RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT



Samankaltaiset tiedostot
MAAKAASUN VAIHTOEHDOT TEOLLISUUSYRITYSTEN LÄMMÖNTUOTANNOSSA

Kukonkankaan energianhankintaselvitys. yhteenveto. Lassi Loisa Energia-asiantuntija Energia ja Ympäristö Granlund Oy

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Janakkalan elinvoimaohjelma xx

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Kotkan Haminan seudun energiavahvuuksien huomiointi strategisessa yleiskaavassa. Kaavaselostuksen liite X x

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009

Aurinkosähköä Iso-Roballe

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset

Kestävä energiatalous matkailussa

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Maatilojen energiasuunnitelma

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

ORIMATTILAN KAUPUNKI

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

Jyväskylän energiatase 2014

RAKENNUSTEN ENERGIATALOUS

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys elokuu 2014

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Luku 4 Sähkön kilpailutus

Kainuun bioenergiaohjelma

Jyväskylän energiatase 2014

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto

Asuinkerrostalojen energiaremontointi ja kustannusoptimaaliset päästövähennykset Janne Hirvonen Juha Jokisalo, Juhani Heljo, Risto Kosonen

Elenia Lämpö Kaukolämmön kilpailukykytarkastelun tulokset Yhteenveto

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

COMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa

Korjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL

Sähkökyselyn tulokset

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

ENERGIATEHOKKUUS ATT 1

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Nikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Keski-Suomen Energiapäivä Agora. Henrik Karlsson

Transkriptio:

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS... 4 3 ALUELÄMPÖRATKAISUN EDELLYTYKSET... 5

3 1 JOHDANTO Janakkalan Rastikankaan yritysalue sijaitsee Turengin taajaman ja moottoritien välissä. Rastikankaan suurin toimija on Lidlin keskusvarasto. Rastikankaalle odotetaan sijoittuvan runsaasti yrityksiä lähivuosina. Tässä selvityksessä tarkastellaan Rastikankaan yritysalueen energiankulutusta ja mahdollisuuksia hakelämpölaitoksen ja kaukolämpöverkoston rakentamiseen. Selvitys tehtiin Euroopan unionin maaseuturahaston rahoittamassa Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) -hankkeessa. HUE-hankkeen tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöä ja lämpöyrittäjyyttä Hämeessä. Hankkeen toteuttavat ProAgria Etelä-Suomi, Hämeen ammattikorkeakoulu, Suomen Metsäkeskus, Häme-Uusimaa ja Hämeen ammattikorkeakoulu ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. HUE-hankkeen toteutusaika on vuodesta 2012 vuoteen 2014. Selvityksen teki Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä. Kuva 1. Rastikankaan yritysalueen asemakaava.

4 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIAN- KULUTUS Rastikankaan yritysten energiaratkaisuista ja energiankäytöstä tehtiin kyselytutkimus maalis-huhtikuussa 2014 yhteistyössä Janakkalan teollisuusalueet Oy:n ja Janakkalan kunnan kanssa. Rastikankaan yrityksistä kyselyyn vastasi viisi. Pienen vastausmäärän vuoksi energiankulutustietoja ei käytetty koko alueen energiankulutusta koskevien laskelmien perustana, vaan laskelmat tehtiin arvioitujen rakennustilavuuksien ja keskimääräisten kulutusarvojen perusteella. Rastikankaalla on kyselyn ja 9.4.2014 järjestetyn yritysaluepäivän keskustelujen perusteella käytössä lämmitysmuotoina ainakin maakaasu, öljy, maalämpö, hake, suorasähkö ja tuotannon sivujakeiden hyödyntäminen. Kukin yritys on tehnyt itse omat ratkaisunsa energiavalinnasta. Kyselyn viidestä vastanneesta yrityksestä kolme oli kiinnostunut aluelämpöratkaisusta. Ymmärrettävästi yrityksillä, jotka ovat viime vuosina tehneet merkittäviä investointeja esimerkiksi omaan hakelämpökeskukseen tai maalämpöön, ei ole kiinnostusta liittyä kaukolämpöön. Hakkeella tuotettu kaukolämpö saattaisi laskea lämmityskuluja niissä kiinteistöissä, jotka lämpiävät nykyisin sähköllä, öljyllä tai maakaasulla. Taulukko 1. Suuntaa-antava laskelma Rastikankaan yritysalueen nykyisestä energiankulutuksesta ja lämpötehontarpeesta sekä arvio tulevasta, mikäli alue rakennetaan asemakaavan mahdollistamassa laajuudessa. Laskelman oletuksena on rakennusten 5 metrin keskikorkeus, vuotuinen lämmönkulutus 15 kwh/m 3 ja tehontarve 8 W/m 3. Nykyiset m 2 m 3 Energiankulutus (MWh) Tehontarve (MW) Lidl keskusvarasto 45000 225000 3400 1,8 Muut kiinteistöt 30000 150000 2300 1,2 Yhteensä 75000 375000 5700 3,0 Tulossa m 2 m 3 Energiankulutus (MWh) Tehontarve (MW) Lidl laajennusvara 150000 750000 11000 6,0 Muut kiinteistöt 102000 510000 7600 4,0 Yhteensä 252000 1260000 18600 10 m 2 m 3 Energiankulutus (MWh) Tehontarve (MW) Kaikki yhteensä 327000 1635000 24000 13 Taulukossa 1. on esitetty suuntaa antavat laskelmat Rastikankaan lämpöenergiankulutuksesta ja lämpötehon tarpeesta nykyisellä rakennuskannalla ja kaiken asemakaavan mahdollistaman rakentamisen toteutuessa. Laskelmiin tulee suhtautua kriittisesti, koska ne perustuvat keskimääräisiin tietoihin uudehkojen teollisuuskiinteistöjen energiankulutusta.

5 3 ALUELÄMPÖRATKAISUN EDELLYTYKSET Nykytilanteessa aluelämpöratkaisu ei vaikuta ainakaan koko alueen osalta kannattavalta, koska etäisyydet rakennusten välillä ovat suuria. Siten tehon tarve kaukolämpöverkostometriä kohti jää pieneksi, ja kaukolämpöverkoston kustannukset syövät aluelämpöratkaisun kannattavuuden. Lisäksi osa yrityksistä on investoinut maalämpöön, jolloin kiinnostusta kaukolämpöön vaihtamiseen ei todennäköisesti ole. Nykytilanteessakin toistensa lähellä sijaitsevat yritykset voivat harkita yhteisen hakelämpökeskuksen rakentamista itse tai lämpöyrittäjän toimesta. Mikäli Rastikankaan yritysalue rakentuu lähes asemakaavan mahdollistamaan laajuuteen, tulee hakelämpölaitoksen ja kaukolämpöverkoston rakentaminen todennäköisesti kannattavaksi. Keskeinen ongelma aluelämpöratkaisun toteuttamisessa on yritysalueen rakentumisen aikataulu. Kaukolämpöverkosto olisi helppo toteuttaa kerralla uusille alueille, mikäli uusia toimitiloja rakennettaisiin yhtäaikaisesti. Kaukolämpöverkoston rakentamiseen liittyy huomattava taloudellinen riski, mikäli rakentamisen aikataulusta ei ole varmuutta. Mikäli Rastikankaalla käynnistyy suuria rakennusprojekteja, kannattaa aluelämmön mahdollisuudet harkita rakentamisen suunnittelun yhteydessä. Aluelämpöratkaisun toteuttamisessa Elenia olisi luonteva kumppani, koska Elenia toimii jo nyt Rastikankaalla maakaasun jakelijana ja Turengissa kaukolämmön jakelijana. Maakaasu voi hyvin toimia aluelämpöratkaisussa vara- ja huipputehon energianlähteenä. Elenian lisäksi lämmöntuottajana voi toimia myös muu yritys. Kokoluokaltaan Rastikankaan aluelämmön tuotanto sopisi monille pienille lämmöntuottajille.