PÄÄTÖS Nro 2/08/2 Dnro ISY-2007-Y-134 Annettu julkipanon jälkeen 7.1.2008 HAKIJA Joroisten kunta (Joroisten energialaitos) ASIA Liunan voimalaitoksen lupapäätökseen sisältyvien säännöstelymääräysten tarkistaminen, Joroinen HAKEMUS Hakemuksen vireille tulo Liunan voimalaitoksen säännöstelymääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tullut vireille ympäristölupavirastossa 29.5.2007. Hakemusta on täydennetty 12.9.2007. Voimassa oleva lupapäätös ja hakemuksen peruste Itä-Suomen vesioikeus on antanut 24.2.1994 päätöksellä nro 13/94/1 Joroisten kunnalle luvan Liunan voimalaitoksen uudelleen rakentamiseen Joroistenjoen Liunankoskeen Joroisten kunnassa. Uusi voimalaitos on otettu käyttöön syksyllä 1995. Voimalaitoksen padolla säännöstellään sen yläpuolella sijaitsevia Kolpanjärveä ja Jokijärveä. Vireillä oleva hakemus perustuu voimalaitoksen lupapäätöksen lupaehtojen määräykseen, jossa luvan saaja on velvoitettu 10 vuoden kuluessa säännöstelyn aloittamisesta panemaan vireille hakemus lupapäätöksen lupaehtojen B. kohdan padotusta ja juoksu-
tusta sekä niiden tarkkailua koskevien määräysten tarkistamiseksi. Tarkistaminen koskee seuraavia lupamääräyksiä: 2 "B. Padotus ja juoksutus sekä niiden tarkkailu 1) Voimalaitoksen padolla saadaan vedenpinta nostaa sellaiselle korkeudelle, ettei vedenkorkeus Jokijärvessä sen johdosta ylitä tasoa N 43 + 84,41 m. Jokijärven vedenkorkeuden ylittäessä mainitun tason on patoaukkoja avattava ylityksen estämiseksi. Vedenkorkeutta padolla ei kuitenkaan tarvitse laskea tasoa N 43 + 83,90 m alemmaksi. 2) Juoksutus voimalaitoksella on hoidettava siten, ettei Jokijärven vedenkorkeus ylitä 1.5. - 31.10. välisenä aikana tasoa N 43 + 84,41 m eikä alita tasoa N 43 + 84,20 m. Vuorokausisäännöstelyä ei saa harjoittaa 1.6. - 31.8. välisenä aikana, vaan juoksutus suoritetaan tulovirtaaman mukaisena. Talviaikana 1.11. - 30.4. juoksutus voimalaitoksella on hoidettava niin, että Jokijärven vedenkorkeus ei ylitä tasoa N 43 + 84,41 m eikä alita tasoa N 43 + 84,00 m. Suurin vuorokaudessa tapahtuva vedenkorkeuden muutos saa olla 31 cm. Padosta tai voimalaitoksesta on juoksutettava luonnonuomaan aina vähintään 2 m 3 /s suuruista virtaamaa. Mikäli tulovirtaama on pienempi kuin 2 m 3 /s, on juoksutus tulovirtaaman suuruinen. Juoksutukset on hoidettava mahdollisimman tasaisina välttäen nopeita hetkellisiä muutoksia. Lyhytaikaisten huoltoseisokkien aikana saadaan edellä mainituista juoksutusmääräyksistä tilapäisesti poiketa Jokijärven padotusmääräysten rajoissa. 3) Juoksutus on suoritettava talvella siten, ettei vesi voimalaitoksen alapuolisessa uomassa nouse toistuvasti laajalti jään päälle ja aiheuta näin sellaista jään paksuuntumista, josta voi seurata haitallista jääpatojen muodostumista. 4) Luvan saajan on tarkkailtava vedenkorkeuksia Jokijärvessä sekä voimalaitoksen ylä- ja alapuolella samoin kuin koneisto-, tulo- ja ohijuoksutusvirtaamia vesi- ja ympäristöhallituksen hydrologian toimiston hyväksymällä tavalla. Virtaamien tarkkailussa käytettävät koneistojen ja patoaukkojen purkautumiskäyrät tai -taulukot on toimitettava hydrologian toimiston hyväksyttäviksi. Tarkkailutulokset on toimitettava Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirille tämän kanssa sovittavina aikoina. 5) Luvan saajan on rakennettava ja kunnossapidettävä vedenkorkeuksien tarkkailua varten tarvittavat asteikot. Asteikkojen paikat on lähemmin sovittava Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin kanssa. Jokijärven vedenkorkeusasteikkoon on selvästi merkittävä korkeudet N 43 + 84,41 m, N 43 + 84,20 m ja N 43 + 84,00 m." Hakemuksessa esitetyt selvitykset Liunan voimalaitosta on käytetty sekä Kolppaa ja Jokijärveä säännöstelty lupapäätöksen lupaehtojen mukaisesti. Nyt jo vakiintuneesta säännöstelystä ei hakijan käsityksen mukaan ole aiheutunut ennalta arvaamatonta haittaa tai vahinkoa. Vesi- ja ranta-
3 alueiden omistajat ja haltijat, asianomaiset viranomaiset tai mitkään muutkaan tahot eivät ole esittäneet luvan haltijalle säännöstelyyn liittyviä tai säännöstelyn muuttamista koskevia huomautuksia tai vaatimuksia. Kalataloustarkkailun tulokset Hakemukseen on liitetty Liunan voimalaitoksen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailun tuloksista laadittu raportti vuosilta 1994-2003. Tarkkailun tulosten mukaan Liunan voimalaitoksen rakentamistyö näkyy edelleen alapuolisen vesialueen koskikalaston ja pohjaeläimistön tilassa. Osittain alue on palautunut lähelle luonnontilaa, mutta vahvasti muutetuilla alueilla, muun muassa voimalaitoksen alapuolella, pohjaeläimistön palautuminen on ollut hidasta. Voimalaitoksen alapuolisessa luonnonuomassa tapahtuu todennäköisesti jossain määrin taimenen luontaista lisääntymistä, mutta poikasmäärät ovat olleet toistaiseksi melko pieniä. Kalastustiedustelun mukaan voimalaitoksen yläpuolisessa Jokijärvessä ja Kolpassa kevätkutuisten kalalajien saalis on vähentynyt kahdenkymmenen vuoden aikana. Saalismääriin voivat vaikuttaa kalastuksessa tapahtuneet muutokset, mutta tulos voi ilmentää myös säännöstelyn vaikutusta kalakantoihin. Kirjanpitokalastustuloksia on kerätty vasta vuodesta 1995 lähtien, joten vertailuaineisto ajalta ennen uusitun voimalaitoksen rakentamista puuttuu. Kirjanpitokalastustulosten mukaan alueen kalakannoissa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia tutkimusjakson aikana. Selvitys vedenkorkeuksista, virtaamista ja harjoitetusta vuorokausisäännöstelystä Hakemuksen täydennyksenä on esitetty selvitys Liunan voimalaitoksen ylä- ja alapuolisen vesistön toteutuneista vedenkorkeuksista ja voimalaitoksen virtaamista sekä harjoitetusta vuorokausisäännöstelystä jaksolla 1997-2006. Jokijärven vedenkorkeusvaihtelu on pysynyt lupaehdoissa B.1 ja B.2 määrättyjen vedenkorkeuksien ylärajan ja alarajan välillä sekä talvi- että kesäaikana. Kuivina vuosina 2002 ja 2006 kesäajan alaraja N 43 +84,20 m on muutamana päivänä alittunut, mikä on johtunut Jokijärven haihdunnasta ja luonnostaan pienistä tulovirtaamista. Alitus on ollut enimmillään noin 5 cm. Lupaehdon B.2 mukaan voimalaitoksen ohi luonnonuomaan on juoksutettava vettä aina vähintään 2 m 3 /s, tai jos tulovirtaama on tätä
4 pienempi, tulovirtaaman suuruinen vesimäärä. Tästä juoksutusvelvoitteesta on johtunut, että vedenkorkeuden alarajan alittumista ei ole voitu täysin välttää, vaikka juoksutukset ovat olleet pienimmillään vain noin 1 m 3 /s. Alitukset ovat kuitenkin olleet niin vähäisiä ja lyhytaikaisia, että niistä ei ole aiheutunut haittaa tai vahinkoa. Välittömästi voimalaitoksen yläpuolelta vedenkorkeuksia ei ole havainnoitu. Yläpuoliset vedenkorkeudet noudattavat kuitenkin lähes täysin Jokijärven vedenkorkeuksia, koska Jokijärven ja voimalaitoksen väliset virtaushäviöt ovat suuruusluokaltaan enimmilläänkin vain muutamia senttimetrejä. Jokijärven vedenkorkeuden muutos on ollut suurimmillaan 2-3 cm vuorokaudessa ja noin 10 cm viikossa. Voimalaitoksen tuotannonohjaus on käytännössä hoidettu Jokijärven luonnonmukaisia tulovirtaamia seuraten. Vuorokausisäännöstely on ollut vähäistä ja siitä aiheutuneet vedenkorkeusvaihtelut ja virtaaman muutokset niin pieniä, että niistä ei ole aiheutunut mitään haittaa tai vahinkoa. Vedenkorkeuden tavanomainen vuotuinen vaihtelu Joki- ja Kolpanjärvessä on ollut 10-20 cm:n suuruusluokkaa. Liunan voimalaitokselta vedet laskevat Välijoen ja Joroisvirran kautta Joroisselkään. Joroisselän vedenkorkeudet määräytyvät Saimaan vedenkorkeuksien mukaisesti. Saimaan vedenkorkeusvaihtelut heijastuvat jossain määrin myös ainakin Joroisvirran ja Välijoen vedenkorkeuksiin. Voimalaitoksen juoksutuksista johtuva vedenkorkeuden vuorokausivaihtelu alakanavan yläpäässä on ollut enimmillään noin 30-40 cm/vrk. Tavanomainen vaihtelu on ollut noin 10-20 cm/vrk. Vedenkorkeusvaihtelu tasaantuu vesistöä alapäin mennessä varsin nopeasti. Muurinkosken kohdalla, joka sijaitsee noin 1,5 km laitokselta alavirtaan, vaihtelut ovat jo huomattavasti pienempiä. Kokonaisuudessaan Liunan juoksutuksista johtuvat lyhyen jakson vedenkorkeusvaihtelut ovat olleet laitoksen alapuo1ella verraten vähäisiä. Vuosijaksolla voimalaitoksen alaveden korkeus voi vaihdella 70-80 cm. Vaihteluun vaikuttaa juoksutettava virtaama (keväällä suuri, talvella ja alkusyksystä pieni) ja
5 ylimpiin vedenkorkeuksiin myös alapuolisen Joroisselän vedenkorkeus. Laitoksen alapuolisista vedenkorkeusvaihteluista ei ole aiheutunut jääpatojen muodostumista eikä muutakaan haittaa tai vahinkoa. Selvitys ranta- ja vesistövaikutuksista Voimalaitoksen rakennustöiden ja säännöstelyn vaikutuksia vesistössä ja ranta-alueilla ei ole tarkkailtu lupapäätöksen lupaehdon C. 10) mukaisesti valvontaviranomaisen hyväksymään tarkkailuohjelmaan perustuvana seurantana. Hakemuksen täydennyksenä on esitetty vesistön ranta-alueiden maastokatselmukseen (8.8.2007) perustuva selvitys Liunan voimalaitoksen säännöstelyn aiheuttamista rantaja vesistövaikutuksista. Tuona ajankohtana Jokijärven vedenkorkeus on ollut N 43 +84,20 m ja Joroisselän N 43 +76,21 m. Juoksutus voimalaitoksen kautta on ollut 11 m 3 /s. Selvitys koskee vesistön ranta-alueita Venäjänkosken alapuolelta Jokijärven pohjoispäähän. Maastoselvityksessä on havaittu seuraavaa: Voimalaitoksen alapuolisessa vesistössä Venäjänkosken ja Muurinkosken alueilla ranta-alueet ovat tyypillisiä jokirantoja. Vesirajassa ei esiinny vyörymiä ja kasvillisuus on sopeutunut vallitseviin vedenkorkeuksiin. Vedenkorkeusvaihtelut ja veden virtausnopeudet ovat suurimmillaan voimalaitoksen alakanavan alueella. Kohdassa, jossa alakanava yhtyy jokiuomaan, on rannassa havaittavissa kapea säännöstelyn aiheuttama vyöhyke. Ranta on kuitenkin säilyttänyt alkuperäisen muotonsa, eikä vesirajan siirtymiä tai syöpymiä ole havaittavissa. Alakanavan luiskat, jotka on verhoiltu louheella ja kiviheitokkeella, ovat pysyneet hyvin rakennetussa muodossaan. Veden virtauksen aiheuttamaa syöpymistä ei ole havaittavissa. Voimalaitoksen yläpuolella Kolpassa ja Kolpan sillan kohdalla vedenkorkeusvaihtelut ovat olleet vähäisiä ja veden virtausnopeudet pieniä. Ranta-alueilla ja sillan maapenkereissä ei ole havaittavissa sortumia tai muitakaan muodonmuutoksia.
6 Jokijärvessä vedenkorkeusvaihtelut ovat niin ikään pieniä. Mikonkosken alueella on voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä tehty perkauksia. Perkausten jälkeen virtausnopeudet koskialueella ovat pienentyneet huomattavasti. Jokijärvi ja Kolppa ovat toimineet yhtenä altaana, mikä on pienentänyt järvien vedenkorkeusvaihteluja. Mikonkosken rannat ovat muotoutuneet hyvin vallitseviin olosuhteisiin eikä alueella ole havaittavissa minkäänlaisia sortumia tai rantaviivan siirtymiä. Yhteenvetona ranta-alueiden ja vesistön katselmuksesta on voitu todeta, että Joroisvirran, Kolpan ja Jokijärven alueilla ei ole havaittavissa mitään säännöstelystä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ranta-alueille tai vesistöön. Hakijan esitys Hakijan käsityksen mukaan lupaehtojen mukaisesti harjoitettu voimalaitoksen juoksutus ja säännöstely on toiminut hyvin. Hakija on esittänyt, että voimalaitoksen padotusta ja juoksutusta koskevat lupamääräykset pysytetään ennallaan. Lisäksi hakija on esittänyt, että lupapäätöksen lupaehtojen C. kohtaan (Edunmenetysten hyvittäminen, vahinkoa estävät toimenpiteet ja muut määräykset) sisältyvät määräykset 4), 6) ja 10) kumotaan tarpeettomina, koska haittoja ja vahinkoja ei ole tähän mennessä tullut esiin. Lupaehtojen C. kohdan määräykset 4), 6) ja 10) ovat: 4) Luvan saajan on tarkkailtava Välijoen läheisyydessä sijaitsevien kaivojen vedenkorkeutta rakennustyön aikana ja sen jälkeen, kunnes tilanne on vakiintunut. Mikäli vedensaanti jostakin kaivosta estyy rakentamisen seurauksena, on luvan saajan kustannuksellaan rakennettava asianmukainen uusi vedenottamo tai huolehdittava muulla tavoin veden saannin turvaamisesta. 6) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Mikkelin maaseutuelinkeinopiirin hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava maaseutuelinkeinopiirille 3 kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 10) Luvan saajan on tarkkailtava rakennustöiden ja säännöstelyn vaikutuksia vesistössä ja ranta-alueilla Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirille 3 kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mikäli ohjelmasta
ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. 7 TIEDOKSIANTO Hakemus on annettu tiedoksi vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti kuuluttamalla. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on tullut toimittaa ympäristölupavirastolle kirjallisesti viimeistään 29.10.2007. MUISTUTUKSET Etelä-Savon ympäristökeskus Säännöstely on hoidettu asianmukaisesti ja lupaehtojen mukaisesti eikä ympäristökeskuksella ole ollut huomautettavaa sen suhteen. Toteutuneista vedenkorkeuksista ja juoksutuksista ei ole tullut valituksia ympäristökeskukselle. Lupaehtojen C. kohtaan sisältyvät määräykset 4) ja 10) voidaan tarpeettomina poistaa, koska haittoja tai vahinkoja ei ole tullut esille. Yli 10 vuoden jakso näiden määräysten osalta on ollut riittävä nykyisen tilanteen vakiintumisen toteamiseksi niin kaivojen kuin ranta-alueiden ja vesistön suhteen. Nykyisten lupaehtojen C. kohdan määräykseen 13) sisältyy vastuu hankkeesta mahdollisesti johtuvista haitoista tai vahingoista. Lupaehtojen C. kohtaan sisältyvän määräyksen 6) poistamiseen ja muutoinkin kalatalouteen liittyviin asioihin ottanee tarkemmin kantaa Etelä-Savon TE-keskus. Suosituksena on kuitenkin sähkökoekalastuksen seurannan jatkaminen vähintään kerran lupakauden aikana hydromorfologisesti muuttuneen jokivesistön ekologisen tilan ja ihmistoiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Hakemuksen liitteenä olevan selvityksen mukaan voimalaitoksen rakentamistyön vaikutukset näkyvät edelleen alapuolisen vesialueen koskikalaston ja pohjaeläimistön tilassa voimakkaimmin muutetuilla alueilla. Alustavassa vesipuitedirektiivin mukaisessa luokituksessa yläpuolisten järvien (Kolppa ja Jokijärvi) on arvioitu olevan ekologisesti hyvässä tilassa eikä nykyisenkaltainen juoksutuskäytäntö vielä uhkaa hyvän tilaluokituksen toteutumista. Myös alustavan pohjaeläinseurannan perusteella Joroisvir-
8 ran (Välijoen) ekologinen tila on hyvä. Ekologisen tilatavoitteen toteutuessa lupaehtoihin kirjatun aikaisemman seurantakäytännön tiukentamiseen ei ole välitöntä tarvetta. Ympäristökeskus pitää kuitenkin tarpeellisena sitä, että vastaava selvitys määrättäisiin uusissa lupaehdoissa tehtäväksi uudelleen esimerkiksi 10 vuoden kuluttua. Selvityksessä tulee huomioida uudet vesipuitedirektiivin tilaluokituksen menetelmävaatimukset. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupaehtojen C. kohdan 4) ja 10) määräyksiä lukuun ottamatta vanhassa lupapäätöksessä esitetyt määräykset pysytetään edelleen voimassa. Ympäristökeskuksella ole muuta huomautettavaa hakemuksen suhteen. Etelä-Savon TE-keskus Etelä-Savon TE-keskuksen tietoon ei ole tullut sellaisia tosiasioita, että niiden perusteella olisi perusteltua syytä vaatia voimalaitoksen säännöstelykäytäntöä muutettavaksi. Kalataloudellisesta tarkkailuraportista on luettavissa, että kalastusoloissa ja kalastossa voimalaitoksen molemmin puolin on ollut vaihtelua ja muutoksia on tapahtunut. Tämän perusteella tarkkailun jatkaminen on tarkoituksenmukaista. Kalataloudellisella tarkkailulla seurataan säännöstelyn vaikutuksia vaikutusalueen kalastoon ja kalastukseen. Luonnontalouden muutosprosessit ovat pitkiä, joten kymmenen vuoden aikana toteutettu seuranta ei vielä kerro todellisia muutoksia säännöstelyn vaikutusalueella. Kun lisäksi otetaan huomioon, että kuluvana vuonna kalatalousmaksu on päätetty käyttää vesialueiden kunnostuksiin voimalaitoksen molemmilla puolilla, tarkkailun jatkaminen on välttämätöntä. Tarkkailu toimii samalla hakijan tietoturvana yllättävien ympäristötapahtumien varalta ja tulevan ympäristöluvan kalatalousselvityksenä, kuten tässäkin hakemuksessa. Tarkkailuohjelma tulee hyväksyttää TEkeskuksella. Kalatalousmaksu on kalataloushaittojen kompensointitason säilyttämiseksi syytä pyöristää 1 700 euroon. Vuonna 2007 suoritetun kalatalousmaksun tarkistamistarve oli 19,62 %. Kun vesilain säädösten mukaan tarkistaminen tehdään täysillä kymmenillä prosenteilla, niin nykyisen suuruisen kalatalousmaksun sitominen ensi vuoden indeksitasoon jättäisi maksuun lähes 10 %:n alikompensoinnin, kun lähtötasoksi otetaan
9 vuosi 1994. Esitetty korotus ei vastaa edes tämän hetkistä korotustarvetta. Kalatalousmaksut maksetaan nykyisin alueelliselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle, joten lupaehdossa C. 5 "maa- ja metsätalousministeriö" on muutettava Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukseksi. Vaikka hakija ei esitä muutettavaksi tai poistettavaksi kalaporrasta tai kalan kulkutietä koskevaa lupaehtoa 7, TE-keskus haluaa kuitenkin todeta, että lupaehdon säilyttäminen uudessa luvassa on tärkeää. AA ja BB (Mikonkoski 171-404-4-49) Muistuttajien kesämökki sijaitsee Mikonkosken rannalla. Vesistön veden laatu on ratkaisevasti huonontunut ruoppauksen jälkeen. Katiskat tulevat muutamassa päivässä tumman mönjän peittämiksi. Vesi ei kelpaa juuri saunavedeksikään. Kalat ovat hävinneet virrasta. Ennen ruoppausta mökin ranta oli koko kosken paras kalapaikka. Nyt siitä saa korkeintaan pieniä lahnanparkkeja. Hakijan selitys Hakija on vastannut muistutuksiin. Etelä-Savon ympäristökeskuksen ja Etelä-Savon TE-keskuksen muistutuksiin Joroisten kunnalla ei ole huomauttamista. AA:n ja BB:en muistutukseen hakija on vastannut seuraavasti: Mikonkoski on ruopattu yli 10 vuotta sitten. Ruopattava uoma oli koskikarikkoa ja osin kalliota, pehmeitä massoja ei alueella ollut. Jokiuouma on ruoppauksen jälkeen asettunut uuteen vakiotilaan. Uoman uutta syöpymistä ei ole alueella tapahtunut. Ruoppauksen jälkeen Kolppa ja Jokijärvi ovat toimineet Liunan voimalaitoksen yhtenäisenä yläaltaana. Ruoppauksen ansiosta virtausnopeudet Mikonkoskessa ovat huomattavasti pienentyneet ja siten myös uoman syöpymisvaara on vähentynyt. Järvialtaan säännöstely on ollut hyvin vähäistä, avovesiaikana lähes olematonta. Jokijärven säännöstelyn ei ole todettu aiheuttaneen veden samenemista tai muutakaan haittaa rantojen käytölle. Muistuttajien esittämä veden laadun heikkeneminen ei voi mitenkään johtua säännöstelystä tai aikoinaan tehdystä ruoppauksesta. Kalakantojen huononemista koskevien muistuttajien ha-
10 vaintojen osalta hakija on viitannut TE-keskuksen muistutukseen. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Lupaehtojen tarkistaminen Ympäristölupavirasto tarkistaa Itä-Suomen vesioikeuden 24.2.1994 antamaan Liunan voimalaitoksen lupapäätökseen nro 13/94/1 sisältyvät lupaehdot seuraavasti: - Lupaehtojen kohdan "B. Padotus ja juoksutus sekä niiden tarkkailu" määräykset 1) 5) pysytetään muuttamatta voimassa. Määräyksissä 4) ja 5) mainittu viranomainen on nykyisin Etelä-Savon ympäristökeskus. - Lupaehtojen kohtaan "C. Edunmenetysten hyvittäminen, vahinkoa estävät toimenpiteet ja muut määräykset" sisältyvät määräykset 4) ja 10) kumotaan. - Lupaehtojen kohtaan "C. Edunmenetysten hyvittäminen, vahinkoa estävät toimenpiteet ja muut määräykset" sisältyvät määräykset 5), 6) ja 14) muutetaan kuulumaan seuraavasti: 5) Luvan saajan on suoritettava vuosittain tammikuun kuluessa Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua 1 700 euroa. 6) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Etelä- Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle 3 kuukauden kuluessa tämän säännöstelyluvan lupaehtojen tarkistamista koskevan päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 14) Luvan saajan on vuoden 2022 loppuun mennessä pantava ympäristölupavirastossa vireille hakemus lupapäätöksen B. kohdan määräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä tiedot lupajaksolla toteutuneista voimalaitoksen ylä- ja alapuolisista vedenkorkeuksista, koneisto-, tulo- ja ohijuoksutusvirtaamista, vuorokausisäännöstelyn toimeenpanosta, toteutuneista virtaaman ja vedenkorkeuden vuorokausivaihteluista
sekä säännöstelyn kalataloudellisia vaikutuksia koskevat ynnä muut asiaankuuluvat selvitykset. 11 - Lupapäätöksen muut lupaehdot pysyvät muuttamatta voimassa. Ratkaisun perustelu ja lausunto muistutuksista Säännöstelyluvan lupaehtojen tarkistaminen perustuu voimassa olevaan lupapäätökseen, johon sisältyy vesilain 8 luvun 10 a :n mukaisesti asetettu lupaehtojen tarkistamisvelvoite. Lupaehtojen kohdan "B. Padotus ja juoksutus sekä niiden tarkkailu" määräykset pysytetään ennallaan, koska niitä ei ole säännöstelystä saatujen kokemusten perusteella tarvetta muuttaa tässä vaiheessa. Lupaehtojen kohtaan "C. Edunmenetysten hyvittäminen, vahinkoa estävät toimenpiteet ja muut määräykset" sisältyvät tarkkailumääräykset 4) ja 10) voidaan kumota, koska tilanne on vakiintunut ja tarkkailuun ei ole enää tarvetta. Sen sijaan hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarvetta edelleen tarkkailla. Tarkkailuohjelma on tarpeen päivittää ohjelman hyväksymismenettelyn avulla. Kalatalousmaksua koskeva määräys muutetaan kalatalousviranomaisen esityksen mukaiseksi, mihin myös hakija on suostunut. Vesilain 8 luvun 10 a :n mukaisesti on tarpeen määrätä säännöstelyluvan ehtojen määräaikaisesta tarkistamisesta. Sopiva tarkistamisajankohta on 15 vuoden päästä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen ja Etelä-Savon TE-keskuksen muistutukset otetaan huomioon ratkaisusta näkyvällä tavalla. AA:n ja BB:en muistutuksen johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että hankkeen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailua jatketaan. Luvan saaja on velvoitettu maksamaan kalatalousmaksua, jolla kompensoidaan kalataloushaittaa. Vesistön nykyiseen vedenlaatuun ja rehevyyteen vaikuttavat ensisijaisesti muut syyt kuin säännöstely. Ruoppauksen työnaikaiset vaikutukset vesistön veden laatuun ovat olleet ohimeneviä vaikutuksia.
12 LAINKOHDAT Vesilain 8 luvun 10 a KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 535 euroa. Maksun perustelu Luvan tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään 50 % maksutaulukon mukaisesta maksusta (alle 10 km 2 :n suuruista vesialuetta koskeva säännöstely 3 070 euroa) Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Esa Meriluoto Viljo Mikkonen Antti Ylitalo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Esa Meriluoto sekä ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen (asian esittelijä) ja Antti Ylitalo. VM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8067, 020 490 4955
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 6.2.2008 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.