SUOMALAISEN KOULUTUSPALVELUN MYYMINEN VENÄJÄLLÄ



Samankaltaiset tiedostot
Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

YHTIÖ- JA YHTEISTYÖMUOTOJEN HYVÄT JA HUONOT PUOLET

MK-Law. Kumppanisi lakiasioissa. Voiton kotiuttaminen ja konsernin rahavirrat Venäjällä. Royaltit ja lisenssimaksut

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa Opetusneuvos Eija Somervuori

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Tampere ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

TOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6)

Koulutusviennin arvonlisäverotus Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaari

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Yhdistysten yritystoiminta verotuksen näkökulmasta. Seinäjoki

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Mobiili sosiaaliturva Pikakurssi liikkuvien työntekijöiden verotuksesta

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö Mariia Suominen Verohallinto

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti klo

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi

Pikaopas palkkaa vai osinkoa

Kiinteistöjen arvonlisäverotuksesta. Anne Korkiamäki Ylitarkastaja

Freelancer verottajan silmin

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto PHe

Y-tunnus Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, Helsinki

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Väliyhteisölain muutos (HE 218/2018 vp) Verojaosto Jari Salokoski ja Jaana Mikkola

Uskonto 10, matikka 4?

OTK, ON täydennystentti

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA ALKAEN

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

Johdanto. 2 NY Vuosi yrittäjänä ja NY Start Up -ohjelmat. 3 Tuloverotus. 3.1 Harjoitusyritystoiminnasta saadun tulon verottaminen

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Yritys ulkomailla, toimintaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen

Apurahojen verotus. Fulbright Center

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus / RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

FINGRID DATAHUB OY TILINPÄÄTÖS

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

Käsitteitä yrittäjyydestä

KUINKA: KIRJAUTUA SISÄLLE, TEHDÄ LASKU JA KULUT

SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT. 29 tammikuuta 2011

(11) Y-tunnus FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE

Mitä tilinpäätös kertoo?

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

OMISTAJANVAIHDOS TE TA

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN Ratakatu 3, PL Valtioneuvosto puh /2011

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif

Maatilayrityksen yhtiöittäminen

FINGRID DATAHUB OY TILINPÄÄTÖS

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 ( ) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

OMISTAJANVAIHDOSTEN ERITYISPIIRTEET HYVINVOINTIALALLA

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa?

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto Muokannut Markku Kovalainen

Kiinteän toimipaikan muodostuminen tuloverotuksessa

Uskonto 10, matikka 4?

ASIAKASVAROJEN SÄILYTTÄMINEN ELITE ALFRED BERGISSA. voimassa alkaen

Suomen verotus selkeästi

Elinkeinoverotus - Konserniverotus 3. Apulaisprof. Tomi Viitala

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv),

Miten Perustaa Toiminimi

1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Transkriptio:

1 Etelä-Kymenlaakson Ammattiopisto MUISTIO Kotka 2007-08-20 Ilmari Larjavaara KAAKKOIS-SUOMEN RAKENNUSALAN PK-YRITYSTEN LÄHIALUETAUSTAISEN HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hanke ( SO1852 ) SUOMALAISEN KOULUTUSPALVELUN MYYMINEN VENÄJÄLLÄ Esityksessä tarjotaan peruskuva mahdollisista toimintavaihtoehdoista. Lähtökohtana yritysmuodosta tehtävien ratkaisujen erittäin huolellinen valmistelu epäonnistuneiden valintojen välttämiseksi. ( 1 ) MITEN MUUT SUOMALAISET KOULUTUKSEN MYYJÄT VENÄJÄLLÄ TOIMIVAT? Kaikki Venäjällä kouluttavat suomalaiset on haastateltu. ( 1.1 ) HKKKn pienyrityskeskus Laskutus on paljolti hoidettu siten, että yritykset ovat maksaneet Suomen kautta eivätkä nämä ole valittaneet. Yritystä Venäjällä ei ole ollut. Lisenssiasia hoidettu siten, että lisenssiä vaativat toimenpiteet hoidettu venäläisen oppilaitosyhteistyökumppanin kautta, jolla on lisenssi. Ylipäätään myyntiä hoidettu venäläisen yhteistyökumppanin kautta, jolla lisenssi. ( 1.2 ) IME ( International Management Education, Moskova ) ( 1.3 ) FINTRA Koulutusta on maksettu siten, että yritykset ovat maksaneet Suomen kautta. On ollut myös sitä, että maksuja on maksettu Suomeen suoraan Venäjältä. Ovat olleet siirtymässä malliin, jossa Venäjälle perustetaan tytäryritys ( ei edustusto ). Huomauttivat, että jos perustaa tytäryrityksen, tällä on tietyn ajan kuluttua oltava jo jokin liikevaihto ( toinen vuosi ) ja yrityksestä sinänsä on vaivaa ja kuluja. Voittojen siirtämisessä Suomeen kannattaa ajatella kysymystä sisäisistä siirtohinnoista. Tekivät sen ratkaisun, että perustettiin venäläinen ei-kaupallinen oppilaitos. Perustettu oppilaitos sai lisenssin melko nopeasti ja helposti. Oppilaitoksen perustamista on pidetty suurena virheenä. Kun on venäläinen ei-kaupallinen oppilaitos, palvelusta laskuttaminen on vaikeaa tai mahdotonta ja varoja on hankala tai mahdotonta siirtää Suomeen. Ylipäätään valinta on tuottanut suuren määrän turhaa byrokratiaa.

2 Ovat perustamassa yritystä ( OOO ). Mahdollisesti malli jossa on sekä venäläinen ei-kaupallinen oppilaitos että OOO. Huomauttivat yleisesti, että yritys ( OOO ) ei voi saada koulutuslisenssiä. Koulutuslisenssiä ei toimintaan erityisesti tarvita. Lyhytaikaisia koulutuksia ( alle 72 tuntia ) voi tehdä ilman lisenssiä. Tulojen kotiuttaminen on oma kysymys, mutta ratkaistavissa. Yhtiö pitää omistaa itse. ( 1.4 ) Mikkelin Ammattikorkeakoulu On ollut useita toimintamalleja. Yritykset ovat maksaneet koulutukset Suomen kautta. Enimmät yritykset eivät valita ja tämä malli tuo suurimmat voitot. Myös on ollut tytäryritys ( OOO ) Pietarissa niitä yrityksiä varten, jotka haluavat maksaa Pietarissa. OOOsta ei ole kotiutettu varoja, vaan tulot on käytetty toiminnan pyörittämiseen. Kuluja erikseen kohdennettu OOOhon, jotta päästään nollatulokseen. OOO ei voi saada koulutuslisenssiä, mutta koulutuslisenssiä ei käytännössä tarvita, jos toteutetaan täydennyskoulutusta. Toimintaa ollut jo pitkään, eikä ole kaatunut lisenssien puuttumiseen. OOOn pitäminen sinänsä tuo tietyn määrän kuluja. ( 1.5 ) ACC Global ( kielikoulutusta ) On toimittu OOOna ilman koulutuslisenssiä. Huomautettiin, että OOO ei voi saada koulutuslisenssiä, kun tämä tuottaa voittoa. Asiakkaita ei häiritse, että laskutus tapahtuu konsultointina. Tämä on maan tapa. Jos OOO, niin pitää laskuttaa konsultointina, ei voi olla koulutusta. Jotkut asiakkaat toivoo, että koulutus lisensioitua, koska tällöin on maksettava vähemmän veroja ja saa virallisen todistuksen. Pitäisi olla oppilaitos, jotta saa lisenssin. Painottivat, että on suunniteltava, millaisella imagolla ja brandilla koulutusta myydään, jotta asiakkaat kiinnostuvat. OOO melko vaivaton. Jos halutaan tehdä voittoa, on oltava yritys. Johtopäätökset: Toiminta OOOna suosittua ja toimivaa. Ilmeisesti suositeltava malli. Venäläinen oppilaitos malli ei toimi. Tämän voi mahdollisesti perustaa myöhemmin. Laskutus tapahtuu monilla edelleen Suomen kautta. Yleisesti ei ole kenellekään valtavaa businessta. Kotiuttaminen OOOsta voi olla jokin ongelma. Monet eivät lainkaan kotiuta. Lisenssiä ei käytännössä tarvitse ja jos tarvitaan, niin asia hoidetaan paikallisen koulun kautta. ( 2 ) MITEN PROJEKTI TOIMII TÄLLÄ HETKELLÄ? Vienti venäläisille asiakkaille tapahtuu suorana vientinä ryhmään kuuluvien suomalaisen koulutuskeskusten toimesta ( ei Kotka ) venäläisille asiakkaille ja edustusto ei osallistu itse myyntitoimintaan. Kouluttaja on koulutuskeskus Suomesta, joka saapuu Pietariin kouluttamaan suomalaistaus-

3 taista/venäläistä yritystä. Kun toiminta vuosittain koulua kohden ei ylitä 30 päivää, Pietariin ei tarvitse rekisteröityä. Edut: Melko vaivaton ja kevyt toimintamalli. Haitat: 30 päivän sääntö ylittyy, kun toiminta vilkastuu. Sääntö itsessään jossain määrin epävarma. Edustuston uhkana riski harkintaverotuksesta, jos verottaja iskee siihen silmänsä. Edustusto ei voi pitkiä aikoja jatkaa nykyisellään. Suomalaiset koulut eivät pidä asioimisesta suoraan Venäjälle. Asiakkaat joutuvat kauttaan maksamaan ALVn ( mahdollisesti myös lähdeveron ) koulutuksesta. Ehkä joudutaan maksamaan lähdeveroa. Hankala/kallis asiakkaille Venäjällä. Lakiasiantuntijoiden mielestä on normaalia, että Venäjälle perustetaan yritys ja tällöin myös verotus kevenee. Ilmeisesti toimintamallia ei voi jatkaa, kun toiminta vilkastuu. -> Olisi harkittava varmaksi, ettei tällä toimintamallilla ( mahdollisesti modifioituna esim. myynti venäläisen koulun kautta ) voida jatkaa, koska malli kuitenkin kevyt. Ilmeisesti ei ole mitään hyötyä rekisteröidä toimintaa Pietarissa verottomaksi edustustoksi ( verovapaa akkreditoitu edustusto ). ( 3 ) MITEN YRITYSTOIMINTA OLISI JÄRJESTETTÄVÄ? ( 3.1 ) Yleiskuva ja yritysjärjestelyt Suomessa Tehtyjen selvitysten perusteella ilmeisesti toimiva malli olisi kaupallisen toiminnan ( koulutuksen myynnin ) ja julkisesti tuetun toiminnan eriyttäminen eri yksiköihin. Myynti tapahtuu yrityksen kautta ja jokin muu yksikkö vastaanottaa julkista tukea. Mahdollinen toimintamalli. Perustetaan: ( 3.1.1 ) Emoyhteisö Suomeen perustettava yritys, lähinnä osakeyhtiö. Osakeyhtiö olisi sikäli hyvä, että suomalainen osakeyhtiö ymmärretään myös Venäjällä ja toimii siellä. Yksikkö ostaa koulutuspalvelut suomalaisilta alihankkijoilta ( partnerikoulutuskeskukset ) Suomen sisäisenä tapahtumana. Partnerikoulutuskeskukset ( jotka de facto toteuttavat koulutukset ) esiintyvät muodollisesti koulutustapahtuma alihankkijoina. Aliurakoijat ( partnerikoulutuskeskukset ) eivät rekisteröidy Venäjälle. Koulut myyvät yritykselle, joka myy asiakkaille Venäjällä. Yritys Venäjällä laskuttaa asiakkailta.

4 Perustetaan joko yksi yritys, jolla verollinen edustusto Venäjällä. Tai kaksi yritystä: emoyhteisö Suomeen ja tytäryritys Venäjälle ( varmin ). Organisaatio ansaitsisi mahdollisesti tulorahoitusta perimällä välityspalkkioita koulutusten välittämisestä yritysasiakkaille. Toiminta tuottaa voittoa. Tytäryritys on ilmeisesti parempi vaihtoehto kuin verollinen edustusto. Mahdollisesti vaikeuksiin joutuessaan verollinen edustusto voisi tuoda ongelmia myös Suomen puolelle ( ensisijainen verovastuu ja muu vastuu edustuston toiminnasta Venäjällä ). Tytäryritys ei tuo ongelmia Suomen puolelle Yritys rekisteröityy Venäjälle edustuston tai OOOn muodossa. Sopivin rekisteröintimuoto on ilmeisesti OOO/rajavastuuyhtiö-yhtiömuoto. Suomalainen yritys omistaa 100%sesti OOOn Venäjällä. Venäläistä tytäryhtiötä varten tulee olla vähintään yksi emoyhteisö Suomessa, jonka omistukseen venäläinen tytäryhtiö rekisteröidään Venäjällä ja joka rekisteröidään venäläisen tytäryhtiön perustajaksi venäläisen tytäryhtiön perustamisasiakirjoihin. Mikäli koulutusyhtiön omistusta halutaan jakaa muille omistajille, helpointa olisi ottaa muita omistajia suomalaisen emoyhteisön osakkaaksi kuin ottaa uusia omistajia venäläiseen tytäryhtiöön. ( 3.1.2 ) Yleishyödyllinen ei-kaupallinen yhteisö Suomeen Suomessa rekisteröity yhdistys ( helposti toteutettava muoto ) tai säätiö. Toiminta alussa mahdotonta ilman julkista tukea. Julkisen tuen kohdentuminen tähän yksikköön. Yksikkö voi olla Aikuiskoulutuskeskusten liitto ( AIKE ), Rakennusteollisuus RT ry tai Etelä- Kymenlaakson Ammattiopisto ( EKAMI ) tai toimia erillisenä yksikkönä näiden alaisuudessa. Selvitettävä yksiköiden 1. ja 2. tehtäväjako. Yksikköön muodostetaan toiminnan johtamisrakenne. Olisi selvitettävä, sopiiko säätiömuoto suunniteltuun tarkoitukseen ainakin sekä rahoituksellisesti että toiminnan tavoitteiden näkökulmasta. Olisi selvitettävä, miten nopeasti säätiön saa käynnistettyä, mitä edellytyksiä säätiölle on ja missä muodossa se voi nauttia julkista tukea? Toiminta tulee mahdollisesti pysyvästi jatkossakin tapahtumaan julkisen tuen varassa Selvitetään, millainen ulkoinen julkinen tuki on tarkoitukseen sopivin. Julkinen tuki: toiminta-avustus, OPMn tuki säätiölle, KTM:n tuki, maakuntaliitot, EU-rahoitus, YM, OPH? Julkisen tuen tulisi kattaa minimissään 30% menoista, tavoite/hakuperuste voisi olla 60%. Toiminnassa voisi olla useita suomalaisia omistaja- tms. taustatahoja. Koulut ( Suomessa toimivia aikuiskoulutuskeskuksia ) olisivat mukana osakkaina muiden intressipiirien kanssa perustajajäseninä yritysjärjestelyssä. Yrityksiin pitää saada myös järjestöjä mukaan. Osallisia olisivat EK, RT, RL, SKOL, YIT, NCC jne. Näiden kautta hankkeen uskottavuus nousee ja saadaan riittävä alkupääoma käynnistämiseen.

5 Selvitetään oppilaitosten ja yhteistyöyritysten osuudet. Esitetään, että Pietarissa toimivat rakennusliikkeet ovat edustettuina johtamisrakenteessa. Mahdollinen ratkaisu on yritysten tarjoama alkuinvestointi ja sen merkitsemä päätösvalta yrityksille. Taloudellinen hyöty syntyy taustayrityksille koulutuksen kautta. Selvitetään, millainen yhteisomistus tms. on tarkoitukseen perustelluin. Osakkaiksi voisi olla hyvä saada suomalaisia koulutuskeskuksia ( tai niiden yhdistyksiä ), sillä tämä saattaa edistää myöhemmin edellytyksiä perustaa Venäjälle oppilaitos. Yhteiset pelisäännöt ja organisaatiomalli sitouttavat koulut yhteen. Taustatahot tulevat mahdollisesti investoimaan toimintaan ja nostamaan sen mahdollisesti tuottamaa voittoa. Selvitettävä, miten nimenomaan investoiminen ja voiton jakaminen parhaiten tapahtuu. Mahdollisesti Suomessa olisi kaikkiaan vain yksi yksikkö ( mikä? ), joka olisi joko yleishyödyllinen ei-kaupallinen yhteisö, esim. Suomessa rekisteröity säätiö tai rekisteröity yhdistys tai liiketaloudellisen voiton saavuttamista varten perustettu yhtiö, esim. osakeyhtiö. Mahdollinen on malli, että yleishyödyllinen ei-kaupallinen yhteisö ( oppilaitos tai liikelaitos ) perustaa edustuston tai tytäryrityksen Venäjälle. ( 3.2 ) Tytäryritys Venäjällä ( 3.2.1 ) Toimintamuoto Venäjällä Koulutuksen myyntiä varten Venäjälle tarvitaan yksikkö, jonka kautta myynti voidaan hoitaa. Koulutuksen järjestäminen toteutetaan suomalaisen ja/tai venäläisen yrityksen kautta. On suositeltu, että liiketoiminnan vilkastuessa voisi olla hyvä perustaa Venäjälle yritys. Tätä voi pitää normaalina järjestelynä, joka on myös verotuksellisesti edullinen. Yksikkö Pietarissa ei välitä koulutuksia, vaan myy näitä. Myynti voidaan hoitaa joko oman yhtiön kautta tai Venäjälle rekisteröitävän edustuston kautta. Yritys olisi lähinnä rajavastuuyhtiö, OOO. Tulo/lähdeveron maksaminen siirtyy itsellemme ja sen voi maksaa tavalla, joka tulee kokonaisedullisemmaksi. Yksikkö myy koulutusta ja laskuttaa tästä, maksaa tuloveron ( 24% ) ja ALVn Venäjällä ansaitusta tulosta Venäjän lainsäädännön mukaisesti. Yritykseksi järjestäytymisen kautta vältetään vaara harkintaverotuksesta ja vältytään myös muilta riskeiltä. ( 3.2.2 ) Yritysmuoto Venäjällä Tytäryhtiö siis turvallisempi kuin filiaali ( verollinen edustusto ). Tytäryhtiö olisi OOO/rajavastuuyhtiö yhtiömuoto. OOO on parempi kuin zakrytoe aktsionernoe obshestvo Suljettu Osakeyhtiö (ZAO/OAO-Yhtiö), koska tämä on liian raskas. OOO on melko helppo perustaa ja siitä on helppo lähteä. Rajavastuuyhtiömuoto on ehdottomasti suosituin yhtiömuoto tällä hetkellä Venäjällä. 85 % kaikista Venäjällä rekisteröidyistä yhtiöistä on OOO-yhtiöitä. Osakeyhtiömuoto ei ole saanut suosiota Venäjällä. Ainoastaan 8 % Venäjällä rekisteröidyistä yhtiöistä on osakeyhtiömuotoisia.

6 On suositeltu, että on perustettava OOO, jos omistajia on yksi; Perustettaan ZAO, jos on monia omistajia. OOOn taustalla on hyvä olla yksimielisyys ja mielellään osakassopimus. OOOssa ei mielellään saa olla venäläisiä mukana. Yrityksestä lähtevä voi viedä paljon mennessään. Rajavastuuyhtiössä yhtiön osakkaiden osuudet eivät ole jaettu osakkeisiin, vaan heidän osuudet yhtiössä on määritelty osuuksina, esim. mikäli yhtiössä on kaksi samansuuruisen osuuden omaavaa osakasta, niin heidän osuutensa yhtiössä on ½ + ½. Jokaisella osakkaalla oikeus osallistua yhtiön päätöksen tekoon (kaikki osakkaat äänellisiä ). Rajavastuuyhtiöllä on seuraavia etuja verrattuna suljettuun osakeyhtiöön: Rajavastuuyhtiön osuuksia ei tarvitse rekisteröidä. Rajavastuuyhtiön osuuksia ei koske osakeyhtiöiden osakkeita koskevat rekisteröintimääräykset (mm. osakeantistandardin erittäin monimutkaiset määräykset ). Osakkeita koskevat rekisteröintimääräykset eivät tule tulevaisuudessakaan ulottumaan rajavastuuyhtiöiden osuuksiin, koska osuuksia ei pidetä Venäjän lainsäädännössä arvopaperin kaltaisina vaihdannan välineinä, joita pitäisi arvopaperilainsäädännön mukaan rekisteröidä. Venäjän lainsäädännön mukaan kaikkien osakeyhtiöiden mukaan lukien myös pienten yhden omistajien hallinnassa olevien suljettujen osakeyhtiöiden osakkeet rekisteröitävä venäläisessä valtion rekisteröintiviranomaisessa. Venäjän erittäin monimutkainen ja byrokraattinen osakkeita ja muita arvopapereita koskeva lainsäädäntö on kopioitu USA:sta. Rajavastuuyhtiön osakepääoman korotus voidaan rekisteröidä ilman osakkeiden rekisteröintiä. Korotettaessa rajavastuuyhtiön yhtiöpääomaa ei tarvita erillistä osakeantien rekisteröintiä. Osakeantistandardi ja sitä täydentävät lukuisat muut viranomaismääräykset edellyttävät venäläisen osakeyhtiön osakepääomaa korotettaessa ensimmäisen ja toisen osakeannin sekä osakeantiesitteen rekisteröimistä. Näiden asiakirjojen laatiminen ja rekisteröinti on erittäin monimutkaista ja aikaa vievää. Ko. asiakirjoissa joudutaan julkistamaan osakeyhtiön toiminnasta erittäin yksityiskohtaisia tietoja, (mm. tiedot yhtiön yhteistyökumppaneista, tuotteiden markkinoista, ulkomaiselta emoyhtiöltä käyttöön mahdollisesti saadusta know how:sta ja käytössä olevasta tekniikasta sekä merkittävimmistä kilpailijoista). Haittapuolena osakeyhtiön kohdalla on se, että Venäjän monimutkaisen arvopaperilainsäädännön takia osakeyhtiöitä koskevat tiukemmat rekisteröintivaatimukset kuin muita yhtiömuotoja kuten esim. paikallisten venäläisten yrittäjien liiketoiminnassaan suosimaa rajavastuuyhtiötä. Venäläisten osakeyhtiöiden osakkeet on rekisteröitävä Venäjän liittovaltion arvopaperikomiteassa, joka aiheuttaa melkoisen byrokratian ja rekisteröintiasiakirjojen laadinnan. Osakkeiden rekisteröintivelvoitteen lisäksi osakeyhtiöille on määrätty Venäjän lainsäädännössä myös muita velvoitteita, jotka voivat pienien tai keskisuurten yhtiöiden osalta aiheuttaa kohtuuttoman suurta byrokratiaa yhtiön hallinnossa. Rajavastuuyhtiön haittapuolet suljettuun osakeyhtiöön verrattuna: Vähintään 10 % osuuden omistavan osakkaan oikeus vaatia toisen osakkaan erottamista. Rajavastuuyhtiölain 10 :n mukaan vähintään 10 % osuuden omistavalla rajavastuuyhtiön osakkaalla on oikeus vaatia oikeudessa nostettavalla kanteella törkeästi velvollisuuksiaan rikkovan tai yhtiön toimintaa olennaisesti vaikeuttavan osakkaan erottamista yhtiöstä. Tällaisella osakkaan oikeudella voidaan tehokkaasti ratkaista umpikujaan ajautuneet tilanteet yhtiöissä, mutta aina on myös olemassa riski tämän oikeuden väärinkäyttämisestä osakkaiden välisessä ristiriitatilanteessa. Mikäli yhtiön omistukseen ei oteta mukaan vähemmistöosakkaita ja suomalainen emoyhtiö omistaa kaikki osakkeet 100 %:sesti, edellä mainittua riskiä ei ole rajavastuuyhtiöiden osalta. Osakkaan oikeus erota yhtiöstä. Rajavastuuyhtiön osakkaalla on milloin tahansa oikeus erota yhtiöstä muiden osakkaiden suostumuksesta riippumatta. Yhtiö on velvollinen maksamaan eroanomuksen jättäneelle osakkaalle hänen osuutensa todellista arvoa (yhtiön viimeisimmän vahvistetun taseen mukaista määrää) vastaavan summan tai antamaan hänelle reaaliomaisuutena samanarvoisen määrän omaisuutta kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, jonka kuluessa eroanomus on jätetty, ellei yhtiöjärjestyksessä ole edellytetty lyhyempää määräaikaa. Rajavastuuyhtiölain pakottavien säännösten mukaan tätä jokaisen osakkaan oikeutta ei voida rajoittaa rajavastuuyhtiön yhtiöjärjestyksessä, koska ko. oikeus kuuluu osakkaalle lain mukaan kuuluviin perustavaa laatua oleviin oikeuksiin, joita ei voida rajoittaa osakkaiden välisellä sopimuksella tai yhtiöjärjestyksen määräyksellä. Tämä velvoite voi aiheuttaa yhtiölle vakavan kassakriisin jos yhtiöllä ei ole osakkaan poistumismaksuun tarvittavia varoja käytettävissä osakkaan tehdessä poistumisilmoituksen. Ko. kohta voi muodostua kohtuuttomaksi usean osakkaan yhteisyrityksessä suomalaisen osakkaan kannalta, mikäli suomalaisilla osakkailla olisi tarkoitus sijoittaa yhtiön toimintaan huomattavia varoja ja koko yhtiön toiminnan ajan olisi olemassa riski siitä, että venäläinen osakas ilmoittaa haluavansa koska tahansa poistua yhtiöstä ja ottaa mukaansa poistumishetkellä osuutensa mukaisen osuuden yhtiön taseen mukaisista varoista. Edellä mainittujen syiden takia rajavastuuyhtiömuoto ei ole sopiva yhtiömuoto käytettäväksi esim. kiinteistön hallintaan ja kiinteistön kehittämiseen keskittyneiden yhtiöiden ja tuotantolaitteita omistukseen hankkivien yhtiöiden

7 yhtiömuodoksi, mikäli yhtiöön otetaan mukaan useita osakkaita. Yhtiön tasearvon kasvaessa on olemassa koko ajan riski jonkun osakkaan poistumisesta yhtiöstä. Mikäli suomalainen emoyhtiö omistaa osakkeet 100 %:sesti ja yhtiöön ei oteta vähemmistöosakkaita, tällaista riskiä osakkaan poistumisesta ei ole olemassa. Venäjällä on tulossa voimaan rajavastuuyhtiölain muutos, jonka mukaan osakas voisi poistua yhtiöstä ainoastaan 2/3 määräenemmistöllä tehdyllä yhtiökokouksen päätöksellä. Tämä lain muutos ei ole tullut vielä voimaan, mutta se on Venäjän lainsäädäntöelimen duuman käsittelyssä. Ennen kyseessä olevan rajavastuuyhtiölain muutoksen voimaan tuloa rajavastuuyhtiötä ei tulisi käyttää yhtiömuotona usean osakkaan yhtiöiden osalta ainakaan sellaisissa yhtiöissä, kuten kiinteistön hallintaan keskittyvät yhtiöt, joiden tasearvo tulee kasvamaan yhtiön perustamisen jälkeen. ( 3.2.3 ) Verotus Venäjällä; tulojen kotiuttaminen Venäjältä Venäjällä perustettu yhtiö on automaattisesti paikallinen itsenäinen oikeushenkilö, joka on Venäjän verolainsäädännön alainen sekä kirjanpitovelvollinen eikä esim. harkintaverotus voi tulla samalla tavoin kysymykseen kuin sellaisen akkreditoidun edustuston kohdalla, joka harjoittaa verotettavaa liiketoimintaa ( tai jonka todetaan jälkikäteen verottajan toimesta harjoittavan verotettavaa liiketoimintaa ). Koulutusta myyvä yritys rekisteröityy veronmaksuvelvolliseksi ( ulkomaisena yrityksenä ) ja maksaa Venäjän tuloveron. Yritykseksi rekisteröitymisen kautta verotus normalisoituu ja alenee ( tulovero on alhaisempi kuin lähdevero ). Pitää maksaa: Voittovero/yrityksen yhtiötulovero ( nalog na pribyl ) 24 % yrityksen tuloksesta Arvonlisävero 18 % myynnistä Arvonlisäverotus on Venäjälle rekisteröityneelle ulkomaiselle yritykselle tai normaalia arvonlisäverollista myyntiä harjoittavalle venäläiselle tytäryritykselle yksinkertaista, sillä myynnistä vero on aina perittävä Tytäryritys maksaa tavanomaiseen tapaan saamiensa tulojen ja verovähennyskelpoisten menojen perusteella tuloveron ja jäljelle jääneestä summasta voidaan maksaa Suomeen osinkoa, joka on Suomen tuloverotuksessa tuloverosta vapautettua tuloa. Kokonaisverorasitus on tytäryhtiötilanteessa hieman korkeampi kuin Suomen elinkeinotulon verokanta (26%), koska osingosta joutuu maksamaan myös lähdeveroa (minimi 5%). Voiton kotiuttaminen Suomeen voisi tapahtua joko venäläisen tytäryhtiön suomalaiselle emoyhtiölle maksamien osinkojen muodossa ja osittain myös rojaltimaksuina erillisen rojaltisopimuksen perusteella. Osinkojen osalta suomalaisen emoyhtiön tulee maksaa Venäjän lainsäädännön mukaiset verot. Rojaltisopimuksen laskutuksen perusteena voisi olla esim. tavaramerkkioikeuden käyttöoikeuden myynti venäläiselle tytäryhtiölle ja know how:n/tietotaidon myynti venäläiselle tytäryhtiölle. Rojaltimaksut ovat venäläisen tytäryhtiön verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. Suomalaisen emoyhtiön ei tarvitse maksaa Venäjän tuloveroa rojaltimaksuina kotiutettavien voittojen osalta. Rojaltimaksujen osuus venäläisen tytäryhtiön tuloksesta on rajoitettu oikeuskäytännössä määritellyillä maksimeilla. Yli 20 30 % venäläisen yrityksen tuloksen ylittävät rojaltimaksut on katsottu veronkierroksi. ( 3.2.4 ) Lisenssi ja myyntinimike Tarvittavien lisenssien laajuus ja laatu riippuu koulutustoiminnan laadusta. Koulutuslisenssi haetaan Pietarissa harjoitettavan koulutustoiminnan osalta Pietarin kaupunginhallinnolta.

8 Koulutuslisenssin saaminen voi olla vaikeaa ulkomaalaisen omistamalle tytäryhtiölle. Aikaisemmin on yritetty hakea tällaista lisenssiä ulkomaalaisen tahon hallinnoimalle yhteisölle ja tämä jäi pelkäksi yritykseksi, koska lisenssin hakeminen osoittautui liian hankalaksi ja byrokraattiseksi. OOOn ( ylipäätään kaupallisen yrityksen ) on ilmeisesti vaikea saada koulutuslisenssiä. OOOn ei kannata myydä koulutusta tällä nimikkeellä, koska tämä tulee verotuksellisesti kalliiksi asiakkaille ja on epäilyttävää, koska OOOlla ei ole koulutuslisenssiä. OOOn kannattaa myydä seminaareja, konsultointia tai training. OOO ei voine myöntää valtiollisesti hyväksyttyjä koulutustodistuksia ja sertifikaatteja. ( 3.2.5 ) Toiminnan järjestäminen Julkinen tuki on parasta kohdistaa venäläisen tytäryhtiön emo-organisaatiolle, joka voisi välittää tuen eteenpäin venäläiselle tytäryhtiölle esim. lainana. Venäläiselle tytäryhtiölle ei ole mahdollista suoraan antaa julkista tukea Suomesta, koska tällainen tuki katsottaisiin venäläisen tytäryhtiön verotettavaksi tuloksi ainakin siinä tapauksessa, jos tällaisen tuen maksajana olisi muu kuin venäläisen tytäryhtiön emoyhtiö. Tytäryhtiön voitto voitaisiin kotiuttaa osittain Suomeen lainan takaisin maksulla ja lainan korkojen maksuna. Venäläinen tytäryhtiö voisi maksaa lainan takaisin emoyhtiölle, sen jälkeen kun tytäryhtiölle muodostuisi tulosta, jota voitaisiin kotiuttaa voittona Suomeen. Tytäryhtiölle annettava laina on rekisteröitävä tytäryhtiön venäläisessä pankissa riippumatta siitä, onko laina annettu ruplissa vai valuutassa. Lainalle voidaan määritellä Venäjän lainsäädännön mukainen maksimirajojen mukainen lainakorko. OOO ( meidän yksikkö ) myy Venäjällä, kouluttajat tulee jostain Suomesta Ongelmana on, että koulutuspalvelut ovat tulleet toiselta organisaatiolta ( siis koulu Suomessa ) -> Toimitaan sähköurakoitsijamallilla. -> Kouluttaja menee pääfirman haalareissa Venäjälle. Pitää sanoa, että sen miehiä. Suomessa tapahtuva laskutus ei tule näkyviin. Venäjän verottaja ei näe. Emoyhteisön ja tytäryrityksen taloussuhteiden järjestäminen kahden firman välillä. Verotus Suomessa ja Venäjällä, tytäryritys maksaa verot Venäjällä. Keskeinen ongelma: miten kotiutetaan. Tämä ilmeisesti ratkaistavissa. Mahdollisesti emoyhtiö laskuttaa tytärtä, myydään konsultointia tyttärelle. Mahdollisesti voitot voi yrittää kotiuttaa palkkioina. Selvitetään, onko emo + tytär yhtä firmaa vai ei. Joka tapauksessa muodostuu kaksi kirjanpidollista yksikköä. Tytär on tuloverollinen yksikkö ja sillä oma ( tulovero )kirjanpito. Mahdollisesti edustusto parempi, koska tämä on samaa yhtiötä. Mahdollisesti kotiuttaminen edustustosta helpompaa kuin tytäryrityksestä ( ilmeisesti ei ). Vaikka kysymyksessä olisi verollinen edustusto, tämä on kirjanpidollisesti erillinen yksikkö. Mahdollisesti tytäryhtiöön siirretään kuluja ja tämä tekee nollatuloksen. Pyritään siihen, että palvelut ostetaan vain Suomen sisällä eikä tapahtuma kanna Venäjän puolelle. Yritys esittää tositteet Venäjällä tapahtuvasta liiketoiminnasta. Kysymys, mistä koulutus on hankittu. Mahdollisesti kulut ja tulot pakko laittaa näkyviin Venäjällä olevaan yksikköön.

9 Mahdollisesti kulut laitetaan yhteen ja kaikki näkyy venäläisen yksikön kirjan pidossa. Suomalaiset laskut esitetään Venäjällä, jos pitää osoittaa, mitä on ostanut. Kauppasuhde Suomen sisällä, ei lähdeveroa Venäjällä. Jos esitetään laskut Venäjällä, niin lähdevero-ongelma. Tytäryrityksellä on tietyn ajan kuluttua oltava jo jokin liikevaihto ( toinen vuosi ). Yrityksestä sinänsä on vaivaa ja kuluja. Voittojen siirtämisessä Suomeen kannattaa ajatella kysymystä sisäisistä siirtohinnoista. ( 4 ) NON-PROFIT TOIMINTA VENÄJÄLLÄ; SUOMALAISEN OPPILAITOKSEN PERUSTAMINEN VENÄJÄLLE ( 4.1 ) Non-profit organisaatio Venäjälle? Suomalaisen lakimiehen arvio: Henkilökohtaisesti olen yksiselitteisesti sitä mieltä, että suomalaista koulutuspalvelua voidaan kaupallisesti järkevästi myydä Venäjällä vain yhtiömuodossa. Tällöin kysymykseen tulee joko ZAO ( suljettu osakeyhtiö ) tai rajavastuuyhtiö. Näkemykseni perustuu paitsi kaupallisiin uskottavuustekijöihin, myös siihen, että molempien yhtiöiden osalta vero ym. viranomaiskohtelu on vakiintunutta ja selväpiirteistä. -> Venäjällä on mahdollisesti parasta toimia vain yritystyyppinen yksikkö. Asiantuntijoiden arvion mukaan: Suomalainen non profit organisaatio Venäjällä Venäläinen non-profit organisaatio Venäjällä ei hyvä valinta ei hyvä valinta Lakimiehet eivät tunne erilaisia harvinaisempia toimintamuotoja, niistä ei Venäjän osalta ole kokemusta, säännökset niiden kohdalla voivat olla Venäjällä epävakaita ja vaikeuksia voi olla odotettavissa. Keskeinen kysymys on, halutaanko yksikön tuottavan voittoa. Jos halutaan tehdä voittoa, on oltava yritys. Erityisesti laskutus ja kotiuttaminen voi olla epävarmaa tai mahdotonta, jos yksikkö on instituutti, säätiö tai oppilaitos. Venäläisistä non-profit organisaatioista kukaan ei tiedä mitään. Yksinkertaisinta on toimia tavallisena kaupallisena organisaationa. Parasta valita OOO, koska tämä malli tunnetaan. Pietari-säätiö on ilmeisesti ainoa tai ainoita non-profit -organisaatioita Venäjällä: Käytössä olevien tietojen mukaan ainakin yksi suomalainen yleishyödyllinen ei-kaupallinen yhteisö, joka käyttänyt nimeä Pietari säätiö oli rekisteröinyt ennen ko. lain muutosta Pietariin vuonna 2002. Tämä Pietari säätiö oli rekisteröitynyt Venäjälle käyttäen oikeushenkilömuotoa avtonomnaja nekommertseskaja organisatisija. Tästä yhteisömuodosta käytetty myös lyhennettä ANO. Ulkomaalainen yhteisö ei voi harjoittaa Venäjällä toimintaa perustamalla sinne ei-kaupallista yhteisöä, esim. Venäjälle rekisteröityä yhdistystä tai säätiötä tms. muuta ei kaupallista yhteisöä, koska tällainen ei kaupallisen yhteisön rekisteröinti on mahdollista ainoastaan venäläisille ei-kaupallista toimintaa harjoittaville yhteisöille. Venäjällä tällaista ei kaupallista toimintaa sääntelee ei kaupallisista organisaatioista 12.1.1996 annettu laki nro 7 (?????????????????? 12?????? 1996?. N 7-?? "???????????????????????????"). Tämän lain 2 :n alakohdan 5. mukaan ulkomaalainen ei-kaupallinen yhteisö voi harjoittaa ei-kaupallista toimintaa Venäjän federaation alueella Venäjälle rekisteröimänsä ala-yksikön, filiaalin tai edustuston kautta.

10 Aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaan oli ulkomaalaistenkin yritysten oli mahdollista suoraan rekisteröidä Venäjälle ei-kaupallisia yhteisöjä, mutta 10.1.2006 annetun kyseessä olevaa lainkohtaa 2 :n koskevan muutoksen mukaan ulkomaalaisilla yhteisöillä on mahdollisuus rekisteröidä ei-kaupallisia yhteisöjä Venäjälle ainoastaan ala-yksikön, filiaalin tai edustuston kautta. Ko. lain muutos saatettu voimaan 10.1.2006 annetulla Venäjän liittovaltion lailla nro 18 (?????????????????? 10?????? 2006?. N 18-??). Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa, että ei-kaupallista toimintaa harjoittavan ulkomaalaisen yhteisön on mahdollista harjoittaa Venäjällä ei-kaupallista toimintaa ainoastaan Venäjälle perustamansa edustuston kautta. Tällainen edustusto voi olla joku edellä mainituista kolmesta edustustotyypistä. ( 4.2 ) Oppilaitos Venäjälle? OOOn lisäksi ilmeisesti toinen jossain määrin mahdollinen organisaatiomuoto on ei-kaupallinen oppilaitos, некоммерческое образовательное учреждение ( НОУ, on olemassa myös государственное образовательное учреждение, ГОУ ). Ilmeisesti olisi parasta käynnistellä toimintaa Venäjällä yrityksenä ja mahdollisesti vasta myöhemmin, mikäli tämä osoittautuu mahdolliseksi, perustaa oppilaitos, vaikka tämä olisikin toiminnan viimekätinen tavoite. FINTRA perusti suoraan oppilaitoksen ja on ollut tähän valintaan tyytymätön. Venäläisen ei-kaupallisen oppilaitoksen kohdalla palvelusta laskuttaminen on vaikeaa tai mahdotonta ja varoja on hankalaa tai mahdotonta siirtää Suomeen. Väärä valinta on tuottanut suuren määrän turhaa byrokratiaa. Ovat perustamassa yritystä ( OOO ). Mahdollisesti malli, jossa on sekä venäläinen ei-kaupallinen oppilaitos ja OOO. Jos oppilaitos perustetaan, sen omistuksen olisi säilyttävä suomalaisissa käsissä. Oppilaitoksen on ilmeisesti melko helppo saada koulutuslisenssi. Oppilaitokseksi tulee, kun saa lisenssin. On haettava nimenomaan oppilaitoslisenssi. Pitää selvittää kaikki Venäjän lainsäädännön vaatimat koulutustoiminnan hallinnolliset ja oikeudelliset edellytykset mm. lisensiointi, attestointi, akkreditointi jne. Ei-kaupallinen lisensioitu oppilaitos on vapautettu tuloverosta: Venäläiset viralliset oppilaitokset voivat vastikkeetta ottaa omaisuutta (tuloja) vastaan ilman että niistä täytyy maksaa tuloveroa mikäli ne toimivat lisenssinsä mukaisella tavalla (Venäjän verokoodeksin 251 pykälän 1 momentin 22) kohta). Ilmeisesti myös koulutus on ALV-vapaata, jos sitä tarjoava taho on virallinen ei-kaupallinen oppilaitos: Poikkeuksena on kuitenkin Venäjän verokoodeksin 149 pykälän 2 momentin 14) kohdassa määritelty opetus, joka tapahtuu ei-taloudellisen organisaation (oppilaitoksen) antamana ammattikasvatuksellisena tai opetustoimintana perustai jatkokoulutuksena oppilaitoksen lisenssin määrittämällä tavalla. Se ei saa olla konsultointitoimintaa Tällainen toiminta on vapautettu arvonlisäverotuksesta, mutta se tarkoittaa myös sitä, että oppilaitos, joka harjoittaa tällaista toimintaa, ei voi vähentää tällaiseen toimintaan hankkimiensa ostopanosten arvonlisäveroa. Virallisen koulun antama koulutus on asiakkaalle tuloverotuksessa vähennyskelpoista: Vain sellainen koulutuspalvelu on asiakkaille tuloverotuksessa vähennyskelpoista, jonka antaa virallisen lisenssin omaava koulutuslaitos. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaat joutuvat maksamaan 24 % (Venäjän tuloverokanta) lisäkulun ostaessaan koulutuspalveluita muilta kuin virallisilta oppilaitoksilta, koska koulutusmenoja ei voi tuloverotuksessa vähentää.

11 Mahdollista on, että ei-kaupallinen oppilaitos voi myydä kaupallisesti koulutusta ( некоммерческое образовательное учреждение (НОУ) может оказывать образовательные, информационные и другие услуги на коммерческой основе ) Kaupallisessa toiminnassa oppilaitoksilla lienee vastaava tuloveronmaksuvelvollisuus ja velvollisuus maksaa ALVtä kuin muilla toimintaa harjoittavilla yrityksillä. Jos OOO, jolla ei ole lisenssiä, myy koulutusta yritykselle, tulovero ja ALV joudutaan maksamaan. Lisäksi asiakas joutuu maksamaan myös kolmatta veroa: jos yritys maksaa koulutuksen työntekijälleen, tämä joutuu maksamaan saamastaan etuudesta veroa. Mahdollista on, että lisäkoulutus olisi eräissä tapauksissa on verovähennyskelpoista. Jos toimitaan oppilaitoksena, voidaan myydä koulutusta ja myöntää todistuksia. Jos halutaan myöntää todistuksia, on oltava lisenssi. Lisensoidun oppilaitoksen myymä koulutus on asiakkaalle verotuksellisesti siis monin tavoin edullista. Ilmeisesti on niin, että ulkomaisen virallisesti hyväksytyn oppilaitoksen statuksella on Venäjällä jokin hyväksyttävä status virallisesti hyväksyttävänä oppilaitoksena. Tämä ei ole aivan varmaa. Status ulkomaisena virallisesti hyväksyttynä oppilaitoksena pitää hyväksyttää Venäjällä. Tällöin olisi mahdollisuus myydä asiakkaille verovähennyskelpoista koulutusta. Mahdollisesti kannattaisi yrittää toimittaa tästä paperit ( suomalaiset lisenssit ) Venäjälle ja kokeilla hyväksytäänkö ulkomaisen koulun status ja vastaako tämä verokoodeksin määritelmiä. Tätä voisi mahdollisesti kysyä asiakkaan verottajalta. Oppilaitoksen hahmottelua: Hanke edellyttää, että Pietarissa olisi tarvittava koordinoiva laitos. Tämän pitää olla Venäjän lainsäädännön mukainen oikeushenkilö. Oikeushenkilönä voi olla ei-kaupallinen opisto, joka voi myydä koulutuspalvelua, tiedottamiseen liittyviä palveluita ym. Venäjän lainsäädännön mukaan tällaisella koulutuskeskuksella on mahdollisuus saada toimilupa ja myöntää valtiollisia koulutustodistuksia. Tällaisen koulutuskeskuksen perustajina pitää olla suomalaisia koulutusorganisaatiota tai niiden yhdistyksiä. Alussa koulutuskeskuksen henkilökunnan määrä voi olla pieni: yksi venäläinen ja yksi suomalainen kouluttaja per ammatti sekä tulkki. Hankkeen koordinoinnin helpottamiseksi olisi hyvää että Suomessa löytyisi yksi venäjän kieltä hallitseva kouluttaja. Koulutuskeskuksella pitää olla mahdollisuus palkata venäläisiä ja suomalaisia kouluttajia oman koulutussuunnitelman ja budjetin mukaisesti. Alkuvaiheessa koulutuskeskus voi myöntää valtiollisia koulutustodistuksia niiden koulutusorganisaatioiden nimissä, joiden kanssa keskuksella on tehty yhteistyösopimus ( valtiolliset opistot tai lisensioidut ei-kaupalliset koulutusorganisaatiot ). Tällä hetkellä Venäjällä ei ole EU:n valtuuttamia koulutusorganisaatioita, joissa olisi tarjolla EU:n tasoa vastaavaa koulutusta, jonka jälkeen annetaan EU:n maissa hyväksytty todistus. Erityisen vaikeaa tässä tehtävässä on koulutuspohjan puute ( kouluttajat sekä materiaalit, varusteet, työpajat ) sekä tulevien asiantuntijoiden pätevyyden tarkastusjärjestelmän puute. EU:n tason koulutuspalveluiden tarjoaminen nostaisi opiston aivan eri tasolle.

12 Venäjällä eri tietolähteet kertovat, että Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä. Mutta korkeatasoisen koulutuskeskuksen vaatii paljon työtä ja aikaa. Mutta Venäjän kehitys ja integrointi maailman talouteen vaatii aikaa myös. Sen takia koulutuskeskuksen palveluiden valmistaminen voi tulla todella ajankohtaiseksi asiaksi Venäjän WTO: n pyrkimisen aikana. ( 5 ) OPEROINTI VENÄLÄISEN OPPILAITOKSEN KAUTTA Mahdollisesti lupaava toimintatapa ( näin on jo kerran toimittu ) voisi olla koulutuksen myynti vakinaisesti venäläisen partnerioppilaitoksen kautta. Koulutuksien hoitaminen voidaan antaa venäläisen yhteistyökumppanin tehtäväksi, siten, että venäläinen yhteistyöorganisaatio laskuttaa suorittamistaan koulutuksista asiakkaita. Koulutusta myydään venäläisestä koulutusta ja suomalainen kouluttaja esim. konsultoi venäläistä koulua. Mahdollisesti tässä tapauksessa yrityksen perustaminen Venäjällä voisi siirtyä ja oppilaitokset voisivat myydä koulutukset suoraan Suomesta. Kaikki toteutettavat koulutukset kannattaisi mahdollisesti kussakin yksittäisessä tapauksessa kierrättää venäläisen koulun kautta. Mahdollisesti tässä tapauksessa olisi mahdollinen eräänlainen agenttimalli: Jos tällaisella venäläisellä yhteistyökumppanilla on vähintään kaksi ulkomaalaista asiakasta, niin suomalaiselle ko. koulutustoiminnasta laskuttavalle yhtiölle ei syntyisi kiinteää toimipaikkaa Venäjällä ja se ei joutuisi Venäjän verotuksen alaiseksi ko. koulutustoiminnan järjestämisestä Venäjällä. Venäläisellä oppilaitoksella on lisenssit ja tämä maksaa verot. Venäläisen yhteistyökumppanin on tällaisessa tapauksessa laskutettava laskunsa yhteydessä Venäjän 18 % arvonlisävero Venäjällä suorittamiensa koulutuspalvelujen osalta. Se, että suomalainen oppilaitos saa rahat koulutuskeskukselta, voi tapahtua ainakin kahden menettelyn kautta: 1) Venäläisen koulutusorganisaation kanssa solmitaan konsulttisopimus. 2) Venäläisen koulutusorganisaation kanssa solmitaan työsopimus. Konsultoinnin osalta arvonlisäveron maksaa venäläinen oppilaitos siinä tapauksessa, että Ammattiopiston toiminta Venäjällä ei kestä yli 30 päivää. (Päivämäärä voidaan tosin lukea alkaneeksi ensimmäisen kurssin alusta viimeisen kurssin loppuun riippumatta todellisista Venäjällä oleskelun päivistä). Venäläinen oppilaitos voi käyttää tämän arvonlisäveron oman arvonlisäverovelvollisuutensa vähennyksenä siinä tapauksessa, että se harjoittaa arvonlisäverollista myyntiä loppuasiakkaille. Jos verollinen konsultointitapahtuma kohdistuu verosta vapautettuun koulutustapahtumaan, vero jää ylimääräiseksi kustannukseksi. Ulkomaisen organisaatio on velvollinen suorittamaan lähdeveron siinä tapauksessa, että konsultointitoiminta tapahtuu Venäjällä. Liiketulosta määriteltävän lähdeveron määrä on 20 % saadusta liikevaihdosta. Mikäli konsultointi esitetään tapahtuvaksi Venäjän ulkopuolella, esimerkiksi Suomessa, kiinteää toimipaikkaa ei Venäjälle synny. Tällainen vaihtoehto edellyttää kuitenkin sitä, että konsultointi on sopimusperusteisesti uskottavasti järjestettävissä ulkomailta käsin. Joissakin tapauksissa lähdeveroa on vaadittu jo siinä tapauksessa, että konsultoinnin sisältö liittyy Venäjään, mutta tämä käytäntö ei mielestäni vastaa lainsäädäntöä. Ymmärtääkseni maksatte tästä toiminnasta saatavasta elinkeinotulosta tuloveroa Suomessa (Tuloverolain 21 :n mukainen osittain verovapaa yleishyödyllinen yhteisö). Lähdeveron tapauksessa kannattaa käyttää hyväksi Lakia kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta (18.12.1995/1552). Lain perusteella Venäjällä asiakkaan maksamaa lähdeveroa voidaan käyttää hyvityksenä maksettaessa Suomen tuloveroa. Mutta tämä menettely tulee kyseeseen ainoastaan, jos ette voi muuten välttää Venäjän lähdeveroa.

13 Välittäjä-organisaation kannalta tuloverotuksessa veroa tulee normaaliolosuhteissa maksettavaksi ainoastaan opetustoiminnan tulon ja konsultointitoiminnan menon erotuksesta. Tulo tulee normaaliin tapaan verotettavaksi tuloksi ja konsultointitoiminnan menot ovat vähennyskelpoisia menoja. Mikäli verottaja jostakin syystä, esimerkiksi liittyen konsultointisopimuksen uskottavuuteen, kyseenalaistaa menojen vähennyskelpoisuuden, ongelmia voi syntyä ja niiden seurauksena toiminnasta voidaan helposti maksaa tuloveroa kahteen kertaan, sillä oletan, että konsultointitulo on teille normaalisti verotettavaa elinkeinotuloa Suomessa. Konsulttisopimuksen on siis oltava riittävän uskottava, jotta viranomaiset voivat sen hyväksyä. Mikäli tulonsiirto toteutetaan niin, että Ammattiopiston työntekijä on venäläisen koulutuslaitoksen työntekijänä, niin hänen palkanmaksussaan on noudatettava työnantajan velvollisuuksia Venäjällä. Venäläisen organisaation maksamasta palkasta työnantajana oleva venäläinen organisaatio pidättää (myös) ulkomaalaisen henkilön tapauksessa Venäjän tuloveron. Yleisesti verovelvollisen osalta se on 13 % ja rajoitetusti verovelvollisen verokanta 30 %. Yleisesti verovelvollisena pidetään ulkomaista henkilöä, joka viettää yli 183 päivää vuodessa Venäjällä ja tätä vähemmän Venäjällä oleskelevia pidetään rajoitetusti Venäjällä oleskelevina. Ulkomaisen henkilön palkanmaksun yhteydessä on suoritettava myös sosiaaliveron maksu, koska Venäjän viranomaisten kannan mukaan myös ulkomaiset henkilöt ovat oikeutettuja Venäjän eläke-, sairausvakuutus- yms. turvaan. Sosiaalivero on luonteeltaan regressiivinen, eli mitä enemmän sitä maksetaan, sitä pienempi on marginaali- ja myös veron keskimääräinen prosentti. Näiden lisäksi työntekijöiden palkanmaksuun kuuluu myös pakollisen tapaturmavakuutuksen maksu, mutta sen määrä vaihtelee toimialoittain eikä sen määrä juuri ylitä 1 % bruttopalkasta. Mikäli suomalainen henkilö maksaa Venäjälle työtulostaan tuloveroa, hän voi hyvittää sitä Suomen tuloverotuksessa sillä tavoin kuin Laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta antaa siihen mahdollisuuksia. Erityisesti siinä tilanteessa, jossa kuuden kuukauden verosääntöä ei sovelleta Suomen verotuksessa, tällä hyvityssäännöksellä on merkitystä, sillä Venäjällä maksetuilla tuloveroilla voi ainakin osittain maksaa Suomen tuloveroa. Kannattaa kuitenkin huomata, että hyvitys tapahtuu ainoastaan sen mukaan, mitä Suomessa olisi vastaavasta tulosta joutunut maksamaan tuloveroa. Siinä tapauksessa, että Suomen verottaja katsoo tämän tulon olevan peiteltyä organisaatiotuloa eikä todellista palkkaa, niin hyvitysmenettelyä ei kenties voida käyttää. Työsopimuksen bonusjärjestelyin henkilön palkka voidaan kytkeä opetustoiminnan tuottoon ja tällä tavoin henkilön palkanmaksussa voidaan opetustoiminnan tulo maksaa työntekijälle. Tällainen bonusjärjestely on kuitenkin määriteltävä tarkasti työsopimuksessa, jotta maksut voidaan tulkita henkilön työtuloksi. Mikäli bonusjärjestelyä ei ole määritelty tarkasti, menojen verovähennyskelpoisuus voidaan mahdollisesti kiistää verotuksessa ja pitää menoja henkilön saamina vastikkeettomina tuloina. Mainittujen kahden tavan vertailua Edellisessä tapauksessa on siis lähdetty siitä, että venäläinen organisaatio ei pysty vähentämään konsulttisopimuksen perusteella maksettavaa arvonlisäveroa, koska sen oma opetustoiminta loppuasiakkaalle on verotonta. Mikäli se pystytään vähentämään, kyseistä kustannusta ei synny venäläiselle koulutusorganisaatiolle. Suomen verotuksen osalta on oletettu, että tulo on teille normaalisti verotettavaa elinkeinotuloa, josta maksetaan vero tavanomaisella tavalla. Lähdevero katsotaan tässä tapauksessa voitavan välttää, mutta edellä kerrotut riskit kannattaa huomioida. Jälkimmäisessä tapauksessa maksetaan ansaittu tulo kokonaisuudessaan palkkana alle kuusi kuukautta Venäjällä asuvalle venäläisen organisaation työntekijälle. Tuloveroon maksetusta summasta saa mahdollisesti hyvitystä kyseisen henkilön Suomen tuloverotuksessa, mikäli myös Suomen verottaja pitää tuloa tavanomaisena palkkatulona. Mikäli henkilön tulot Suomessa kertyvät korkeiksi, Venäjälle maksettu 30%:n tulovero ei luultavasti riitä Suomen tuloveron maksamiseen. Näistä vaihtoehdoista konsultointitoiminta vaikuttaa yksinkertaisemmalta, mutta ei ehkä edullisemmalta vaihtoehdolta. Palkkavaihtoehto voi olla hankala sen vuoksi, että siinä sekoitetaan liiketoiminnan tulo ja yksityishenkilön tulo, ja tästä voi syntyä verotuksessa hankaluuksia. Käytännön ongelmana on lisäksi maksun vieminen ulos Venäjältä ja palkkatulon tilitys Suomessa elinkeinotuloksi. Tulojen kirjaaminen yksityishenkilön palkkana voi kuitenkin olla edullista, jos tuloja kaikin tavoin kohdellaan palkkatuloina, erityisesti tilanteessa, jossa henkilö työskentelee Venäjällä yli kuusi kuukautta ja tulee Venäjällä yleisesti verovelvolliseksi.

14 ( 6 ) KOULUTUSTOIMINNAN LISENSSIT; KOULUTUKSEN MYYNTINIMIKKEET 1. Toimintavaihe 2. Toimintavaihe Toiminnan organi- Toimitaan yrityksenä Toimitaan ei- sointimuoto ( ensisijassa OOO ) kaupallisena oppilai- toksena Toiminnan lisensi- OOOn vaikea saada Lisenssin saaminen ointi lisenssiä; lisenssiä yksinkertaista; lisens- ei käytännössä tarvi- si hankitaan ta Myytävän tuotteen Myydään konsul- Myydään koulutusnimike tai semi- tointia ta, josta voidaan ja- naareja tms. Koska kaa todistuksia. Kau- lisenssiä ei saa, ei konsultoin- pallista saa myydä koulu- tia ei enää saa tai ei Konsultoin- tusta. kannata tarjota. ti ei tarvitse lisens- siä. V erotus Koulutuksen Koulutuksen tar- myynti asiakkaille joaminen verotukselli- verotuksellisesti erit- edullista sekä sesti raskasta ( ei täin oppilaitokselle että pääsääntöisesti vä- asiakkaille. hennyskelpoisuutta, Selvitettävä edellytyk- mahd. 3 maksetta- set koulutuksen vä- vaa veroa ). Konsul- hennyskelpoisuudelle. kulut ovat toinnin Vähennyskelpoisuu- yleensä täydessä dessa voi olla maksihennyskelpoisuudelle. määrin yrityksille ve- mi. rovähennyskelpoi- sia. Koulutusta voidaan myydä ainakin nimikkeillä: koulutus, konsultointi, seminaari ja ammattipätevyyden korottaminen. Venäjän lainsäädännössä ovat huomioitu erilaisia ammatillisia koulutusohjelmia: ammatillinen peruskoulutus. Oppilas saa ammatin, joka vastaa tiettyä tasoa (luokkaa). Kesto 1-4 vuotta. начальное профессиональное образование (НПО) с присвоением профессии и разряда (уровня подготовки) продолжительностью от1 до 4 лет ammatillinen lisäkoulutus (uusi ammatti sekä taso). Kesto 0,5 2 vuotta. дополнительное профессиональное образование (ДПО) с присвоением новой профессии и разряда продолжительностью от 0,5 года до 2 лет. lyhytaikainen koulutus ammattitason nostamiselle (uusi korkeampi taso). Oppilas saa valtiollisen todistuksen (yli 72 h koulutukset).

15 краткосрочное повышение квалификации с присвоением нового разряда и выдачей документа государственного образца (от 72 часов) lyhytaikainen kurssi (ammattitason kehittäminen < 72 h). Oppilas ei saa todistusta vaan koulutusorganisaation sertifikaatin. краткосрочное повышение квалификации (менее 72 часов) без выдачи документа государственного образца, но с выдачей сертификата фирмы, проводившей обучение Konsultoinnin ja koulutuksen eroa ei ole verolainsäädännössä erityisen tarkasti määritelty, ja ero on käytännössä pieni, varsinkin kun kyseessä on tiettyyn spesifiin ammattialaan liittyvä koulutus, mutta tietenkin veroviranomaiset voivat esittää asiasta oman tulkintansa. Koulutus- / konsultaatiotoiminta määritellään asiakkaan kanssa solmitussa sopimuksessa. Koulutuslisenssiä ei toimintaan ilmeisesti erityisesti tarvita. Lyhytaikaisia koulutuksia ( alle 72 tuntia ) voi tehdä ilman lisenssiä. Jos asiakkaat haluavat lisensoitua koulutusta, voidaan toimia venäläisen koulun kautta. Kysymys koulutuslisenssin saamisesta ei ilmeisesti ole riski, koska monet suomalaiset toimivat ilman lisenssiä, voidaan käyttää venäläistä kumppania, jolla lisenssi, ja oppilaitos saa lisenssin melko nopeasti ( jopa 3kk ). ( 7 ) KOULUTUKSEN MYYNTI VEROTTOMASTI ROYALTINA? Mahdollisesti koulutuksen myynti Venäjälle voisi tapahtua verottomasti Suomen ja Venäjän välisen verosopimuksen 12. artiklan Rojalti perusteella. 12 artikla Rojalti 1. Rojaltista, joka kertyy sopimusvaltiosta ja maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, verotetaan vain tässä toisessa valtiossa, jos henkilö on rojaltietuuden omistaja. 2. Sanonnalla "rojalti" tarkoitetaan tässä artiklassa kaikkia suorituksia, jotka saadaan korvauksena kirjallisen, taiteellisen tai tieteellisen teoksen, siihen luettuina tietokoneohjelma, videokasetti, elokuvafilmi sekä televisio- tai radiolähetyksessä käytettävä filmi tai nauha, tekijänoikeuden sekä patentin, tavaramerkin, mallin tai muotin, piirustuksen, salaisen kaavan tai valmistusmenetelmän käyttämisestä tai käyttöoikeudesta tahi kokemusperäisestä teollis-, kaupallis- tai tieteellisluonteisesta tiedosta. При представлении иностранной организацией, имеющей право на получение дохода, подтверждения, указанного в пункте 1 настоящей статьи, налоговому агенту, выплачивающему доход, до даты выплаты дохода, в отношении которого международным договором Российской Федерации предусмотрен льготный режим налогообложения в Российской Федерации, в отношении такого дохода производится освобождение от удержания налога у источника выплаты или удержание налога у источника выплаты по пониженным ставкам.

16 Jos koulutuksen myynti verottomasti royaltina olisi mahdollista, tämä helpottaisi toimintaa tuntuvasti. Monimutkaisia yritysjärjestelyjä ei tällöin ilmeisesti tarvittaisi. Myynti voitaisiin mahdollisesti toteuttaa suoraan Suomesta. Koulutuksesta ei tarvitse maksaa tällöin tuloveroa ( tämä varma ) ja mahdollisesti ei myöskään arvonlisäveroa ( tämä epävarmempi ). Erityisen käytännöllinen malli voisi olla koulutuksen myynti royaltina venäläisen partnerioppilaitoksen kautta. On huomautettu, että rojaltisuoritukset perustuvat yleensä johonkin Venäjällä rekisteröityyn aineettomaan omaisuuteen (patentti, lisenssi, hyödyllisyysmalliin jne.). On varmistettava useilta lakimiehiltä, että royaltin käyttö koulutuksen myyntiin on mahdollista. Voiko koulutusta ( konsultointia ) pitää tietotaidon siirtona? Myös voiton kotiuttaminen Suomeen voisi tapahtua osittain rojaltimaksuina erillisen rojaltisopimuksen perusteella. Rojaltisopimuksen laskutuksen perusteena voisi olla esim. tavaramerkkioikeuden käyttöoikeuden myynti venäläiselle tytäryhtiölle ja know how:n/tietotaidon myynti venäläiselle tytäryhtiölle. Rojaltimaksut ovat venäläisen tytäryhtiön verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. Suomalaisen emoyhtiön ei tarvitse maksaa Venäjän tuloveroa rojaltimaksuina kotiutettavien voittojen osalta. Rojaltimaksujen osuus venäläisen tytäryhtiön tuloksesta on rajoitettu oikeuskäytännössä määritellyillä maksimeilla. Yli 20 30 % venäläisen yrityksen tuloksen ylittävät rojaltimaksut on katsottu veronkierroksi. Yritettäessä royalti -mallia on tästä sovittava asiakasyrityksen kanssa. Jos royalti toimii, kannattaa laatia koulutussopimuksia varten vakiopohja. Sopimuksessa pitää eritellä, mitä on tieto-taito, jota siirretään. ( 8 ) TOIMINNAN RISKIT Riskinä toiminnassa tällä hetkellä on, että Venäjän verottaja iskee silmänsä Pietarissa tapahtuvaan toimintaan ja katsoo toimiston Pietarissa muodostavan kiinteän toimipaikan. Tästä voi olla seurauksena harkintaverotus. Tässä mielessä Pietariin olisi muodostettava yritys mahdollisimman pian. Pietarissa tapahtuva toiminta olisi ehkä hyvä selittää siten, että siellä ei markkinoida, vaan aloitteellisia ovat asiakasyritykset, jotka tilaavat koulutusta Suomesta ( tästähän ei ole kysymys ). Jos verottaja Venäjällä katsoo, että edustuston toimintojen vuoksi on muodostunut kiinteä toimipaikka Venäjälle, syntyy verottajalle mahdollisuus verottaa edustustoa tämän toiminnoista. Verotuksellisesti vaaralliseksi tilanteen tekee se, että edustusto on velvoitettu tekemään vain suppean veroilmoituksen ilman tuloveroilmoitusta ja ilman tasetta ja näin ollen kiinteän toimipaikan syntyessä sitä voidaan harkintaverottaa venäläisen verottajan toimesta. Harkintaverotus johtaa yleensä kohtuuttomiin veroseuraamuksiin verovelvollisen kannalta. Venäjän ja Suomen välillä tehty verosopimus määrittää tarkasti ne toimenpiteet, joita voidaan suorittaa edustustossa, jotta se ei muodosta kiinteää toimipaikkaa eikä ole verotettavaa tuloa Venäjällä. Seuraavat toimenpiteet ovat sallittuja suomalaiselle yritykselle Venäjällä ilman erillistä yrityksen tuloverovelvollisuuden syntymistä: a) järjestelyjä, jotka on tarkoitettu ainoastaan henkilölle kuuluvien tavaroiden varastoimista, näytteillä pitämistä tai luovuttamista varten; b) henkilölle kuuluvan tavaravaraston pitämistä ainoastaan varastoimista, näytteillä pitämistä tai luovuttamista varten; c) henkilölle kuuluvan tavaravaraston pitämistä ainoastaan toisen henkilön toimesta tapahtuvaa muokkaamista tai jalostamista varten; d) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan tavaroiden ostamiseksi tai tietojen keräämiseksi henkilölle;

17 e) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan muun luonteeltaan valmistelevan tai avustavan toiminnan harjoittamiseksi henkilölle; f) kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan a)?e) kohdassa mainittujen toimintojen yhdistämiseksi, edellyttäen, että koko se kiinteästä liikepaikasta harjoitettava toiminta, joka perustuu tähän yhdistämiseen, on luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa. Mikäli yrityksellä on kiinteä liikepaikka ja siellä toteutetaan kaikkia a) f) kohdissa tarkoitettua toimintaa, niin tällöin verotuksellisen kiinteän toimipaikan arviointi tapahtuu kokonaisarviona. Tällöin vain kokonaisuudessaan valmisteleva ja avustava toiminta sallii toiminnan verotuksen Suomessa ja toiminnan verovapauden Venäjällä. Yllä olevan luettelon perusteella voidaan todeta, että yrityksen Venäjällä järjestämä toiminta mikäli myynnin tuotosta halutaan maksaa veroja vain Suomessa, voi olla ainoastaan passiivista, avustavaa toimintaa. Esimerkiksi sopimusten allekirjoittaminen on aktiivista toimintaa ja on käytännössä mahdollista ilman kiinteän toimipaikan syntymistä Venäjällä ainoastaan erillisten, kussakin yksittäistapauksessa annettujen valtuutuksien puitteissa. Laskutuksen välittäminen asiakkaille on eräs hankalista ongelmakohdista. Kiinteä toimipaikka voi muodostua esim. joissain tapauksissa silloin, kun edustusto suorittaa erityyppisiä myyntejä ja tämä aiheuttaa ruplalaskutusta jne. Koska pelkkä laskujen toimittaminen edustuston välityksellä venäläiselle asiakkaalle ei myöskään kuulu sallittuun (verovapaaseen) toimintaan, se voi aiheuttaa kiinteän toimipaikan syntymisen. Kyseinen toimi kuuluu ns. harmaalle alueelle ja verottajan reaktiota ei ole mahdollista varmuudella tältä osin varmuudella ennakolta arvioida. Venäjän verottaja saattaa tulkita pelkästään edustuston suorittaman laskujen toimittamisen asiakkaille sellaiseksi toimeksi joka ei ole pelkästään avustavaa toimintaa. Tällöin on kuitenkin pohjana toiminnan kokonaisarvostelu. Mikäli halutaan varmistua, että Venäjällä edustuston puitteissa harjoitetun toiminnan verotus tapahtuu ainoastaan Suomessa, sopimusten allekirjoittaminen olisi yleisesti järjestettävä jonkin Suomesta käsin toimivan henkilön toimesta ja varminta olisi jos allekirjoituspaikka olisi Suomessa. Mikäli yksittäistapauksittain olisi tarpeen sallia paikallisten edustajien allekirjoittaa sopimuksia, niin allekirjoittamisen tulisi tapahtua ainoastaan tarkasti yksilöidyn ja yksittäistapausta varten tarkoitetun valtuutuksen nojalla. Venäjän sisäisessä verolainsäädännössä, verolaissa on todettu, että mikäli ulkomaisen yhtiön venäläisellä epäitsenäisellä edustajalla on valtuutus allekirjoittaa sopimuksia suomalaisen yrityksen nimissä ja hän käyttää valtuuttaan usein, niin tästä toiminnasta katsotaan muodostuvan kiinteän toimipaikan ulkomaalaiselle yhtiölle, ellei sopimustoiminta rajoitu vain sellaisiin toimiin jotka eivät muodosta kiinteää toimipaikkaa. Valtuutus yleisesti allekirjoittaa sopimuksia akkreditoiduissa edustuissa olisi siis rajoitettava koskemaan ainoastaan avustavista toiminnoista päättämiseen. Venäjän verolain viranomaisten uusimmissa soveltamisohjeissa on kiinnitetty huomiota myös ulkomaalaisen yhtiön toiminnan säännöllisyyteen Ulkomaalaisen yhtiön toiminta muodostaa kiinteän toimipaikan Venäjällä vasta siinä vaiheessa, kun toiminta muuttuu säännölliseksi. Edellä mainitun perusteella ei kiinteää toimipaikkaa voisi muodostua ainoastaan kertaluonteisesti Venäjällä harjoitetusta liiketoiminnasta. Johtopäätöksiä: On harkittava, voidaanko tällä hetkellä käytettävää suoran myynnin mallia jatkaa. Riskien takia tämä ei ilmeisesti ole mahdollista. Varmalta vaikuttava valinta on myynnin järjestäminen Venäjällä rajavastuuyhtiön ( OOO ) kautta. Varojen kotiuttaminen OOOsta vaatii suunnittelua. Suunnittelua vaativa kohta on myös Suomen ja Venäjän puolella sijaitsevien yritysten välisten rahasiirtojen järjestäminen. Kaupallinen toiminta ja julkisen tuen kohdentuminen voi olla parasta sijoittaa eri yksiköihin. Suomalaista non-profit yksikköä Venäjälle ja muita vähän tunnettuja toimintamalleja ei kannata ryhtyä kokeilemaan. Koulutuslisenssin hankintaan ei ole merkittävää kiirettä eikä tarvetta. Koulutusta pitää alkuvaiheessa myydä esim. nimikkeillä konsultointi tai seminaari. Venäläisen ei-kaupallisen oppilaitoksen perustamiseen ei ilmeisesti tässä vaiheessa ole mahdollisuutta. Menettely, jota kannattaa käyttää ja selvittää lisää, on koulutuksen myynti venäläisen oppilaitoksen kautta.