42,2 35,4 6,8 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 14 15-1 Jäsenet 4 253 4 065 188

1(20) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Ruoveden Osuuspankille tilivuosi 2015 oli tuloksellisesti hyvä. Pankin liikevoitto ylitti 2 milj. euroa, ja alhaisesta markkinakorkotasosta huolimatta korkokate kasvoi 2 prosenttia. Liikevoitosta merkittävä osa koostui OP Korttiyhtiö Oyj:n, OP- Henkivakuutus Oyj:n ja OVY Vakuutus Oy:n omistusjärjestelyjen yhteydessä syntyneistä myyntivoitoista. Palkkiotuotot kasvoivat edelleen liki 10 prosenttia, ja kokonaiskulut pysyivät hyvin OP Ryhmän yleisen kululinjauksen puitteissa. Luottojen arvonalennuksia kirjattiin enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta koko sitoumuskantaan suhteutettuna ne pysyivät kuitenkin kohtuullisina. Asiakkaita oli vuoden lopussa 8 315, eli asiakasmäärä kasvoi 132 asiakkaalla. Pankin omistaja-asiakkaiden määrä kasvoi 188 jäsenellä, ja vuoden lopussa jäseniä oli 4 253. Luottokanta kasvoi 0,7 prosenttia, ja talletuskanta kasvoi 2,1 prosenttia. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. Avainlukuja OP Ryhmä Avainlukuja 2015 2014 Muutos, % Liikevoitto, 1000 euroa 2 051 2 071-1,0 Kulujen suhde tuottoihin, % 44,8 46,2-1,4 Oman pääoman tuotto (ROE), % 10,4 13,1-2,7 Ydinpääoman (CET1) 42,2 35,4 6,8 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 14 15-1 Jäsenet 4 253 4 065 188 Ruoveden Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP Palvelut Oy ja OP Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaatio hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi

2 joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu. Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin. Ruovedellä luotonkysyntä oli kokonaisuudessaan vaisua. Asuntomarkkinoilla oli edellisen vuoden tapaan hiljaista, ja asuntoluottokysyntä omalla toimipaikkakunnalla oli vähäistä. Yritysten investoinnit antoivat odottaa itseään. Hyvin sujuneen tuotto-osuusmyynnin rinnalla myös talletuskanta kehittyi myönteisesti läpi vuoden. Rahasto- ja vakuutussäästöjen määrä kasvoi myös hyvin alhaisen korkotason ja hyvän kurssikehityksen lisääntymisen ansiosta. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Ruoveden Osuuspankki myi tuotto-osuuksia vuoden aikana 2 442 tuhannella eurolla (v. 2014 5 067). Tuotto-osuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuotto-osuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Syyskuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 587 tuhatta euroa lisäosinkoa. Kesäkuussa osuuspankki myi osuutensa OP Ryhmään kuuluvista OP Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeista OP Osuuskunnalle. Kauppahinnat perustuivat ulkopuolisen tekemiin arvioihin. Myynneistä pankki sai yhteensä 465 tuhannen euron suuruisen myyntivoiton. Marraskuussa pankki aloitti uuden toimintamallin OP Ryhmään kuuluvan OP-Asuntoluottopankki Oyj:n kanssa. Ruoveden Osuuspankki sai rahoitusvelkoihin merkittävän ns. väliluoton OP- Asuntoluottopankki Oyj:ltä, kun osuuspankin taseessa olevia asuntovakuudellisia luottoja merkittiin OP-Asuntoluottopankki Oyj:n joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi. Vakuutena olevien luottojen määrä on ilmoitettu liitetiedossa 37, vakuudeksi annettu omaisuus. Ruoveden Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksenä Kiinteistöosakeyhtiö Oy Ruoveden Pankkitalo. Pankki on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emo-osuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Ruoveden Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.

3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate 1 943 1 905 2,0 1 674 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 998 241 313,3 186 Palkkiotuotot, netto 843 740 14,0 675 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 8 2 244,1 28 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 466 1 477-68,4 7 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 29-25 215,7 31 Liiketoiminnan muut tuotot 9 13-33,5 17 Yhteensä 2 354 2 449-3,9 944 Tuotot yhteensä 4 296 4 354-1,3 2 618 Kulut Henkilöstökulut 845 818 3,2 819 Muut hallintokulut 770 765 0,6 690 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 44 35 27,5 33 Liiketoiminnan muut kulut 267 393-32,0 414 Kulut yhteensä 1 926 2 011-4,2 1 956 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 319 272 17,2 184 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 2 051 2 071-1,0 477 Liikevoitto pysyi edellisen vuoden tasolla. Korkokate kasvoi luottokannan hinnoittelun ja talletusvarainhankinnan kustannusten laskun ansiosta. Henkilöstökulut kasvoivat hieman pitkistä poissaoloista ja työjärjestelyistä johtuen. Luottojen arvonalentumiset kasvoivat edellisestä vuodesta, mutta suhteutettuna koko luotto- ja takauskantaan ne pysyivät matalalla tasolla. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat erityisesti väliaikaisen pankkiveron ja talletussuojarahaston kannatusmaksun poistuttua. Palkkiotuotot kasvoivat edellisestä vuodesta. Erityisesti palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä, lainopillisista palveluista ja arvopapereiden välityksestä kasvoivat. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset.

4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Talletuksista 12 12-4,1 Luotonannosta 460 410 12,3 Maksuliikkeestä 450 421 7,0 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 52 43 20,5 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 92 71 30,0 Takauksista 17 9 80,1 Vakuutusten välityksestä 258 264-2,3 Muut 126 115 8,8 Yhteensä 1 467 1 346 9,0 OP-bonukset -494-476 3,6 Palkkiotuotot yhteensä 974 870 11,9 Palkkiokulut 131 130 0,2 Palkkiotuotot, netto 843 740 14,0 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 402 353 13,9 Vähennykset -82-80 2,8 Arvonalentumisten nettomäärä 319 272 17,2 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,3 0,2 0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % 31.12.2013 Tase 137 949 133 704 3,2 117 808 Luotot 119 472 118 692 0,7 110 093 Saamistodistukset 50 50-50 Osakkeet ja osuudet 13 900 10 836 28,3 4 479 Talletukset 99 030 97 009 2,1 94 034 Oma pääoma 16 081 12 052 33,4 7 200 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 5 241 5 417-3,3 8 353 Pankin tase kasvoi 3,2 prosenttia pääosin tuotto-osuuksien myynnin ja OP Osuuskunnan osuuspääomasijoitusten myötä. Tuotto-osuuksien myynti vuoden aikana oli 2 442 tuhatta euroa. Rahoitusaseman parantamiseksi käytettiin OP-Asuntoluottopankki Oyj:n väliluottoa, jolloin luotot säilyvät pankin omassa taseessa. Luottokanta kasvoi 0,7 prosenttia ja talletuskanta 2,1 prosenttia.

5 Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 28 797 tuhatta euroa eli 2 897 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 119 472 tuhatta euroa (118 692 1 ). Luottokannan kasvu tyrehtyi, kun asunto- ja yritysluottojen myynti hidastui edellisestä vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP Ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 7 500 tuhatta euroa. Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset 238 129 84,9 475 47 919,4 713 175 306,7 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,2 0,1 0,1 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 061 1 064 Prosenttia taseesta 0,8 0,8 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 438 440 Prosenttia taseesta 0,3 0,3 Käypä arvo 389 383 Nettotuotto, % 6,3 5,9 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 1500 1504 Prosenttia taseesta 1,1 1,1 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 1,1 prosenttia taseesta (1,1). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Oman käytön kiinteistöhankintoja ei tehty. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2014.

6 Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Muita sijoituskiinteistöhankintoja ei tehty. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 1 939 tuhatta euroa (1 780). Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 13 855 tuhatta euroa (10 455). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 1 492 tuhatta euroa oli 48 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 40 362 38 223 5,6 Säästämistilit 11 544 11 044 4,5 Sijoittamistilit 47 094 47 737-1,3 Valuuttatalletukset 30 5 478,2 Yhteensä 99 030 97 009 2,1 Muut velat 50 206-75,8 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 99 080 97 215 1,9 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista Pohjola Pankki Oyj:lle ja ns. väliluotosta OP- Asuntoluottopankki Oyj:lle, vähenivät 17 000 tuhanteen euroon (18 500). Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

7 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Ruoveden Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 33,4 prosenttia 16 081 tuhanteen euroon (12 052). Osuuspääoma kasvoi 39,2 prosenttia 7 985 tuhanteen euroon (5 738). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 438 tuhatta euroa (416), lisäosuuksiin 128 tuhatta euroa (256) ja tuotto-osuuksiin 7 509 tuhatta euroa (5 067). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 2 442 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 545 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin tuotto-osuuksiksi 221 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 91 tuhatta euroa (24) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi korkoja jäsen- ja lisäosuuspääomalle vuodelta 2014 yhteensä 91 tuhatta euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 4 376 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 75 091 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 12 848 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa tuotto-osuuksiksi. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää.

8 Vapaaehtoiset varaukset Luottotappiovarausta purettiin 46 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 16 043 11 797 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 128 280 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 3 588 3 622 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu - - Suunniteltu voitonjako - 209-91 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -757-752 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 17 130 14 854 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 17 130 14 854 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat 0 0 Debentuurilainat 0 0 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - - Omat varat yhteensä 17 130 14 855 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1). Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin.

9 Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 138 164 Vähittäisvastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 264 259 Sisäisten luottoluokituksen menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 7 600 11 708 Yritysvastuut pk-yritykset 7 449 11 416 Yritysvastuut - Muut 151 291 Vähittäisvastuut 2) 13 060 13 204 Kiinteistövakuudelliset 9 541 9 893 Muut vähittäisvastuut 3 519 3 311 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 13 547 10 752 Muut erät 1 661 1 746 Luottoriski yhteensä 26 270 37 832 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 4 352 4 135 Yhteensä 40 622 41 967 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 42,17 35,40 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 42,17 35,40 Vakavaraisuussuhde 42,17 35,40 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman *18,6 15,1 vakavaraisuussuhde (CET1) *syyskuussa 2015 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 3 250 tuhatta euroa (3 357). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä oli 4 265 tuhatta euroa. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100

10 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto laski 2,3 prosenttia ja oli 2 035 tuhatta euroa (2 083). Konsernin tase oli vuoden lopussa 137 788 tuhatta euroa (133 606). Konsernin ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET 1) oli 41,68 prosenttia (34,77). Konsernin ensisijaisen pääoman vakavaraisuussuhde oli 41,68 prosenttia (34,77) ja vakavaraisuussuhde 41,68 prosenttia (34,77). Ydinpääoma (CET 1) oli yhteensä 16 859 tuhatta euroa (14 551), ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 16 859 tuhatta euroa (14 551) ja omat varat yhteensä 16 859 tuhatta euroa (14 5520). Konsernin riskipainotetut erät olivat yhteensä 40 445 tuhatta euroa (41 854) ja omien varojen vähimmäismäärä 3 256 tuhatta euroa (3 348). Konsernin oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 10,4 prosenttia (13,1 ja 5,7), koko pääoman tuotto (ROA) 1,3 prosenttia (1,4 ja 0,5), omavaraisuusaste 14,6 prosenttia (11,6 ja 8,9) ja kulujen suhde tuottoihin 46,2 prosenttia (47,5 ja 77,0). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP Korttiyhtiö Oyj ja OP Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin.

11 Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2015 2014 2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 10,4 13,1 3,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,4 1,4 0,3 Omavaraisuusaste, % 14,3 11,7 8,9 Kulu-tuotto-suhde, % 44,8 46,2 74,7 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu

12 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 19 003 tuhatta euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 28,5 prosenttia asiakasriskejä

13 kattavista omista varoista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylittäisi 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2015 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,1

14 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 6,3 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Konttorin yhteydessä on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 188 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 4 253. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedossa 42.

15 Henkilöstö Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 13 henkilöä. Henkilöstömäärä väheni yhdellä henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Ruoveden Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 20 ja enintään 30 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 30. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin tai sen konserniin kuuluvan yhteisön palveluksessa oleva eikä osuuspankin tai sen konserniin kuuluvan yhteisön toimitusjohtaja taikka niiden hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen tehtävässä oloaikanaan ja tehtävän päättymisestä lukien seuraavan viiden vuoden aikana. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Hallintoneuvosto Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokous pidettiin 17.03.2015. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 10 ja enintään 20 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 16. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää

16 kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 10 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 8 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 1+5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 14. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa.

17 Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2013 järjestetyillä vaaleilla. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Aalto Mika, Tarkastusinsinööri, Ruovesi Ahvenjärvi Sari, Sairaanhoitaja, Ruovesi Havanka Pentti, Metsuri/pienviljelijä, Ruovesi Hovila Sirkka, Pääkirjanpitäjä/eläkeläinen, Ruovesi Jokinen Jyrki, Maanviljelijä/yrittäjä, Ruovesi Kaitajärvi Merja, Maatalousyrittäjä, Ruovesi Kangasmäki Harri, Nuohoojamestari, Ruovesi Keskinen Matti, Opiskelija, Ruovesi Keskinen Riikka, Opiskelija, Tampere Kivi Marko, Paloesimies, Ruovesi Koiranen Anna, Talouspäällikkö, Ruovesi Kulmala Maija, Talousjohtaja/ekonomi, Ruovesi Kuosa Pasi, Metallityöntekijä, Ruovesi Kärkelä Irja, Asiakasneuvoja/ eläkeläinen, Ruovesi Laine Juha, Maatalous/koneyrittäjä, Ruovesi Laurila Paula, Osastonhoitaja, Ruovesi Lehto Tuija, Fysioterapeutti, Ruovesi Lähteenmäki Petteri, Vapaa-aikaohjaaja, Orivesi Mäkinen Marjo, Ikkunatyöntekijä/tarjoilija, Ruovesi Neste Jouni, Yrittäjä, Ruovesi Nieminen Eeva-Liisa, Kirjanpitäjä/yrittäjä, Ruovesi Nyykooli Leo, Kirvesmies, Ruovesi Raivio Heikki-Matti, Toimitusjohtaja/yrittäjä, Ruovesi Ruusila Lilli, Talouspäällikkö, Ruovesi Salmela Jussi, Metsäasiakasvastaava, Ruovesi Salmela Mika, Palopäällikkö, Ruovesi Salunen Jussi, Maanviljelijä, Ruovesi Tuomi Olli-Pekka, Puutarhuri/yrittäjä, Ruovesi Ylistalo Olli, Maanviljelijä, Ruovesi Önkki Veikko, Hallintosihteeri, Ruovesi Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Katajamäki Harri, Toiminnanjohtaja, Ruovesi (2014-2016) Varapuheenjohtaja Järvenpää Mari, Koulutuspäällikkö, Ruovesi (2014-2016) Muut jäsenet Aaltonen Marko, Toimitusjohtaja, Ruovesi (2015-2018) Ahonen Virpi, Maanviljelijä, Ruovesi (2013-2016) Hietalahti Kalle-Pekka, Maanviljelijä, Tampere (2015-2018) (24.11.2015 asti) Järvinen Jarmo, Autoilija, Ruovesi, Visuvesi (2014-2017) Keljo Ulla, Yrittäjä, Ruovesi, Väärinmaja (2014-2017)* Keskinen Kari, Maanviljelijä, Tampere (2014-2017) Kulmala Viveka, Emäntä/opettaja, Ruovesi (2015-2018)* Kuutti-Selkee Heidi, Maaseutusihteeri, Ruovesi (2014-2014) Makkonen Sanna, Yrittäjä, Ruovesi (2015-2018) Ojanen Tuula, Maanviljelijä, Ruovesi (2013-2016) Peltomäki Pertti, Maanviljelijä, Ruovesi (2014-2017)

18 Simonen Matti, Maanviljelijä, Ruovesi (2015-2018) Sorkkala Tuula, Talouspäällikkö, Ruovesi (2013-2016)* Ukkonen Pauli, Liittotoimitsija, Ruovesi (2013-2016) *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Timo Kangaspusu Agrologi Amk s. 1971 Kotipaikka: Ruovesi Ruoveden Osuuspankin hallituksen varajäsen 1999-2003 ja varsinainen jäsen 2003-2008, puheenjohtaja 2008- Keskeinen työkokemus: Maanviljelijä 1995- Keskeiset luottamustehtävät: Virtain Osuusmeijerin hallitus 1996-1998, Ruoveden maataloustuottajat johtokunta 1999- ja puheenjohtajana 2001-2005, OP Eläkekassan edustajisto 2011- Erkki Tuuna Metsätalousinsinööri Amk s. 1952 Kotipaikka: Ruovesi Ruoveden Osuuspankin hallitus 2007-2008, varapuheenjohtaja 2008- Keskeinen työkokemus: Tampereen kaupunki / Tredu lehtori 1990-, opetusmetsien hoitaja 2000-, metsänomistajien koulutus 1990-1999, Länsi-Suomen metsänomistajien liitto, metsäsertifioinnin kouluttaja 1999-2000, Osuuskunta Metsäliitto 1977-1988 Keskeiset luottamustoimet: Ruoveden Osuuspankin hallintoneuvosto 1985-2007, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 2002-2007, Pohjois-Pirkan mhy:n valtuusto 2001-2004, 2005-2008, 2009-2012, 2013-2016. Leena Selkee s. 1958 Kotipaikka: Ruovesi Oikeustieteen kandidaatti 1985, Op-ryhmän esimiestutkinto 1987, Op-ryhmän myyntivalmentajatutkinto 2001, Op-menestysjohtajatutkinto 2004, Op-Johdon yritystutkinto 2006, APVY1-tutkinto 2011, HHJ-tutkinto 2012, Tampereen yliopisto JOKO 2013. Keskeinen työkokemus: esimiesharjoittelija 1985-1987, pankkilakimies 1987-1997, pankinjohtaja 1997-2009. Toimitusjohtaja 2009- Keskeiset luottamustehtävät: Ruoveden Sanomalehti Oy;n hallituksen jäsen 2002-, Pohjois- Hämeen OPKK:n hallituksen jäsen 2009 -, Pirkanmaan Op-liitto hallituksen jäsen 2011-, OP-Johtajat r.y. hallituksen jäsen 2013-, Tampereen Kauppakamarin valtuuskunnan jäsen 2013-2015. Marjatta Lilja Hallintotieteiden kandidaatti, Hallintotieteiden maisteri s. 1965 Kotipaikka: Orivesi Ruoveden Osuuspankin hallitus 2007- Keskeinen työkokemus: Ruoveden kunta, kunnankamreeri 1997-2006, talousjohtaja 2007, Oriveden kaupunki, talousjohtaja 2007- Keskeiset luottamustoimet: Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy:n hallituksen varajäsen 2011-2014, hallituksen jäsen 2014-

19 Arto Leppänen Metsätalousinsinööri s. 1956 Kotipaikka: Ruovesi Ruoveden Osuuspankin hallitus 1999- Keskeinen työkokemus: Pihlavan Ikkuna Oy 1985-2006 tuotantopäällikkö, tehtaanjohtaja 2006-2014, Inwido Oy turvallisuusasiantuntija 2014- Keskeiset luottamustoimet: Puumiesten liiton hallituksen jäsen, Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n hallitus 2012- Hannu Lamminen (17.06.2015 asti) Kuorma-autoilija, autoteknikko s. 1957 Kotipaikka: Ruovesi Ruoveden Osuuspankin hallitus 2008-2015 Keskeinen työkokemus: Kuljetusliike Mikko Lamminen Oy, toimitusjohtaja Keskeiset luottamustoimet: Pirkanmaan Puukuljetus Oy hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kuljetus ja logistiikka ry / Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry varapuheenjohtaja Kalle-Pekka Hietalahti (24.11.2015 alkaen) Insinööri (AMK), Tampereen ammattikorkeakoulu, konetekniikan koulutusohjelma s. 1975 Kotipaikka: Tampere Keskeinen työkokemus: DokuMentori Oy, Dokumentointi-insinööri 1999-2003, Projektipäällikkö 2003-2006, Maanviljelijä 2005- Keskeiset luottamustehtävät: ProAgria Pirkanmaa hallituksen jäsen 2010-2012, ProAgria Etelä- Suomi edustajiston jäsen 2013-, MTK-Teisko johtokunnan jäsen 2012- Toimitusjohtaja Leena Selkee s. 1958 Kotipaikka: Ruovesi Oikeustieteen kandidaatti 1985, Op-ryhmän esimiestutkinto 1987, Op-ryhmän myyntivalmentajatutkinto 2001, Op-menestysjohtajatutkinto 2004, Op-Johdon yritystutkinto 2006, APVY1-tutkinto 2011, HHJ-tutkinto 2012, Tampereen yliopisto JOKO 2013. Keskeinen työkokemus: esimiesharjoittelija 1985-1987, pankkilakimies 1987-1997, pankinjohtaja 1997-2009. Toimitusjohtaja 2009- Keskeiset luottamustehtävät: Ruoveden Sanomalehti Oy;n hallituksen jäsen 2002-, Pohjois- Hämeen OPKK:n hallituksen jäsen 2009 -, Pirkanmaan Op-liitto hallituksen jäsen 2011-, OP-Johtajat r.y. hallituksen jäsen 2013-, Tampereen Kauppakamarin valtuuskunnan jäsen 2013-2015. Johtoryhmän kokoonpano Leena Selkee s. 1958 Kotipaikka: Ruovesi Oikeustieteen kandidaatti 1985, Op-ryhmän esimiestutkinto 1987, Op-ryhmän myyntivalmentajatutkinto 2001, Op-menestysjohtajatutkinto 2004, Op-Johdon yritystutkinto 2006, APVY1-tutkinto 2011, HHJ-tutkinto 2012, Tampereen yliopisto JOKO 2013. Keskeinen työkokemus: esimiesharjoittelija 1985-1987, pankkilakimies 1987-1997, pankinjohtaja 1997-2009. Toimitusjohtaja 2009- Keskeiset luottamustehtävät: Ruoveden Sanomalehti Oy;n hallituksen jäsen 2002-, Pohjois- Hämeen OPKK:n hallituksen jäsen 2009 -, Pirkanmaan Op-liitto hallituksen jäsen 2011-, OP-Johtajat r.y. hallituksen jäsen 2013-, Tampereen Kauppakamarin valtuuskunnan jäsen 2013-2015.

20 Terttu Juvonen s. 1953 Kotipaikka: Ruovesi Merkonomi, OP Ryhmän myyntivalmentajatutkinto 2004, APV1 2003 Keskeinen työkokemus: Nordea Pankki 1975-1984, Ruoveden Osuuspankki 1984-, Palvelupäällikkö 2009- Tilintarkastajat Edustajiston kokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut Idman Vilén Grant Thornton OY, KHT-yhteisö. Vastuutarkastajana on toiminut KHT Mirja Juusela. Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäinen tarkastus suoritti osuuspankin tarkastuksen 20.03.2015. Vastuutarkastajana toimi Ilkka Haapa. Ruoveden Osuuspankin sisäisenä tarkastajana ovat toimineet palvelupäällikkö Terttu Juvonen ja asiakasneuvoja Tanja Innanen. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalous kasvaa edelleen pitkäaikaista keskiarvoa hitaammin. Euroalueella talouden kohtuullinen kasvu jatkuu. Euribor-korkojen ennakoidaan pysyvän useamman vuoden varsin alhaisella tasolla.. Kotitalouksien kulutus ja investointien piristyminen pitävät yllä pientä talouskasvua Suomessa. Maaseutupaikkakunnilla pankkien toimintaympäristö tulee lähivuosina muodostumaan haasteelliseksi väestökehityksen ja elinkeinorakenteen muutoksen vuoksi. Pankkitoiminnan digitalisaatio tulee olennaisesti muuttamaan pankkien toimintatapoja ja ansaintarakennetta. Yhteistyön tiivistäminen OP Ryhmän sisällä ja erityisesti muiden seutukunnalla toimivien osuuspankkien kanssa saa uudenlaista painoarvoa. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Konsernin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2015 oli 6 877 082,62 euroa. Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 7 147 595,84 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 1 872 918,70 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 2,0 prosenttia ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia, eli yhteensä 209 144,17 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 1 663 774,53 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.