Willberg OTE Nuorten työpajat / yksilövalmentaja Sirkka Turpeinen, työpajajohtaja Marja-Leena Vainio Yritykset / KSAOn työssäoppimispaikkojen yritysrekisteri Kouvolan kaupungin nuorisopalvelut Kymenlaakson sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian poliklinikka Mukaan tulevat työelämän edustajat valitaan sen jälkeen, kun on tehty projektin alkukartoitus ja saatu selville mukaan tulevat koulutusalat. Koulutusalat (opiskelijat välillinen kohderyhmä): -Valitaan projektin alkukartoituksen jälkeen tarpeelliseksi katsottuja koulutusaloja -Sosiaali- ja terveysalan toimipisteessä toteutettava hoiva-alalle valmentava koulutus, 20 keväällä 2009 koulutuksensa päättävää opiskelijaa. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Ensisijaisen kohderyhmän valinnassa ei ole tarvetta ottaa huomioon nais- ja miesnäkökulmaa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/18
5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Projekti toteuttaa Kouvolan seudun työvoimastrategiaa 2006-2010, jonka mukaan erityistä panostusta tarvitaan "Opiskelijoiden työelämävalmiuksien ja -yhteyksien kehittämiseen". Projektin tuloksia hyödyntävät: 1. Opiskelijat: - vaikeasti työllistyvät opiskelijat, työssäoppimisen kautta työllistyminen - tuloksena opiskelijalle on luotu toimivat ja selkeät väylät oppilaitoksesta työpajalle tai työelämään - työllistymisohjaus 2. Opetushenkilöstö - työllistymisohjauksen merkitys koko opiskelijanpolun ajan realisoituu - luodaan oppilaitokseen työllistymisohjauksen suunnitelma ja koulutusmalli ja kartoitetaan ohjauksen työnjako - luodaan opettajien käyttöön verkostoyhteistyökartta 3. KSAO:n opot ja kuraattorit - Yhteistyö opetushenkilöstön kanssa tehostuu ja sitä kautta opiskelijoihin kohdistuvien toimenpiteiden tehokkuus ja vaikuttavuus paranee. Projektin kautta haetaan työelämään "saattaen vaihdon" mallia oppilaitoksen sisäisen moniammatillisen yhteistyön kautta. 4. Valtakunnallisesti kaikki: KSAOn nettisivujen kautta tulokset ovat valtakunnallisesti kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä. Infoa projektista levitetään mahdollisimman laajalle toisen asteen oppilaitosten keskuudessa. KSAO:n työssäoppimisen ohjaus, oppilaanohjaus ja opiskelijahuolto hyötyvät projektista, samoin seudun työvoimatoimisto ja työvoiman palvelukeskus ja muut nuorten työllistymistä seudullisesti hoitavat tahot. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Kymenlaakso Seutukunnat Kouvolan Kunnat Iitti Kouvola EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/18
6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? - Kouvolan seudun ammattiopiston opettajat, opinto-ohjaajat, kuraattorit - työelämän työpaikkaohjaajat ja työnantajat - Parik-säätiön ja OTE Nuorten työpajojen työ- ja yksilövalmentajat - Kouvolan kaupungin nuorten ohjaamiseen osallistuvat toimijatahot 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? 1) KSAO:n ohjaustyöhön osallistuva henkilöstö ja opiskelijat 2) Työssäoppimispaikat 3) Seudulliset verkostokumppanit - työhallinto - sosiaali- ja terveystoimi/ mielenterveyspalvelut - Parik-säätiön nuoret asiakkaat - Kouvolan seudun kuntayhtymän OTE Nuorten työpajojen asiakkaat - perusasteen yläkoulun ammatinvalinnan ohjaus - Kouvolan seudulla nuorten hyvinvointia edistävät tahot 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä 2 5-9 henkilöä 2 10-19 henkilöä 1 20-49 henkilöä 2 50-99 henkilöä 0 100-249 henkilöä 0 250-499 henkilöä 0 500 henkilöä tai yli 0 Yhteensä 7 6.5 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 4 6.5.1 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus - OTE Nuorten työpajat - Parik -säätiö - Kouvolan nuorisotoimi - Kouvolan työvoiman palvelukeskus EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/18
6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Yhteensä 2008 0 2009 25 2010 25 2011 0 Yhteensä 50 joista naisia 40 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? - Oppilaitoksen toimintakulttuurin muutos. Työssäoppimisen suunnittelu lähtee siitä tavoitteesta, että työssäoppiminen palvelee opiskelijan työllistymistä. Tämä merkitsee muutosta sellaiseen suuntaan, jossa opettajien ja ohjaajien työllistymisohjauksen taidot vahvistuvat, oppilaitoksen toimintakulttuuri on opiskelijalähtöistä ja työllistymisen ohjaus selkeää ja suunnitelmallista. -"saattaen vaihto oppilaitoksesta työelämään" -malli ja työnjako - kehitetään KSAOn työllistymismittari ja tehostetaan tätä toimintoa - verkostoyhteistyömalli KSAO:n ja työhallinnon/työvoiman palvelukeskuksen, OTE Nuorten työpajojen ja Parik-säätiön kanssa. - luodaan yrityspankki tuettua ohjausta työssäoppimisessa tarvitseville opiskelijoille sekä vaikeasti työllistyville opiskelijoille (hoiva-alan valmentava ja kuntouttava koulutus) - luodaan työllistymisohjauksen suunnitelman materiaalit 1 ov ja jalkautetaan opetussuunnitelmaan(e., painotuotteet, dvd:t) - tiivistetään yhteistyötä ammattioppilaitoksen ja työelämän välillä, yhteiset pelisäännöt työelämätaidoissa - alueellinen työelämään siirtymisvaiheen toimintamalli, verkostoyhteistyön toimintakartta - Kouvolan kaupungin ja KSAOn moniammatillisen yhteistyöverkoston luominen opiskelijan työllistymiseksi, jolla on yhteinen focus ja yhteinen toimintamalli - sähköisen palautejärjestelmän luominen (toimijat, opiskelijat) ja aktivoiminen ja jalkauttaminen - luodaan ja jalkautetaan työvaltainen koulutusmalli osaksi KSAOn normaalia toimintaa 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Hankkeen taustaoletuksena on, että siinä kehitettävin toimenpitein parannetaan KSAOn opiskelijoiden sijoittumista a) koulutuksen mukaiseen työtehtävään EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/18
b) muuhun työhön, työharjoitteluun, työvalmennukseen tai työpajaan omalla seutukunnalla. Toimenpiteet tukevat erilaisista lähtökohdista tulevien opiskelijoiden koulutuksen loppuun suorittamista ja siirtymistä työelämään. Toimenpiteet parantavat ammattiopiston ja työelämän välisen yhteistyön toimivuutta niin opintojen aikana kuin työelämään siirtymisvaiheessa. Ohjauskulttuuri kehittyy niin, että opettajat saavat välineitä haasteellisten opiskelijoiden ohjaamiseen. Verkostokumppaneiden ja oppilaitoksen sisäisen moniammatillisen verkoston kesken luotava yhteistyön malli auttaa kaikkia opiskelijan ohjauksen osapuolia. Tämän toivotaan näkyvän opiskelijoiden motivaation ja työelämätaitojen lisääntymisenä ja koulutuksen läpäisyasteen kohoamisena. Hankkeen kehittämillä toimintatavoilla nostetaan Kymenlaakson alueella ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden ja työllistymisen parantumisen mittarina käytetään ammatillisen koulutuksen tulosrahoituksen työllistymismittaria ja KSAOn työllistymismittaria. 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Suunnitelmallinen työllistymisohjaus ja yhteistoiminnallinen toimintakulttuuri ovat luonteeltaan toimintamalleja, joilla uskotaan saatavan aikaan kestäviä vaikutuksia. Niillä uskotaan olevan myös sellaista vaikutusta, joka lisää yksilön hyvinvointia ja pienentää yhteiskunnan sosiaalikuluja. 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tutkintoja, kpl Osatutkintoja, kpl Ammatillinen perustutkinto 0 0 Ammattitutkinto 0 0 Erikoisammattitutkinto 0 0 Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Alempi korkeakoulututkinto 0 0 Ylempi korkeakoulututkinto 0 0 Lisensiaatin tutkinto 0 0 Tohtorin tutkinto 0 0 Tutkintojen määrä yhteensä 0 0 joista naisten suorittamia 0 0 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? 1. Kartoitusvaihe (asiantuntijatyöryhmät; opiskelijahuolto, ammatinopettajat, työelämä, nuorisotyö/vanhemmat, yhteistyökumppanit). Selvitetään koulutusalat, joilla erityisesti halutaan kokeilla ja tehostaa työllistymisohjausta sekä tarkennetaan oppilaitoksen, työvoiman, työelämän, nuorten työpajojen ja työhönvalmennuksen välisen yhteistyön tarpeet. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/18
2. Työllistymisohjausmateriaalin keruu, tuottaminen ja levittäminen ja KSAOn työllistymismittarin kehittäminen ja jalkauttaminen 3. Yrityspankin kokoaminen yrityksistä, joissa voidaan tarjota monimuotoista ohjausta sitä työssäoppimisessaan tarvitseville opiskelijoille. Projektissa toimivat opettajat jalkautuvat yrityksiin. 4. Ohjauskoulutuksen suunnittelu ja toteutus. Järjestetään tuetun työssäoppimisen ohjauskoulutusta työpaikkaohjaajille ja yrittäjille ja työllistymisohjauskoulutusta mm. opettajille, opinto-ohjaajille ja pajojen yksilö- ja työvalmentajille yhdessä verkostokumppaneiden kanssa. 5. Työvaltaisen koulutuksen suunnittelu, kehittäminen ja pilotointi 6. Hyvien käytäntöjen kokoaminen, kehittäminen ja levittäminen 7. TE -toimiston toimipisteen jalkauttaminen KSAOon Suunnittelutyötä tehdään yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen, Parik-säätiön ja OTE-työpajojen kanssa. Näiden toimijoiden kesken vaihdetaan tietoa luoduista hyvistä käytännöistä. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma - KSAO:n työllistymisohjauksen ja -suunnitelman ohjausmateriaali sekä toteutussuunnitelma ja KSAOn työllistymismittari(sähköinen palautejärjestelmä) - seudullinen yrityspankki, jossa on tiedot niistä yrityksistä, jotka ovat kokeilleet tehostettua työllistymisohjausta tai haluavat olla mukana monimuotoisessa työssäoppimisen ohjauksessa ja työllistämisessä - seudullinen työelämään siirtymisen toimintamalli - systematisoitua työssäoppimisen ohjausta ja koulutuksen opetussuunnitelmaan liitettyä työllistymisen suunnittelua ja ohjausta - oppilaitoksen sisäisen verkostoyhteistyökulttuurin muodostuminen, jäsentyminen ja tehokas toiminta sekä oppilaitoksen ja muiden tahojen verkostoyhteistyön luominen, kehittäminen ja vahvistaminen. 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Ohjaus- tai Muita Yhteensä konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä 2008 0 0 0 0 0 2009 208 0 20 0 228 2010 208 0 15 0 223 2011 0 0 0 0 0 Yhteensä 416 0 35 0 451 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/18
9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2008 Kevät 2008 - projektin hallinnoinnin järjestäminen ja projektitoimiston perustaminen Syksy 2008 - projektipäällikön ja -assistentin valinta ja palkkaaminen - ohjausryhmän toiminnan organisoiminen - seurantajärjestelmien luominen - toimintasuunnitelman tarkentaminen - nykytilan kartoituksen suunnittelu ja toteutus alkaa - projektin sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen ja siihen tarvittavan materiaalin laatiminen - oppilaitoksen henkilöstön sitouttamisen aloittaminen - rahoittajan koulutuksiin osallistuminen - verkostoyhteistyön käynnistäminen ja suunnittelu - opiskelijakohderyhmien kartoittaminen ja valinta - mukaan tulevien opettajien kartoittaminen - mukaan tulevien yritysten kartoittaminen alkaa - yrityspankki-idean tarkentaminen - tehostetun työpaikkaohjaajakoulutuksen suunnittelu ja materiaalin kokoaminen - yhteistyö seudullisten verkostokumppaneiden kanssa käynnistyy ja tarkennetaan 2009 Kevät 2009 - tehostetun työpaikkaohjauksen koulutuksen toteuttaminen - mukaan tulevien yritysten tarkentumien - yrityspankin kokoaminen alkaa - verkostoyhteistyön kehittäminen - KSAOn työllistymisohjauksen suunnitelman laatiminen käynnistyy - työllistymismittarin kehittäminen ja kokeilu - kohderyhmän koulutuksen suunnittelu ja toteuksen aloittaminen - alueellisen työllistymisvaiheen yhteistyön nykytilan kartoittaminen - toiminnan arviointi ja toimintasuunnitelman tarkentaminen Syksy 2009 - tehostetun työpaikkaohjauksen koulutuksen 2. vaiheen toteuttaminen ja seuranta - alueellisen työllistymisvaiheen toimtamallin kehittäminen - kohderyhmien tarkentaminen - opiskelijoiden ohjauksen jatkuminen - ohjausmateriaalin keruu, kehittäminen ja levittäminen - yrityspankin kokoaminen jatkuu - työllistymismittarin kehittäminen jatkuu - työvaltaisen koulutuksen kehittäminen alkaa EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/18
2010 Kevät 2010 - ohjausmateriaalin keruu jatkuu - opiskelijoiden tehostetun ohjauksen jatkuminen - verkostoyhteistyön kehittäminen - toiminnan arviointi ja toimintasuunnitelman tarkentaminen - työllistymismittari ja sähköisen palautejärjestelmän kokeilu jatkuu - työvaltaisen koulutuksen pilotointi alkaa Syksy 2010 - opiskelijoiden tehostettu ohjaus jatkuu - KSAOn työllistymisohjauksen suunnittelu jatkuu - työvaltaisen koulutuksen pilotointi jatkuu - IMBA/Melba kouluttautuminen alkaa - yrityskysely ja yrityspankin kokoaminen alkaa - neuvottelut TE -toimiston kanssa toimispisteen jalkauttamiseksi KSAOon - työelämäohjaajan toimenkuvan suunnittelu - työllistymisohjauksen materiaalin toteuttaminen alkaa 2011 Kevät 2011 - yrityspankki valmistuu ja käyttö jalkautetaan KSAOon - työvaltaisen koulutuksen pilotointi jatkuu - IMBA/Melba kouluttautuminen jatkuu ja taito- ja vaativuusarvioinnit alkavat KSAOssa - työllistymisohjausmateriaali valmistuu - INKA sähköisen palautejärjestelmän pilotointi päättyy ja INKA jalkautuu oppilaitokseen - ohjausmateriaalien ja hyvien käytäntöjen levittämissuunnitelma ja toteutus - projektin toiminnan ja tulosten vaikuttavuuden arviointi - verkostoyhteistyön vakinaistaminen - päätösfoorumi - projektin hallinnollinen päättäminen - tulosten levittäminen 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Kouvolan seudun ammattiopiston KOULUSTA DUUNIIN - tie tähtiin -projektin ensisijainen tehtävä on parantaa nuorten ammatillista koulutusta suorittavien työllistymisen valmiuksia niin, että he suorittaisivat opinnot loppuun, sijoittuisivat koulutuksen mukaiseen työtehtävään tai muuhun työhön, työvalmennukseen tai työpajaan omalla seutukunnalla ja kiinnittyisivät työelämään. Hankkeen toimenpitein kartoitetaan koulutuksen aikana ilmenevät työllistymisen ongelma-alueet. Siinä rakennetaan toimintamalli, jolla ohjauskoulutuksen, tehostetun työssäoppimisen ja verkostokumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla parannetaan nuoren työllistymisen mahdollisuuksia. Toimenpiteet tukevat erilaisista lähtökohdista tulevien opiskelijoiden koulutuksen loppuun suorittamista ja siirtymistä työelämään. Samalla parannetaan ammattiopiston ja työelämän välisen yhteistyön toimivuutta. Välillisiä tavoitteita ovat opiskelijan parempi motivoituminen opiskeluun ja keskeyttämisen vähentäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Projektin kohderyhmänä ovat oppilaitoksen opettajat, opinto-ohjaajat, kuraattorit, oppilaskunta, työelämän työpaikkaohjaajat ja muutoin ohjaustyötä tekevät yhteistyötahot. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/18
KOULUSTA DUUNIIN - tie tähtiin -projektin toimenpiteillä; - kehitetään työssäoppimiskäytäntöjä monipuolisemmiksi ja yksilöllisemmiksi yhdessä työelämän edustajien kanssa. - selvitetään, millaiset KSAO:n ja työvoiman palvelukeskuksen, työvoimatoimiston, nuorten terveyspalvelujen sekä ennaltaehkäisevän nuorisotyön väliset yhteistyökäytännöt edistävät työllistymistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Yhteistyötä syvennetään Parik-säätiön ja OTE Nuorten työpajojen kanssa - sovitaan mm. arviointikäytänteistä. - luodaan oppilaitokselle ennakoivaa tietoa tuottava sähköinen palautejärjestelmä mm. työllistymismittari Projekti kehittää yhdessä yhteistyökumppanien kanssa alueen tarpeisiin vastaavan työelämään siirtymisen mallin. Se edistää monipuolisen ohjauskulttuurin muodostumista oppilaitoksen sisälle sekä yhteistyötä KSAOn ja uuden Kouvolan kaupungin verkostokumppaneiden kanssa. Projektin tuloksena; - KSAOn työllistymisohjauksen suunnitelma ja materiaalit sekä työllistymismittari - alueellinen työelämään siirtymisvaiheen toimintamalli - työssäoppimisen suunnittelu vahvistuu opiskelijan lähtökohdista ja siitä tavoitteesta, että työssäoppiminen palvelee hänen työllistymistään - opettajien, työpaikkaohjaajien, työpajaohjaajien ja työhönvalmentajien työllistymisohjaus vahvistuu ja todentuu - saadaan aikaan yhteistyömalli KSAO:n ja työhallinnon/työvoiman palvelukeskuksen välille - yhteistyö Parik-säätiön ja OTE Nuorten työpajojen kanssa juurtuu - saadaan luotua yrityspankki, jota voidaan käyttää erityisesti silloin, kun haetaan työssäoppimispaikkoja nuorelle, joka tarvitsee monimuotoista ohjausta - opiskelijan valmistumisen jälkeinen työllistyminen ja työelämään kiinnittyminen paranee - KSAOn ja uuden Kouvolan kaupungin yhteistyöverkoston toimintakartta 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Projektihenkilöstö seuraa projektin tavoitteiden toteutumista keräämällä tietoa siitä, miten varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat projektin toimijat osallistuvat järjestettävään kehittämistyöhön, koulutuksiin sekä muihin tapahtumiin. Opiskelijat kuuluvat projektin välilliseen kohderyhmään. Projektissa seurataan kuinka opiskelijat työllistyvät EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/18
- KSAOn työllistymismittarin käytön tehostaminen. Projektihenkilöstö kerää seurantatiedot rahoittajan pyytämällä tavalla. Ohjausryhmä seuraa tietojen keruuta, dokumentointia ja hankkeen edistymistä. Tarvittaessa se tekee muutosehdotuksia projektin toteutus- ja seurantakaytänteisiin. 10.2 Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektihenkilöstö vastaa koko projektin ajan raportoinnista rahoittajan ohjeiden mukaisesti. 10.3 Miten projektin toimintaa arvioidaan? Projektin alussa tehdään arviointisuunnitelma. Arviointi voidaan suunnitella myös yhdessä kumppanuusoppilaitoksen, Koulutuskeskus Salpauksen, kanssa. Arviointiin osallistuu projektihenkilöstö ja projektin kohderyhmä. Arvioinnin muodot: itsearviointi, kyselyt, palautekeskustelut, määrälliset ja laadulliset tulokset. 10.4 Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Kouvolan Seudun Ammattiopisto ja muut yhteistyötahot keräävät palautteen omilta, projektiin osallistuneilta, toimijoiltaan. Ohjaukseen ja koulutuksiin osallistujat sekä opiskelijat: palautekysely ja -keskustelut Ohjausryhmä: palautekeskustelut ja -raportti Verkostokumppanit: yhteinen palautekeskustelu ja -raportti Käytetään projektissa luotua, uutta sähköistä palutejärjestelmää. Ohjausryhmä yhdessa alkuperäisten kehitystyöryhmien kanssa analysoi ja arvioi kyselyjen ja raporttien pohjalta projektin vaikuttavuutta, toiminnan tehokkuutta ja tuloksia. Tulosten perusteella ohjausryhmä voi matkan varrella tehdä ehdotuksia projektin toimenpiteiden muutoksista. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Projektista laaditaan tiedotussuunnitelma yhteistyössä KSAO:n tiedottajan kanssa. 1. Sisäinen tiedotus - kohderyhmä: johtoryhmä, henkilöstö ja opiskelijat - keinot: projektin esite ja KSAOn kotisivut, KSAOn nettilehti, tiedotustilaisuudet, kokoukset ja keskustelut 2. Ulkoinen tiedotus - kohderyhmä: muut oppilaitokset, työpajat, työvoima, yhteistyöyritykset, nuorisotyö EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/18
- keinot: julkaisu, jossa kerrotaan hankkeessa luoduista toimintatavoista sekä hankkeeseen kiinteästi liittyvissä tapahtumissa esiintyminen ja yhteistyökummppaniverkoston kautta tiedottaminen. Julkaisu laaditaan sellaiseen muotoon, että julkaisua voidaan hyödyntää KSAO:n lisäksi muissakin oppilaitoksissa viitteellisesti. Julkaisu kohdistetaan erityisesti opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä työssäoppimispaikoille, mutta se tarjoaa tietopaketin myös muille tärkeille sidosryhmäläisille. Julkaisu on löydettävissä KSAOn nettisivuilta josta se on vapaasti hyödynnettävissä. 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Projektissa kertyvää tietoa levitetään ja hyödynnetään koko projektin ajan koulutus-, keskustelu- ja konsultaatiotilaisuuksissa, jotka projekti järjestää tai muiden tilaisuuksissa.työllistymisohjauksen materiaalit ja menetelmät sekä yrityspankin tiedot kootaan materiaalipankiksi KSAO:n extranetiin. Kumppanuustoimijoiden kanssa yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen levittämistä varten muodostetaan seuraavien hankkeiden kesken konsultaatiorinki, joka kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa vuorotellen kussakin instansissa: 1. Työnäky / Koulutuskeskus Salpaus, ESR haku 2008. Projektipäällikkö Sirkku Oksanen. 2. KaaSu/ Parik -säätiö. Projektipäällikkö Isa Mäkelä. Yhteistyöhön osallistuvat hankkeiden keskeiset toimijat. Yhteistyön keskeiset toimenpiteet: 1) Esiselvitysvaiheen ja projektin toimenpiteiden suunnittelun benchmarking 2) Tulosten ja kokemusten vaihto projektin kuluessa 3) Hyvien käytäntöjen levittäminen omissa oppilaitoksissa ja seudullisissa verkostoissa 4) Salpauksen Työnäky - hankkeen kanssa järjestetyt yhteiset luentotilaisuudet Projektissa luoduista hyvistä käytännöistä tehdään julkaisu (esim. case-tyyppisesti). Ne laitetaan KSAO:n extranetin lisäksi esille KSAO:n verkkosivuille kenen tahansa ladattavaksi. Luodaan lista yhteistyöyrityksistä, jota päivitetään. Projektin lopuksi pidetään päätösfoorumi, jossa esitellään tuloksia henkilöstölle, yhteistyökumppaneille ja muiden oppilaitosten edustajille, jotka työskentelevät samojen asioiden parissa. 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? KSAO ja projektihenkilöstö vastaa asiakirjojen säilytyksestä ja arkistoinnista KSAO:n arkistointiohjeistuksen ja asianmukaisten säädösten mukaisesti. Projektiasiakirjoja säilytetään rahoittajan edellyttämä vähimmäisaika. Erityistä lisähaastetta hankkeen menestykselliseen hallinnointiin tuo uuden Kouvolan kaupungin syntyminen 1.1.2009. Toimintatavat, hallinnolliset kustannukset ja palvelut, tilavuokrat sekä atk-palvelut ja niiden EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/18
hinnoittelu voivat muuttua paljonkin. Projektihenkilöstön on seurattava tarkasti mahdollisia muutoksia. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 2008-2011 yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 190 2. Henkilöstökustannukset 238 945 3. Palvelujen ostot 30 473 4. Matkakustannukset 10 369 5. Muut kustannukset 14 686 6. Välilliset kustannukset 4 560 Yhteensä 303 223 7. Arvonlisävero 13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 2008-2011 yhteensä 8. Kuntasektori 16 167 9. Muu julkinen sektori 0 10. Yksityinen sektori 0 Yhteensä 16 167 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2008-2011 yhteensä Yhteensä 319 390 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 2008-2011 yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus 271 436 2. Kuntien rahoitus 31 787 3. Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Projektin tulot 0 Yhteensä 303 223 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 15/18
14. B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta 2008-2011 yhteensä 6. Kuntien rahoitus 16 167 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä 16 167 RAHOITUS YHTEENSÄ 2008-2011 yhteensä Yhteensä 319 390 15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Tie tähtiin -hankkeen kuntarahoituksen osuus on 47 954, josta A-rahoituksen osuus on 31 787 (66,3 %) ja B-rahoituksen osuus 16 167 (33,7 %). Rahoitus jakaantuu seuraavasti: - 2008 vuodelle 3 022-2009 vuodelle 11 860-2010 vuodelle 19 083-2011 vuodelle 13 989 Rahoitus tulee Kouvolan Seudun Ammattiopiston kehittämisen määrärahasta. KSAO on kuntayhtymän ylläpitämä oppilaitos, joka siirtyy uuden Kouvolan kaupungin syntymisen myötä sen omistukseen 1.1.2009. 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole. 15.3 De minimis -sääntöselvitys Ei tarpeellinen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 16/18
16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Kokemus projektien toteuttamisesta ja sisällöllisestä teemasta Todistus verojen maksamisesta Hankkeen valmistelupaperi/hankeaihio Tie tähtiin - koulusta duuniin Laskennallisten selvitys Alv-selvitys Välillisten kustannusten selvitykset (kiinteistö/hallinto/atk) Muutoshakemuksen perustelut Muutoshakemuksen Excel-laskelma HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 17/18
Komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 6 artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus 24.09.2010 Vesa Toikka Tuotantojohtaja, sivistyspalvelut EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 18/18
13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Kustannus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Toimistotarvikkeet, ammattikirjat, koulutusmateriaalit, seurantaan ja arviointiin liittyvät materiaa 170 88 1 852 350 2 460 GSM-puhelin 2 kpl 100 0 0 0 100 Digikamera 94 586 0 0 680 Videotykki 0 950 0 0 950 Yhteensä 364 1 624 1 852 350 4 190 13.A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät 2008 2009 2010 2011 Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 34 projektipäällikkö 13 780 48 027 49 158 25 000 135 965 osa-aikainen 15 projektiassistentti 0 5 300 16 500 10 000 31 800 osa-aikainen 11 opettajat projektin toimijoina 0 3 000 39 440 28 740 71 180 Yhteensä 60 13 780 56 327 105 098 63 740 238 945 13.A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Ohjaajien koulutus, asiantuntijaluennot, vierailukäynnit, koulutuspäivät 100 1 000 7 400 4 500 13 000 Esiselvitys, asiantuntijakulut 0 0 2 544 0 2 544 Projektihenkilöstön koulutuskulut 39 390 1 600 600 2 629 Ohjausmateriaalit, koulutusmateriaalit, sähköisen palutejärjestelmän kehittäminen 0 0 5 000 7 300 12 300 Yhteensä 139 1 390 16 544 12 400 30 473 13.A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Matkakulut, projektihenkilöstö ja projektin toimijat 222 1 499 5 648 3 000 10 369 Yhteensä 222 1 499 5 648 3 000 10 369 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/5
13.A. 5 Muut kustannukset (tila-, laitevuokrat, poistot sekä kustannukset joita ei kirjata muille kustannusluokille) Kustannus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Verkostoyhteistyön kulut, mm. tarjoilukulut 100 500 500 2 050 3 150 Tietokone & tulostin, kannettava tietokone (poistot) 855 1 456 625 200 3 136 Tiedotus ja markkinointikulut, painatuskulut, esitteet, markkinointimateriaali, levitysseminaari 400 1 000 500 5 000 6 900 Posti-, puhelin- ja kopiokulut 100 300 600 500 1 500 Yhteensä 1 455 3 256 2 225 7 750 14 686 13.A. 6 Välilliset kustannukset (hakijaorganisaatiolle projektin toteuttamisesta aiheutuvat välilliset kustannukset yksilöitynä) Kustannus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä tilakustannukset 500 0 3 300 700 4 500 sisäiset kustannukset: hallinto- ja tukipalvelut, atk-tuki 60 0 0 0 60 Yhteensä 560 0 3 300 700 4 560 Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset 2008 2009 2010 2011 Yhteensä 1. - 6. Yhteensä 16 520 64 096 134 667 87 940 303 223 13.A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Yhteensä 13.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Kustannus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 8 083 8 084 16 167 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 8 083 8 084 16 167 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/5
13.B. 9 Muu julkinen sektori Kustannus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 13.B. 10 Yksityinen sektori Kustannus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 13. B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset 2008 2009 2010 2011 Yhteensä 8. - 10. Yhteensä 0 0 8 083 8 084 16 167 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä 2008 2009 2010 2011 Yhteensä 13. A + 13. B Yhteensä 16 520 64 096 142 750 96 024 319 390 14. RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Haettava ESR- ja valtion rahoitus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Yhteensä 13 498 52 236 123 667 82 035 271 436 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/5
14.A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut 3 022 11 860 11 000 5 905 31 787 Muu kuntien rahoitus 0 0 0 0 0 Yhteensä 3 022 11 860 11 000 5 905 31 787 14.A. 3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Muu julkinen rahoitus 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 14.A. 4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Yksityisten maksamat osallistumismaksut 0 0 0 0 0 Muu yksityinen rahoitus 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 14.A. 5 Projektin tulot Projektin tulot 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 0 0 14. A YHTEENSÄ Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin 2008 2009 2010 2011 Yhteensä 1. - 5. Yhteensä 16 520 64 096 134 667 87 940 303 223 14.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT MUIDEN TAHOJEN RAHOITUSOSUUDET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ ESR:N TAI VALTION RAHOITUSTA 14.B. 6 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 8 083 8 084 16 167 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 8 083 8 084 16 167 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/5
14.B. 7 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 14.B. 8 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 14. B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat rahoituserät 2008 2009 2010 2011 Yhteensä 6. - 8. Yhteensä 0 0 8 083 8 084 16 167 RAHOITUS YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Rahoitus yhteensä 2008 2009 2010 2011 Yhteensä 14. A + 14. B Yhteensä 16 520 64 096 142 750 96 024 319 390 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/5