Reservipiiri ry:n tiedotuslehti 1/2015 Info-tilaisuus paikallispuolustuksesta Hämeen Aluetoimisto pitää info-tilaisuuden PH Reservipiirin tiloissa Lahdessa, Seponkatu 7, 12.5.2015, klo 18.00. Tilaisuuden kaikista järjestelyistä vastaa PH Reservipiiri. Tilaisuudessa esitellään paikallispuolustusta, Hämeen aluetoimiston ja reservin koulutuksen ajankohtaisia asioita. Esittelemme myös MPK:n ja PH Reservipiirin toimintaa. Tämä tilaisuus on suunnattu juuri sinulle, joka et ole vielä ollut mukana aktiivisessa vapaaehtoisessa toiminnassa ja olet valmis kehittämään sekä ylläpitämään sotilaallista osaamistasi tai olet muuten kiinnostunut yhteiskunnan turvallisuudesta, on nykyinen sijoituksesi nyt mikä tahansa. Sotilaallisia valmiuksia antava koulutus tarjoaa mielenkiintoisen osaamisen aselajissaan niin miehistölle kuin johtotehtäviin. Tilaisuuksia tullaan järjestämään myöhemmin tänä vuonna ympäri maakuntaa, mutta nyt aloitetaan Lahdessa. Lisätietoja tilaisuudesta antaa PH Reservipiirin juha.tarnanen@gmail.com Yhdessä muodostamme Suomen Puolustusvoimat ja yhteiskunnan turvallisuuden! Isänmaa tarvitsee sinua! Ylläpidä ja kehitä taitojasi! Tässä lehdessä mm. Puolustusvoimat Lahdessa S.3 Aluetoimiston ensimmäinen vuosipäivä S. 4 Lahden Reserviläiset ry 60 vuotta S. 5 Vänrikki- kersanttipäivä S. 7 Talvisodan päättymisestä 75 vuotta S. 9 Tärkeitä linkkejä Reservipiiri: www.phreservi.fi Reserviupseeriliitto: www.rul.fi Reserviläisliitto: www.reservilaisliitto.fi Reserviläisurheiluliitto: www.resul.fi Maanpuolustuskoulutusyhdistys: www.mpk.fi Puolustusvoimat: www.mil.fi MP-myymälä: www.maanpuolustusyhtio.fi
2 Valoa päin Paljon on taas tapahtunut kevään aikana. Olemme viettäneet Lahden Reserviläiset Ry: n 60 v. juhlia. Kokouksia on pidetty yhdistys- piiri ja liittotasolla. Tammisunnuntai ja Mannerheimin kuoleman muistopäivä jäivät tammikuulle. Olemme saaneet tutustua n ja Lahden Sotilaskotiyhdistyksen uusiin tiloihin. Sysmän talvikurssilla 6-8.2 opittiin tulemaan toimeen kylmässä ja pimeässä myös ulkomaalaisten kanssa. Helmikuun puolivälissä saimme yhdistysjohdon koulutusta Reservi- läisliiton toimesta Reservipiirin toimitiloissa Seponkatu 7:ssä yhdistysten uusille ja kokeneillekin toimihenkilöille. Vuoden 2015 Veteraanikeräyskampanja alkoi maaliskuun alussa ja huipentuu maakunnassa syyskuun loppupuolella viikolla 39 pidettävään varusmieskeräykseen. Maaliskuun 7. päivänä Salpauselän kisojen aikaan pidettiin MPK:n ja n järjestämä Reservin ampumapäivä. P-H Reservipiirin vuosittain järjestämä Vänrikki-Kersanttipäivä oli tänä vuonna liitetty ampumapäivän ohjelmaan. Reservipiirin johtohenkilöstöä osallistui ampumapäivän rastikiertoon Vänrikki-kersanttiosaston mukana ja esitteli tietoiskutyyppisesti järjestötoimintaa nuorille ikäluokille. Kiinnostusta tuntui olleen. Talvisodan päättymisen muistojuhla 13.3 järjestettiin tänä vuonna Heinolassa. ilmatorjuntayhdistys ja P-H reservipiiri tukenaan Lahden maanpuolustusnaiset järjesti 17.3 tutkijaprofessori eversti evp. Pekka Visurin luennon Ukrainan tilanteesta ja yleisestä turvallisuuspoliittisesta kehityksestä piirin vasta maalatuissa toimitiloissa. Samana päivänä RUL järjesti piirikierroksen Päijät-Hämeessä joten väkeä oli salin täydeltä ja luentoa onkin jälkeenpäin laajalti kiitelty. 11 12.4 juhlitaan Reserviläisliiton 60:ttä juhlavuotta risteilyllä johon pääsee mukaa RUL myös jäsenkortilla. Maanantaina 27.4 järjestetään Orimattilassa Kansallisen Veteraanipäivän alueellinen juhla klo 13. Valtakunnallinen juhla pidetään Hämeenlinnassa. Reserviläisliiton 60v juhlavuoden ohjelmaan sisältyy Kansallisen Veteraanipäivän aikana laskea seppele kaikille n.600:lle sankarihaudalle. Tätä asiaa varten on jaettu paikallisyhdistyksille suunnittelu ja toteutusohjeita. Juhlavuoden tapahtumia on tulossa lisää pitkin vuotta. Toukokuussa on piirin alueella tiedossa RESUL:n perinneasekilpailu joka vaatii taas melkoisesti työvoimaa. Kaatuneitten muistopäivän jälkeen 17.5 ollaankin jo hyvin lähellä kesää. Lopuksi kehotus taas muistaa terveys ja kuntoliikunnan tärkeys. Kesäyönmarssiin tähtäävät jalkamarssiharjoitukset alkavat lauantaina huhtikuun 18 päivänä, joten tervetuloa mukaan. Marssikurssit löydät MPK kurssikalenterista. Liikunnallista kevättä Arto Tapiomaa Hälvälän alueesta ei pidä luopua Hämeen Rykmentin lakkautuspäätös 2012 perustui silloiselle arviolle, miten maamme turvallisuusympäristö tulee kehittymään. Valitettavasti ne analyysit olivat liian optimistisia. Nykyisen arvion mukaan kuluneen vuoden kaltainen kehitys tulee jatkumaan, eikä mm. Ukrainan sodassa ole näkyvissä ratkaisua. Sotilaallista voimaa tullaan lähialueillamme vastakin esittämään, eikä uusien sotilaallisten konfliktienkaan mahdollisuus ole poissuljettua. Maailma on siis nopeasti muuttunut, tai kuten presidentti Sauli Niinistö totesi vuodenvaihteessa: valitettavasti ei ole muuttunut. Meidän Suomalaisten tulee edelleen olla aktiivisia ja kehittää puolustustamme ja sen tasoa. Tämä tulee maksamaan vuosi vuodelta vähän enemmän, sil- lä teknologian hinta ja muut kulut nousevat. Juuri siksi meidän tulee myös ymmärtää säästää niistä asioista mistä voimme. Toiminnan tulee kaikkiaan olla pitkäjänteisempää. Rykmenttimme toiminnat siirrettiin siis Helsinkiin, Kajaaniin, Riihimäelle ja Hattulaan. Alueemme harjoitusalueista Hälvälästä päätettiin luopua pitkällä määrittämättömällä aikajänteellä ja pitää Padasjoki. Uusien alueiden varuskuntien kasarmit olivat ennestään jo lähes täynnä toimijoita, Parolannummella varusmiehet on majoitettu jopa haitallisen ahtaasti. Niiden harjoitusalueiden kapasiteettikin on erittäin korkealla, jopa täynnä. Riihimäellä on lakkautettu myös varuskunnan ampumarata ja he ovatkin jo käyttäneet Hälvälän harjoitusaluetta. On ymmärrettävä, että näiden joukko-osastojen ei ole mahdollista lisätä harjoitteluaan alueillaan, saati laajentaa niitä. Valtakunnassa väestö siirtyy vääjäämättä asumaan maaseuduilta etelämmäs ja isojen, kehittyvien keskusten yhteyteen. Tässä tilanteessa nykyisistä harjoitusalueista on siis pidettävä kiinni kynsin ja hampain, jotta kustannustehokas ja laadukas harjoittelu pystytään toteuttamaan. Puolustusvoimien tulisi nyt ajatella itsekkäästi omia tarpeitaan ja tulevaisuuttaan. Vaihtoehdoksi esitetty Padasjoen harjoitusalue on vaan pieni ja jos sinne rakennetaan uusia vaadittavia ampumaratoja, puhutaan jälleen miljoonista. Hälvälässä kaikki on valmiina ja ampumaratoja on juuri korjattu. Kaikkien rakenteiden purkaminen, ampuma-alueiden siivoaminen maksaisi myös kymmeniä miljoonia ennen kuin alue saataisiin muuhun siviili käyttöön. Pv on joutunut myös pohtimaan kuinka normaalille tasolle palautettavat kertausharjoitukset toteutetaan. Hälvälä soveltuu tähän erinomaisesti, siitä voisi rakentaa jopa kertausharjoituskeskuksen. Uuden taistelutavan mukaan Päijät-Hämeeseen perustetaan oma Paikallispataljoona. Sen vahvuus ja harjoittelumäärät eivät ole vielä julkisia, mutta jos sen halutaan toimivan yhtä aktiivisesti, mitä paikallinen maakuntakomppania on jo vuosia tehnyt, tullee sen harjoitella omassa maakunnassa. Hämeenlinnaan on Lahdesta matkaa 150km edestakaisin, Padasjoella 100km. Matkat luovat oman konkreettisen kustannusrajoitteen, jos maakunnassa ei ole harjoitusalueita, halu osallistua vapaaehtoiseen toimintaan vääjäämättä vähenee. Tämä on nähty jo niillä paikkakunnilla, missä varuskuntia on aiemmin lakkautettu. Kaiken tämän seurauksena asukkaiden maanpuolustustahdon voi odottaa vain laskevan. Hälvälän käyttäjiä olisi puolustusvoimien lisäksi muitakin. Lahteen perustettava Hämeen Poliisilaitos tarvitsee harjoitusalueensa kuten alueemme palo- ja pelastustoimi. Erilaiset tulevaisuuden yhteisharjoitukset eivät aina ole mahdollisia ratapihoilla tai liikenteen solmukohdissa. Hälvälää on harjoituksiinsa käyttänyt perinteisesti myös Suomen Punainen Risti. Tiukkenevat aselait ja ympäristöluvat säätelevät yhä tarkemmin myös metsästäjien, ammunnan harrastajien kuin ampumaratojen toimintaa. Sen sijaan, että maahan syntyisi uusien säännösten johdosta erilaisia yhden tai kahden miehen omia ampumaratoja, eikö olisi kaikkien etu, että alueella olisi erilaisen ammunnan mahdollistava isompi harjoitusalue. Tämä parantaisi myös valvontaa. Jo olemassa olevat monipuoliset radat mahdollistavat myös kansainvälisten kilpailujen järjestämisen. Hollolan Hälvälässä järjestetään Jukolan viesti 2018. Kankaalla tulee vilistämään yli 50 000 kenkäparia. Alue on täynnä käyttömahdollisuuksia. Maakunta tarvitsee Hälvälää vastaisuudessakin. Juha Tarnanen No 1/2015, 58. vuosikerta. on Reservipiiri ry:n tiedotuslehti, joka lähetetään kaikille jäsenmaksunsa suorittaneille jäsenille. Päijät- Hämeen Reservipiiriin kuuluvat sekä Suomen Reserviupseeriliiton että Reserviläisliiton alueen paikallisyhdistykset. Seuraavan lehden ilmestymisaikataulu Nro 2/2015 ilmestyy kesäkuussa (materiaali ja ilmoitukset 12.6.) Toimituksen osoite: Reservipiiri Seponkatu 7, 15140 Lahti www.rul.fi/paijat-hame Päätoimittaja: Juha Tarnanen, juha.tarnanen@gmail.com Puheenjohtaja: Arto Tapiomaa, arto.tapiomaa@luukku.com Toiminnanjohtaja: Marko Patrakka, markopatrakka@phnet.fi Piirisihteeri: Pekka Ylöstalo, pekka.ylostalo@phnet.fi Jäsenrekisterivastaava: Juha Nuoritalo, juha.nuoritalo@phnet.fi Talouspäällikkö: Hannu Nieminen, hanski.nieminen@mbnet.fi Ampumavastaava: Marko Patrakka, markopatrakka@phnet.fi Nettivastaava: Miikka Hurmalainen, miikka.hurmalainen@iki.fi Painopaikka / lehden taitto: Padasjoen Kirjapaino, Padasjoki.
3 Puolustusvoimat Lahdessa: HÄMEEN ALUETOIMISTO 1.1.2015 Lahteen perustettiin ja se on osa Panssariprikaatin organisaatiota. Uuden aluetoimiston alue laajeni sisältämään maakunnan lisäksi myös Kanta-Hämeen maakunnan. Panssariprikaatin kokoonpanoon liitettiin myös Pirkanmaan aluetoimisto ja Keski-Suomen aluetoimisto. Panssariprikaatiin kuuluvien aluetoimistojen johtaminen kuuluu Panssariprikaatin apulaiskomentajan tehtäviin. Asevelvollisuusasioissa aluetoimistot ovat Maavoimien esikunnan alaisia. kuuluu Hattula-Riihimäki varuskuntaan. Aluetoimiston aloitusvahvuus on 15 henkilöä. Toimisto jakaantuu kahteen sektoriin, operatiiviseen sektoriin ja asevelvollisuussektoriin. sijaitsee Lahden keskustassa virastotalon ensim- mäisessä kerroksessa osoitteessa Kirkkokatu 12. Samasta osoitteesta löytyy myös aluetoimiston asiakaspalvelupiste. Hämeen rykmentin lakkauttamisen jälkeen Hämeen aluetoimisto on maakunnassa puolustusvoimien tärkein toimipiste muuhun yhteiskuntaan ennen kaikkea asevelvollisten valvonnan, viranomaisten välisen yhteistyön, paikallispuolustuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen aloilla. vastaa Päijät - ja Kanta-Hämeen asevelvollisuusasioiden hoitamisesta. Kutsuntojen järjestelyihin tämä ei tuo muutoksia kumpaakaan maakuntaan. Edelleen kutsunnat ovat kuntakohtaisia. Maakuntien nuoret miehet tullaan käskemään palvelukseen Panssariprikaatiin Parolannummelle tai Karjalan prikaatiin Vekaranjärvelle. Aluetoimiston asiakaspalvelupiste toimii Lahdessa. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen liittyvä valintatilaisuus tullaan järjestämään Parolannummella. tulee vastamaan Lahdessa, Parolannummella ja Riihimäellä toimivien joukkojen kaikesta kertausharjoituksiin käskemisestä, vapaaehtoisiin harjoituksiin kutsumisesta ja reserviläisasioiden hoitamisesta. Vuoden vaihteessa reservin aliupseerien ja miehistön ylentäminen siirtyi sotilasläänin komentajalta aluetoimiston päällikölle. hoitaa Panssariprikaatin apulaiskomentajan ohjauksessa yhteistoiminta asioita eri viranomaisten, kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja monien muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa. Aluetoimiston tehtäviin kuuluu myös tukea Ete- lä-suomen aluehallintoviraston järjestämiä alueellisia maanpuolustuskursseja. tulee tekemään kiinteää ja tuloksellista yhteistyötä maakuntien kaupunkien ja kuntien nuorisotyön kanssa. Etsivä nuorisotyö on kiinteä osa aluetoimiston järjestämiä kutsuntoja ja tarkastuksia. tulee vastaamaan maakunnan paikallispuolustuksesta. Aluetoimiston johtoon perustetaan paikallispataljoona, jonka komentajana toimii aluetoimiston päällikkö. Pataljoonan tehtäviä poikkeusoloissa tulee olemaan muun muassa kohteiden suojaaminen, alueen valvonta ja sodanajan joukkojen perustaminen sekä virka-avun antaminen muille viranomaisille. Paikallispataljoonan iskukyvyn kärkenä tulee olemaan maakuntakomppania. n tehtävänä on vapaaehtoisen maanpuolustuksen koordinointi Päijät-Hämeessä sekä Kanta-Hämeessä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että aluetoimisto kokoaa eri toimijoiden ja järjestöjen maanpuolustustyöhön liittyvät esitykset heidän tarvitsemastaan tuesta ja toimittaa ne Panssariprikaatiin. Pääosin Panssariprikaati toteuttaa tässä työssä tarvittavan varusmies- ja materiaalituen. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tuen aluetoimisto suunnittelee ja koordinoi yhdessä Maanpuolustuskoulutus yhdistyksen ja Kanta-Hämeen koulutus- ja tukiyksiköiden kanssa. n myötä Puolustusvoimat jää edelleen Päijät-Hämeeseen ja Lahteen. Tämä takaa puolustusvoimien vahvan näkyvyyden maakunnassa. Sotaveteraaniasiat ja maanpuolustustyö ovat tärkeässä asemassa aluetoimiston työssä. Hämeen aluetoimisto vaalii vastaavia tehtäviä aikanaan hoitaneiden sotilaspiirien ja -läänien perinteitä, Hämeen ratsujääkäripataljoonalta siirtyviä Hämeen ratsumiesten perinteitä sekä sotiemme veteraanien jättämää perintöä. Everstiluutnantti Kimmo Hartikainen 1.1.2015 alkaen n päällikkö n yhteystiedot: Käyntiosoite: Kirkkokatu 12, 15110 Lahti Postiosoite: Hämeen aluetoimisto, PL 175, 15111 Lahti Asiakaspalvelupiste on avoinna arkipäivisin mape klo 8.00-16.15: -puhelin: 0299 484190 - FAX 0299 484156 -sähköposti: hameenaluetoimisto@mil.fi 2015 (PSPR) MAAVE PSPRAPULKOM VAHVUUS 12 HARTOLA ASEVASIAT HÄMEEN ALUETOIMISTO SYSMÄ PADASJOKI OPERATIIVINEN SEKTORI ASEVELVOLLISUUS- SEKTORI HAUHO ASIKKALA HEINOLA LAMMI HATTULA TUULOS KALVOLA HUMPPILA FORSSA HML HÄMEEN- KOSKI HOLLOLA LAHTI NASTOLA JOKIOINEN RENKO JANAKKALA KÄRKÖLÄ YPÄJÄ TAMMELA LOPPI RIIHI- MÄKI HAUSJÄRVI ORIMATTILA ARTJÄRVI HÄMEEN ALUETOIMISTO: - osa Panssariprikaatia - johtaa Panssariprikaatin apulaiskomentaja - Maavoimien esikunnan alainen asevelvollisuusasioissa Päijät- ja Kanta-Hämeen maakunnassa - vastaa paikallispuolustuksesta maakunnassa
4 Vuotemme maakunnassa alkoi arvokkaalla juhlalla, kun Päijät- Hämeen Aluetoimiston ensimmäistä vuosipäivää vietettiin 20.2.2015 Hennalan Upseerikerholla. Tilaisuuteen oli kutsuttu uuden aluetoimiston koko toimialueen aktiivit toimijat, joten sali oli täynnä tummiin ja harmaisiin pukeutuneita maanpuolustuksen tukijalkoja. Kaartin Seitsikko vastasi juhlan taiteellisesta osuudesta, mutta juhlapuheen piti Hämeen Aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Kimmo Hartikainen: Puolustusvoimain komentajan joulukuussa tekemän päätöksen johdosta Maavoimien ja aluetoimistojen vuosipäivää vietetään helmikuun 24 päivänä. Päivämäärän historia perustuu Ruotsin kuninkaan, Kustaa Vaasan 24.2.1555 antamaan määräykseen perustaa ensimmäisen kerran kansallisia, Suomalaisia joukko-osastoja. Tuon määräyksen perusteella Suomessa aloitettiin väenotot eli kutsunnat. Samasta ajankohdasta lukien voidaan myös todeta Maavoimien elinkaaren alkaneen. Tästä vuodesta alkaen maavoimien vuosipäivää on tarkoitus viettää vuosittain yhdessä aluetoimistojen kanssa Maavoimien komentajan määrittämän teeman mukaisesti. Maavoimien osalta tämän vuoden teema on maavoimat 2015 ja pääjuhlaa vietetään 24.2. Helsingissä yhdessä Kaartin Jääkärirykmentin ja Uu- Aluetoimiston ensimmäinen vuosipäivä denmaan Aluetoimiston kanssa. Maavoimien ja aluetoimistojen juhlinta on alkanut jo tämän viikon tiistaina Joensuussa ja juhlinta jatkuu aina ensi viikon perjantaihin asti Rovaniemellä järjestettävään konserttiin. Lisäksi vuonna 2015 Maavoimien vuosipäivän viettoon liitetään varusmiesten Suomalainen asevelvollisuus sukupolvesta toiseen - tempaus. Sen aiheena on tänä vuonna seniorikansalaisten kohtaaminen. Maavoimien varusmieskoulutusta antavat joukko-osastot järjestävät varusmiesten tervehdyskäyntejä sijoituspaikkakuntiensa hoitokodeissa tai palvelutaloissa. 1.1.2015 alkaen Maavoimat on muodostunut Maavoimien Esikunnasta ja kahdeksasta joukko-osastosta. Näistä kuuteen kuuluu Aluetoimistoja, joita on yhteensä kaksitoista. Aluetoimistot ovat asevelvollisuusasioissa suoraan Maavoimien Esikunnan alaisia. Hämeen Aluetoimisto on osa Panssariprikaatin organisaatiota. Aluetoimistoon kuuluvat ja Kanta-Hämeen maakunnat. Panssariprikaatin kokoonpanoon liitettiin myös Pirkanmaan aluetoimisto ja Keski-Suomen Aluetoimisto. Panssariprikaatiin kuuluvien aluetoimistojen johtaminen kuuluu Panssariprikaatin apulaiskomentajan tehtäviin. Hämeen Aluetoimiston tehtävänä on suunnitella sotilaallista maanpuolustusta toimialueellaan, järjestää kutsunnat ja käsitellä asevelvollisuutta koskevia asioita sekä vastata vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemista alueellaan. Uskottavan kansallisen puolustuksen toteuttamiseksi meillä on yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustusjärjestelmä. Yleinen asevelvollisuus, jossa koko kenttäkelpoinen ikäluokka ml vapaaehtoiset naiset koulutetaan, on ainoa mahdollisuus puolustusvoimien tehtävien toteuttamiseen ja koko maan puolustamiseen nykyisillä resursseilla. Aluetoimistojen perustamisvastuulla olevilla paikallispataljoonilla luodaan kyky puolustaa valtakuntaa kaikissa olosuhteissa. Kutsunnoissa aluetoimistot, osana yleistä asevelvollisuutta, aloittavat aina uuden ikäluokan kanssa työn, jolla saatetaan yhteen koko yhteiskunnan oppimispotentiaali siten, että siitä hyötyy yksiö sekä puolustusjärjestelmämme. Viime vuoden kutsunnat Päijät- ja Kanta-Hämeessä onnistuivat hyvin. Tästä kiitos kuuluu ja Kanta-Hämeen Aluetoimiston ammattitaitoiselle henkilökunnalle. Kutsuntojen onnistumisesta kiitos kuuluu myös kutsunnoissa mukana olleille kaupunkien ja kuntien edustajille, kutsuntalääkäreille, sairaanhoitajille, viranomaisten ja seurakuntien edustajille, Time Out projektin Etsivän Nuorisotyön edustajille, sekä mukana olleille veteraani- että maanpuolustusjärjestöille. Tammikuussa toteutettu Puolustusvoima uudistus, ei tuo muutoksia kutsuntojen järjestelyihin kumpaankaan maakuntaan. Edelleen kutsunnat ovat kuntakohtaisia. Maakuntien nuoret miehet tullaan käskemään palvelukseen Panssariprikaatiin Parolannummelle tai Karjalan Prikaatiin Vekaranjärvelle. Vietämme tänään siis maavoimien ja Hämeen Aluetoimiston vuosipäivää. Tämän johdosta luon vielä katsauksen n perinnejoukkoihin. Perinnejoukkojen lisäksi aluetoimistomme vaalii sotiemme veteraanien jättämää perintöä. joulukuisessa päätöksessään puolustuvoimain komentaja määräsi Hämeen Aluetoimiston perinnejoukoksi Länsi- Suomen Esikunnan perinnejoukkoineen, Aluetoimiston perinnejoukkoineen sekä Kanta-Hämeen Aluetoimiston perinnejoukkoineen. Lisäksi Pääesikunnan käskyn mukaisesti Hämeen Aluetoimisto vaalii yhteistoiminnassa Ratsumieskillan kanssa Hämeen Ratsujääkäripataljoonan perinteitä. Hämeen Aluetoimiston päällikön toimiessa Hämeen ratsumiesten perinne komentajana. Kun nämä perinnejoukot luetteloidaan, huomioiden everstiluutnantti Kimmo Hartikainen aikaisimmissa puolustusvoima uudistuksissa tehdyt päätökset, niin vaalittavien joukkojen määrä onkin aika mittava, jonka voitte todeta seuraavasta tekemästäni koonnelmasta. Vuoden 2015 uudistuksessa periytyneet: - Aluetoimisto - Kanta-Hämeen Aluetoimisto - Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta - Hämeen Ratsujääkäripataljoona Vuoden 2008 uudistuksesta periytyneet: - Hämeen Sotilasläänin Esikunta - Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunta Vuoden 1993 uudistuksesta periytyneet: - Lahden Sotilaspiiri - Hämeenlinnan Sotilaspiiri - Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Kun emme huomioi Ratsujääkäripataljoonaa, niin edellä mainituista esikunnista vanhimmat perinteet ovat siirtyneet Lahden ja Hämeenlinnan Sotilaspiireiltä. Sotilaspiirit perustettiin vuonna 1932 ja siitä lähtien meillä on ollut käytössä aluejärjestelmä. Sotilaspiirit toimivat vuoden 1992 loppuun asti, vuosina 1941-1944 sotilaspiirin nimenä oli Suojeluskuntapiiri. Sotilaspiirien lakkauttamisen jälkeen niiden tehtävät Hämeessä siirtyivät vuosien 1993 ja 2007 väliseksi ajaksi Hämeen Sotilasläänin esikunnalle sekä Hämeen Rykmentille ja Panssariprikaatille. Vuodesta 2008 alkaen perinteisiä sotilaspiirien tehtäviä toteuttivat Hämeen rykmenttiin kuulunut aluetoimisto ja Panssariprikaatiin kuulunut Kanta- Hämeen Aluetoimisto. Nyt tehtäviä hoitaa Hämeen Aluetoimisto. Piirikierros Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti haastoi valintapuheessaan Oulussa liiton johdon kiertämään valtakuntaa, olemaan esillä ja julistamaan liiton agendaa. 17.3. oli vuoro. Tapasimme liiton johdon kanssa ensin päivällä Hämeen Aluetoimiston, Panssariprikaatin ja MPK:n edustajia. Keskustelimme avoimesti mm. alueemme Paikallispatal- joonan perustamisesta, harjoitusalueiden tilanteesta, yhteistyöstä koulutusyhdistyksemme MPK:n kanssa ja sen kurssitarjonnasta sekä muusta maanpuolustukseen liittyvistä asioista. Usein mentiin yksityiskohtiinkin, mutta hyvässä hengessä. Päivä jatkui piirimme toimistolle järjestettyyn tilaisuuteen, missä pj Halkilahti esitti jäsenistölle RUL- tavoitteita tulevalle vuodelle. Saimme myös keskustella puheenjohtajan ja toiminnanjohtaja Janne Kososen, että järjestösihteerin Saku Liehun kanssa muustakin. Esille tuli niin Padasjoen harjoitusalueen kuin Hennalan esteradan tuleva käyttö, uuden jäsenrekisterin käytössä ilmenneet ongelmat ja muut meitä askaruttaneet asiat. Tervetullut tapahtuma, missä saatiin vietyä omien tapaamisen lisäksi liiton valtakunnallinen viesti alueemme pv:n toimijoiden tietoisuuteen. Reserviupseeriliiton tahto on toimia maan puolustuksen hyväksi. Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti esitelmöi
5 Lahden Reserviläiset ry 60 vuotta Lahden Reserviläiset ry täytti 60 vuotta 16.1.2015. Juhlaa vietettiin Lahden Upseerikerholla Hennalassa lauantaina 17.1.2015. Juhlapuhujaksi oli kutsuttu Maanpuolustusnaisten liiton vasta valittu puheenjohtaja Kaarina Suhonen. Hän käsitteli puheessaan ajankohtaisia kansallisia huolenaiheita. Ukrainan kriisi, taloudelliset vaikeudet ja myös viimeaikaiset luonnonvoimien aiheuttamat katastrofit ovat hänen mukaansa olleet luomassa turvattomuutta. Suhonen korosti sitä, kuinka tärkeä rooli vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä on turvallisuudentunteen luomisessa ja ihmisten aktivoimisessa toimimaan yleishyödyllisten asioiden puolesta. Näitä samoja näkökohtia toivat esille myös tervehdysten esittäjät. Isänmaallisen ja arvokkaan ohjelman musiikillisesta osuudesta vastasi Lah- den Veteraanisoittokunta. Lahden Reserviläiset ry:n historia juontaa juurensa vuoteen 1953, jolloin vääpeli evp. Tauno Teräväinen sai kirjeellä ehdotuksen aliupseerikerhon perustamiseksi Lahteen. Kirjeen olivat allekirjoittaneet Lahden Alipäällystökerhon puheenjohtaja vääp. M. Leppä ja sihteeri vääp. O. Arasola. Kirjeessä ehdotettiin, että Teräväinen ottaisi yhdessä aliupseeritovereidensa ja muiden aliupseerikoulutuksen saaneiden reserviläisten kanssa asiakseen perustaa reservin aliupseereille oma kerho. Lahti oli tuohon aikaan nuori varuskuntakaupunki, jossa oli ollut sotaväkeä autonomian ajalta lähtien. Lahden Hennalaan oli muodostunut eräs Suomen Puolustusvoimien keskeisimmistä sisämaan varuskunnista. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungissa asui runsaasti Puolustusvoimien palveluksesta eronneita ja rintamapalveluksen jälkeen kotiutettuja reserviin siirrettyjä aliupseereita. Myös muilla paikkakunnilla asuviin aliupseereihin pidettiin aktiivisesti yhteyttä. Tauno Teräväisen johdolla ajatus kerhon perustamisesta eteni, kunnes 16.1.1955 pidettiin Lahden Maakuntientalolla yhdistyksen perustava kokous. Nimeksi uudelle kerholle tuli Lahden Reservialiupseerit ry. Toiminta alkoi heti aktiivisena, ja ensimmäinen johtokunnan kokous pidettiin jo 21.1.1955, vain viisi päivää perustamiskokouksen jälkeen. Ensimmäisinä tehtävinä olivat yhdistysrekisteriin hakeutuminen sekä lupa-anomus sisäasiainministeriölle ampumatoiminnan harrastamista varten. Myös aktiivinen jäsenhankinta aloitettiin välittömästi, koska yhdistyksen toiminnalle tärkeä rahoitus koostui pääasiassa jäsenmaksuista. Hieman Lahden Reservialiupseerit ry:n perustamisen jälkeen perustettiin Suomeen valtakunnallinen Reservin Aliupseerien Liitto ry. Yhdistyksellämme oli liiton perustamiskokouksessa edustaja, ja puheenjohtaja Tauno Teräväinen valittiin juuri perustetun liiton johtokuntaan. Aluksi sekä yhdistykseen että liittoon hyväksyttiin jäseniksi vain aliupseerit, mutta myöhemmin toiminnan laajentuessa ja aikojen muuttuessa jäseniksi hyväksyttiin myös reserviläiset ja reserviupseerit. Tästä syystä Lahden Reservialiupseerit muutti nimensä Lahden Reserviläiset ry:ksi ja Reservin Aliupseerien Liitto tunnetaan nykyisin nimellä Reserviläisliitto ry. Juhlapuheen piti Kaarina Suhonen Lahden Reserviläiset ry:n toiminta on ollut alusta lähtien monipuolista sisältäen esimerkiksi ammuntaa, liikuntaa, perinnetoimintaa ja hengellistä toimintaa. Yhdistyksemme on tehnyt runsaasti yhteistyötä Lahden kaupungin, Puolustusvoimien, alueen muiden maanpuolustusjärjestöjen sekä kirkon kanssa. Toimintamme on rikastuttanut monien reserviläisten arkea ja tarjonnut mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää maanpuolustustaitoja ja -tahtoa. Tätä toimintaa jatkamme ja kehitämme edelleen. Teksti ja kuvat Tuomas Terho puheenjohtaja Juhlayleisö Nipuli Teijo, Pulkkinen Marko, Komu Tuomas, Koivisto Heikki, Latvakangas Lauri, Pyykkö Vesa ja Koskinen Ilkka Risto Kolstela valittiin vuoden kadettiupseeriksi Hämeen Rykmentin viimeinen komentaja eversti Risto Kolstela valittiin vuoden kadettiupseeriksi. Harvemmin huomion on saanut vastuullinen komentaja, joka on ollut lakkauttamassa joukkoyksikköään, mutta ev Kolstelan toimet olivat poikkeuksellisen erimerkillisiä. Lakkautuksesta huolimatta, hän piti huolen varusmies- ten koulutuksen tason säilymisestä ja henkilökunnan motivoitumisesta. Miten, yksinkertaisesti tekemällä avointa yhteistyötä alaistensa kanssa ja johtaen sen myös varsinaiseen kohteeseen, varusmiehiin. Työ myös muiden yhteistyötahojen kanssa jatkui johdonmukaisena. Ehkä tilanne reservin suhteen johtui myös meidän omasta aktiivisuudestamme, mutta kanssakäynti oli viimeiseen asti monipuolista ja uusia toimintatapoja hakevaa. Rykmenttimme lakkautuksesta huolimatta paikalliset vastuut ylläpitää historiallisia toimintoja ja maanpuolustusaktiivisuutta ei katoa mihinkään. Alueelle jäävälle Hämeen Aluetoimistolle jäi näin vaativa tehtävä. Sääli meitä siitä lyhytnäköistä poliittista lakkautuspäätöksestä. Sen seurauksena Hämeenlinnassa on pakattu mäki yhä tiuhempaan, jopa tukalaan tilanpuutteeseen, mikä maksaa ja maksaa. Aikanaan tämän kaiken konkretian ymmärtänyt henkilökunta sai kuitenkin Hämeen Rykmentissä johdoltaan ymmärrystä ja ohjeita toteuttaa annettu lakkautus ylpeästi ja laadulla. Vähättelemättä tällaista yksilölle nimettyä erityistä huomiota, tässäkin yhteydessä joukko on ollut voimaa ja huomio suuntautunee myös koko henkilöstölle. Hyvä Hämeen Rykmentti!
6 Reservipiirin kevätkokous Reservipiirin ri Päijät-Hämettä ja ovat yhdistyksiin. Kiitos Heinolalle kevätkokous jär- jestettiin 25.3. Heinolassa. vain rikastuttaneet maakuntaamme. järjestelyistä. Vuoden Reserviupsee- On ollut tapana, että Esitelmänpitäjäksi oli riyhdistys: Sysmän Re- piirin kevät ja syyskokoukset saapunut Panssariprikaaserviupseerinassa kiertävät maakuntimme apulaiskomentaja Vuoden Reserviläislii- eri paikkakunnilla ja nyt oli Heinolan vuoro. Puheenjohtaja Petteri Paalanen ja seremoniamestari Erkki Heiskanen Heinolan Reserviupseereista yllättivät meidät kokouspaikan valinnallaan, ev Jukka Orava. Protokollan mukaisen alun alueellisen kertauksen jälkeen hän pääsi asiaan, Ukrainaan, Venäjään ja meidän, valtakuntamme puolustukseen. Erinomainen esitys, asiat esitettiin soton yhdistys: Orimattilan Reserviläiset Vuoden Reserviupseeri: Heikki Rekola, Sysmä Vuoden Reserviläinen: Seppo Vahto, Asikkala Piirin paras: Maanpuolustuskoulutus Päijät-Hänilähteen kokoustimme Sitilaalta sotilaalle. Sisällön meen KOTU yksikkö kirkossa. Heiskanen piti jäädä kirkkoon, joten Vuoden ampuja: Marko kertoi alustuk- sitä ei tässä sen enempää Patrakka sessaan kirkon historian, sen yhteyden maamme retostella. Kevätkokous on perin- Lisäksi huomioitiin erityishuomioin ansiokkaasaan. viime sodan historiteisten palkitsemisten ta työstä piirin puolesta Kirkossa on menetetyn paikka. Erityinen huo- piirin korkeimmalla huosalmen Karjalamme Käkimio osoitettiin Nastolan miolla Puolustamisen kirkon pieni kello Reserviupseereille. He arvoinen Hannu Niemikillinen (800kg), minkä esimer- voittivat aktiivisella toinen Nastolasta ja Seppo kansalainen toi minnallaan sarjansa liiton Vahto Asikkalasta. piirin evakkoreessä sodan tiimellyksessä vertailussa valtakunnan standardi Juha Nuoritalo, turvaan Hei- nolaan perheensä mukana. Joku muu olisi tuonut muihin sama kokoisiin Kärkölä. ilmeisesti evakkoreessä jotain maallisempaakin tärkeää, mutta Lauri Komonen toi kellon ja puiset neljä evankelistaa, pyhät arvot tullessaan. Evakkojen myötä Heinolan kaupungin väkiluku yli kaksinkertaistui. Karjalaisia sijoitettiin myös ympä- LRUK kevätkokous ti Orava on tietoinen alueemme haasteista. Muissa asioissa todettiin kerhon saaneen jälleen RUL huomion aktiivisesta toiminnastaan, ollen valtakunnan sarjassaan kah- Lahden Reserviupseerikerhon kevätkokous järjestettiin Seponkadulla, Lahdessa 24.3. Ennen sääntömääräisiä asioita Panssariprikaatin apulaiskomentaja ev Jukka Orava piti esityksen deksanneksi ajankohtaisista alueen haasteista ja kansainvälisestä tilanteesta. Esityksen ohessa keskustelu oli runsasta ja siinä meille ilmeni, että evers- aktiivisin. Edelleen kunniapuheenjohtaja Risto Vuorisalo otti esille myös Hälvässä olevan majamme tulevaisuuden. Asiaa käsiteltiin laajasti ja todettiin majan olevan aktiivisessa, jopa runsaammassa käytössä kuin aiemmin, sillä pv:n käyttö on lisääntynyt. Majan kuntoa tullaan kohentamaan kevään talkoilla. Kerho linjasi myös panostavansa merkittävästi kesän ampumavuoroihin ja kilpailuihin. Lopuksi huomioitiin Juha Taimisto RUL hopeisella mitalilla ja vuoden upseerina pj Ilkka Jaakkola Puheenjohtaja Arto Tapiomaa 1. Varapuheenjohtaja ja Ilveksen päätoimittaja Juha Tarnanen 2. Varapuheenjohtaja Tuomo Pohjantuli 3. Varapuheenjohtaja Heikki Rekola Piirisihteeri Marko Patrakka Raha-asiainhoitaja Hannu Nieminen Toiminnanjohtaja ja Ampumavastaava Marko Patrakka Liikuntavastaava - VAPEPA Olavi Seppälä Nettivastaava Miikka Hurmalainen 040-530 7069 0400-554 313 040-900 9734 0400-787 991 050-5570761 0500-497 243 050-557 0761 044-273 1990 050-351 4862 Piirimme edustus liitoissa: RUL hallitus Juha Tarnanen RUL valtuusto Jukka Anttonen RUL neuvottelukunta Risto Vuorisalo RUL neuvottelukunta Atte Sarilo RUL järjestötoimikunta Juha Tarnanen RUL järjestötoimikunta Miikka Hurmalainen RES hallitus Arto Tapiomaa ResUL hallitus Marko Patrakka Piirihallitus: Yhdistys RU RES Artjärvi Veli-Matti Pihatie 0400-357 6867 Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Heikki Vahto 0500-359 187 Mika Tuomala 0400-498 749 Petteri Paalanen 040-507 6882 Arto koistinen arto.koistinen@phnet.fi Tapani Brofeldt 0440-512 512 Juha Nuoritalo 050-352 2185 Ilkka Jaakkola 0400-552 790 Juha Tarnanen 0400-554 313 Esa Lahtinen 050-336 8155 Kimmo Korhonen Jukka Luukko 040-555 5239 Heikki Rekola 0400-787 991 Seppo Vahto 0400-174 849 Markku Riukka 0400-897 545 Timo Rantanen 0400-753 009 Olavi Seppälä 044-273 1990 Tuomas Terho 044-289 9632 Tuomo Pohjantuli 040-900 9734 Erkki Karjalainen 044-262 2209 Arto Tapiomaa 040-530 7069 Mikko Iittala 0500-712 223 Aki Naumi 0400-902 942 Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti, liiton, Hämeen Aluetoimiston, Panssariprikaatin ja MPK:n edustajia.
7 Vänrikki- kersanttipäivä ja Reservin Ampumapäivä Ilmoittautuminen ja järjestäytyminen koulutuspäivään. Suomen Reserviupseeriliitto velvoittaa jokaisen piirin järjestämään vuosittain Vänrikkipäivän. Toiminnoiltaan yhdistyneille piireillemme on luonnollista järjestää päivä niin vänrikeille kuin kersanteille. Hämeen Aluetoimiston idean mukaan paikallinen Vänrikki-kersanttipäivä järjestettiin vuoden tauon jälkeen jälleen Hälvälässä 7.3. Reservin Ampumapäivän yhteydessä. Paikalle saapui motivoituneita nuoria vänrikkejä ja kersantteja kuulemaan maanpuolustustulevaisuudestaan ja ampumaan erilaisia toiminnallisia ammuntoja pv:n aseilla. Nuoret miehet ja nainen olivat kovasti kiinnostuneita urapolustaan toimia maan hyväksi. Vala velvoitti ja oltiin uteliaita. Ensin ammuttiin ja sitten ammuttiin syötiin ja vähän kokoustettiin, sitten jälleen ammuttiin. Nuoret olivat selkeästi innostuneita osallistumaan tulevan Paikallispataljoonan toimintaan, MPK:n harjoituksiin ja järjestöjen toimintaan. Tulemme järjestämään seuraavan tapaamisen heidän kanssaan loppukesästä. Kaikkiaan erinomaista yhteistyötä aluetoimistomme kanssa. Reservin ampumapäivä oli myös jällen loppuunmyyty. Hämeen Aluetoimisto ja PH Maakuntakomppania vastasivat ammuntojen järjestelyistä. Kumpa saisimme alueellemme vastaavan tapahtuman myös syksyn kalenteriin, tulijoita olisi. Koulutusryhmä PKM-konekiväärirastilla
8 Hälvälän ampumaratojen nykyinen käyttö Rykmenttimme lakkautuksen jälkeen Hälvälän ampumaratojen vastuu on siirtynyt Panssariprikaatille. Aluetta johtava kapteeni Heikki Särkänmäki on ohjeistanut meitä harrastajia toimimaan alueella vastuullisesti ja uudella tavalla. Hämeen Rykmentin kanssa luotasimme käyttöämme tulevaisuuteen, mielle siirtyi myös vastuuta alueen valvonnasta ja ylläpidosta. Järjestely oli meille kaikkiaan tervetullut ja luonnollinen. Ratavuorot haetaan kapt Särkänmäen ohjeistamana ja kuulemistilaisuus oli 15.4. Hämeenlinnassa. Kesä-aikana ammunta on mahdollista tiistaista - torstaihin 16.00-21.00. Perjantaina ei ammuta. Lauantaina klo 9.00-18.00 ja sunnuntaina klo 12.00-18.00. Me valvomme ammuntaamme. Tähän on nakitettu jokainen ratavuoroja hakenut yhdistys ajallaan. Ei mitenkään mahdoton tehtävä ja kaikkiaan asiallinen vastuu. Me käytämme me valvomme ja huolehdimme myös siisteydestä. Ratavalvojan tehtävä on kaikkiaan yksinkertainen, mutta myös vastuullinen, vaikka ainahan olemme käyttäytyneet radoilla hyvin. KUN TULET ALU- EELLE, ilmoittaudu ratavalvojalle. Hän on joko passissa näkyvästi esim. Tauluvaraston kentällä tai kiertämässä radoilla. Hänet tunnistaa oranssinvärisistä liivistä, missä lukee RATAVALVOJA. Hän tarkistaa henkilöllisyytesi ja jäsenyytesi yhdistyksiin, edelleen aselupasi. Joku voi olla erimieltä onko Suomen lakien mukaan luvat esitettävä, mutta näin toimien toimimme Panssariprikaatin ohjeiden mukaan hyvässä hengessä. Tämä ei ole meille kenellekään mikään ongelma - olemmehan samalla puolella. Ilmoittautumisen yhteydessä sinun tulee ilmoittaa myös millä radoilla ja millä aseilla ammut. Ampumapaikalla noudatetaan tuttua ja totuttua herrasmieskäytäntöä, että huolehditaan myös omat kaikki roskat pois ammunnan jälkeen. Meidän kaikkien on hyvä palata jälleen ampumaan, kun muutkin ovat toimineet samoin. Lähtiessäsi ilmoita ratavalvojalle vielä laukaisumääräsi ja hän kirjaa sinut poistuneeksi. Kiitos vallitsevasta järjestelystä Panssariprikaatille ja kapt. Särkänmäelle. Olemme hyvin sopeutuneet uuteen jär- Ratavalvojana Juha Nuoritalo Kärkölästä jestelyyn ja haluamme jatkaa tällä polulla. Sysmän 6. Talvikurssi Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n Koulutus- ja tukiyksikön Talvikurssi-harjoituksen toiminta-ajatuksena oli oppia selviytymään talvisissa taisteluolosuhteissa pimeässä, tunnistaa kylmyyden vaarat henkilöstöllä ja kalustossa sekä antaa hiihto- ja ahkionkäyttökoulutusta. Nämä päämäärät saavutettiin nyt kuudennen kerran järjestetyssä harjoituksessa ja samalla tuli hiukan kansainvälistä toimintaa mukaan ulkolaisten osanottajien johdosta. Tänä vuonna sääkin suosi hiukan parem- min kuin viime talvena, vaikkei pakkasta ollutkaan, niin edes lunta suksien alle. Kokonaan reserviläisvoimin 6.-8.2. järjestetty tapahtuma on omassa sarjassaan. Perustaitojen kertaamisen ohella annettiin koulutusta myös vaativamman kaluston käyttöön ja hyvin asiansa osanneet kouluttajat vetivät tehtävänsä rutiinilla läpi. Erilaisten taisteluvälineiden käyttö palautui mieliin ja joillekin tuli varmasti uusiakin asioita ja kokemuksia. Ainakin ulkolaisille vieraille tuli uutta - hiihtoa, ahkionvetoa ja lumessa liikkumista. Arvostus suomalaista sotilasta kohtaan varmasti lisääntyi. Samoihin aikoihin pohjoisessa ollut liki neljänkymmenen asteen pakkanen pisti pyörittelemään päätä. Talvisessa maastossa selviäminen edellyttää sotilaallisen osaamisen lisäksi ympäröivän luonnon ymmärtämistä ja sen suomien mahdollisuuksien hyväksikäyttöä, mikä tuli hyvin esille muutamilla koulutusrasteilla. Tulenteko, vedenkeitto ja ruuanlaitto taistelumuonapakkauksesta onnistuu kyllä, kun osaa etsiä polttopuuta, mutta ensiavun antaminen haavoittuneelle vaatii myös uskallusta ja hieman ymmärrystäkin. Taitojaan kertaamassa oli kaikkiaan kahdeksankymmenpäinen joukko, joka koostui laidasta laitaan reserviläisiä ja muutamia nuoria, jotka uskalsivat mukaan pimeään metsään. Naumin leirikeskuksen maasto, Lahden kaupunki ja muutamat yksityiset maanomistajat sekä sponsorit mahdollistivat tapahtuman, jollaisia yleensä järjestetään Puolustusvoimien alueilla ja toimesta. Harjoituksen aiheuttamat melu- ja muut haitat katosivat puiden siimekseen suomalaisen sotilaan lailla, joka edelleen pärjää talvisessa metsässä, mukanaan ajanmukaista tekniikkaa ja muuta varustusta. Harjoituksen suunnitteluryhmä on tehnyt mittavan työn esivalmisteluissa, harjoituksen aikana ja myös sen jälkeen. Pääosin harjoitus sujui erittäin hyvin, ja muutamat esiin tulleet ongelmat hiotaan taas ensi vuoteen mennessä pois. Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa on nyt saanut uusia muotoja, kun Hennalan varuskunta on lakannut olemasta, mutta ainakin tämän kokemuksen perusteella homma näyttää toimivan, kalustoa oli löytynyt käyttöön. Armeijan säästöjen ja supistusten kurimuksessa tämän kaltaisen toiminnan motiivina on se kaikkein vahvin mahdollinen: Ilman oman edun tavoittelua, vapaaehtoisesti, toimia yhteiseksi hyväksi sotilaallisen maanpuolustuksen pitämiseksi ajan tasalla. Heikki Rekola Tänään ruokalistalla itse tehtyä Hiukan takapainoinen hiihtäjä
9 Talvisodan päättymisestä 75 vuotta perinteinen muistojuhla Lahdessa Lahdessa vietettiin jälleen 13.3.2015 perinteistä Talvisodan päättymisen muistojuhlaa. Tänä vuonna juhlapäivä oli erityinen, koska Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 75 vuotta. Muistojuhla alkoi Ristinkirkolla Vapauden hengettären patsaan luona lippujen saapumisella eversti evp. Kari Siljanderin komentaessa juhlajoukkoja. Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta soitti Jääkärimarssin, jonka aikana lippulinna saapui ja järjestyi paikalleen. Tämän jälkeen talousneuvos Maija-Liisa Lindqvist piti puheen, jossa hän kiitti veteraaneja vapaasta Isänmaastamme ja sen eteen tehdystä työstä ja uhrauksista. Puheen jälkeen laulettiin virsi Jumala ompi linnamme. Lopuksi seppelpartiot lähetettiin Marsalkka Mannerheimin patsaalle, Karjalaan jääneiden vainajien muistokivelle ja Sotalasten muistolaatalle sekä laskettiin seppele sankarivainajien muistomerkille, Vapauden hengettären patsaalle. Ulkotilaisuuden jälkeen juhlakansa siirtyi sisälle Ristinkirkkoon, jossa pidettävä kirkkotilaisuus alkoi Suomen lipun saapumisella. Alkusoiton jälkeen avaussanat esitti Tuomas Terho, joka toivotti juhlaväen tervetulleeksi. Varusmiessoittokunta esitti isänmaallista musiikkia, joka päättyi juhlallisesti yhdessä Lahden Mieskuoron kanssa esitettyyn Sibeliuksen Finlandiaan. Juhlapuheen esitti Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Kari Takanen. Puheessaan hän kertasi Talvisotaan johtaneita tapahtumia, sotilaiden valmiutta, varustusta sekä rauhan tuloa. Hän korosti yleisen asevelvollisuuden merkitystä puolustusvalmiuden ylläpitäjänä sekä nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisijänä. Yleisen asevelvollisuuden ansiosta myös Puolustusvoimat on hyväksytty ja luotettavaksi koettu instituutio. Takasen mukaan mikään muu organisaatio ei pysty toteuttamaan vastaavaa miesväestön kattavaa koulutusta peruskoulun jälkeen. Varusmiespalvelus kasvattaa työelämään, aikatauluihin, arjen taitoihin, annettujen tehtävien täyttämiseen ja annettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Varusmiespalveluksessa saatua koulutusta voi myös hyödyntää siviiliopinnoissa. Juhlapuheensa päätteeksi Kari Takanen esitti vielä kiitoksensa niille miehille ja naisille, jotka 75 vuotta sitten pelastivat Suomen, ja joiden ansiosta saamme tänä päivänä elää vapaassa ja vauraassa yhteiskunnassa. Juhlapuheen jälkeen Lahden Mieskuoro esitti sikermän isänmaallisia lauluja. Tuisku Marttisen johdolla kuoro soi mahtipontisesti ja samalla herkästi lämmittäen juhlakansan mieliä. Juhlan lopuksi alttaripalveluksen suoritti vt. kirkkoherra Miika Hämäläinen. Juhla päättyi virteen Oi Herra, korkein valtiaamme. Talvisodan rauhan muistopäivää on vietetty Lahdessa pitkään. Tapahtuman historia nivoutuu Lahden Sotaveteraanipiiri ry:n historiaan, jonka vuosikokouksessa on noudatettu perinnettä niin, että se tapahtuisi 13.3. Talvisodan rauhan muistopäivään liittyvänä. Joulukuussa 1959 paljastettiin Rautatieasemaa vastapäätä Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas, jonka on veistänyt kuvanveistäjä, sotaveteraani Veikko Leppänen. Vuodesta 1962 lähtien muistopäivän vietto on aloitettu tämän patsaan luota, josta juhlakulkue on siirtynyt Ristinkirkkoon varsinaiseen juhlatilaisuuteen. Myöhemmin ulkotilaisuus on siirretty Lahden torille, josta Ristinkirkkoon on lyhyempi matka. Näin on haluttu palvella iäkkäitä veteraaneja, jotka iän tuomista hankaluuksista huolimatta ovat halunneet osallistua juhlallisuuksiin sekä ulkona että kirkossa. Lahden torin remontin alkaessa muistopäiväjuhlan ulkotilaisuus siirrettiin Vapauden hengettären patsaalle Ristinkirkolle. Nykyisin Talvisodan rauhan muistopäivän järjestää Neliapila-toimikunta, joka perustettiin vuonna 2001 varmistamaan juhlallisen perinteen jatkuminen. Toimikunta koostuu neljästä vastuunkantajatahosta, joista yksi jakaantuu kahteen puolikkaaseen. Tahot ovat Lahden Reserviupseerikerho ry, Lahden Reserviläiset ry, Päijät- Hämeen Kiltapiiri ry sekä jaetulla osuudella Lahden Seudun Sotalapset ry ja Lahden Seudun Sotaorvot ry. Toimikunnan puheenjohtajuus kiertää vastuunkantajatahojen välillä ja tänä vuonna vastuu oli Lahden Reserviläiset ry:llä. Tapahtumaa tukevat Esan kirjapaino oy ja Lahden Kaupunki sekä yksittäiset lahjoittajat. Tapahtuman tuotto ohjautuu vähäosaisten sotaveteraanien hyväksi. Tuomas Terho Kontra-amiraali Kari Takasen puhe Lahdessa talvisodan päättymisen 75v juhlassa 13.3.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat! Tänään Talvisodan päättymisen 75-vuotispäivänä liehuu eripuolilla siniristilippuja osoituksena itsenäisestä Suomesta ja vapaasta Suomen kansasta. Teidän veteraanien ansiosta saamme viettää juhlaa valtiossa, josta nykypäivinä monet muut maat ottavat esimerkkiä. Jo pitkään olemme päässeet nauttimaan vakaasta, rauhallisesta kehityksestä kaikilla yhteiskunnan toimialoilla. Toisin oli tilanne seitsemän vuosikymmentä sitten, jolloin kansakuntamme taisteli olemassaolostaan. Vuonna 1939 Neuvostoliitto halusi vallata Suomen ja aloitti voimavaroihimme nähden massiivisen hyökkäyksen. Yhteensä 20 vihollisdivisioonaa, lähes puoli miljoona miestä, 100-kertainen panssarivaunukalusto, 20-kertainen lentokonemäärä olivat tunnuslukuja, joiden perusteella Neuvostoliiton sotilasjohto arvioi, että Suomi vallataan kahdessa viikossa. Sotilaallisten laskutoimitusten perusteella arvio oli oikeutettu mutta vastustaja ei tuntenut vielä tuolloin riittävästi suomalaisten taistelutahtoa ja luontoa. Talvisota puhkesi lavastettujen Mainilan laukausten jälkeen 30.11.1939 aamulla Karjalan kannaksella, Sallan suunnassa sekä Jäämeren rannalla. Sodan ensimmäisten päivien aikana alkoivat ilmahyökkäykset Viipuriin, Helsinkiin sekä usealle muulle paikkakunnalla. Neuvostoliiton hyökkäykset kohdistuivat sodan alusta alkaen myös siviiliväestöämme kohtaan. Neuvostoliiton eteneminen torjuttiin joulu- ja tammikuun taisteluissa Taipaleenjoella, Summassa, Tolvajärvellä, Kollaassa ja Raattentiellä. Nämä taistelupaikat ovat muodostuneet esimerkeiksi peräänantamattomasta taistelutahdosta niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Erityisesti tänä päivänä meidän on muistettava, että paikannimien takana on äärimmäisiä uhrauksia tehneitä suomalaisia. Neuvostoliitto onnistui murtautumaan Karjalan kannaksella aina Viipurin edustalle asti voimakkaasta taistelutahdostamme huolimatta helmikuun 1940 suurhyökkäysten aikana. Tässä vaiheessa voidaan todeta puolustajan voimavarojen huvenneen merkittävästi ankarasta vastarinnasta huolimatta. Neuvostoliiton onnistuttua ylittämään Vuoksi Äyräpään veristen taisteluiden jälkeen sekä kiertämään Viipurin sivustaan jäätyneen Viipurinlahden yli aina Viipurin-Helsingin maantielle asti, oli voimavaramme venytetty jo äärimmilleen. Rauha tuli puolustajan kannalta kriittisellä hetkellä. Arvoisat kuulijat Suomella oli sodassa takataskussaan monta valttia, joita oli mahdoton arvioida rahassa tai materiaalina. Ensinnäkin Suomi oli juuri itsenäistynyt ja sortokauden olosuhteet ja ilmapiiri oli vielä miesmuistissa. Kaikilla oli tuntuma siitä, miten Suomen olisi käynyt, mikäli olisi alistuttu Neuvostoliiton tahdon alle. Suomi puolustautui, koska ei ollut muuta vaihtoehtoa. Yhteinen vihollinen yhdisti eri kansanosat lopultakin yhdeksi kansakunnaksi. Vielä tänäänkin Talvisodan 105 kunniakasta päivää muistuttavat meitä, miten taistelutahdolla ja taidolla torjutaan materiaalisesti ylivoimainen hyökkääjä. Suomalaisten mieskunto ja käden taidot olivat aivan omaa luokkaansa. Kestävyys oli luotu jo koulumatkoilla ja pienestä pitäen töitä tehden. Lähes jokainen mies osasi rakentaa talon, korsun tai linnoitteen lyhyen opastuksen jälkeen. Lyhyesti miehet oli vahvistettu sotaa varten jo arjen töillä. Talvisodan talvi oli myös yksi kylmimmistä viime vuosisadalla. Suomalaisten taito selvitä jäätävissä olosuhteissa sekä kyky liikkua suksilla pimeässä, nopeasti ja lähes äänettömästi tekivät suomalaisista voittamattomia niissä oloissa. Meillä oli myös salainen ase - suomalainen nainen. Suomalainen nainen oli tottunut kantamaan vastuuta jo kauan ennen yleistä äänioikeutta ja töitä naiset tekivät lähes vastaavalla tavalla kuin miehet. Naiset pystyivät kannattelemaan Suomen elinkeinoelämää sota-aikojen yli, minkä lisäksi he vielä huolehtivat perheistä sekä tukivat sotatoimia niin rintamalla kuin kotirintamalla. Ainoa asia, joka oli surkealla tolalla, oli suomalaisten sotavarustus. Lähes 300 000 miestä lähti Talvisotaan pääosin varustuksenaan vain ase, vyö ja kokardi. Asepukua ei riittänyt kaikille, panssarivaunuja oli vain 13, lentokoneita 114 kappaletta eikä panssaritorjunta-aseita ollut käytännössä lainkaan. Sotilaallisesti katsottuna emme olleet varustautuneet sotaa varten. Armeijamme oli sodan alkaessa alakynnessä, mutta puolustus kesti vastustajan ylivoimasta huolimatta. Sotiemme tapahtumat osoittavat, mihin pienenkin maan yleiseen asevelvollisuuteen perustuva, koko kansan armeija kykenee, kun sillä on yhteinen henki ja tahto. Sotiemme kokemukset ovat edelleen hyödynnettävissä puolustusvoimia kehitettäessä. Keskeinen nykypäivää koskeva opetus on säilyttää puolustusvoimien toimintaedellytykset ja materiaalinen valmius myös niukkoina taloudellisina aikoina siten, että voimavaroja on olemassa kriisitilanteen sattuessa. Näiden turvaamiseksi puolustusvoimat toteutti puolustusvoimauudistuksen viime vuoden lopussa. Uudistuksen perusajatuksena oli vahvistaa olemassa olevia vahvuuksia, toimivia rakenteita ja toimintatapoja
10 sekä virtaviivaistaa organisaatiota. Uudistuksella luotiin kustannustehokas, turvallisuusympäristöön nähden suorituskykyinen puolustusjärjestelmä, jolla on edellytykset täyttää tehtävänsä myös 2020-luvulla. Uudistuksessa saavutettavilla kustannussäästöillä turvataan toiminnan taso lähi vuosina. Puolustusmateriaalihankintojen kohdennettua resurssia on kuitenkin jouduttu leikkaamaan. Toisena keskeisenä opetuksena on kunnioittaa teidän, arvoisat sotaveteraanit, luomaa vahvaa arvopohjaa ja vahvaa maanpuolustustahtoa. Maanpuolustustahto säilyy parhaiten omakohtaisten, positiivisten kokemusten myötä, ja konkreettisimmin nämä kokemukset syntyvät varusmiespalveluksen ja reservin kertausharjoitusten yhteydessä. Näistä syistä Puolustusvoimauudistuksessa vahvistetaan myös yleisen asevelvollisuuden toimintaedellytyksiä. Yleinen asevelvollisuus ratkaisee koko maan puolustamiseksi tarvittavien suorituskykyisten joukkojen rekrytoinnin, kouluttamisen ja sijoittamisen sodan ajan tehtäviin. Vuosien koulutuksen myötä rakentuu laaja, monipuolinen reservi, joka sellaisenaan toimii yhtenä sotilaallisia kriisejä ennaltaehkäisevänä tekijänä. Kriisin sattuessa koulutetun reservin laajuus mahdollistaa alueellisesti kattavan puolustuksen. Ilman yleistä asevelvollisuutta, Suomen laajan alueen puolustaminen olisi käytännössä mahdotonta. Yleisellä asevelvollisuudella on myös lukuisia positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yleinen asevelvollisuus on kansaa yhdistävä tekijä. Kaikki asevelvolliset ovat samalla lähtöviivalla riippumatta syntyperästä, varallisuudesta, yhteiskunnallisesta taustasta ja koulutuksesta, ja jokaisella on tasavertaiset mahdollisuudet menestyä. Varusmiespalveluksen suorittaminen linkittää yksilön yhteiskunnallisiin velvollisuuksiin ja tehtäviin sekä vahvistaa suomalaisten yhteenkuuluvuutta ja kansallista identiteettiä. Yleisen asevelvollisuuden vuoksi puolustusvoimat on laajasti hyväksytty ja luotettavaksi koettu kansallinen instituutio. Varusmiespalvelus on osa yhteiskunnan koulutusjärjestelmää. Mikään muu organisaatio ei pysty toteuttamaan vastaavanlaista koko miesväestöä kattavaa koulutusta peruskoulun jälkeen. Sotilaallisten taitojen opettamisen ohella varusmiespalvelus kasvattaa myös työelämää ja arkisten asioiden hallintaa varten tottuminen aikaisin heräämiseen, ohjattuun aikatauluun, annettujen tehtävien täyttämiseen sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tukee henkilön menestymistä myös työelämän tehtävissä. Varusmiespalveluksessa saadusta koulutuksesta voi olla hyötyä siviiliopinnoissa, ja palveluksessa suoritettuja opintoviikkoja voi hyödyntää jo siviiliopintoihin hakeuduttaessa. Varusmiespalvelus tarjoaa monelle nuorelle uuden mahdollisuuden päästä kiinni yhteiskuntaan ja elämään. Varusmiespalveluksella on mahdollista vaikuttaa yhteiskunnallisen syrjäytymisen estämiseen. Yhteiskunnan eriarvoistumisen lisääntyessä puolustusvoimien merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä saattaa vain korostua tulevaisuudessa. Lukuisten positiivisten tekijöiden vastapainona yleinen asevelvollisuus myös rasittaa yhteiskuntaa vaikutusten kohdistuessa erityisesti opintojen toteutukseen ja talouteen. Varusmiespalveluksen vuoksi opintojen aloittaminen ja päättäminen saattavat myös viivästyä. Asevelvollisuuden rasitteista huolimatta yleisen asevelvollisuuden hyödyt ovat yhteiskunnallisesti huomattavasti merkittävämmät haittoihin verrattuna. Yhteenvetona voidaankin todeta, että yleinen asevelvollisuus toimi ratkaisuna ennen sotia ja se toimii edelleen puolustuskyvyn perustan luojana. Hyvä juhlayleisö Haluamme tänään muistaa niiden miesten ja naisten elämäntyötä, jotka 75 vuotta sitten pelastivat Suomen ja joiden ansiosta saamme tänään elää vauraassa Suomessa. Tätä kaikkea ei ole annettu meille lahjana, vaan se on hankittu raskain uhrein. Talvi-, jatko- ja Lapin sota vaikuttivat syvästi kansamme kohtaloon. Noin 90 000 antoi henkensä isänmaan puolesta ja vielä useampi vammautui vakavasti. Uhrien lisäksi kansakuntaa rasitti sotiemme jälkeen maan jälleenrakentaminen, merialueidemme raivaaminen, luovutetuilta alueilta evakuoitujen ihmisten jälleenasuttaminen ja työllistäminen sekä mittavien sotakorvausten maksaminen. Työnne onnistui kiitettävästi, kuten ympärillämme näemme. Meidän nuorempien sukupolvien kiitos tästä kuuluu teille. Talvisodan päättymispäivän eri juhlallisuudet viestivät sitä arvostusta, jota tunnemme. Kunnioitetut veteraanit! Haluan osoittaa nuorempien sukupolvien lämpimän kiitoksen teille veteraaneille, siitä uhrautuvasta työstä, jonka te olette tehneet. Talvisodan sankaritekonne ovat jättäneet meille nuoremmille sukupolville vaalittavaksi kallisarvoisen perinnön, vapaan isänmaan ja vankan maanpuolustustahdon. Välitän puolustusvoimien tervehdyksen ja kiitollisuuden sotiemme veteraaneille sekä samalla toivotan teille kaikille mitä parhainta juhlapäivää. Talvisodan rauhasta 75-vuotta kunnianosoitus Lahdessa Sankarihaudalla 13.3.2015 klo 17. Karjalan Liiton varapuheenjohtaja Talousneuvos Maija-Liisa Lindqvist Arvoisat sotiemme Veteraanit! Hyvät Isänmaan ystävät! Itsenäistymisen jälkeen maamme kehittyi ja syntyi uusia elinkeinoja, jotka nostivat elintasoa ja hyvinvointia. Kauan ei Euroopassa rauhallinen aika säilynyt, vaan 1930-luvun loppupuolella alkoivat valtapyrkimykset nousta jälleen. Vuosi 1939 oli maailmalla levotonta Hitlerin kasvatettua valtaansa ja Neuvostoliiton pyrkivän Stalinin johdolla kasvattamaan alueitaan ja etupiiriään. Etupiiriajattelua on jälleen Venäjän toimissa Ukrainassa. Syksyn 1939 aikana huhut ja epävarmuus valtasivat suomalaisten mielet Neuvostoliiton aluevaatimusten kasvaessa. Suomalaiset eivät voineet hyväksyä vaatimuksia. Pahimmat uhat toteutuivat ja 26.11.1939 Mainilan rajakylässä ammutut laukaukset käynnistivät Talvisodan. 28.11 Neuvostoliitto sanoi yksipuolisesti irti hyökkäämättömyys-sopimuksen Suomen kanssa. Neuvostoliitto väitti Mainilan laukausten tulleen Suomen puolelta ja käynnisti suurhyökkäyksen koko itärintamalla Karjalan Kannakselta Petsamoon 30.11. klo 6.50. Helsinki, Viipuri ja Turku sekä yhteensä 16 paikkakuntaa olivat pommitusten kohteena. Presidentti Kyösti Kallio julisti Suomen sotatilaan. Venäjä on myöhemmin tunnustanut laukausten tulleen omalta puolelta. Me sodan jälkeen syntyneet voimme vain arvailla millaiset tunteet ja pelot olivat suomalaisten mielessä. Itsenäisyys oli saavutettu vasta 22 vuotta aiemmin ja Suomen kohtalon vuodet alkoivat. Talvisotaa käytiin kovassa pakkasessa epäinhimillisissä olosuhteissa ja silloin syntyi kuuluisa Talvisodan henki. Kollaa, Suomussalmi ja Summa sekä monet rintamalinjat eivät unohdu koskaan. Suomi näytti puolustustahtonsa ylivoimaisen vihollisen hyökätessä. Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen helmikuun alussa Kannaksella. Suomella ei ollut riittävää asevarustusta ja sotilaita ylivoimaista vihollista vastaan. Helmikuun lopulla Suomen hallitus päätti ryhtyä rauhanneuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa. Raskas rauhansopimus solmittiin 13.3.1940. Sopimus johti alueluovutuksiin ja ensimmäinen tuskainen evakkotaival alkoi Karjalan heimolle. Suomalaisia kaatui Talvisodassa 21 396 sotilasta ja haavoittui 43 557, lisäksi 1434 kadonnutta sotilasta. Venäläisiä kaatui noin 200 000 ja haavoittui 600 000. Suomen sotilaat sekä kotirintamalla raataneet tekivät mahdottomasta mahdollisen ja puolustivat Isänmaata tehden suuria uhrauksia. Nämä 105 Talvisodan kunnian päivää ovat saaneet kansainvälisessä sotilashistoriassa ansaitsemansa huomion. Marsalkka Mannerheim sanoi sotilaille osoitetussa päiväkäskyssään 14.3.1940 mm seuraavaa: Rauha on tehty maamme ja Neuvosto-Venäjän välillä, ankara rauha, joka Neuvosto-Venäjälle on luovuttanut melkeinpä jokaisen taistelutanteren, jolla te olette vuodattaneet vertanne kaiken sen puolesta, mitä me pidämme kalliina ja pyhänä. Te ette tahtoneet sotaa, te rakastitte rauhaa, työtä ja kehitystä, mutta teidät pakotettiin taisteluun ja te olette siinä suorittaneet urotöitä, jotka vuosisatoja loistavat historian lehdillä. Tänä päivänä kokoonnumme kunnioittamaan Sankarihaudoissamme lepääviä sotilaitamme. Reservipiiri He antoivat kalleimpansa, oman henkensä Isänmaan puolesta. Rauha oli vain välirauha ja edessä oli vielä raskaat jatkosodan vuodet. Suomi säilytti kuitenkin itsenäisyytensä eikä maatamme miehitetty. Arvoisat läsnäolijat! Haluan vielä kiittää sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla toimineita Itsenäisestä Suomesta, emme saa milloinkaan unohtaa miten kalliisti Itsenäisyytemme on lunastettu. Valtiojohdon ja päättäjien tuleekin vastuullisesti vaalia suomalaisten turvallisuutta ja Isänmaata. On huolehdittava hyvästä ulko-ja turvallisuuspolitiikasta myös kahdenvälisesti naapurimme kanssa. On myös analysoitava muuttunutta euroopan turvallisuustilannetta ja asemaamme siinä. Tälläkin hetkellä tarvitsemme Talvisodan henkeä, kaveria ei jätetä ja yhteistyöllä varmistetaan maamme turvallisuus ja hyvinvointi. Hyvää Talvisodan rauhan 75-vuotismuistopäivää kaikille! www.phreservi.fi