Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset

Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset Tiina Haverinen l2hati00@students.oamk.fi Oulun ammattikorkeakoulu Oy Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö 18.12.2014

Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Biokaasun tuotanto Suomessa... 3 3 Maatilamittakaavan biokaasuprosessi... 3 4 Luvat ja tuet maatilakohtaisella biokaasulaitoksella... 5 5 Omatoimirakennettuja biokaasulaitoksia maatiloilla... 7 5.1 Huutolan tila, Suomussalmi... 7 5.2 Junttilan tila, Nivala...10 5.3 Haatajan tila, Suomussalmi...11 5.4 Ryytilän tila, Siikajoki...13 Yhteenveto...15 Lähteet...16 2

1 Johdanto Maatiloilla on mahdollista hyödyntää erilaisista raaka-aineista, kuten naudan lietelannasta ja peltobiomassoista energiaa biokaasutuksen avulla. Biokaasutus mahdollistaa tilan energiaomavaraisuuden ja ravinteiden tehokkaan kierrättämisen sekä tuo ympäristöhyötyjä. Tässä työssä tehdään selvitystä maatilamittakaavan biokaasulaitoksista, jotka viljelijät ovat omatoimisesti toteuttaneet maatiloilleen. Työssä esitellään neljän maatilan biokaasuprosessi ja biokaasulaitoksen rakentamisen kustannuksia. Kaikki neljä tilaa käyttävät biokaasulaitoksen syötteinä tilalla syntyvää lietelantaa ja peltobiomassoja. Biokaasu sisältää metaania, jota voidaan hyödyntää energiaksi lämmön- ja sähköntuotannossa. Lisäksi siitä voidaan jalostaa liikennepolttoainetta. Käsitellyistä syötteistä saadaan biokaasuprosessin jälkeen hyvää lannoitetta, jolla voidaan vaikuttaa väkilannoitteiden käytön vähentämiseen ja peltojen sadontuottoon. Selvitystyö tehtiin BioE-logia- hankkeen yhteydessä. BioE-logia- hanke on Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoima koulutushanke. 2 Biokaasun tuotanto Suomessa Vuonna 2013 biokaasusta tuotettiin lämpö- ja sähköenergiaa yhteensä 555, 7 GWh. Tämä on 0,5 % uusiutuvan energian tuotannosta Suomessa. Eniten tuotettiin lämpöenergiaa 404, 4 GWh. Liikennepolttoaineena tuotettiin 10, 8 GWh. Mukana kuviossa 1 ovat kaatopaikkojen biokaasulaitokset ja reaktorilaitokset. (Huttunen & Kuittinen 2014, 13, 27, viitattu 28.11.2014.) KUVIO 1. Tuotetun biokaasun hyödyntäminen energiana vuonna 2013. (Huttunen & Kuittinen 2014, 13, 27, viitattu 28.11.2014.) 3 Maatilamittakaavan biokaasuprosessi Maatilojen biokaasulaitokset Suomessa ovat toteutettu jatkuvatoimisena märkäprosessina. Niissä syötteiden kuiva-ainepitoisuus on alle 15 % ja syötteet pumpataan reaktoriin. Syötteiden lisääminen prosessiin ja poisto tehdään säännöllisesti. Prosessi on mesofiilinen, lämpötilaltaan 37 42 C. (Taavitsainen, luento 8.1.2014.) Maatiloilla biokaasulaitosten syötteinä käytetään yleensä oman karjan lantaa ja tilan peltobiomassoja. Liete johdetaan esisäiliön kautta biokaasureaktorille pumppauksen avulla. Peltobiomassat hienonnetaan esim. apevaunussa. Niitä voidaan lisätä esisäiliöön tai erillisen syöttölaitteen avulla suoraan reaktoriin. Prosessin 3

reaktori on betoninen tai teräksinen pystysäiliö, joka on maan päällä tai osittain maanpinnan alla. Reaktori eristetään ulkosivuilta. Kaasuvaraston ja mädätyssäiliön väliin rakennetaan eristävä välipohja, jonka läpi biokaasu nousee kaasuvarastoon. Reaktorin sisäseinille sekä pohjavaluun asennetaan lämminvesiputkisto, joka lämmittää syötemassaa (kuvio 2). (Latvala 2009, 26; Luostarinen 2013, 15, viitattu 26.11.2014.) KUVIO 2. Täyssekoitteisen reaktorin poikkileikkaus mesofiilisessa, jatkuvatoimisessa prosessissa. (Leitfaden biogas, Von der Gewinnung zur Nutzung 2013, 40, viitattu 26.9.2014) Syötemassan tasaisen laadun ja lämmön ylläpitämiseen tarvitaan sekoitusta. Sekoitus edistää kaasunmuodostumista ja biokaasun nousemista kaasuvarastoon. Sekoitus voidaan toteuttaa käyttämällä pystytai sivusuunnassa kiinnitettyä lapasekoitinta. Maatiloilla on usein reaktorin sivuseinämälle asennettu sekoitin, jota moottori pyörittää. (Luostarinen 2013, 12, viitattu 1.12.2014; Latvala 2009, 31.) Reaktorista poistettava käsittelyjäännös sisältää hajoavaa orgaanista ainesta, josta saadaan biokaasua. Katetussa jälkikaasualtaassa on mahdollista kerätä muodostuva biokaasu hyödynnettäväksi. Maatiloilla jälkikaasualtaassa muodostuvan biokaasun osuus voi olla 15 20 %. (Luostarinen & Pyykkönen 2013, viitattu 26.11.2014.) Biokaasuseos sisältää rikkivetyä (H2S), jolla on korrodoiva vaikutus hyödyntämislaitteistossa. Rikkivetyä voidaan poistaa lisäämällä pieni määrä, enintään 4 % happea kaasutilaan. Mikrobitoiminta muuttaa rikkivedyn alkuainerikiksi. Myös raudan lisääminen prosessiin poistaa rikkivetyä. Kosteutta poistetaan rakenteellisesti kaasun siirtoputkistossa. Siirtoputkistossa on kallistukset, joiden kautta kaasun sisältämä kosteus tiivistyessään valuu vedenerotuskaivoon (kuvio 3). (Latvala 2009, 40, 42; Taavitsainen 2006, 57.) 4

KUVIO 3. Kondenssiveden erottelu. (Heusala, keskustelu 25.9.2014) Tuotettua biokaasua voidaan hyödyntää polttamalla sitä kaasukattilassa. Useimmiten biokaasua hyödynnetään yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon (CHP, Combined Heat and Power). Tällöin käytetään ottomoottoria tai dieselmoottoria, jossa polttoaineena voidaan käyttää kaasua. Moottorissa palavasta kaasusta syntyvä energia pyörittää sähköverkkoon kytkettyä generaattoria. Moottorin hukkalämpö hyödynnetään lämmöntuotantoon. Biokaasun energiasta voidaan moottorin koosta riippuen tuottaa 30 40 % sähköä. Suurin osa kaasun energiasta muodostuu lämmöksi. Biokaasua joudutaan toisinaan esim. huoltotöiden takia polttamaan soihdussa. Menetelmä estää metaanin pääsyn ilmaan ja sen kasvihuonevaikutuksen. Myös lämpökattilaa voidaan hyödyntää vararatkaisuna. (Luostarinen 2013, 18 19, viitattu 1.12.2014; Latvala 2009, 48.) Käsittelyjäännös on arvokasta lannoitetta biokaasuprosessin jälkeen. Typpi muuttuu kasveille helpommin hyödynnettäväksi, mikä vähentää typen huuhtoutumista vesistöihin. Haisevat yhdisteet hajoavat prosessissa ja hajuhaitat vähenevät. Jäännös on tasalaatuisempaa ja helpompi käsitellä. Jäännöksen levitys on hyvä tehdä multaavilla menetelmillä, jotta minimoidaan typen haihtuminen ilmaan. (Luostarinen & Pyykkönen 2013, viitattu 26.11.2014; Luostarinen 2013, 13, viitattu 1.12.2014.) 4 Luvat ja tuet maatilakohtaisella biokaasulaitoksella Ympäristöluvan vaatimuksiin vaikuttaa merkittävästi toiminnan laajuus ja käytössä olevat syötteet. Kun biokaasulaitoksen polttoaineteho on yli 5 MW, ympäristölupa tulee laitokselle hakea. Samoin jos laitoksella käsitellään tilan oman lannan ja peltobiomassojen lisäksi luokiteltuja jätejakeita, laitos tarvitsee ympäristöluvan. Maatilojen biokaasulaitosten polttoaineteho jää usein alle 5 MW: n, jolloin biokaasulaitoksen luvanvaraisuus ja lupaviranomainen määräytyvät tilan eläin- ja jätemäärän perusteella (taulukko 1). Tapauskohtaisesti voidaan ympäristölupa liittää olemassa olevan eläinsuojan ympäristöluvan yhteyteen, jos laitos käsittelee vain lantaa. (Taavitsainen, luento 8.10.2014; Pelkonen 2013, 29 30, viitattu 2.12.2014.) 5

Kunta Alueellinen ympäristökeskus Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelylaitos <10 000 tn / vuosi 10 000 tn / vuosi Eläinsuoja, joka on tarkoitettu Lypsylehmät 30 kpl < 75 75 kpl Lihanaudat 80 kpl < 200 200 kpl Täysikasvuiset emakot 60 kpl < 250 250 kpl Lihasiat 210 kpl < 1 000 1 000 kpl TAULUKKO 1. Ympäristölupaviranomaisen määräytyminen. (Taavitsainen, luento 8.10.2014) Maatilakohtaiselle biokaasulaitokselle tulee hakea maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen rakennuslupa. Muut ilmoitukset ja sopimukset Ilmoitus pelastusviranomaiselle Pelastussuunnitelma Räjähdyssuojausasiakirja Sopimukset verkkoyhtiön kanssa Maatilan biokaasulaitos, jossa syötteinä ovat tilan lanta ja peltobiomassat, ja käsittelyjäännös tulee omaan käyttöön, ei tarvitse tehdä laitoshyväksyntää Eviralle. (Taavitsainen, luento 8.10.2014.) Käytettävissä olevat tukiratkaisut Maatalouden investointituki (Maa- ja metsätalousministeriö) Tukea myönnetään maatiloille ja tilojen yhteenliittymälle Tukea voidaan hakea biokaasulaitoksen rakennuskustannuksiin, kun energia tuotetaan tilan omaan tarpeeseen Tuen määrä tilakohtainen ja riippuu tekijöiden määrästä Syöttötariffi (Energiamarkkinavirasto) Biokaasulaitokselle, joka on uusi ja tuottaa sähköä verkkoon Laitoksen tehon tulee olla 100 kva Takuuhinta 83,5 / MWh ja lisäksi 50 /MWh lämpöpreemiota, edellyttäen, että tuotettu lämpö hyödynnetään. Takuuhinnasta vähennetään kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan keskiarvo ja loppusumma maksetaan syöttötariffina sähkön tuottajalle. Energiatuki (Työ- ja elinkeinoministeriö) Biokaasulaitokselle, joka tuottaa energiaa ja ei saa syöttötariffia. Ei asuinkiinteistölle, maatilalle tai näihin liittyviin laitoksiin Tuen määrä on 8 30 % investoinnille. 6

Tärkeimpänä ehtona tuen myöntämiselle on fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen, hankkeen aito tuen tarve, taloudelliset edellytykset ja takaisinmaksuaika. Ehtona on myös, että kyseisen budjettivuoden määrärahoja oltava vielä myönnettävissä. (Åkerlund 2014, viitattu 8.12.2014.) 5 Omatoimirakennettuja biokaasulaitoksia maatiloilla Seuraavaksi esitellään neljä erilaista maatilan biokaasulaitosta, jotka viljelijät ovat itse toteuttaneet tiloilleen. Kaikilla neljällä tilalla biokaasulaitoksen syötteenä käsitellään tilan lantaa ja peltobiomassoja. Kuvauksissa käydään läpi biokaasulaitosten prosessit ja niiden rakentamisen kustannusjakaumaa. Laitoksista kolme on toiminnassa ja yksi juuri valmistunut. Maatilat sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella (kuvio 4). KUVIO 4. Maatilojen sijoittuminen kartalla. 5.1 Huutolan tila, Suomussalmi Suomussalmella Huutolan maatila on maidontuotantotila. Tilalla on lypsylehmiä noin 55 ja lisäksi nuorkarjaa 60. Peltoalaa on 80 hehtaaria ja viljelyssä on nurmea. Tilan isäntä Markus Moilanen on suunnitellut ja rakentanut tilalleen biokaasulaitoksen (kuva 1). Biokaasulaitoksesta tila saa lämpöä ja sähköä. Lämmöntarve tilalla on 60 000 kwh ja sähkön tarve 140 000 kwh vuodessa. 7

KUVA 1. Säilörehun syöttörakennus ja biokaasureaktori Huutolan tilalla Suomussalmella. Biokaasulaitoksen syötteinä ovat lanta ja säilörehu. Lantaa johdetaan navetasta esisäiliöön ja siitä ajastetulla pumppauksella reaktoriin. Lietettä lämmitetään ennen reaktoriin syöttämistä reaktorista poistettavalla käsittelyjäännöksellä vastavirtaperiaatteella. Lietettä pumpataan reaktoriin 6 7 m 3 vuorokaudessa. Säilörehu syötetään suoraan reaktoriin kuvan 1 punaisesta rakennuksesta. Rehun syöttöön on hyödynnetty vanhaa rehukärryä, joka purkaa rehun kolakuljettimelle, joka siirtää rehun syöttöruuville (kuva 2). Rehua lisätään kahdesti päivässä yhteensä noin 1 000 kg. Määrä vaihtelee riippuen energiantarpeesta. Prosessin mädätyslämpötila on noin 36 C ja viipymä 55 60 vrk. KUVA 2. Säilörehun syöttö biokaasureaktoriin. Reaktori on rakennettu hyödyntäen olemassa olevaa lietesäiliötä. Reaktori on lämpöeristetty sivuilta ja kaasuvaraston ja syötetilan välissä ovat ontelolaatat sekä uretaanieriste. Reaktorin sivulle on asennettu moottorilla pyörivä sekoitin. Sekoitin pyörii ajastetusti 15 minuuttia tunnin välein. Sekoitin voidaan käynnistää myös säilörehun syötön yhteydessä. Kaasuvarasto on katettu kaksoiskatteella. Kaasukatteen yli on asennettu köysi, jonka toisessa päässä reaktorin ulkopuolella riippuu punnus. Jos kaasun määrä laskee, kaasukatteen yli asennettu köysi päästää punnuksen laskeutumaan katkaisijaan, joka sammuttaa laitteistot. Biokaasusta 8

erotetaan kosteutta kondenssivesikaivoon ja poistetaan rikkivetyä lisäämällä ilmaa kaasutilaan. Biokaasu johdetaan 40 kw:n kaasumoottorille. CHP- laitteisto on liitetty sähköverkkoon, josta se ottaa tarvittaessa virtaa tai syöttää ylimääräistä virtaa verkkoon. Tilalle tuotetaan 120 000 kwh sähköä ja 244 000 kwh lämpöä vuodessa (kuvio 5). Lämpöä hyödynnetään asuinrakennuksiin, biokaasuprosessiin, tuotantorakennuksiin sekä käyttöveden lämmitykseen. Kaasu voidaan ohjata tarvittaessa polttoon kaasukattilaan. KUVIO 5. Prosessikaavio Huutolan tilan biokaasulaitoksesta. Projekti on maksanut 256 000 (alv 0 %). Suurimmat kustannukset muodostuvat laitoksen putkiasennus- ja sähkötöistä (kuvio 6). Projektille haettiin investointitukea ja sitä myönnettiin 15 % sekä 75 % korkotukilainaa. Väkilannoitteiden hankinnassa kertyy vuotta kohden 13 000 säästöjä biokaasulaitoksen käyttöönoton jälkeen. Lannanlevityksen pinta-ala on kasvanut, kun käsittelyjäännös voidaan hajun vähentymisen myötä levittää asuinrakennuksen läheisyydessä sijaitseville pelloille. KUVIO 6. Huutolan biokaasulaitoksen rakennuskustannukset. Käyttökokemukset ovat osoittaneet, että rehu tulee hienontaa hyvin, jotta bakteeritoiminta on tehokasta. Pilaantunut rehu ja antibioottimaito voivat suurempina määrinä hidastaa kaasunmuodostumista. Suunnitelmissa on jatkossa hyödyntää biokaasun metaania liikennepolttoaineeksi. 9

5.2 Junttilan tila, Nivala Heikki Junttila on pitkään tuottanut maatilallaan biokaasua. Maatila on maidontuotantotila, lypsylehmiä on 70 ja lisäksi nuorkarjaa. Peltoviljelyalaa on 140 hehtaaria. Viljelyssä on ohraa ja nurmea. Lehmän lietelannasta tuotetaan biokaasua, josta saadaan tilalle lämpöä ja sähköä. Maatilan sähkön tarve on noin 100 000 kwh vuodessa. Biokaasulaitoksella voidaan parhaimmillaan tuottaa puolet sähkön tarpeesta. Biokaasulaitoksesta saadaan maatilan kaikki tarvitsema lämpö navettaan, lämpimän käyttöveden sekä prosessin käyttöveden lämmitykseen. Biokaasulaitokseen kuuluu kaksi erilaista reaktoria. Kuvan 3 rakennuksen kulmauksessa on pystyreaktori ja rakennuksen edustalla vaakareaktori. Pystyreaktori laitteistoineen on ollut alkujaan Itä- Suomen yliopistolla tutkimuskäytössä, josta se siirretty Nivalaan Junttilan maatilalle. Myöhemmin laitoksen yhteyteen on asennettu lisäksi vaakareaktori ja 30 kw:n sähkögeneraattori (kuva 3). KUVA 3. Rakennuksen edustalla vaakareaktori ja kulmauksessa pystyreaktori, sekä tilat esisäiliölle ja kaasun hyödyntämislaitteistolle. Lietettä pumpataan ensin navetasta esisäiliöön, jossa on sekoitus ja lämmitys. Esisäiliöstä lietettä lisätään reaktoreihin 5 m 3 kaksi kertaa päivässä. Tarvittaessa lisäsyötteenä käytetään tilan peltobiomassoja. Prosessin mädätyslämpötila on 42 C ja viipymä noin 14 vrk. Tuotettu biokaasu johdetaan kaasusäkkiin, jonka tilavuus on 20 m 3 (kuvio 7). Kaasusäkistä kaasu johdetaan kaasuputkistoa pitkin sähkögeneraattorille (kuva 4) ja kaasukattilalle. Kaasun siirtämiseen kaasusäkistä hyödyntämislaitteistolle ei tarvita pumppausta, vaan kaasusäkin päällä olevat painot saavat aikaan kaasun virtaamiseen tarvittavan paineen. Kaasuseoksesta poistetaan rikkivetyä akvaarion ilmapumpulla. Biokaasusta erotetaan kosteutta kaasuputkien kallistusten kautta kondenssivesikaivoon. 10

KUVIO 7. Prosessikaavio Heikki Junttilan biokaasulaitoksesta. Biokaasutuksen tavoitteena oli vähentää lietteen levityksen hajuhaittoja. Tavoitteena oli myös lietteen lannoitusarvon parantuminen. Tavoitteet ovat tulleet biokaasulaitoksen myötä todeksi. Lietteen hajuhaitat ovat vähentyneet merkittävästi ja käsittelyjäännös on parempaa lannoitetta kasveille. Väkilannoitteita tarvitaan enää vain nurmelle. Rakentamisessa on hyödynnetty olemassa olevaa hallirakennusta, jonka yhteyteen laitos on toteutettu. Biokaasulaitos on maksanut arviolta 60 000. KUVA 4. Generaattori. 5.3 Haatajan tila, Suomussalmi Markku Haatajan maatilalla Suomussalmella on omatoimisesti rakennettu biokaasulaitos. Maatila on suuntautunut maidontuotantoon. Lypsylehmiä tilalla on noin 20 ja peltoviljelyalaa 25 hehtaaria nurmella. Biokaasulaitoksen tuottama kaasu poltetaan kaasukattilassa ja siitä saadaan tilalle lämpöenergiaa 80 000 kwh vuodessa. Ylimääräinen kaasu poltetaan soihdussa. 11

KUVA 5. Haatajan tilan biokaasulaitos. Biokaasulaitoksen esisäiliölle, reaktorille, jälkikaasualtaalle ja kattilahuoneelle on rakennettu tilat (kuva 5). Prosessi hyödyntää maaston korkeuseroa. Pumppaustarve lietteelle on prosessissa vähäinen. Joskus pumppausta tarvitaan käsittelyjäännöksen siirtämiseen jälkikaasualtaasta varastosäiliöön. Syötteinä ovat lietelanta 2 3 m 3 /vrk ja säilörehu enimmillään 300 kg/ vrk. Prosessin lämpötila on 41 C ja viipymä noin 55 vrk. Liete kulkee valuntana navetasta esisäiliöön ja siitä reaktoriin. Reaktorista liete johdetaan putkea pitkin jälleen esisäiliön kautta jälkikaasualtaaseen. Tässä käsitelty syöte luovuttaa lämmön syötettävälle lietteelle (kuvio 8). Betonirakenteiset reaktori ja jälkikaasuallas ovat molemmat lämpöeristettyjä. Reaktorissa on lisäksi lämmitysputket ja sekoitus. Säilörehua lisätään prosessiin erillisen syöttöyksikön kautta. KUVIO 8. Haatajan tilan biokaasulaitoksen prosessikaavio. Reaktori on rakennettu tilalla omana työnä. Jälkikaasuallas on rakennettu hyödyntäen vanhaa lietesäiliötä. Käsittelyjäännös varastoidaan olemassa olevaan lietesäiliöön. Tähän mennessä biokaasulaitoksen rakentaminen on maksanut noin 37 000 (alv 0 %). Putkityöt tarvikkeineen ovat muodostaneet suuren osan kustannuksista. Lisäksi reaktori laitteineen ja rakennetut tilat ovat myös merkittäviä. Maarakennustyö on tehty 12

omana työnä omilla koneilla. Sen osuus kustannuksista on pieni, eikä sitä ole esitetty kustannusjakaumassa (kuvio 9). Projektin toteutus on sujunut hyvin. Suunnittelu ja rakentaminen veivät aikaa yhteensä kaksi vuotta. Projektille ei haettu rahallista tukea. Biokaasulaitoksen myötä väkilannoitteita ei tarvita enää. KUVIO 9. Biokaasulaitoksen kustannukset Haatajan tilalla. 5.4 Ryytilän tila, Siikajoki Pentti Erkkilän maatilalla Siikajoella on tuotantosuuntana naudanlihantuotanto. Tilalla on yhteensä 550 nautaa ja peltoviljelyalaa 300 hehtaaria. Viljelyssä on ohraa ja nurmea. Tilalle on suunniteltu ja rakennettu omatoimisesti biokaasulaitos. Laitoksen tuottamasta kaasusta on tarkoitus tuottaa lämpöä ja sähköä tilan tarpeisiin sekä jalostaa liikennepolttoainetta. Biokaasulaitoksen syötteinä ovat naudan lietelanta, kuivalanta sekä peltobiomassat. Prosessin mädätyslämpötila on mesofiilinen, 35 38 C. Prosessiin ei sisälly jälkikaasuuntumisallasta (kuva 6). KUVA 6. Ryytilän tilan biokaasureaktori ja tekniset tilat. 13

Biokaasureaktoriin johdetaan kahdesta eri tuotantorakennuksesta lietelantaa pumppauskaivojen kautta. Lisäksi kuivalataa ja peltobiomassoja syötetään erillisen syöttöyksikön kautta. Käsitelty liete johdetaan putkea pitkin pumppaamalla tuloputken ja navetan lietekuilun kautta lietesäiliöön. Käsitelyjäännös lämmittää reaktoriin syötettävän lietteen (kuvio 10). KUVIO 10. Kaaviokuva Ryytilän tilan biokaasulaitoksesta. Reaktori on lämpöeristetty ulkosivuilta. Lisäksi sisäseinälle ja pohjavaluun on asennettu lämpöputket. Reaktorissa on sivusuunnassa moottorilla pyörivä sekoitin. Sekoitin on rakennettu käytetyistä osista omana työnä. Sekoittimen osat ovat meijerin käytöstä poistamat voivispilät. Sekoittimessa on myös pienempi potkurisekoitin (kuva 7). Lämmönvaihtimet ovat kerrostalon entiset ja koeponnistettu ennen prosessiin käyttönottoa. Reaktorin syötetilan ja kaasutilan välissä on puurakenteinen välipohja, jonka päälle on asennettu paperikoneen viiraverkko ja sen päälle uretaanieriste. Reaktori on peitetty kaksoiskatteella. KUVA 7. Sekoitin, syötteen tulo- ja poistoputki sekä lämmitysputket. (Kuva: Erkki Penttilä) Syntyvästä biokaasusta erotetaan vesihöyry kondenssivesikaivoon ja poistetaan rikkivetyä akvaarion ilmapumpun avulla. Biokaasun puhdistus- ja paineistuslaitteisto sekä kaasukuvut on hankittu Kiinasta. Kaasukattila ja poltin on hankittu Saksasta. Projekti on maksanut tähän mennessä 160 000 (alv 0 %). 14

Suurimmat kustannukset muodostuvat putkiasennustöistä, työmiesten palkoista ja teknisten tilojen rakentamisesta (kuvio 11). KUVIO 11. Ryytilän biokaasulaitoksen rakentamiskustannukset. Yhteenveto Käyttökokemusten mukaan biokaasuprosessin käsittelyjäännös on hyvää lannoitetta. Ravinteet ovat helpommin kasvien hyödynnettävissä. Peltojen satoisuus kasvaa ja käsittelyjäännös parantaa myös maan rakennetta. Tiloilla on voitu vähentää väkilannoitteiden käyttöä biokaasulaitosten käyttöönoton myötä. Lannanlevitysalaa on voitu lisätä myös asuinrakennusten läheisyydessä sijaitseville pelloille hajuhaittojen vähenemisen myötä. Biokaasulaitokset ovat tilakohtaisia projekteja. Samanlaista mallia on hankalaa toteuttaa usealle tilalle, joten on hyvä antaa suunnitteluun aikaa ja selvittää tiloille käyttökelpoisin ja kannattavin vaihtoehto. Kustannusten osalta projekteissa merkittävimmät kustannukset muodostuvat laitosten putkiasennustöistä. Reaktorin vaatimat laitteet, kuten sekoitus ja kaasukuvut ovat myös olleet merkittäviä kustannuksiltaan. Mesofiilisessa prosessissa olemassa olevaa lietesäiliötä voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää rakentamisessa. Lisäksi maaston korkeuserot ja olemassa olevat rakennukset huomioidaan myös. Laitoksen kannattavuutta ajatellen on tärkeää, että tuotettu biokaasun energia voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin ja käsittelyjäännös käytetään lannoitteeksi pelloille. Projekteissa tarvittavien lupien hankkiminen on sujunut hyvin. Myös tarvittavien koneiden hankkiminen ulkomailta ja Suomesta on sujunut hyvin. Tiloista yksi on hakenut projektilleen investointiavustusta ja saanut sitä 15 % sekä korkotukilainaa 75 %. 15

Lähteet Heusala, T. 2014. ElBio Ky. Keskustelu 25.9.2014 Huttunen, M & Kuittinen, V. 2014 Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 17. Joensuu: Grano Oy. Viitattu 28.11.2014, http://www.biokaasuyhdistys.net/media/biokaasulaitosrekisteri2013.pdf Latvala, M. 2009. Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä. Suomen ympäristö 24/2009. Helsinki: Edita Prima Oy. Leitfaden biogas, Von der Gewinnung zur Nutzung. 2013. Fachagentur Nachwachsende Rohstoffe e.v. (FNR). Viitattu 26.9.2014 http://mediathek.fnr.de/media/downloadable/files/samples/l/e/leitfadenbiogas2014_web.pdf Luostarinen, J. 2013. Biokaasun tuotanto maatilalla. Motiva Oy. Viitattu 1.12.2014, http://www.motiva.fi/files/6958/biokaasun_tuotanto_maatilalla.pdf Luostarinen, S. 2013. Biokaasuteknologiaa maatiloilla I. MTT Jokioinen. Viitattu 26.11.2014, http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/481263/mttraportti113.pdf Luostarinen, S. & Pyykkönen, V. 2013. Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja. Mikkeli: Teroprint. Viitattu 26.11.2014, http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/biokaasu_netti.pdf Pelkonen, R. 2013. Maatalouden biokaasulaitoksen ympäristölupa- Opas toiminnanharjoittajalle sekä lupa- ja valvontaviranomaisille. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2013. Viitattu 2.12.2014, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42289/sykera_33_2013.pdf?sequence=1 Taavitsainen, T. 2014. Johtava asiantuntija. Envitecpolis Oy. Luento 8.10.2014. Taavitsainen, T. 2014. Johtava asiantuntija. Envitecpolis Oy. Luento 8.1.2014. Åkerlund, F. 2014. Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Motiva Oy. Viitattu 8.12.2014, http://www.motiva.fi/files/4903/biokaasulaitosten_tukijarjestelmat_suomessa_fredrik_akerlund.pdf 16