Førebuing/ Forberedelse 01.06.2016 FIN1008 Finsk som andrespråk FIN1058 Finsk som andrespråk, Vg3 påbygging til generell studiekompetanse For elever og privatister MATKALLA Kuvat: http://www.flurtmag.com/2012/06/traveling-alone-gasp/ https://fromdicetocontrolers.wordpress.com/ http://www.dumblittleman.com/2008/12/5-reasons-to-travel-when-youre-young.html http://daydreamaway.com/decisions-decisions-tips-picking-next-vacation-destination/ Nynorsk/Bokmål
Nynorsk Informasjon til førebuingsdelen Førebuingstid Hjelpemiddel Førebuingstida varer éin dag. På førebuingsdagen er alle hjelpemiddel tillatne, inkludert bruk av Internett. På eksamen er alle hjelpemiddel tillatne, bortsett frå Internett og andre verktøy som kan brukast til kommunikasjon. Bruk av kjelder Andre opplysningar Informasjon om vurderinga For finsk som andrespråk er heller ikkje omsetjingsprogram tillatne. Dersom du bruker kjelder i svaret ditt, skal dei alltid førast opp på ein slik måte at lesaren kan finne fram til dei. Du skal føre opp forfattar og fullstendig tittel på både lærebøker og annan litteratur. Dersom du bruker utskrift eller sitat frå Internett, skal du føre opp nøyaktig nettadresse og nedlastingsdato. Førebuingsdagen er obligatorisk skoledag. I førebuingstida kan du samarbeide med andre, finne informasjon og få rettleiing. Sjå eksamensrettleiinga med kjenneteikn på måloppnåing til sentralt gitt skriftleg eksamen. Eksamensrettleiinga finn du på www.utdanningsdirektoratet.no. Førebuing/Forberedelse FIN1008/FIN1058 Finsk som andrespråk V2016 Side 2 av 12
Bokmål Informasjon til forberedelsesdelen Forberedelsestid Hjelpemidler Forberedelsestiden varer én dag. På forberedelsesdagen er alle hjelpemidler tillatt, inkludert bruk av Internett. På eksamen er alle hjelpemidler tillatt, bortsett fra Internett og andre verktøy som kan brukes til kommunikasjon. Bruk av kilder For finsk som andrespråk er heller ikke oversettelsesprogrammer tillatt. Hvis du bruker kilder i besvarelsen din, skal disse alltid oppgis på en slik måte at leseren kan finne fram til dem. Du skal oppgi forfatter og fullstendig tittel på både lærebøker og annen litteratur. Hvis du bruker utskrift eller sitat fra Internett, skal du oppgi nøyaktig nettadresse og nedlastingsdato. Andre opplysninger Informasjon om vurderingen Forberedelsesdagen er obligatorisk skoledag. I forberedelsestiden kan du samarbeide med andre, finne informasjon og få veiledning. Se eksamensveiledningen med kjennetegn på måloppnåelse til sentralt gitt skriftlig eksamen. Eksamensveiledningen finner du på www.utdanningsdirektoratet.no. Førebuing/Forberedelse FIN1008/FIN1058 Finsk som andrespråk V2016 Side 3 av 12
Pieniä sanoja matkalle Miksi ylipäänsä pitää matkustaa, samat asiathan voi nykyisin nähdä ja kokea helposti omalla sohvalla löhöten? Ei sen takia matkusta, vaan matkustamisen, liikkeellä olon. Joku on viisaasti todennut, että vain matkalla tuntee olevansa hengissä. Irma Ikonen Tärkeää ei ole mistä sinä tulet, vaan minne olet menossa. Bernie Rhodes Jos meidät olisi luotu olemaan vain yhdessä maassa ja paikassa, Jumala olisi luonut meille juuret. Kirjoitus erään hotellin seinällä Australiassa Elämä on muualla. Seinäkirjoitus Joka elää se näkee, joka matkustelee, näkee vielä enemmän. Lähi-idän viisautta Lähde: http://netikka.net/unisieppari/runot.htm Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Borte bra, men hjemme best. Kuvan teksti: Kaikki, jotka vaeltavat, eivät ole eksyksissä. J. R. R. Tolkien Kuva: http://www.thebrsblog.com/2012/04/24/seths-map-and-compass/ Førebuing/Forberedelse FIN1008/FIN1058 Finsk som andrespråk V2016 Side 4 av 12
REPPUREISSULLE - AINA MUKANA - passi (suljettavassa pussissa), - pieni matkalompakko (vain tärkeät kortit mukana) - mahdolliset paperiset matkaliput - yksi pyyhe - vaatteet - hygieniatuotteita - laastaria - kamera + laturi - kännykkä, tabletti + laturi (toimii herätyskellona/kalenterina ym.) - päivälaukku/reppu PIDEMMILLÄ MATKOILLA LISÄKSI - pesusaippua - pari muovipussia likapyykeille ja sateen varalta repun suojaksi - vähän vessapaperia - tietoa matkakohteesta - viihdykkeeksi ristikoita, lehtiä, pelikortit, vihko + kynä, kirjoja JOSKUS JOTAIN NÄISTÄ - vaihtokengät - kosteuspyyhkeitä kosteutukseen / puhdistukseen - pieni lukko - pieni taskulamppu - lakana / iso huivi, jota voi käyttää sängyssä alla tai yllä - adapteri - haarukka / lusikka - korvatulpat Lähde:http://www.curiousfeet.com/2012/08/re pulla-reissuun-mita-mina-pakkaan.html Kuva: http://backpackeradvice.com/blog/pack ing.html Kuva: http://www.heartofavagabond.com/travelinspiration-can-traveling-make-happier-person/ Førebuing/Forberedelse FIN1008/FIN1058 Finsk som andrespråk V2016 Side 5 av 12
MINNE MENNÄ, MITEN PITKÄKSI AIKAA JA MIKSI? Sen päättäminen, minne mennä, miten sinne päästä, mitä siellä tehdä ja kuinka kauan viettää aikaa, ei ole ihan niin helppoa. Kaikkihan on mahdollista. Maailmassa on 195 itsenäistä valtiota kuudessa maanosassa. Veisi muutaman ihmiselämän ajan vierailla kunnolla niissä kaikissa eli kaikkea ei voi nähdä. Jos tiedät jo, kuinka pitkään aiot reissussa olla, ajattele matkan vauhtia ja tempoa etukäteen. Kuinka monta maata, kaupunkia, manteretta tai aktiviteettia haluat kokea? Etukäteen ei kannata suunnitella liikaa tai muuten voi helposti kadottaa reissun arvokkaimman asian vapauden. Liiallinen suunnittelu ja liian kireä aikataulu luovat turhaa stressiä ja pilaavat helposti koko matkan. Matkan pituus on sidoksissa kohteeseen ja käytettävissä olevaan budjettiin. Hyvinkin pienellä rahalla voi olla pitkiä aikoja matkalla. Kaikki riippuu itsestä ja omasta tahdosta. Matkalla voi tehdä töitä, ja jopa ilmaiseksikin voi matkustaa. Minne siis? Aloita unelmistasi. Mitä olet aina halunnut nähdä tai tehdä? Lähde siitä, että mikään ei ole mahdotonta. Hurjimmatkin unelmat voi toteuttaa: niitä ei välttämättä saavuta heti, mutta niitä kohti voi ja pitää uskaltaa lähteä. Et varmasti kiipeä ensimmäisellä matkallasi Mount Everestin huipulle, mutta voit mennä kohti unelmaasi matkustamalla Nepaliin ja vaeltamalla maailman korkeimman vuoren perusleiriin. Jos tahtoa on tarpeeksi, olet joskus vuoren huipulla. Luota intuitioosi. Lähde: Milonoff, Tuomas & Rantala, Riku: Madventures: Uusi kansainvälisen seikkailijan opas. Lyhennetty ja Muokattu: Utdanningsdirektorat Kuvat: https://scontent.cdninstagram.com/ hphotos-xpf1/t51.2885-15/s320x320/e15/11189249_664 534630357016_614878856_n.jpg http://www.nordnorge.com/ostfinnmark/?news=425 http://www.finnmatkat.fi/lomakohde /kreikka/kreeta/gerani/calderabeach-by-atlantica/kuvat-javideot/pc-000017384/ Forberedelse FIN1008/FIN1058 Finsk som andrespråk V2016 Side 6 av 12
OI JÄÄMEREN TUOKSU Astuin laivaan Tromssan laiturista. Nyt kaupunki oli hiljainen, satoi vähän vettä, mutta ilma oli yllättävän lämmin vaikka oli lokakuu. Jos ei näkynyt tuttuja, niin yksi oli ja pysyi. Tuoksu. Kalan, teräksen, kylmän meren ja jäisen tuulen tuoksu. Kun ensimmäisen kerran olin Ruijassa 1977, työpaikkanani oli Berlevågin kalatehdas. Silloin kävelimme työkavereitteni kanssa edestakaisin Berlevågia ja ajattelimme, että kalatehtaiden kylät haisivat liian paljon turskalle. Nyt Jäämeren rantapaikoissa tuntuu olevan toinen tuoksu. Laivan nimi oli hyvin norjalainen Trollfjord. Läpinäkyvät hissit ja viihtyisät salongit, ruokaa ja välipalaa vaikka kuinka paljon. Hintakaan ei ollut kovin paha, noin 300 euroa kahdesta yöstä omassa Kuva: http://bygdekvinnelaget.no/ganefarts-nordligste-perle hytissä jossa on ikkuna. Mainos lupasi vielä, että travelling with Hurtigruten creates memories for life. Tämähän näytti tosi lupaavalta, elämyksiä tiedossa! Matka suuntautui Lofoottien keskukseen, Svolvaeriin saakka. Matkan varrella pysähdyttiin viidessä satamassa ennen Svolvaeria, tutustuimme mm. Stokmarknesissa olevaan Hurtigruten-museoon ja siellä olevaan, vuonna 1912 rakennettuun Finnmarkenlaivaan. Pysähdyimme myös Harstadissa, jossa ennen vanhaan kävi hollantilaisia, venäläisiä, saksalaisia ja brittiläisiä laivoja matkallaan valaan- ja hylkeenpyyntiin. Harstadin satamasta suunnistivat myös kuuluisat löytöretkeilijät, kuten Fridtjof Nansen, Roald Amundsen ja Salomon ilmapallo Andrée, kohti uusia alueita. Harstad on tunnettu myös siksi, että natsien ylpeys Tirpitz upotettiin näillä vesillä. Svolvaeriin päästyämme vierailimme Lofoottien sotamuistomuseossa. Siellä oli valtavasti natsi-ajalta peräisin olevaa tavaraa ja paljon ihmisiä. Paluumatkan Tromssaan teimme Nordkapp-laivalla. Se oli tunnin myöhässä, koska etelässä oli pieni hurrikaani. Onneksi keli rauhoittui eikä maakrapu tullut merisairaaksi. Kaikkiaan risteily kesti noin 39 tuntia. Mainoslehtiset olivat oikeassa: Tervemenoa Norjan kansalliselle valtatielle nro 1 (the National Highway No 1)! Lähde: http://marialahteenmakiblogi.blogspot.no/2010_10_01_archive.html Forberedelse FIN1008/FIN1058 Finsk som andrespråk V2016 Side 7 av 12
POHJOIS-NORJA Yötön yö Napapiiriltä alkaa keskiyön auringon valtakunta. Aivan pohjoisessa valoisat kesäpäivät ja -yöt kestävät useita kuukausia. Pohjois-Norjan rannikko on vuonoja, tuntureita ja valkoisia hiekkarantoja, joiden vesi on yllättävän lämmintä. Saarijonot, kalastajamökit, lokkien kirkuna ja aaltojen kohina saavat sinut rentoutumaan. Melo kajakilla saarelta toiselle ja tunne raikas tuuli kasvoillasi. Lähde luontosafarille tarkkailemaan valaita ja taivaalla liiteleviä petolintuja. Sisämaassa voit vaeltaa tuntikausia lähes koskemattomilla tuntureilla tuhansien tunturijärvien keskellä. Kaamos Revontulet loimuavat pimeällä taivaalla. Pohjois-Norjassa on talvella kaamos, mutta revontulia etsivien ei tarvitse pelätä kovia pakkasia tai jatkuvaa pimeyttä. Aurinko laskee, mutta ei ihan kokonaan. Mantereella on myös kaamosaikana muutama valoisa tunti keskellä päivää. Kaamosaikaan kuuluu myös toinen ilmiö: revontulet, latinaksi Aurora Borealis. Revontulien lumoavassa valossa on jotain myyttistä. Pohjois-Norjan sisämaassa ja Finnmarkin tunturiylängöillä voit kokea perinteikkään talven: lunta, pakkasta, lumikenkäilyä, koiravaljakkoajeluja, yöpymistä porontaljoilla lumesta ja jäästä rakennetussa hotellissa. Muualla Pohjois-Norjassa lämpötila on miellyttävämpi ja talvet usein lämpimämpiä kuin etelämpänä. Täällä voit lasketella tunturien rinteillä ja nauttia näköalasta merelle. Saaristossa, jossa ei useinkaan ole lunta, on tarjolla kalastusta, sukellusta ja surffausta. Lähde: Matkaesite 2014 Pohjois-Norja ja Huippuvuoret Kuvat: http://www.vg.no/protokoll/send-inndine-bilder-avnordlyset/1033/post/449862/ http://www.visitnorway.com/br/ondeir/norte-da-noruega/a-regiao-do-cabonorte/ http://www.visitnorway.com/no/aktivit eter-og-attraksjoner/turer-ogsafarier/safari-i-norge/ Forberedelse FIN1008/FIN1058 Finsk som andrespråk V2016 Side 8 av 12
30-VUOTIAS MIRA LÄHTI HIIHTÄMÄÄN NORJAN LÄPI Sukset ja pulkka täynnä varusteita, paljon lunta siinä tärkeimmät asiat hienolle hiihtoseikkailulle. Matkaa 2500 kilometriä. Miran matka alkoi tammikuun lopussa ja hänellä oli 4-5 kuukautta aikaa. Mukana ollut koira sai viikon päästä ongelmia, mutta pystyi jatkamaan matkaa kuitenkin. - Sää on ollut hyvä, ja koira on jaksanut hyvin mukana. Hiihdän 20-40 kilometriä päivässä maastosta riippuen. Tärkeintä ovat kauniit maisemat. Olen tähän mennessä hiihtänyt noin 900 kilometriä, ja matkaa on vielä jäljellä noin 800 kilometriä. Perillä Nordkapissa olen suunnilleen kuukauden kuluttua. Mira on syntynyt Mäntsälässä, mutta asunut Norjassa viisi vuotta. Hänen esikuvansa on Cecilie Skog, joka on vuorikiipeilijä, sekä hiihtänyt yksin etelämantereella 1800 kilometriä. Mira nauttii psyykkisistä ja fyysisistä haasteista ja hänen kuntonsa on hyvä. - Suunnittelin tätä retkeä viisi kuukautta. En harjoitellut paljoa, koska kunto pysyy hyvänä kun vetää raskasta pulkkaa perässään. Yksinään oleminen ei ole Miralle ongelma, mutta pientä haittaa ovat aiheuttaneet suksien ja monojen hajoamiset sekä jalkoihin tulleet rakot. - Matkan varrella olen tavannut mukavia ja auttavaisia ihmisiä, joiden luona olen peseytynyt ja korjannut varusteitani. Minulla on mukana satelliittilähetin, jolla pidän yhteyttä päivittäin poikaystävääni. Saan sillä myös apua jos tulee hätätilanne. Reitti kulkee Norjan itärajalla, välillä myös Ruotsin puolella. Tämä siitä syystä, ettei Mira halua nousta vuorille. Hän on nauttinut hiihtämisestä Norjan kauniissa maisemissa. - Mielestäni matkalla oleminen on tärkeämpi kuin päämäärä. Lähde: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015033019424438_ul.shtml Forberedelse FIN1008/FIN1058 Finsk som andrespråk V2016 Side 9 av 12
POHJAIS-RUIJAN IHMISET Finmarkun rajat vuođethiin Finmarkussa asui kaksi kanssaa. Ruijalaiset ja lapin ihmiset. Etelästä tuli vielä yksi kansa. Net tulthiin Suomesta het pajethiin sottaa, nöyrävuossii, hättää, nälkkää het hajethiin jotaki paremppaa. Het löyđethiin tien pohjaisheen. Het asetuthiin Yykeänvuonon ympäri eli vähäsen pohjaisemmaksi Alattihoon. Het olthiin hyvät, työnankarat ihmiset ja harjaantunheet maatyöhön heiđän kotipaikoila. Het olthiin hmiset, jokka kuka mistäki syystä ei olheet saattanheet päästä kiini elämisheen omassa kotimaassa, mutta jokka uskothiin, ette merimaasta, Pohjais- Ruijasta, lyöđyttäis paremat elämisen mahđolisuuđet. Mutta tietenki rajan yli tuli kans ihmiset, jokka ei olheet justhiin niin äitin omat kultalapset, ko olis saattanu toivoot. Tornionväylän kylissä sanothiin, ette jos ihminen oli freistanu kaikkensa ja kuitenki epäonnistunnu, se oli jäljelä tyhä yksi konsti: lähteet Pohjais-Ruijhaan. Jokku tulliijoista olthiin lapset, jokka heiđän onnettomat vanhiimet olthiin lähettänheet matkhaan. Piian lapsila tulis parempi elämä sielä, tuntemattomassa maassa. Ushein nämät lapset kuljethiin ylisaamelaisten joukossa yli tunturin. Saamelaisile maksethiin niitten kulluin jälkhiin, mitä heile tuli, ko het otethiin lapset myötä sitä saattaa sitte sannoot, ette se oli yhđenlaista lapsikauppaa. Minkälaisen elämän nämät lapset saathiin Pohjais- Ruijassa, se sikkaristi vaihetteli. Jokku ihmiset saathiin heistä kaivatun lapsen. Toisile heistä tuli halpa työvoima. Kaikila heilä oli erilainen kohtalo. Kalttii: Bente Pedersen: Brukne veier. Kuva: http://forskning.no/innvandringmoderne-historie-politikk-samfunnskunnskapstatsvitenskap/2014/03/grunnlova-eit-forsvar Forberedelse FIN1008/FIN1058 Finsk som andrespråk V2016 Side 10 av 12
Blank side Forberedelse FIN1008/FIN1058 Finsk som andrespråk V2016 Side 11 av 12
Schweigaards gate 15 Postboks 9359 Grønland 0135 OSLO Telefon 23 30 12 00 www.utdanningsdirektoratet.no