Kilpa- ja huippu-urheilun T&K -toiminta Suomessa

Kilpa- ja huippu-urheilun T&K -toiminta Suomessa Maarit Haarma 1, Jari Lämsä 1, Jukka Viitasalo 1 ja Minna Paajanen 2 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Opetusministeriö Copyright 2010 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN 978-952-5676-22-8 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2010

2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 2 TIIVISTELMÄ... 4 JOHDANTO... 5 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUS, KIHU... 12 YLIOPISTOT... 14 Jyväskylän yliopisto... 15 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta... 15 Liikuntabiologian laitos... 16 Liikuntatieteiden laitos... 18 Terveystieteiden laitos... 19 Muut yliopistot... 20 Tampereen yliopisto... 20 Tampereen teknillinen yliopisto... 20 Kuopion yliopisto... 21 Oulun yliopisto... 22 Helsingin yliopisto... 23 Teknillinen korkeakoulu... 24 Turun yliopisto... 25 Åbo Akademi... 25 Maanpuolustuskorkeakoulu... 25 LIIKUNTALÄÄKETIETEEN KESKUKSET... 25 Helsingin Liikuntalääketieteen keskus... 26 UKK-Instituutti ja Tampereen Urheilulääkäriasema TaUla... 28 UKK-Instituutti... 29 Tampereen Urheilulääkäriasema... 30 Oulun liikuntalääketieteellinen klinikka... 30 Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, Kultu... 31 LIKES... 32 Paavo Nurmi-keskus... 33 AMMATTIKORKEAKOULUT... 35 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Vierumäen liikuntainstituutti... 35 Rovaniemen ammattikorkeakoulu... 36 Oulun seudun ammattikorkeakoulu... 37 Muut ammattikorkeakoulut... 38 URHEILUOPISTOT... 40

3 Suomen urheiluopisto... 40 Lapin urheiluopisto... 41 Kuortaneen urheiluopisto... 42 Kuortane Testing Lab... 43 Vuokatin urheiluopisto... 43 Liikuntakeskus Pajulahti... 44 TUTKIMUS- JA KEHITYSKESKUKSET... 45 Snowpolis... 45 Liikuntateknologian mittaustekniikat -tutkimustiimi (LIIMARI)... 46 Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitoksen liikuntateknologiayksikkö... 46 Verve... 47 LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDONVÄLITYS... 48 YHTEENVETO... 50 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 53 LÄHDELUETTELO... 54 LIITTEET; KILPA- JA HUIPPU-URHEILUUN LIITTYVÄ T&K -TOIMINTA... 62

4 TIIVISTELMÄ Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU päivitti strategiansa vuoden 2008 aikana. Prosessin aikana nousi esiin tarve valtakunnallisen tutkimus- ja kehittämisohjelman rakentamiseksi alalle. KIHUn hallitus esitti, että opetusministeriö käynnistäisi prosessin, jonka lopputuloksena Suomeen syntyy kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämisohjelma. Opetusministeriö antoi kesäkuussa 2009 KIHUlle tehtävän laatia selvitys suomalaisen huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K -toiminnan) tilasta. Selvitys on osa opetusministeriön asettaman huippu-urheilun strategiatyöryhmän työtä. (Opetusministeriö 2009.) Kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvät T&K -toiminnan kartoitus kattoi maamme yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, urheiluopistoissa ja liikuntalääketieteenkeskuksissa sekä tutkimus- ja kehityskeskuksissa (KIHU, Snowpolis, Verve, Seinäjoen teknologiakeskus) tehtävän T&K -toiminnan. Kartoitus aloitettiin internet-hakuina ja täydennettiin haastatteluilla. Selvityksen alussa määriteltiin varsin väljästi kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehitystoimintaa. Valinta oli tietoinen, vaikka sen tiedettiin aiheuttavan haasteita aineiston keräämiselle. Toisaalta tärkeää oli saada esiin seikka, että kilpa- ja huippu-urheilun T&K -toiminta ymmärretään eri tavalla eri yksiköissä. Tärkeää olisikin luoda yhtenäisempi määritelmä kilpa- ja huippu-urheilun T&K -toiminnalle. Lopputuloksena oli, että liikuntatieteellistä tutkimusta tehdään Suomessa runsaasti, mutta kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvä T&K -toiminta on varsin vähäistä ja se on levittäytynyt laajasti ympäri Suomea. Muutamista tutkimuskeskittymistä huolimatta T&K -toiminta on kansallisesti vailla selkeää koordinointia ja lepää yksittäisten henkilöiden ja heidän omien intressiensä varassa. Toisena merkittävänä puutteena voidaan pitää rahoitusta. Liikuntatieteelliseen T&K -toimintaan suunnataan rahoitusta, mutta kilpa- ja huippuurheilun osuus on melko pieni ja rahoituksen saaminen on haastavaa. Haasteista huolimatta monet haastatelluista näkivät tulevaisuudessa kilpa- ja huippu-urheilun T&K - toiminnan osana yksiköiden työtä. Kilpa- ja huippu-urheilun T&K -toiminnan ongelmana ei ole tutkimustiedon puute tai laatu. Tutkimustietoa ei sen sijaan usein tuoteta kilpa- ja huippu-urheilun lähtökohdista ja lisäksi tutkimustyötä tekevien ja kehitystyöhön keskittyvien yksiköiden välinen etäisyys on usein suuri ja tutkimuksen ja kehitystyön tekijöiden välinen vuorovaikutus saattaa olla vähäistä.

5 JOHDANTO Tämä raportti on koostettu opetusministeriön toimeksiannon pohjalta. Toimeksiannon mukaisesti kartoitettiin Suomessa tehtävää kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoimintaa (T&K -toimintaa). Kartoitus kohdistettiin varsinaisesti julkisen puolen toimijoihin (yliopistot, ammattikorkeakoulut, liikuntalääketieteen keskukset, tutkimuslaitokset, urheiluopistot). Liikunta-alan yrityksiä on esitelty kartoituksessa siinä määrin kuin ne julkisia tahoja tarkasteltaessa tulivat esiin. Kartoituksen ulkopuolelle on jätetty tiedon hyödyntäjien (esim. lajiliitot tms.) toiveiden selvittäminen. Tutkimus- ja kehitystoiminnalla on nykyaikaisessa kilpa- ja huippu-urheilun kehittämisessä oleellinen rooli. Ammattimaistumisen ja kansainvälisen kilpailun kovenemisen myötä yhä useampi maa panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan. (Lämsä ym. 2009, 3.) Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että eräiden menestyvien maiden huippuurheilujärjestelmistä löytyy neljä yhteistä tekijää: 1) huippu-urheilun olosuhteiden kehittäminen, 2) kokopäiväisten urheilijoiden tukeminen, 3) valmennuksen, urheilutieteiden ja lääketieteen tukipalvelut sekä 4) hierarkkinen kilpailujärjestelmä, jonka tavoitteena on menestys kansainvälisissä arvokilpailuissa. (Green & Houlihan, 2005.) Australian huippu-urheilujärjestelmästä tehdyssä tutkimuksessa on saatu selville, että tutkimustoiminnan laajuudesta huolimatta tutkijoiden ja valmentajien yhteistyössä on mm. seuraavia esteitä: a) Tutkijat puuhailevat aloilla, joilta valmentajat eivät koe tarvitsevansa tietoa, b) Tutkimukset tehdään yleensä yhden tieteenalan ongelman ratkaisemiseksi, kun sen sijaan valmentajien tarve on urheilijalähtöistä ja monitieteistä ja c) Huippuvalmentajat kuuntelevat vain tutkijoita, joilla on riittävä kokonaiskäsitys lajista. (Williams & Kendall 2007.) Suomessa liikuntatieteellisellä tutkimuksella on vankat monikymmenvuotiset perinteet, sekä tunnustettu ja arvostettu kansainvälinen asema. Liikuntatieteellistä tutkimusta tehdään Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan ja liikuntalääketieteen keskusten lisäksi useassa tutkimuslaitoksessa. (Kuvio 1.) Tämä tarjoaa osaltaan hyvän pohjan myös kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvään tutkimus- ja kehitystoimintaan.

6

7 Liikuntatieteellisen tutkimuksen merkittävin rahoittaja Suomessa on opetusministeriö, joka tukee liikuntatieteellistä tutkimusta vuosittain noin 6 miljoonalla eurolla. Tutkimusrahoitus on tähän asti suuntautunut valtaosin perustutkimusluontoisiin biolääketieteen hankkeisiin. Rahoitusta on suunnattu myös yhteiskuntatieteellisiin projekteihin ja eri yksiköiden toimintaan. (Uusi suunta liikuntatutkimukseen 2009, 11.) (Kuvio 2.) Suomen Akatemian tutkimusohjelma 4 % Liikunnan tiedonvälitystoi minta 9 % Kansainväliset kongressit 6 % Liikunnan monitieteiset projektit 2 % Liikuntalääketiet een keskukset (6 kpl) 27 % Liikunnan yhteiskuntakäyttäytymistiet eelliset projektit 14 % Kilpa- ja huippuurheilun tutkimus- ja kehittämissäätiö rs 17 % Liikunnan biolääketieteelli set projektit 21 % Kuvio 2. Opetusministeriön tutkimusrahoituksen jakautuminen.(uusi suunta liikuntatutkimukseen 2009, 9.) Liikuntatieteellisen tutkimuksen ongelmana on ollut tutkimusryhmien suuri riippuvuus opetusministeriön rahoituksesta. Tutkimuksen rahoituspohja on kuitenkin vähitellen laajenemassa, mikä johtunee liikunnan roolista kansanterveyttä uhkaavien sairauksien ehkäisyssä. Opetusministeriön ja muiden ministeriöiden, lukuisten säätiöiden sekä rahastojen lisäksi liikuntatieteellistä tutkimusta rahoitetaan esimerkiksi Suomen Akatemian, EU:n, SITRA:n, Kansaneläkelaitoksen ja Raha-automaattiyhdistyksen toimesta. (Uusi suunta liikuntatutkimukseen 2009, 9-10.) (Kuvio 2.) Opetusministeriön toimesta rahoitetaan liikuntatieteellisiä tutkimusprojekteja, joihin myönnetään avustusta seuraavan periaatteen mukaisesti: Opetusministeriön liikuntayksikön lähtökohta tutkimuksen rahoittamiselle on, että tutkimuksen keskiössä on liikunta. Tieteellisten kriteereiden lisäksi opetusministeriön rahoittaman liikuntatieteellisen tutkimuksen tulee olla innovatiivista, sovellettavuusarvoltaan korkeaa ja sen tulee tarjota päätöksenteon tueksi relevanttia, hyödynnettävää ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tietoa.

8 Liikuntatieteellisten tutkimusprojektien lisäksi ministeriö avustaa vuosittain urheiluopistoja ja lajiliittoja (vuoteen 2008 saakka) erityisillä kehittämismäärärahoilla (Taulukko 1.) Taulukko 1. Opetusministeriön rahoitus VUOSI LIIKUNTATIETEELLISET TUTKIMUSPROJEKTIT URHEILUOPISTOJEN KEHIT- TÄMISMÄÄRÄRAHAT LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN KEHITTÄMISMÄÄRÄ- RAHAT 2004 1 596 300 181 500 500 000 2005 1 929 000 701 000 850 000 2006 1 977 500 419 600 700 000 2007 2 000 000 529 000 600 000 2008 2 100 000 517 500 500 000 2009 2 300 000 452 100 ei jaeta enää Lajien kehittämistoimintaa tuetaan myös olympiakomitean ja paralympiakomitean toimesta (Taulukko 2). Tuki on suunnattu erityisesti lajien valmennuksen kehittämiseen. Olympiakomitean valmennuksen kehittämistukien myöntämisperusteena on: 1. Projektin liittyminen olympiavalmennukseen 2. Merkitys olympiamenestykselle a. painopistelajit b. liittojohtoinen ja henkilökohtainen tarveharkinta c. sovellutusarvo eri lajeihin 3. Muut vaikuttavat tekijät a. tutkijaryhmän pätevyys, toteutuskyky ja kustannusvastaavuus b. lajin oma panostus ja muut rahoitusmahdollisuudet (Olympiakomitea 2009.)

9 Taulukko 2. Olympia- ja paralympiakomitean rahoitus VUOSI OLYMPIAKOMITEAN VALMENNUKSEN KEHITTÄMISTUET PARALYMPIAKOMITEAN T&K -HANKKEET 2004 80 000-2005 75 000-2006 75 000 6 000 2007 90 000 17 400 2008 80 000 36 800 2009 102 000 51 000 Muita kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvän T&K -toiminnan rahoittajia ovat mm. TEKES, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto (Liite 8 ja 9). Myös Suomen Urheiluopistosäätiö ja Suomen Urheilututkimussäätiö ovat rahoittaneet kilpa- ja huippuurheiluun liittyvää T&K -toimintaa jossain määrin, mutta rahoitus ei ole kohonnut kovinkaan merkittäväksi (Liite 10 ja 11). Suomessa tutkimus- ja kehitystoiminta on laajentunut ja toimijoiden määrä on 2000- luvulla kasvanut. (Lämsä ym. 2009, 3). Suomalaisesta kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoiminnasta (T&K -toiminta) ei ole olemassa kattavaa selvitystä eikä valtakunnallista strategiaa ja tutkimusta harjoittavien tahojen toiminta on keskenään heikosti koordinoitua ja monesti hyvin pienimuotoista. Tämän kartoituksen tarkoituksena oli saada selville kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvää T&K -työtä Suomessa tekevät tahot. Lähtökohdan kartoitukselle muodosti opetusministeriön Uusi suunta liikuntatutkimukseen, josta saatiin selville liikuntatieteellistä tutkimusta tekevät tahot sekä tutkimuksen rahoittajat. Kartoitus toteutettiin siten, että ensin kartoitettiin Suomessa tehtävää liikuntaan ja urheiluun liittyvää tutkimusta yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, liikuntalääketieteen keskusten, urheiluopistojen, säätiöiden, TEKES:n, ja EU-rahastojen Internetsivuilta kirjastopalveluista ja julkaisuista. Hakusanoina käytettiin sanoja liikunta, urheilu, sport, motion. Ensimmäisellä hakukerralla kerättiin tuloksina saadut hankkeet, projektit, väitöstutkimukset, artikkelit ja erillisteokset sekä sarjajulkaisut. Saadut tulokset käytiin läpi ja niistä karsittiin pelkästään liikuntaan liittyvät osumat. Lisäksi täs-

10 sä vaiheessa rajattiin pois myös artikkelit ja erillisjulkaisut ja tuloksiin valittiin ainoastaan väitöstutkimukset sekä erilaiset hankkeet ja projektit. Ammattikorkeakoulujen osalta otettiin mukaan opinnäytetyöt. Kartoituksessa esitellään yksiköt, joista löytyi internet-sivuilta tehdynkartoituksen perusteella kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvää tutkimus- tai kehitystoimintaa. Lähes kaikista yksiköistä haastateltiin vähintään yksi henkilö. Kartoituksessa esiteltävät yksiköt ovat: Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylän yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen Teknillinen yliopisto Kuopion yliopisto Oulun yliopisto Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Helsingin Liikuntalääketieteen keskus UKK-Instituutti/TaUla Oulun liikuntaklinikka Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, KuLTu LIKES Paavo Nurmi -keskus Kuortaneen urheiluopisto Suomen urheiluopisto Vuokatin urheiluopisto Lapin urheiluopisto Liikuntakeskus Pajulahti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu / Vierumäen liikuntainstituutti Rovaniemen ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Snowpolis Verve Liikuntatieteellinen seura

11 Tilastokeskuksen määritelmän mukaan T&K -toiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tarkemmin T&K -toiminta voidaan jakaa perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistyöhön. (Tilastokeskus 2009.) Perustutkimuksella tarkoitetaan Tilastokeskuksen määritelmän mukaan uuden tiedon saavuttamiseksi tehtyä toimintaa, johon ei ensisijaisesti liity tavoite käytännön sovellukseen. Perustutkimusta ovat esimerkiksi ominaisuuksien, rakenteiden ja riippuvuuksien analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen ja testaaminen. Soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan Tilastokeskuksen mukaan sellaista toimintaa uuden tiedon saavuttamiseksi, joka ensisijaisesti tähtää tiettyyn käytännön sovellutukseen. Soveltavaa tutkimusta on esim. sovellusten etsiminen perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luominen tietyn ongelman ratkaisemiseksi. Kehittämistyö (tuote- ja prosessikehitys) on Tilastokeskuksen mukaan systemaattista toimintaa tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämiseksi uusien aineiden, tuotteiden, tuotantoprosessien, menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen. Kilpa- ja huippu-urheilun T&K -toiminnan käsitteellä ei Suomessa ole olemassa yhtenäistä määritelmää, mikä hankaloitti tämänkin selvityksen tekemistä. Tässä selvityksessä tukeuduttiin Tilastokeskuksen laajaan määritelmään T&K -toiminnasta. Jatkon kannalta olisi kuitenkin tärkeää pyrkiä luomaan kilpa- ja huippu-urheilun T&K -toiminnalle mahdollisimman yhtenäinen määritelmä. Raportissa keskitytään suomalaisen kilpa- ja huippu-urheilun T&K -toiminnan kannalta tärkeimpien yksiköiden toimintaa. Tarkastelu aloitetaan kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUsta, joka on ainoastaan kilpa- ja huippu-urheiluun keskittynyt yksikkö. Tämän jälkeen edetään kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvää T&K -toimintaa tekeviin yliopistoihin, liikuntalääketieteen keskuksiin, urheiluopistoihin, muihin tutkimus- ja kehityskeskuksiin sekä liikuntatieteelliseen tiedonvälitykseen keskittyviin tahoihin. Ensin kuvataan yksiköiden toimintaa yleisellä tasolla ja sen jälkeen perehdytään tarkemmin yksiköiden kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvään T&K toimintaan. Lopuksi esitetään selvityksen yhteenveto ja johtopäätökset.

12 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUS, KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU on Jyväskylän yliopiston, Suomen Olympiakomitean, Jyväskylän kaupungin ja LIKES-säätiön opetusministeriön myötävaikutuksella vuonna 1991 perustama monitieteinen tutkimus- ja kehittämiskeskus. Vuodesta 2000 KIHU on toiminut tuolloin perustetun Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämissäätiön alaisena. Hallituksessa ovat edustettuina Suomen olympiakomitea, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän kaupunki sekä hallituksen kutsumat kaksi kilpa- ja huippuurheilun valmennuksen ja sen kehittämisen piirissä toimivaa lisäjäsentä. KIHUn missiona on edistää suomalaista kilpa- ja huippu-urheilua innovatiivisella, eettisesti vastuullisella ja korkeatasoisella soveltavalla tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla. (KIHU 2009b.) 2000-luvulla KIHU on tiivistänyt ja tehostanut yhteistyötä lajiliittojen ja valmennuskeskusten kanssa lukuisissa yhteisissä projekteissa. KIHUn asiakkaina ja yhteistyökumppaneina ovat viime vuosina olleet n. 30 urheilun lajiliittoa sekä neljä valtakunnallista valmennuskeskusta. KIHU on osallistunut intensiivisesti Suomen olympiakomitean ja paralympiakomitean toimintaan sekä asiantuntijana että partnerina. Suomen Valmentajat ry:n kanssa on ollut kasvavassa määrin projektiyhteistyötä. Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston kanssa yhteistyö on tiivistynyt ja käynnissä on useita tutkimus- ja kehityshankkeita. Toiminnan kehittämiseksi sekä sen vaikuttavuuden lisäämiseksi suomalaisessa kilpa- ja huippu-urheilussa, KIHUssa toteutettiin strategian päivitys vuonna 2008. Pääteemoina ja kehityskohteina olivat toiminnan painottaminen osaamis- ja painopistealueille, osallistuminen ja vaikuttaminen huippu-urheiluverkostossa, sekä aloitteellisuus kilpa- ja huippu-urheilun alueella toimivassa tutkimusyhteisössä ja tuotekehitysverkostossa. Strategiansa mukaisesti KIHU pyrkii tulevina vuosina rakentamaan kilpa- ja huippu-urheilun yhteistyöverkkoa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja alalla toimivien tutkimuslaitosten kanssa. KIHU pyrkii myös osaltaan tukemaan huippu-urheilun tuotekehitysverkoston rakentumista alan yritysten ja kehitystoimintaa tukevien organisaatioiden kanssa. Strategian suuntauksilla pyritään tutkijoiden aikaa suuntaamaan testaus- ja mittausrutiineista enemmän tiedonvälitykseen ja menetelmien kehittämiseen, ja toisaalta rekrytoitavan henkilöstön avulla tuomaan KIHUn osaaminen nykyistä lähemmäksi huippuurheilun käytännön valmennusta. Tutkimuskeskuksen T&K -toiminnasta vastaava organisaatio rakentuu viiden tieteenalayksikön (urheilubiomekaniikka, -fysiologia, -psykologia, -pedagogiikka ja urheilun yhteiskuntatieteet) sekä viestintä ja tietohallintoyksikön ympärille Yksiköiden sisällä toi-

13 mivat tutkimus- kehitys- ja palveluprojektit, sekä osaamis-/painopistealueiden yhteyteen muodostuvat monitieteiset tiimit. KIHUn strategiassa 2009-2015 tunnistettuja laitoksen osaamisalueita strategiakaudella tulevat olemaan Tekniikka- ja kilpailuanalyysit Voima-nopeusharjoittelu ja menetelmäkehitys Kuormittuminen ja palautumien urheilussa Kestävyyssuorituskyky ja -harjoittelu Sopeutuminen ja harjoittelu korkealla Urheilijoiden ja valmentajien psykologinen tuki Taidon oppiminen Pelianalyysit Urheilun yhteiskunnallinen merkitys Urheilun talous ja organisaatiot Suomalainen urheilujärjestelmä Strategiseksi kehityshankkeeksi määriteltiin kilpa- ja huippu-urheilun tiedonvälitys ja materiaalituotanto. Vuonna 2008 KIHUn palveluksessa oli keskimäärin 27 henkilöä, joista kuusi (22 %) oli tohtorin tutkinnon ja 13 (28 %) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Työvuosiksi muunnettuna tutkimuskeskuksen palveluksessa on vuosittain ollut 25-30 henkilöä, joiden palkkakustannuksista opetusministeriön toiminta-avustus on kattanut 12 henkilötyövuotta ja muu osa palkoista on muodostunut projektirahoituksen pohjalle. KIHUssa toteutetaan vuosittain neljästä kuuteen opetusministeriön rahoittamaa tutkimusprojektia, 25-30 kehitysprojektia olympiakomitean, paralympiakomitean, lajiliittojen ja opetusministeriön tukemana, kahdesta viiteen yritysasiakkaan tuotekehitysprojektia sekä kymmenkunta laajempaa palveluprojektia. Kartoitusvuosien aikana on ollut käynnissä myös TEKES-rahoitteisia kehitysprojekteja. KIHUn toiminta tähtää kilpa- ja huippu-urheilusta nousevien T&K -ongelmien ratkomiseen ja urheiluasiakkaan tiedolliseen ja taidolliseen kehittämiseen. Laitos tuottaa vuosittain n. 10 kansainvälistä tieteellistä tutkimusartikkelia ja pitää 20-40 kongressiesitelmää kv. tieteellisissä kongresseissa. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä on toteutettu viime vuosina mm. seuraavien tahojen kanssa: University of Cape Town, South Africa; Mittuniversitetet, Östersund Sweden, INSEP, Paris, France; Liverpool John Moores University, UK; Queen s University, Canada. Pääpaino KIHUn toiminnassa on kuitenkin yhteistyö suomalaisen urheiluasiakkaan kanssa suomeksi ja mahdollisimman konkreetteja tiedonvälitystapoja ja - sisältöjä käyttäen; vuosittain tuotetaan suomeksi n. 100 käyttöraporttia ja pelianalyy-

14 siä, 100 palaute- ja koulutus CD/DVD:tä ja 50-80 luentoa kotimaisissa tilaisuuksissa, sekä konsultoidaan 20-30 lajin valmentajia. KIHUn projektit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden opinnäytteiden tekemiseen ja työharjoitteluun. KIHUn tutkijoiden ja vastaavien ainelaitosten yhteisohjauksessa on 2000-luvulla valmistunut 11 väitöskirjaa mm. seuraavista aiheista Game understanding and game performance in badminton - Development and validation of assessment instruments and their application to games teaching and coaching / Minna Blomqvist. 2001. Long-term effects of physical training on cardiac function and structure in adolescent cross-country skiers / Margareetta Tummavuori. 2004. The effects of augmented feedback on motor skill learning in shooting: A feedback training intervention among inexperienced rifle shooters / Kaisu Mononen. 2007. KIHU tukee urheilun lajiliittojen, valmennuskeskusten ja Suomen valmentajat ry:n koulutustoimintaa mm. luennoimalla ja koulutusmateriaalin tuotannolla sekä järjestää joka neljäs vuosi kansainvälisen urheiluvalmennukseen liittyvän kongressin. Yhdessä Suomen olympiakomitean kanssa järjestetään joka toinen vuosi urheilun lajiliitoille kohdennettu kehitysprojektien raportointipäivä. KIHUn T&K -toiminnan pohjalta perustettiin vuonna 2002 sykeanalyysiohjelmistojen kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys Firstbeat oy. Yrityksessä työskentelee 17 henkilöä ja se on sijoittunut hyvinvointiteknologiamarkkinoille varsin hyvin. Se valittiin vuoden 2004 hautomoyritykseksi Suomessa ja vuonna 2004 Firstbeat Oy voitti tasavallan presidentin INNOSUOMI-palkinnon. KIHU on toteuttanut 2000-luvulla useita sykevariaatioon liittyviä T&K -hankkeita yhdessä Firstbeat Oy:n, Suunto Oy:n, TEKESin, Suomen olympiakomitean ja lajiliittojen kanssa. Liiketoiminta, esimerkiksi urheiluvälineteollisuudelle tehty tuotekehitys, toteutetaan KIHU-säätiön 100 %:sti omistaman Sports Research and Development SRD Oy:n kautta. Vuosittain SRD Oy on toiminut 2-5 tuotekehitysprojektissa. YLIOPISTOT Tämän selvityksen mukaan maamme kahdestakymmenestä yliopistosta kahdeksassa tehdään kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvää tutkimusta, useimmissa lähinnä opinnäytteinä. Yliopistojen osalta kartoituksen ulkopuolelle jätettiin jo alkuvaiheessa Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Svenska Handelshögskolan ja Taideteollinen korkeakoulu. Seuraavassa esitellään selvityksen perusteella keskeisimmät toimijat kilpa- ja

15 huippu-urheilun alalla. Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta esitetään muita kattavammin. Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa ja siellä opiskelee yhteensä n. 15 000 opiskelijaa. Yliopistossa on yhdeksän Suomen akatemian nimeämää huippututkimusyksikköä, joista neljä on yhteisiä Helsingin yliopiston kanssa. (Jyväskylän yliopisto 2009.) Jyväskylän yliopiston tutkimusta, koulutusta ja innovaatiotoimintaa profiloivat luonnontieteet, ihmistieteet, liikunta ja terveys sekä opettajankoulutus. Yliopistossa toimii myös useampia monitieteisiä tutkimusryhmiä, jotka tähtäävät kansainvälisen huippututkimuksen osaamiskeskittymiksi. Niiden tehtävänä on vastata keskeisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä kytkeytyä eri tiedekunnissa oleviin tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueisiin. (Jyväskylän yliopisto 2009a.) Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Tiedekunnan ainelaitokset ja niiden yhteyteen perustetut tutkimuskeskukset tutkivat laaja-alaisesti ihmisen koko elämänkulkua. Tavoitteena on terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen. Tiedekunnassa toimivat liikuntabiologian, liikuntatieteiden ja terveystieteiden ainelaitokset. Tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueita ovat: Kansainvälisesti johtava tutkimusala o Liikuntabiologinen hermolihasjärjestelmän tutkimus Kansainvälisesti merkittävä tutkimusala o Terveystieteet, erityisesti liikunnan terveysvaikutukset, ikääntyminen ja terveyden edistäminen Tiedekunnan tutkimuksen painopistealueita ovat: Liikuntakulttuurin ja liikuntakasvatuksen tutkimus Ihmisen vanheneminen - erityisesti toimintakyvyn muutokset ikääntyessä Hermo-lihastoiminnan mekanismit ja adaptoituminen liikunnan yhteydessä Terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen tutkimus

16 Muita keskeisiä tutkimusalueita ovat: Liikuntapsykologia, erityisliikunta ja tanssi Liikunnan yhteiskunnallinen merkitys sekä liikunnan ja urheilun suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmä Liikunta terveyden edistämisessä, sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa Fysioterapiamenetelmät ja niiden arviointi Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi sekä koulun terveystieto (Jyväskylän yliopisto 2009b.) Ainelaitosten lisäksi tiedekunnassa toimii seuraavat tutkimuskeskukset: Neuromuscular Research Centre vuodesta 1997 alkaen o NMRC:n tehtävänä on tutkia neuromuskulaarista systeemiä, sen toimintaa ja adaptoituvuutta, erityisesti harjoittelun aikana ja kasvun ja kehityksen eri vaiheissa. Research Centre of Sport and Leisure Planning The Finnish Centre for Interdisciplinary Gerontology Research Centre for Health Promotion Motor Behaviour Research Unit (MBRU) o MBRU:n tehtävänä on käyttää tutkittua tietoa motoristen taitojen oppimisen ja opettamiseen kehittämiseen ja lisätä ihmisten läpi elämän kestävää fyysistä aktiivisuutta. o MBRU toimii tietokeskuksena alan asiantuntijoille motoristen tietojen ja taitojen opettamisen ja oppimisen osalta. Se tuottaa innovaatioita ja palveluita koulutukseen, tutkimukseen ja yritysten sekä julkisten organisaatioiden kehittämiseen, laajentaen alan tietopohjaa ihmisten motorisesta käyttäytymisestä. (Jyväskylän yliopisto 2009c.) Liikuntabiologian laitos Liikuntabiologian laitoksen periaatteisiin kuuluu panostaa yhtälailla niin perus- kuin soveltavaankin tutkimukseen. Laitoksella on pitkät perinteet professuureineen tutkimuksesta sekä liikuntafysiologiassa että biomekaniikassa. Biomekaniikan ja fysiologian menetelmiä käytetään usein samanaikaisesti, kun tutkitaan fyysisen aktiivisuuden vaikutusta kehon toimintaan ja ominaisuuksiin. Tutkimusongelmien ratkaisussa hyödynnetään perusluonnontieteitä biologiaa, kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. Laitokselle perustettiin valmennus- ja testausopin professuuri vuonna 2001. Professuurin myötä laitos sai uusia resursseja ja mahdollisuuksia kilpa- ja huippu-urheilun tutkimukseen. Tällä hetkel-

17 lä tutkimuksen painopisteitä ovat fyysinen suorituskyvyn mittausmenetelmät sekä harjoittelun vaikutukset urheilijoihin. (Jyväskylän yliopisto 2009d.) Liikuntabiologian laitos tekee tutkimuksissaan runsaasti yhteistyötä ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Laitoksella on myös paljon kotimaisia yhteistyökumppaneita, joista tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat LIKES-tutkimuskeskus, KIHU, Keski-Suomen keskussairaala, Puolustusvoimat ja tiedekunnan muut laitokset. Liikuntabiologian laitoksella on yhteisiä tutkimushankkeita myös muiden yliopistojen ja tutkimusinstituuttien kanssa, erityisesti Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa sekä viimeisimpänä myös Vuokatin urheiluopistossa. (Jyväskylän yliopisto 2009d.) Liikuntabiologian laitoksella tutkimuksen kohderyhmiä ovat miehet ja naiset lapsista ikääntyneisiin sekä liikuntaa harrastamattomista kuntoilijoihin ja huippu-urheilijoihin sekä erilaiset erityisryhmät. (Antti Mero 2009.) Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkimusta on tehty seuraavilla päätutkimusalueilla: Hermolihasjärjestelmän toiminta Lihasväsymys ja lihasvaurio Voima- ja kestävyysharjoittelun adaptaatiomekanismit Sotilaan fyysinen toimintakyky Eri urheilulajien tekniikka-analyysit ja urheilijoiden suorituskykyprofiilit Eri potilasryhmien harjoitteluadaptaatiot Lihavuus, liikunta ja diabetes Väitöstutkimuksia liikuntabiologian laitoksella on viimeisen viiden vuoden aikana tehty esimerkiksi seuraavista aiheista: Transient changes in heart rate variability in response to orthostatic task, endurance exercise and training: with special reference to autonomic blockades and time-frequency analysis / Kaisu Martinmäki. 2009. Neuromuscular and hormonal adaptations to resistance training: special effects of time of day of training / Milan Sedliak. 2009. Neuromuscular, hormonal and oxidative stress responses to endurance running exercises in well-trained runners/ Timo Vuorimaa. 2007. Liikuntabiologian laitoksen liikuntateknologian koulutusohjelma toimii Vuokatissa. Maisteri- ja tohtoriohjelmilla pyritään tuottamaan Kainuun maakuntaan ja Oulun lääniin ammattitaitoista liikuntateknologista osaamista, kehittämään liikuntateknologista yrityslähtöistä tutkimusta Snowpolis-ympäristössä ja synnyttämään alueelle pysyvää kansainvälistä tutkimustoimintaa. Pohjoismaisten hiihtolajien tutkimus on vahvaa sekä opinnäytetöiden osalta että väitöskirjahankkeissa. (Snowpolis 2009d.)

18 Liikuntatieteiden laitos Liikuntatieteiden laitoksen tutkimuksen painopiste on liikuntakasvatuksen ja liikuntapedagogiikan tutkimuksessa. Laitoksen keskeisenä tutkimustehtävänä on tuottaa tietoa liikuntakulttuurin kehittämiseksi yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin päämääränä ihmisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen elämänkulun eri vaiheissa. Tutkimustoiminnan vahvuuksina ovat hyvinvoinnin ja tasa-arvon korostaminen. (Jyväskylän yliopisto 2009e, 1.) Liikuntapedagogisen tutkimuksen keskeisiä tehtäviä on tarjota koko väestölle tasaarvoiset mahdollisuudet hyvinvointia tukevalle liikunnalliselle elämäntavalle. Liikuntasosiologisen tutkimuksen tehtävänä on analysoida, kuinka tämä tavoite toteutuu ja miten sitä voidaan tukea julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnalla. Liikuntatieteiden laitoksella kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvää tutkimustyötä tehdään niin liikuntapedagogiikan, -psykologian kuin yhteiskuntatieteidenkin alalla. (Jyväskylän yliopisto 2009e, 1.) Liikuntatieteiden laitoksen päätutkimusalueita ovat seuraavat: Liikunnanopettajakoulutus Koululiikunta Motorinen oppiminen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen liikunnan avulla Liikunnan kansalaistoiminta Liikuntasuunnittelu ja -hallinto Urheiluetiikka ja ruumiinkulttuuri (Jyväskylän yliopisto 2009e, 2.) Liikuntatieteiden laitos on tutkimuksellisten vahvuuksien pohjalta keskittänyt tutkimustoimintaansa Liikunta elämänkulussa -tutkimuskehikon alle. Keskittämisen tavoitteena on: Syventää liikunnan ja urheilun tutkimusta osana koko elämänkulun käytäntöjä (lapsuus, nuoruus, aikuisuus, kolmas ikä). Luoda edellytyksiä liikunnan ja urheilun tarkastelulle ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa (erityisryhmät, erilaiset elämäntilanteet jne.). Synnyttää temaattisena kokonaisuutena kiinnostusta tieteenalarajat ylittävälle yhteistyölle (monitieteinen lähestyminen liikunnan ja urheilun ilmiökenttään). Edesauttaa laitoksella tehtävän tutkimustiedon kumuloitumista, mikä puolestaan edesauttaa uusien tutkimushankkeiden käynnistymistä ja tutkimusrahoituksen hakemista. Helpottaa verkostoitumista laitoksen ulkopuolisten toimijatahojen kanssa. Lisätä liikuntatieteiden laitoksen tutkimusprofiilia. (Jyväskylän yliopisto 2009e, 2.)

19 Kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvä tai sitä suoranaisesti hyödyttävä tutkimus ei kuulu liikuntatieteiden laitoksen päätutkimusalueisiin. Laitoksella kuitenkin tehdään yhteiskuntakäyttäytymistieteellistä kilpa- ja huippu-urheilun tutkimusta jonkun verran. Kilpa- ja huippu-urheiluun liittyviä väitöstutkimuksia on tehty esimerkiksi seuraavista aiheista: Anger and optimal performance in karate: an application of the IZOF model / Montse Ruiz Cerezo. 2004 Urheilija ja valmentaja urheilun maailmassa: eetokset, ihanteet ja kasvatus urheilijoiden tarinoissa / Kirsi Hämäläinen. 2008. Jalkapallon lumo: tutkimus suomalaisesta Everton-faniudesta / Harri Heinonen. 2005. Kansakunta kilpasilla : urheilu nationalismin kanavana ja lähteenä Suomessa 1900-1952 / Jouko Kokkonen. 2006. Terveystieteiden laitos Terveystieteiden laitoksen tutkimuksen profiloitumista, strategista suunnittelua ja koordinaatiota toteutetaan yhteistyössä Suomen gerontologian tutkimuskeskuksen (SGT) ja Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen kanssa. Terveystieteiden laitoksella tehdään perus- ja soveltavaa tutkimusta seuraavilla alueilla: Liikunnan, kasvun ja vanhenemisen vaikutukset tuki- ja liikuntaelimistöön Vanhenemiseen liittyvien toiminnanvajausten ja -rajoitusten, kaatumisten ja murtumien kehitysprosessit Liikunnan ja urheilun hyödyntäminen terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä sekä sairauksien ja toiminnanvajausten ehkäisyssä Lasten ja nuorten terveys, hyvinvointi ja terveyskäyttäminen; koulun terveyskasvatus Terveyden edistämispolitiikan evaluointi Terveys- ja liikuntaneuvonta terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Fysio- ja toimintaterapian käytännöt ja niiden vaikuttavuus Terveystieteet ja huipputeknologia (Jyväskylän yliopisto 2009f.) Terveystieteiden laitoksen osuus kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuksesta ei ole kovinkaan merkittävä. Kilpa- ja huippu-urheiluun liittyvistä väitöskirjoista mainittakoon: Effects of aging and training on sprint performance, muscle structure and contractile function in athletes / Marko Korhonen. 2009.