3-1 (1-0). Suomea edusti seuraava

- ----~~ ~- - 8 - muodostunut molempien maiden jääpalloilutason mittapuuksi. Kilpailu oli kireä ja äärimmäisen tasaväkinen, siitä on parhaimpana tmdisteena maaliluvut.dttelu päättyi tasan 4-4,2-2). Erotuomari Axel Bergqvist fukholmasta. Suomen joukkueen kokoon P840 oli seuraava: Leffkowi tsch; Närvänen, Laibart; Lönnberg - Eklöf - bvanström; Ahlgren - vesterling - Pekonen - Sorvali - Jantun,en. Joukkueen johtajina olivat herrat K. Karvonen jaj. Mäkinen. Seuraavana päivänä pelasi joukkue Tukholman joukkuetta vastaan tasan 1-1 (1-1). Jalkapalloilu. Heti kansainvälisen jalkapalloviikon jälkeen eli 12 päivänä kesäkuuta pelattiin vuotuinen maakilpailu Ruotsia vastaan Tukholmassa. Ruotsi oli tällä kertaa asettanut vahvimman joukkueensa tuleen, jotavastoin Suomen joukkuetta ei oltu matkaesteiden takia saatu parhaimmaksi mahdolliseksi. Ottelu päättyikin Ruotsin ylivoimaiseen voittoon 6-2 (2-0). Suomen joukkue pelasi seuraavassa kokoonpanossa: Kelin Y. Kanerva Viinioksa ~ärvänen T.Koskinen Ovaska Åström Koponen öaario Lönnberg Lindbäck Tukholmasta jatkoi joukkue matkaa Osloon, missä pelattiin maakilpailu Norjaa vastaan kesäkuun 15 päivänä. Tämä maakilpailu muodostui paljon kireämmäksi ja oli Suomen joukkueella mahdollisuuks'a voittoonkin, mutta onni ei ollut m~kana tällä kertaa. ~orja voitti ottelun tuloksella 3-1 (1-0). Suomea edusti seuraava joukkue: El 1

Kelin - 9 - Ifanerva T. Koskinen Viinioksa Närvänen Ovaska(Saarilahti) Åström Koponen Saario Lönnberg Lindbäck Samalla matkalla kävi joukkueemme vielä pelaamassa ystävyysottelun Trondhjemissa, missä joukkueemme voitti tuloksella 4-3 (2-2). Tulomatkalla pelattiin vielä Karlstad'issa, minkä ottelun joukkueemme myöskin voitti maaliluvuilla Joukkueenjohtajina olivat herrat B. Sjöström ja T. Tornivuori. Kolmas maakilpailu pelattiin elokuun 10 päivänä Eestiä vastaan Tallinnassa. Tämäkin ottelu hävittiin, vaikkakin yhdellä maalilla. Syynä häviöön oli etupäässä äärettömän epätasainen kenttä ja kuuma ilma sekä mereltä tuleva paha löyhkä, joka vei pelaajiltamme kaiken halun peliin. Ottelu pelattiin nim. aivan meren rannalla sijaitsevalla kentällä eikä stadionilla. Ottelu päättyi Eestin voittoon 2-1 (1-0). Erotuomari Axel Bergqvist Tukholma. Suomen joukkue: Kanerva N. Koskinen Kelin Viinmoksa Närvänen Ovaska(Soinio) Åström Koponen Kulmala Lönnberg Suontausta Eestin ottelun jälkeen kävi joukkue samalla matkalla pelaamassa ystävyysottelun Rigassa, jonka joukkueemme voitti 3-1, (1-0). Joukkueen johtajina olivat herrat L. 'Tarmer ja E.A. Pekonen.

eljäs maakilpailu pelattii n Latviaa vastaan Helsingissä 11 päivänä syyskuuta Helsingissä. Joukkueemme voitti ottelun menestyksellisen pelin jälkeen tuloksella 3-1 (2-0). Erotuomari H. Paal, Tallinna. Suomen joukkueen kokoonpano oli seuraava: Y. Kanerva Koskinen Saari lahti Viinioksa Soinio ärvänen Ahlgren Koponen Fallström V.Kanerva Kelin Seuraavana päivämä pelasi Latvian joukkue Helsingin joukkuetta vastaan. Helsingin yhdistetty B- joukkue voitti samalla maaliluvulla 3-1 (2-0). Maakilpailija pelattiin siis 4, joista 1 voitettiin ja 3 hävittiin maalilukutilaston osoittaessa 12-7 häviöksermne. Kaupunkiottelut. Kaupunkiottelut ovat joka vuosi olleet erittäin mielenkiintoa herättäviä tapahtumia palloilumme alalla. Jääpalloilussa pelattiin liiton vuosikokouspäivänä kaupunkiottelu jääpalloilussa Viipuri - Helsinki. Viipuri voitti niukasti tuloksella 3-2 (2-1). Muista kaupunkiotteluista maaseudulla mainittakoon: Jyväskylä - Tampere - Turku Kuopio - Mikkeli Jyväskylä 5-3 2-1 6-3 Jalkapalloilussa pelattiin seuraaa

- 11 - vat kaupunkiottelut: 4/8 Helsinki - Turku. 6-2 (2-2) (epävirallinen) 2/10 Helsinki - Tallinna 5 16/10 Helsinki - Danzig 5 Kansainväliset ottelut. 1 (2-1) 3 (3-1) Jääpalloilun alalla rajoittui kansainvälis~s Kronoha@ens Idrottsföreningen j är j e s t ämään tukho lmal ai s en Järva-seuran vierailulld;. Järva pelasi 5/2 K.I.F:ää vas-, taan. K.I.F. voitti ottelun 3-0 (2-0). Seuraavana päivänä voitti Helsingin yhdistetty joukkue Järvan 5-2 (3-2). Jalkapalloilun alalla oli vuorovaikutus suurempi. Edellämainittua kansainvälistä viikkoa ja Skandinaviassa ja Rigassa pelattuja lulcuunottamatta pelattiin useampia kansainvälisiä otteluja. Helsingin Jalkapalloklubin vieraana kävi Helsingissä unkarilainen amatöörimestaruusjoukkue F.T. c. pelaten isäniiäseuraa H.J.K:ta vastaan tasan 2-2 (0-1), mutta hävisi yhdistettyä he~sinkiläistä joukkuetta vastaan kokonaista 8-0 (4-0). Liiton vieraana kävi tsekkoslovakialainen joukkue Trebic pelaten Helsingin Palloseuraa vastaan hävi ten 9-2 (6-0) sekä yhdistet'tyä Viipurin joukkuetta vastaan häviten 4-1. A~öskin kolmas ottelu yhdistettyä helsinkiläistä joukkuetta vastaan päättyi tsekkien häviöön 5-2. Varat: Liiton taloudellinen asema on Vllme vuonna taas huono~tunut, johtuen pääasiallisesti ensin huonosta talvesta ja syksyllä moniviikkoisista sateista ja eniten eh-

- 12 - kä kuitenkin siitä, että kaikki parhaimmat ottelut pel attiin niin jää- kuin jalkapalloilussakin ulkomailla. Kuluvana vuonna on tilanne taas päinvaetainen. Omaisuutta on nyt Smk. 14.161:05 ja velkoja Smk. 69.089 : 34. Viime vuoden tappio on siis Smk. 54.928:29. Erotuomarikomitea. Liittohallitus valitsi erotuomarikomitean puheenjohtajaksi Y. Valkaman, sihteeriksi Y. Tuhkusen sekä jäseniksi R. Wickströmin, N. Koskisen ja V. Eklöfin. Pelaajain valitsemiskomiteat. Jääpalloilussa: B. Sjöström, K9 Soinio, Joutsenlahti, R. Wickström, Relander ja Viipurista 'i. r äkinen. Komitean ratkaistavaksi ei joutunut voittamattomia ongelmia. Liittomme n. s. e dusjääpalloilu on jokseenkin harvoissa käsissä, joten pelaajain valinta oli helponpuoleista. haluamatta liiaksi syventyä a siaan huomautamme ainoastaan, että valitsemiskomitea suoriutui tehtävästään kuluneena vuotena hyvin, sillä talven pääkilpailuhan liitto- ottelu Ruotsi - Suomi päättyi vastoin kaikkia odotuksia ja ennakkotietojakin tasan. Jalkapalloilussa: K. Soinio, B. Sjöström, R. Wickström, H. Relander, ja A. Englund. Kesän urheilussa on valitsemistyö vaikeampaa kuin talvella. Jo yksistään alkava kansainvälinen jalkapalloviikko tuotti melkeinpä voittamattomia esteitä, sillä ensiksi valitsemistyölle ei löytyny,t asiallista tosipohjaa s. o. otteluja pelaajain kunnon arvostelulle ja toiseksi innostus pelaajain kesken oli siinä määrin

- 13 - suuri, että edellisten vuosien ansiot eivät tulleet kysymykseen. Jalkapalloilun varmistuessa erottautuivat myöskin ne yksityiset pelaajat ja ryhmät, jotka saattoivat tulla kysymykseen edusjoukkuetta määrättäessä. Jalkapallokauden kestäessä valitsemiskomitea monesti joutui valitsemaan edustus joukkueeseen vallan uusia miehiä. 'l'ällainen kehitys on terveellistä ja sellaisenaan ilolla tervehdittävä, vaikkakin koe ei aina täydellisesti onnistunut. Valitsemiskomitealla on ollut tavallista runsaammin työtä, mutta on silti suoriutunut tehtävistään kohtalaisesti. Sen periaatteita on ollut saada mahdollisimmat monet jalkapalloilijat kansainväliseen kanssakäymiseen opin vuoksi. Yleistä. Kulunut vuosi oli monessa suhteessa iloisten yllätysten kuin myös koettelemusten aikaa. Siellä täällä on syntynyt uusia seuroja ja yleisömenestys on monellakin paikkakunnalla osottanut ilahuttavaa nousua. Jalkapalloilu niin epäkiitollisissa olosuhteissa kuin se meillä yleensä toimiikin on sitten kyllin selvästi osoittanu~ että se on se peli, joka kykenee vähäisenäkin kerärunät joukot urheilijain pyhättöön, kentälle. Jalkapalloili jamme, joskaan ei vielä teknillisesti esim. mannermaisella tasolla, ovat saaneet palkan a herruksestaan; he ova t saaneet tunnustusta pelistään kansainvälisellä jalkapallokentällä. Uusia aktiivipalloilijoita on liittynyt riveihin ja uusia edustuspalloilijoita on saatu merkitä aikakirjoihin. Toisaalta taas on jalkapalloilu taloudellisesti kärsinyt puutetta. Kasvavat vaatimukset lisäävät taloudellisia huolia ja kuluneena jalkapallokautena on moni jäänyt potemaan taloudellisesta huono-onnisuudes-

- 14 - ta. Pääasiallisesti on tällaiseen asiaintilaan ollut syynä luonnon oikullisuus, se kuin ei lähestulkoonkaan aina ole ollut suosiollinen edessäolevalle jalkapallo-ottelulle. ttitä suurimmalla luottamuksella liittohallitus kuitenkin luottaa tulevaisuuteen. Merkit viittaavat valoisimpiin aikoihin. Lopuksi saa liittohallitus kiittää piirihallituksia, aktiivi- j a passiivipalloilijoita suuresta uhrautuvaisuudesta kuluneen toimintavuoden aikana. a E. A. Pekonen. ~ ----- ~

SUOA{8N PALLOLIITON toimintakertomus vuodelta 1928. Helsingissä tammikuun 29 päivänä 1928 pidetty liiton vuosikokous valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi vuodeksi 1928 insinööri E. von l!'renckell' in. Liittohallitukseen valittnn puheenjohtajan lisäksi seuraavat henkilöt: K. Karvonen, K. Soinio, Bengt Sjöström, Henning Relander, Toivo Kosunen, Erik Vasenius vakinaisiksi sekä Tuure ~obnivuori ja Mäkinen varajäseniksi. Liittohallitus valitsi sittemmin varapuheenjohtajakseen K. Karvosen. Liiton sihteerinä on toiminut E.A. Pekonen ja ulkomaan kirjeenvaihtajana H. Relander sekä kirjanpitäjänä rouva Landgren. Järjestely toiminta. Kuluneena vuotena on liittoon kuulunut kaikkiaan 65 seuraa, kokonaisjäsenmäärän ollessa toimintavuoden päättyessä noin 7.100. öuomen alloliiton alaisina toimivat edelleenkin"tlelsingin, ~urun, viipurin, Vaasan ja öavon piirit, ollen kahdella viimemainitlllla piirillä edustajansa melkein joka kaupungissa piirinsä alueella. Piirien toimintakertomukset oheisina. Liiton äänenkannattajina on ollut buomen Urheilulehti ja J..drottsbladet. Molemmille lehdille annettiin avustusta 500 markkaa

- 2 - edellisen vuosikokouksen päätöksen mukaisesti. Tässä yhteydessä mainittakoon vielä kenttäsuhteista. Usealla paikkakunnalla on jo kenttäolot saatu jokseenkin siedettävälle kannalle, mutta esim. viipurissa tekee vielä ruohokenttä puute edelleenkin suurta haittaa jalkapalloilun kehittymiselle. viipurissa on kuitenkin viime vuonna ryhdytty tarmokkaisiin toimenpiteisiin ruohokentän aikaansaamiseksi, joten sielläkin tässä suhtees lähiaikoina päästään siihen, mihin on pyrittävä. vaasassa on Palloseura tehnyt tarmokkaasti työtä ja saanut lopullisesti ruohokenttänsä valmiiksi. Se vihittiin tarkoitukseensa viime kesäkuun 10 päivänä, jolloin samassa tilaisuudessa liiton varapuheenjohtaja K. Karvonen piti juhlapuheen ja Helsingin Palloseura pelasi jalkapallo-ottelun. vielä mainittakoon että Kokkolaan on myöskin ryhdytty toimenpiteisiin ruohokentän saamiseksi kaupunkiin. Sitä mukaa kun ruohokenttiä saadaan, on varmaa että j alkapalloilukin tulee menemään eteenpäin samassa suhteessa. Suomen mestaruuskilpailut v. 1928. rrestaruuskilpailuja on kuluneenakin vuonna järjestetty sekä jää- että jalkapalloilussa. Sitäpahtsi on kuluneena vuonna järjestetty ensi kerran maassamme mestaruuskilpailut myöskin jäähockeyssa. Liittohallituksen tärkeimpinä tehtävinä on ollut tällaisten suurkilpailujen järjestäminen sekä hallinnollisesti että urheilullisesti. '1aassamme tuottavat tällaiset suurkilpailut osittain vielä taloudellisia huolia, mutta viime vuonna on y l eisökannatus näitä suurkilpailujamme kohtaan huomattavasti noussuto 1ainittakoon että viime vuonna jakoi liitto mestaruus-

- 3 - kilpailuista enemmän voitto-osuutta seuroille kuin koskaan aikaisemmin. Tämä johtuu pääasiallisesti siitä, että sekä välierät ja loppukilpailut voitiin pelata erittäin hyvissä olosuhteissa. Jääpallomestaruuskilpailhihin otti osaa kaikkiaan 18 seuraa. ireitten j a tasaväkisten kilpailujen jälkeen selviytyivät loppuotteluun viipurin Budet ja Helsingin Jalkapalloklubi. Loppuottelu pelattiin Helsingissä 19 päivänä helmikuuta erittäin ihanteellisissa olosuhteissa. Helsingin Jalkapalloklubi voitti erittäin tasaväkisen ottelun jälkeen mestaruuden tu~o ksella 4-3 ( 2-2 ). Mestaruusjoukkueen jäsenet. Saarinen Knuutinen Laaksonen \ tukimiehet) Ahlgren Hellström Pekonen Laine Lappalainen Erotuomarina toimi R. Wickström (K.I.F.) onnistuneesti. Taulukko j ijäpallomestaruuskilpailuista liittyy vuosikertomukseen. Jalkapallomestaruudesta kamppaili kaikkiaan 20 seuraa. Jalkapalloilussakin oli välien selvitys jo alkuotteluissakin tiukkaa, kiristen välierissä äärimmilleen. Turn Palloseura ja Helsingin I. F.K. anastivat itselleen sijan loppuotteluun, mikä pelattiin ~urussa 30 päivänä syyskuuta, mutta kun ottelu t asaväkisen ottelun jälkeen päättyi tasan tuloksella 1-1, puoliaika 1-0 1. F.K:n hyväksi, pelattiin uusinta-ottelu Helsingissä 7 päivänä lokakuuta myöhäiseen aikaan nähden erinomaisissa olosuhteissa. Tämäkin ottelu oli erittäin tasaväldnen ja voidaan sanoa että kummallakin seuralla oli yhtä suuret mahdollisuudet mestarguteen. Turun Palloseura parempi onnisena voitti mestaruuden tuloka

- 4 - sella 3-2 (2-1). Erotuomarina molemmissa loppuotteluissa toimi Y. Tuhlcunen ( H.J.K. ) kaikki en tyytyväisyydeksi. Suomen mestarit jalkapalloilussa v. 1928. Asplund Weckman Oksanen (tukimiehet) Kanerva Aalto Lehtinen ester Suontausta Liitteenä j alkapallomestaruustaulukko. Mestaruuskilpailut jäähockeyssa - järjestettiin kuluneena vuonna ensi kerran. Mestaruuskilpailuihin otti osaa ainoastaan 5 seuraa~ sillä tätä uutta urheilumuotoa ei vielä oltu ehditty juurruttaa. Jäähockeymestaruuden loppukilpailu pelat -tiin Viipurissa 18 päivänä maaliskuuta Viipurin Reippan ja Kruunuhaan Urheiluseuran välillä. Suomen mestariksi jäähockeyssa v. 1928 tuli Viipurin Reipas tuloksella 5-1 ( 1-1, 3-0, 1 - ). Erotuomarina toimi onnistuneesti G. Wicksträm (H.P.S.). Mestaruus joukkueen jäsenet L. Tukiainen E. Turunen V. Österdal G. Berg E. Berg A. Lagerström N:o 7 E. Louhi ja N:o 8 O. Peltonen Kansainvälisen jalkapalloliiton kongressi Amsterdamissa 1928. Kansainvälisen jalkapalloliiton kongressissa Amsterdamissa toukokuun 25-26 p:nä edusti Suomen Palloliittoa liiton puheenjohtaja E. von Frenckell ja liiton hålli tuksen jäsen H. Relander. Koska täällä tullaan lähemmin selostamaan kongressissa päätettyjä asioita, emme siihen vuosikertomuksessa ryhdy.

- 5 - Propagaridatyö. v. 1926 aloitetun Suomen sarjan tilalle perustetti~n uusi Etelä-Suomen sarja, Pohjanmaan sarja ja Savon sarja. Etelä-Suomen sarjakilpailuja pelattiin ohjelman mukaisesti 12 ottelua ja v. 1929, jolloin sarja on suunniteltu loppuun pelattavaksi, pelataan 16 ottelua. Taulukko sarjasta oheenliitetään. Keväällä toukokuun 13 päivänä järjesti Helsingin piiri yhdessä liiton kanssa tavanmukaisen Helsingin halkijuo~ sun, joka tavallaan avaa jalkapallokauden Helsingissä. Juoksuun otti osaa kaikkiaan 26 joukkuetta. Liittohallitus on puolestaan tarmokkaasti huolehtinut sanomalehdistön oikeasta suhtautumisesta palloiluun ja ennakkoreklaamiin ja puuttunut asioihin, mitkä ovat kaivanneet selvittelyjä. Oikeat ja asialliset tiedoitukset ovat omiaan herättämään mielenkiintoa palloiluasioihin. Nykyään ojkin havaittavissa myöskin suuressa yleisössä heräämistä kannattamaan pallourheilua. Maakilpailut. Jääpalloilu. Vuotuinen Ruotsin ja Suomen välinen maakilpailu pelattiin Helsingissä 26 päivänä helmikuuta. Urheiluilisesti oli ottelu erinomainen. Ruotsalaisissakin lehdissä tunnustettiin, että suomalaisten voitto oli kiistämätön ja ylivoimainen. Erotuomarina toimi R. Wickström (K.I. F.) tunnustusta ansaitsevalla tavalla. Suomen joukkueen kokoonpano oli seuraava: a

- 6 - Leffkowitsch Närvänen PeIli Lönnberg Kaplan H. Lund Ahlgren Wickström Pekonen vesterlit~tunen Jäähockey. Kuluneena vuonna päästiin vihdoinkin aloittamaan kilpailut ja harjoitukset, sillä aikaisempina vuosina oli huonot ja epäedulliset talvet tehneet mahdottomaksi järjestää kilpailnja kyseessäolevassa urheilulajissa. Kun Ruotsin Jäähockeyliitto oli suostunut pyyntöömme ja luvannut lähettää joukkueen tammikuun lopulla Helsinkiin, saapui Palloliiton pyynnöstä ruotsalainen jäähockeypelaaja Abbe Jansson 20 päivänä tammikuuta Helsinkiin opastamaan pelaa jiamme tässä meille melkein tuntemattomassa urheilulajissa. Myöhemmin oli Janssonin tarkoitus lähteä myöskin Viipuriin, Tampereelle ja Turkuun panemaan siellä alulle jäähockeyharjoitukset, mutta hän ei toimensa takia vastoin lupauksia, voinutkaan lähteä maaseudulle. Sitten liiton vuosikokouspäivänä tammikuun 29 päivänä, sitä seikkaa silmälläpitäen että kaikki maaseutuedustajat olisivat tilaisuudessa näkemään, kuinka jäähockeyta pelataan, järjestettiin ensimmäinen maakilpailu jäähockeyssa Suomen ja Ruotsin välillä. Otteluun olivat melkein suhtautuneet epäluuloisesti, mutta ottelun kuluessa, vaikkakin kentän valaistuksessa y.m. järjestelyssä oli toivomisen varaa sai jäähockey kaikkien ennakkoluulot. haihtumaan. Lyhyeen harjoi tusaikaan katsoen pelasivat pelaajamme erinomaisesti ja h ävisivät vain tuloksella 8-1. Suomen joukkueen kokoonpano oli seuraava: a b.

- 7 - Lilja Viinioksa Koskinen Sundqvist Lönnberg Lesch sekä N:o 7 G.Vickström ja N: o 8 Koponen Erotuomarina toimi herra Abbe Jansson. Seuraavana päivänä jo päivänä tammikuuta pelasi Ruotsin joukkue toisen ottelunsa Helsingissä. Tämä ottelu muodostui paljon tasaväkisemmäksi kuin maakilpailu ja voitti Ruotsin joukkue ottelun vain tuloksella 3-1 ( 1-1, 1-0, 1-0)0 Koska täällä tullaan lähemmin selostamaan jäähockeyn kehitystä ja vastaisista toimenpiteistä, emme tämän laajemmalti ryhdy selostamaan jäähockeyn kysymystä. Jalkapalloilu. Kuluneen vuoden ensimmäinen maakilpailu jalkapalloilussa pelattiin orjan kuninkaan vierailun aikana Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta. Vaikka ennen tätä maakilpailua oli jo kahden kuukauden aikana harjoiteltu jalkapalloilua ja pelattu monta ottelua, pelasi maajoukkueemme ottelun huonoimmin kuin koskaan aikaisemmin missään ottelussa. uloskin oli sen mukainen 6 - (3-0) Norjan hyväksi. Joukkueemme kokoonpano oli seuraava: Y. Kanerva Koskinen Baari lahti Viini oksa Närvänen Hintsa Åström Koponen Laaksonen allström Kelin Erotuomarina toimi herra R. Bäckström Tukholmasta. Tässä ottelussa tapahtui sellainen tapaturma, että Fallströmin poheluu meni poikki. yttemmin on Fallström täydel-

- 8 - leen parantunut. Toinen maakilpailu pelattiin 12 palvana elokuuta Eestiä vastaan Helsingissä. ottelu päättyi tasapeliin 2-2, puoliaika 1-0 Suomen hyväksi. Erotuomarina toimi herra A. Hillerström ~uldlolmasta. Suomen joukkueen kokoonpano oli seuraava: Holmberg Koskinen Saarilahti Viinioksa Långholm ärvänen Åström Hollmen Lönnberg Kanerva Suontausta Kolmas maakilpailu pelattiin 19 päivänä elokuuta Rigassa Latviaa vastaan. Tämä maakilpailu pelattiin ehkä huonoimmissa olosuhteissa mitä yleensä jalkapalloa voidaan pelata. Koko ottelupäivän satoi niin että ottelun alkaessa oli melkein koko kenttä veden peitossa. Kun maakilpailua ei yleensä matkojen takia voida siirtää pelattiin ottelu kuitenkin. ~rotuoma- J rin takia hävisi Suomen joukkue ensi kerran Latvialle vaihlcakin niukasti tuloksella 2-1 (0-0). Suomen joukkueen kokoonpano oli seuraava: Holmberg (Karlsson Turun I. F.K.) Kelin Saari lahti Viini oksa Långholm ärvänen Åström Hollmen Lönnberg Kanerva Buontausta Erotuomarina toimi H. Paal Tallinnasta. Joukkueen johtajina olivat K. Soinio ja E. A. Pekonen. Neljäs maakilpailu pelattiin 2 päivänä syyskuuta Ruotsia vastaan Helsingis9& Tässä ottelussa oli jo oikeata pelihenkeä mukana, mutta onni ei ollut suotuisa ja ottelu hävittiin yhdellä maalilla tuloksella 3-2 ~2-0) vaikka joukkueemme a h

- 9 - toisella puoliajalla oli aivan ylivoimainen. Erotuomarina toimi Karl Andersen Norjasta. Suomea edusti seuraava joukkue: olmberg Koskinen Saari lahti Viinioksa Långholm Närvänen Åström Malmgren Lönnberg Kanerva Kelin Kaupunkiottelut. laupunkiottelut ovat joka vuosi olleet erittäin mielenkiintoa herättäviä tapahtumia palloilumme alalla. Jääpalloilussa pelattiin liiton vuosikokouspäivänä kaupunkiottelu jääpalloilussa Viipuri - helsinki. Helsinki voitti niukasti tuloksella 1-0 ( 0-0 ). uista kaupunkiotteluista mainittakoon. Turku - helsinki 'I'urku - viipuri Jalkapalloilussa pelattiin seuraavat kaupllnkiottelut: 28/5 Helsinki - Turku 2-2 (1-1) 17/5 Tallinna.- Helsinki 5 1 20/8 Helsinki - Riga Epävira 11 inen 6 1 (1-1) 9/9 Helsinki - Viipuri 2-1 (2-1) 20/5 Tukholma - Turku 4- - 1 (1-1) Kans ainväli s et ottelut. Jääpalloilun alalla muodostuivat kansainväliset ottelut seurojen kesken lu~isiksi. Uudenvuoden vaiheilla vierai- 11 a

- 10 - Ii Tukholmalainen Linnea seura Helsingissä H;J.K:n vieraana pelaten 31/12, 27 ensi n Helsingin I. F.K: ta vastaan. I.F.K. voitti ottelun 4-3 (2-0) mutta seuraavana päivänä 1/1 28 voitti Linnea i säntäseuran ~. J. K : n tuloksella 4-3 (3-1). Samaan aikaan vieraili Kronohagens Idrottsförening Ruotsissa pelaten uudenvuoden päivänä ~ukholmassa Järvaa vastaan voittaen t uloksella 5-4 (5-2~ Seuraavana päivänä pelasi K. I. F. Upsalassa Si riusta vastaan häviten niukast i tuloksella 2-1 (1-1). Paluumatkalla pelasi K. I. F. vielä Tukholman yhdistettyä joukkuetta vastaan ~äviten 5-1 (3-0). Helsingin I. F.K. teki myöski n matkan Ruotsiin pelaten 5 päivänä tapmlikuuta Karlstad'issa Götaa vastaan. I. F. K. voitti ottelun tuloksella 3-1 (3-0). Seuraavana päivänä pelasi I. F.K. Wästeråsissa Wästerås Sportklubbenia vastaan ja kärsi musertavan tappion 8-1 (5-0 ). Sunnuntaina 8 päivänä tammikuuta pelasi I of. K. vielä Strängnäsissä Strängnäs I. F. va,staan. ottelu päättyi tasapeliin 2-2 I. F.K. ollessa puoliajalla johdossa 2 - O. Viipurin Sudet vierailivat myöskin Ruotsissa pelaten 6 päivänä tammikuuta Tukholmassa Rättvikens I. F. K:ta vastaan. Ottelu päättyi tasan 3-3 Susien johtaessa puoliajalla 2-1. Sunnuntaina 8 päivänä tammikuuta pelasi Sudet Tukholmassa Götaa vastaan ja hävisivät ottelun niukasti 3-2 (1-1). Jalkapalloilun alalla oli vuorovaikutus yhtä suuri kuin jääpalloilussakin. Helsingin I. F. K. vieraili ensiksi Tallinnassa pelaten 5 päivänä toukokuuta Kalevia vastaan voi tt aen o ttelun 3-2 (1-1). Seuraavana päivänä pelasi I. F. Ko Tallinnan Sport seuraa vastaan ja hävisi 5-0 (0-0). a h

- 11 - Täy~täessään'20 vuotta järjesti Turun I.F.K. kansainvälisen jalkapalloviikon 16-20 p:nä toukokuuta. Ottelujen tulokset olivat seuraavato 16/5 Turun I.F.K. - Helsingih I.'F.K. 2-1 (1-0) 17/5 Helsingin l.f.k. - Turun P.S. 5-1 (4-1) 19/5 Yhd.Tukholman joukkue - Turun l.f.k. 6-1 (3-2) 20/5 Tukholma - Turku 4-1 (1-1) Helsingin Jalkapalloklubi oli kutsunut Tallinnan Sportseuran vieraakseen ja näiden seurojen välillä pelattiin ensimmäinen ottelu Helsingissä 27 päivänä toukokuuta. Ottelu päättyi vastaan odotuksia H.J.K:n voittoon 4-2 (3-0). Seuraavana päivänä pelasi Sport Viipurissa Susia vastaan voittaen 3-0 (0-0). Kesäkuun 28 päivänä pelasi Eskilstuna l.e Helsingissä H.J.K:sta ja l.f.k:sta yhdistettyä joukkuetta vastaan Eskilstuna voitti tuloksella 5-1 (3-0). Heinäkuussa vieraili Wien'iläinen Hertha seura Helsingissä pelaten 19 päivänä yhd. Helsingin joukkuetta vastaan voittaen täpärästi 4-3 (2-1). Paria päivää myöhemmin eli 21 päivänä pelasi Hertha H.J.K:sta ja l.f.k: sta yhdistettyä joukkuetta vastaan. Tämänkin ottelun voitti Hertha 3-2 vaikka yhd.joukkue johti puoliajalla 2-1. Vielä mainittakoon että Suomen maajoukkue Rigan matkalta palattaessa pelasi ystävyysottelun Tallinnassa tuloksella 2-3 (0-2). Varat: Liiton taloudellinen asema on Vllme vuonna huomattavasti vakiintunut, johtuen pääasiallisesti siitä, että maakil-

- 12 - pailuja on suosinut verrattain hyvät säät. Kun vuoden alussa Liiton velka nousi 70.092:40 markkaan, on se nyt ainoastaan 5.720:40 markkaa. Erotuomarikomitea. Liittohallitus valitsi erotuomarikomitean puheenjohtajaksi M. Mäkisen, sihteeriksi Y. Tuhkusen sekä jäseniksi H. Kuhlbergin, R. lickströmin ja Y. Valkaman. Erotuomarikomite an toimintakertomus 0- heellisena. Pelaajain valitsemiskomiteat. Jääpalloilussa: B. Sjöström puh. johto M. Mäkinen siht. sekä jäsenet K. Soinio, R. ~ickström ja H. Relander. Komitean ratkaistavaksi ei joutunut voittamattomia ongelmia. Liittomme edustusjääpalloilu on jokseenkin harvoissa käsissä, joten pelaajien valinta oli helponpuoleista. Että valitsemiskomitea suoriutui tehtävästään hyvin, on siitä parhaana todisteina voitto maakilpailussa Ruotsin ja Suomen välillä. Jalkapalloilussa. a B. Sjöström, H. Relander, ~ickström, 1. Soinio ja A. Englund. Jalkapalloilussa on valitsemistyö vaikeampaa kuin jääpalloilussa. Jo kesäkuun alussa pelattu maakilpailu orjaa vastaan tuotti päänvaivaa. Jalkapallokauden kestäessä joutui komitea monasti valitsemaan edustus joukkueeseen vallan uusia pelaajia. Tällainen kehitys on terveellistä j a sellaisenaan ilolla tervehdittävä, vaikkakaan koe ei aina täydellisesti onnistunut. valitsemiskomitealla on ollut runsaasti työtä, mutt a on se silti

- 13 - suoriutunut tehtävistään kohtalaisesti. Yleistä. Taas on vuosi kulunut palloilumme historiassa. Viime vuosi oli monessa suhteessa iloisten yllätysten kuin myöskin pettymysten aikaa. Eihän kilpailuja ole aina voitettu kuten toivottu, mutta kun ottaa huomioon että palloilu-urheilu maassamme toimii vielä sangen epäkiitollisissa olosuhteissa, täytyy myöntää, että kuluneen vuoden työ on monessa suhteessa vielä kantava hedelmiä. Kasvavat vaatimukset lisäävät taloudellisia huolia ja kuluneena vuotena on moni ottelu jäänyt kitumaan taloudellisesta huonoonnisuudesta. Pääasiallisesti on tällaiseen asiaintilaan ollut syynä luonnon oikullisuus, se ei aina lähestulkoonkaan ole ollut suosiollinen viime vuonna pelatuille otteluille. 1'. tä suuremmalla luottamuksella liittohallitus kuitenkin luottaa tulevaisuuteen. erkit viittaavat valoisimpiin aikoihin. Lopuksi saa liittohallitus kiittää piirihallituksia, seuroja ja aktiivi- sekä passiivipalloilijoita osoittamastaan $uuresta uhrautuvaisuudesta kuluneen toimintavuoden aikana. a h SPL :n Liittohallitus. - -

SUOMEN PALLOLIITON toimintakertomus vuodelta 1929. Helsingissä tammikuun 20 päivänä 1929 pidetty liiton edustajakokous Talitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi insinööri E. von Frenckellin. Liittohallitukseen puheenjohtajan lisäksi valittiin Kauko Karvonen, Kaarlo Soinio, Bengt Sjöström, Toivo Kosunen, Ossian Nylund, Matte Jansson sekä varajäseniksi Tuure Tornivuori ja Henning Relander. Liittohallitus valitsi sittemmin varapuheenjohtajakseen Kauko Karvosen. Liiton sihteerinä on toiminut E.A. Pekonen ja ulkomaan kirjeenvaihtajana H. Relander sekä kirjanpitäjänä rouva G. Landgren. Jär j estel'ytoiminta. Kuluneena vuotena on liittoon kuulunut kaikkiaan 65 seuraa, kokonaisjäsenmäärän ollessa toimintavuoden päättyessä noin 7.100. Suomen Palloliiton alaisina toimivat Helsingin, Turun, Viipurin, Vaasan ja Savon sekä viime toukokuussa perustettu Kymenlaakson piiri. Piirien vuosikertomukset oheellisina. Liiton äänenkannattajina on ollut h

- 2 - Suomen Urheilulehti ja Idrottsbladet. Erotuomarikomitea. Liittohallitus valitsi erotuomarikomitean puheenjohtajaksi M. Janssonin, sihteeriksi Y. Tuhkusen sekä jäseniksi R. Wickströmin, M, Mäkisen ja K. Soinion. Erotuomarikomitean vuosikertomus oheell isena. Pelaajain valitsemiskomitea. Liittohallitus valitsi valitsemiskomiteoihin seuraavat henkilöt: Jä.äpalloilussa: Puh. johtajaksi B. Sjöströmin sekä jäseniksi K. Soini on, Abngerin ja R. ickströmin sekä H. Relanderin varajäseniksi. Jalkapalloilussa: Puheenjohtajaksi B. Sjöströmin sekä jäseniksi K. Soinion, R. Wickströmin, H. Relanderin ja O. Nylundin. Jalkapalloilussa on valitsemi työ vaikeampaa kuin jääpalloilussa. Jääpalloilussa ei komitean tarvinnut kokoontua kuin kaksi kertaa jotavastoin jalkapalloilussa kokoontui komitea useasti. Jalkapallokauden kuluessa joutui komitea suorasti valitsemaan edustusjoukkueeaeen uusia pelaajia. Tällainen kehitys on terveellistä, vaikkei siinä aina osuttu oikeaan. Suomen mestaruuskilpailut v. 1929. Mestaruuskilpailuja on kuluneenaa h

- 3 - kin vuonna järjestetty sekä jää- että jalkapalloilussa. Liittohallituksen huolena on tärkeimpinä tehtävinä ollut näiden tärkeiden suurkilpailujen järjestäminen sekä hallintollisesti että urheilullisesti. Maassamma tuottavat tällaiset suurkilpailut osittain vielä taloudellisia huolia, mutta parina viime vuonna on yleisökannatus loppukilpailuissa huomattavasti noussut. Jääpallomestaruuskilpailuihin otti osaa kaikk iaan 18 seuraa. Kireitten ja tasaväkisten kilpailujen jälkeen selviytyivät loppuot*eluun Viipurin Sudet ja Helsingin I.F.K. Loppuottelu pelattiin Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta erittäin hyvissä olosuhteissa. Viipurin Sudet voittivat loppuottelun ylivoimaisesti tuloksell 5-0 (1-0). Mestaruusjoukkueen jäåenet: Anttonen N"årvänen PeIli H. Lund Koskinen Leppänen sorvali Hahl V. Lund Siren Jantunen Jalkapallomestaruudesta kamppaili kaikkiaan a~ seuraa. Jalkapalloilussakin oli ottelut alkueristä lähtien tiukkoja ja tasaväkisiä kiristyen välieriin saakka äärimmilleen. Helsingin Palloseura ja Helsingin I.F.K. anastivat itselleen sijan loppuotteluun, mikä pelattiin Helsingissä syyskuun 29 päivänä erittäin hyvissä olosuhteissa. Tätä ottelua oli odotettu suurella mielenkiinnolla ja yleisesti katsottiin molemmilla seuroilla olleen yhtä suuret mahdollisuudet mestaruuteen. Palloseura yllätti kuitenkin erinomaisella pelillään ja voitti ylivoimaisesti tuloksella 4-0 (2-0). Erotuomarina toimi kaikkea kiitosta ansaitsevalla tavalla M. lto (K.I.F. ).

- ~ - Suomen mestarit jalkapalloilussa: Lilja Koskinen Oksanen Viini oksa Lindsten Präktig Si1ve Koponen Kuh1berg Saario Kanerva Taulukot mestaruuskilpailuista oheen1iitetään. Propagandatyö, Paitsi edellämainittuja mestaruuskilpailuja, järjestettiin Lisäksi jalkapalloilussa Etelä-Suomen sarja jalkapalloilussa. Tämä sarja aloitettiin v. 1928, jolloin pelattiin 12 ottelua. Kuluvana vuonna pelattiin loput 16 ottelua. Taulukko sarjasta oheenliitetään. Keväällä toukokuun 12 päivänä järjestettiin yhdessä Helsingin piirin kanssa tavanmukaisen Helsingin halkijuoksun. Juoksuun otti osaa kaikkiaan 22 joukkuetta sekä ulkopuolella kilpailun H.K.V. ja I.F.K. Liittohallitus on puolestaan tarmokkaasti huolehtinut sanomalehdistön oikeasta suhtautumisesta pa1lo1luun ja ennakkoreklaamlin ja puuttunut asioihin,.mitkä ovat kaivanneet selvittelyjä. Nykyään on entistä enemmän havaittavissa suuressa yleisössä heräämistä kannattamaan palloilua. Maakl1pailut: Jääpalloi1u: Vuotuinen Ruotsin ja Suomen välinen m~aki1pailu pelattiin Tukholmassa 3 päivänä helmikuut Urheilul1isesti oli ottelu a

- 5 - erinomainen. Ruotsalaiset voittivat ottelun tuloksella 3-2, mutta Ruotsinkin lehtien mukaan olisi ottelun pitänyt päättyä tasan. Ottelun erotuomarina toimi.&. Bergqvist Tukholmasta. Hän oli muuten hyvä, mutta hyväksyi ruotsalaisten hyväksi yhden selvän offside maalin, yaikka ennen sitä suomalaiset pelaajat olivat jo lopettaneet pelinsä. Taulukko joukkueiden kokoonpanoista oheenliitetään. Toinen maakilpailu pelattiin Tallinnassa Eestin ja Suomen välillä tammikuun 20 päivänä. Suomea edusti yhdistetty Helsingin B- joukkue, joka voitti ottelun tuloksella 5-2. ' Samaan aikaan kuin maakilpailu Ruotsia vastaan pelattiin, kohtasivat molempien maiden B-joukkueet toisensa Helsingissä.Ruo~sin B-joukkue voitti ottelun tuloksella 2 - o. Jalkapalloil u: Kuluneen vuoden ensimmäinen maakilpailu pelattiin kesäkuun 14 päivänä Tukholmassa Ruotsia vastaan. Joukkueemme pelasi erittäin hyvin ja kauniisti saaden ruotsalaise n lehdistön taholta hyvät arvostelut osakseen. Ottelun voitti Ruotsi tuloksella )-1. Tulos ei ollut oikeudenmukainen, sillä kaksi ruotsalaisten maalia tuomittiin virheellisesti Ruotsin hy,väksi. Toinen maakilpailu pelattiin kesäkuun 18 päivänä Oslossa. Ennen tätä ottelua oli Suomen maajoukkue Ruotsin Palloliiton vieraina Göteborgissa seuraamassa maakilpailua Ruotsi-Tanska. Matkan rasitusten syyksi on luettava osa siitä tappiosta, minkä joukkueemme kärsi Norjassa. Norja voitti ottelun ylivoimaisesti tuloksella 4 - O. a

- 6 - Kolmas maåkilpailu pelattiin Eestiä vastaan Tallinnassa. Täällä joukkueemme pelasi rankkasateesta huolimatta oivalli-.a seati, vaikka ottelu päättyikin tasan tuloksella 1-1. Neljäs maakilpailu pelattiin myöskin Eestiä vastaan Helsingissä 27 päivänä elokuuta. Vihdoinkin saavutettiin voitto, joskin niukka tuloksella 2-1. Viides maakilpailu pelattiin 15 päivänä s~skuuta Latviaa vastaan Helsingissä. Tämän ottelun alkupuolella esitti joukkueemme erinomaista yhteispeliä ja johti '0 min. kuluttua ottelua, - O. Latvian joukkue sai puoliajan loppupuolella yhden maalin joten ensimmäinen puo~iaika oli, - 1. Toisella puoliajalla laimeni peli kummankaan JOUkkueen saamatta yhtään maalia, joten lopputulokseksi jäi, - 1. Kuudes maakilpailu pelattiin Tanskaa vastaan Köpenhaminassa lokakuun 13 päivänä. Huolimatta hyyästä syyskunnosta h kärsi joukkueemme tässä ottelussa musertavan tappipn tuloksella 8 - O. Tanskan joukkue esitti tässä ottelussa loistavaa peliä, joten tulos, siitä huolimatta että Suomen joukkue esitti hyvää kenttäpeliä, on jossain määrin selitettävissä. Samalla matkalla pelattiin seitsemäs maakilpailu Saksaa vastaan Altonassa lokakuun ao päivänä. Vaikka Saksan joukkuetta pidettiin etukäteen vahvempana kuin Tanskan JOUkkuetta, ei tappip tullut niin suureksi kuin Tanskass.a. Tulos 4-0 vastaa täydelleen joukkueiden voimasuhteita. Luettelo maajoukkueiden kokoonpanoista ja erotuomareista oheenliitetään. Kaupunkiottelut: Jääpalloil ussa: Vuosikokouspäivänä pelattiin aina

-7- mielenkiintoa herättävä kaupunki ottelu Viipuri - Helsinki. Ottelu päättyi tällä kertaa ankaran kamppailun jälkeen tasad tuloksella! - 2. Kaupunkiottelun Viipuri - Turku voitti Viipuri ylivoimaisesti tuloksella 17 - O. Helsinki - Turku ottelua ei viime talvena pelattu. Jalkap!110il ussa: Kesäkuun 2 päivänä pelattiin kaupunkiottelu Turku - Helsinki Turussa. ottelua oli odotettu myöskin. suurella mielenkiinnolla. Kova kenttä pilasi kuitenkin jossain määrin ottel~ joka päättyi tasan tuloksella 2-2. Syyskuun 8 päivänä pelattiin kaupunkiottelu Helsinki - Viipuri Viipurissa. Tulos 6-2 Helsingin hyväksi. Turku - Viipuri 9/6 Turussa Turku voitti 2-1. 20/5 Vaasa - Turku 7 ~ 5 ( 4- - 2 ). Kansainväliset ottelut: Jääpalloilussa ei paitsi ja B maakilpailuja, myöhäisen talven tulon vuoksi pelattu. Jalkapalloilussa muodos~ui vuorovaikutus hyvin vilkkaaksi. Tärkeimmistä otteluista mainittakoon: 19/5 H.J.K. - Tallinnan Sport Helsingissä 3-1 (1-0). ao/5 Tampereen Palloilijat - Sport Tampereella 5-0 (2-0). Samaan aikaan pelasi K.I.F. kaksi ottelua Tallinnassa. 14/6 K.I.F. - Tallinnan Jalkapalloklub.i. 21/6 H.J. K:n ja I.F.X:n yhd. joukkue- A.I.K. Tukholma. 15/6 Turun I.F. X. - Tukholman I.F.K. Turussa 0 - o. 16/6 Turun yhd. joukkue - Tukholman I.F. K. 1-2.

2/7 4/.7 5//7 7 7 H. J.K. - I.F.K. - Sudet - H.P.S. - Herta, Yien 1-6 (1-11) Herta 2-1 (0 - ) Herta Viipurissa 0-2 (0-0) Herta. Varat: Liiton taloudellinen asema on viime vuonna huonontunut, johtuen pääasiallisesti siitä, että suurin osa maakilpailuista on pelattu ulkomailla sekä valmentajan menoista. Liiton velka oli vuoden alussa 5.720:40 ja nyt lopussa SMk. Yleistä: Kuluneen vuoden aikana on liittohallitus, huolimatta taloudellisista vaikeuk~ sista, tehnyt monta huomattavaa a10tetta. Jo talvella ryhdyttiin toimenpiteisiin u1- kola'sen valmentajan hankkimiseksi maaha~ me. Käännyttiin Englannin Jalkapalloliiton puoleen, joka oli aikaisemmin luvannut apuansa tässä suhteessa, pyynnö11ä saada sieltä sopiva valmentaja. Englannin Jalkapallo. liiton ehdotuksesta valittiin Herbert Be11amy tähän toimeen ja saapui hän sitten kesäkuun 11 päivänä Helsinkiin. Täältä hänet lähetettiin samana päivänä Turkuun. Sitäpaitsi on hän ollut Helsingissä, Viipurissa, Varkaudessa, Mikkelissä ja Vaasassa. Toimintakauden loputtua muutti hän yksityistoimeen Kokkolaan, missä hän edelleenkin oleskelee. Koska Be11amy hallitsee vain englantia, tuotti se käytännössä jonkun verran vaikeuksia. Todettakoon lisäksi, että Helsingin piirillä oli oma valmentaja, herra Harry Oppenheim 2 kuukauden ajan. Lisäksi on liittohallitus suunnitellut mestaruuskilpailujen järjestämisen sarjamenetelmän mukaan. Koska täällä keskus te1- a - ----- - - -~

- 9 - laan siit~ erikseen, emme siit~ tee tgssä selkoa. Ruotsin Palloliitto täytti kuluneena vuonna ~ 5 vuotta. Suomen Palloliittoa edusti marraskuun l7-l8 päivän~ pidetyillä juhlallisuuksilla E. von Frenckel~ K. Soinio, T. Tornivuori ja H. Relander. Liiton puolesta hankittiin Ruotsin Jalkapalloliitolle muistoksi vanha suomal.inen ryijy, joka luovutettiin Tukholman kaupungin talolla pidetyillä juhlapäivällisillä. Eestin Jalgpalli-Liit t~ytti kuluneena vuonna 20 vuotta. Tallinnassa pelattiin tällöin 25 päivänä hein~kuuta maakilpailu. Kaikki Suomen pelaajat olivat kutsutut juhlaan. Liittoa edusti siellä K. Karvonen, K. Soinio, B. Sjöström ja E. Pekonen. p~ä åtyää n yksimielisyyteen Suomwn Luistinliiton kanssa, luopuivat molemmat lttot jääkiekkourheilusta, jota varten perustettiin 20/1 Suomen Jäähookeyliitto. Tämä uusi liitto sai tehtäväkseen jääkiekkourheilun jä rjestämisen maassamme. Lopuksi saa liittohallitus kiittää piirihallituksia, seuroja ja aktiivi- sekä passiivipalloilijoita os'oit*amastaan suuresta uhrautuva isuudesta kuluneen toimintavuoden aikana. a Helsingissä tammikuulla 19'0. Suomen Palloliiton Liittohall itus.

a SUOMEN PALLOLIITON toimintakertomus vuodelta 1930. Helsingissä tammikuun ~6 päivänä 1930 pidetty edustajakokous valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi insinööri E. von Frenckellin. Liittohallitukseen puheenjohtajan lisäksi valittiin Kauko Karvonen, Kaarlo Soimio, Bengt Sjöström, Toivo Kosunen, Ossian Nylund, Matte Jansson; Tuure Tornivuori ja Henning Relander. Liittohallitus valitsi sittemmin varapuheenjohtajakseen Kauko Karvosen. Kamreerina ja sihteerinä on toiminut hrt. ~.A. Pekonen ja H. Relander (ulkomaan asiat). JärjestelytoimintaY Kuluneena vuotena on liittoon kuulunut kaikkiaan 72 seuraa, kokonaisjäsenmäärän ollessa noin 7.800.. Liiton alaisina toimivat Helsingin, Turun, Viip~rin, Vaasan, Savon ja Kymenlaakson sekä viime vuonna perustetut Hämeen-Satakunnan ja Karjalan piirit. Piirien vuosikertimuksät oheellisina. Liiton äänenkannattajina on ollut Suomen Urheilulehti ja Idrottsbladet. Erotuomarikomitea. Liittohallitus valitsi erotuomari- h ',._------- - ---- --

- 2 - komitean puheenjohtajaksi R. Wickströmin, sihteeriksi Y. Tuhkusen sekä jäseniksi H. Kuhlbergin, M. Aallon ja M. Janssonin. Erotuomarikomitean vuosikertomus ohee11isena. Jääpallomestaruuskilpailuihin otti osaa kaikkiaan 12 seuraa. Myöpästyneen ja epävarman talven takia ei kaikkia i1moittautuneita seuroja voitu ottaa mukaan mestaruuskilpailuihin, sillä kaikilla paikkakunnilla ei 1amtettu edes ratojakaan kuna Pe1aajain va1itsemiskomiteat. Liittohallitus valitsi va1itsemiskomiteoihin seuraavat henkilöt: Jääpalloilussa: Puheenjohtajaksi B. Sjöströmin sekä jäseniksi K. Soinion, A. Ahngerin sekä H. Relanderin ja N. Koskisen varajäseniksi. Jalkapalloilussa: Puheenjohtajaksi B. Sjöströmin sekä jäseniksi R. Wickström, H. Relander, B. Mantila, J. Suomela. h Sarjakomitea: Liittohallitus valitsi sarjakomiteaan jalkapalloilussa T. Tornivuoren, H. Relanderin ja E.A. Pekosen. Komitea valitsi sittemmin puheenjohtajakseen H. Relanderin ja sihteeriksi E.A. Pekosen. Komiteoiden vuosikertomukset ohee1-1isina. Suomen mestaruuskilpailut 1930.

- 3 - toon. Kireitten ja tasaväkisten ottelujen jälkeen selviytyivät loppuotteluun Viipurin Sudet ja Kronohagens Idrottsförening. Loppuottelu oli määrätty pelattavaksi Helsingissä maaliskuun 2 päivänä, mutta edellisenä päivänä alkanut lämmin sää sekä seuraavana yönä tapahtunut vesisade vei niin nopeasti jään, että ottelu-aamuna oli Pallokentällä monin paikoin maa näkyvissä. Sudet saivat lähteä tyhjin toimin takaisin Viipuriin. Seuraavan viikon alkupuolella jatkui l ämpösiä ilmoja joten ottelua ei varmuudella voitu määrätä seuraavaksi sunnuntaiksi edes Viipuriin. Loppuviikolla saatiin Viipurista kuitenkin hieman toiveitajään suhteen mutta lauantaiaamun men nessä ei ottelua oltu vielä uskallettu määrätä pelattavaksi. K.I.F:n joukkue oli kaiken varmuuden varalta määrätty lähtövalmiiksi ja tuntia ennen junanlähtöä saapui Viipurista ilmoitus, että joukkue saa lähteä matkalle. Sunnuntain vastaisena yönä muuttuikin ilma kylmemmäksi ja seuraavana päivänä voitiin ottelu pelata melkoisen hyvissä olosuhteissa. Ottelu muodostui tasaväkiseksi tuloksen ollessa varsinaisen peliajan loputtua tasan 2-2. Jatketulla peliajalla onnistui Susien saada kaksi maalia, joten mestaruus meni Susille tuloksella 4 ' - 2. Erotuomarina loppuottelussa toimi herra Y. Tuhkunen. Mestaruusjoukkueen jäsenet Anttonen Närvänen PeIli H. Lund Koskinen Leppänen Sorvali Hahl V. Lund Siren Jantunen Jalkapallomestaruus: VuosikOkOuksessa päätettiin, että jalkapallomestaruus pelataan ensi kerran a h

- ~ - sarjajärjestelmän mukaan. Keväällä pelattujen karsintakilpailujen perust~ella pääsi mestaruussarjaan seuraavat 8 joukkuetta: Helsingistä: Helsing in Palloseura, I.F.K., K.I.F. ja Stjärnan. Turusta: Turun Palloseura ja I.F.K. Viipurista: Viipurin Palloseura Vaasasta: Vaasan Palloseura. Sarjakilpailut aloitettiin elokuun 10 päivänä ja pelattiin ne oheellisen ohjelman mukaan. Koska Turun Palloseura ja Helsingin I.F.K. olivat molemmat saaneet 12 pistettä, pelattiin nä iden seurojen välillä sääntöjen mukaan uusinta-ottelu, jonka H:gin I.F. K. voitti tuloksella ~-l ja siten haltuunsa mestaruuden. Mestaruusjoukkueen jäsenet: Holmberg Karjagin Lesch A.Nylund Lindholm A.Lindbäck Åström Salin Svanström Malmgren RLindbäck Erotuomarina toimi herra M. alto. Ensimmäisestä mestaruus-sarjasta sanottakoon vielä, että se onnistui täydellisesti sekä urheilullisesti että taloudellisesti. Sarjan takia kiintyi yleisön huomio entistä enemmän jalkapallourheiluun j a voidaankin sanoa, että sarja herätti ansaittua huomiota kaikissa piireissä kautta maan. a h

- 5 - Maakilpail ut. Jääpall oil u: Vuotuinen Ruotsin ja Suomen välinen maakilpailu pelattiin Helsingissä helmikuun 23 päivänä erittäin ihanteellisten olosuhteiden vallitessa. Ottelu 0- li herättänyt suurta huomiota, joten ottelun alkaessa oli Pallokentällä ennätysmää rä yleisöä, tarkemmin sanottuna 7.200 henkeä. Tällä kertaa oli Suomen joukkue hyvin kokoonpantu. Siitä huolimatta, että Ruotsi alussa pääsi johtoon, sai joukkueemme pelinsä käyntiin esittäen aika-ajoittain loisteliasta peliä johtaen lopulla ottelua. Oltiin jo varmoja voitosta, mutta aivan viime hetkellä onnistui ruotsalaisten saada tasoittava maali. Ottelun tulos oli 5-5 (2-3 R). Erotuomarina maakilpailussatoimi ansiokkaasti R. Wickström. Samana 9äivänä pelattiin molempien maiden välinen B-kilpailu Tukholmassa. Ruotsin B-joukkue voitti ottelun tuloksella ; - 1 (; - 1). Matkan johtajina olivat T. Johansson Helsingistä ja O. Kosunen Viipurista. Taulukko joukkueiden kokoonpanosta oheellisena. Jalkapalloilu: Kuluneen vuoden ensimmäinen maakilpailu pelattiin Norjaa vastaan kesäkuun 1 oäivänä Oslossa. Joukkueemme ei ollut vieiä täydessä vireessä ja oli ensimmäisellä aikapuoliskolla alakynnessä saamatta yhtään maalia norjalaisten tehdessä niitä nel ~. Toisella aikapuolisiolla joukkueemme pelasi paljon paremmin kyeten tekemään kaksi maalia. Lopputulos oli 6-2 (~ - 0) Norjan hyväksi. Matkan johtajina toimivat.a h - ------

- 6 - H. Relander ja J. Suomela. Toinen maakilpailu pelattiin Tanskaa vastaan kesäkuun 16 päivänä Helsingissä, Tanskalaisilla oli vahvin joukkueensa ja esittivät niin hyvää peliä, ettei sellaista ole pitkiin aikoihin nähty täällä. Tanskalaisia vastaan pelattaessa vaikutti oma joukkueemme saamattomalta eikä yhteenpelistä tahtonut tulla mitään. Tanska voitti tuloksella 6-1 (J - 0). Kolmas maakilpailu pelattiin elokuun 4 päivänä Latviaa vastaan Rigassa. Tässä ottelussa oli Suomella monta uutta pelaajaa tulessa. He kuitenkin epäonnistuivat ja Latvia voitti tuloksella J - 0 {l - 0). Matkan johtajina olivat hrat B. Sjöström ja H. Valpas. Neljäs maakilpailu pelattiin Eestiä vastaan Tallinnassa elokuun 6 päivänä. Suomen joukkueen avuksi oli lähetetty kolme pelaajaa Helsingistä. Tässä ottelussa pelasi joukkueemme hyvää yhteispeliä, mutta maaleja ei siitä huolimatta saatu. Eesti voitti tuloksella 4-0 (2-0). Viides maakilpailu pelattiin Ruotsia vastaan 28 päivänä syyskuuta Helsingi~ säe Tähän otteluun oli valmistauduttu erikoisella huolella. Alkaneen sarjakilpailun takia oli pelaa jamme saaneet pelata monta kovaa o~telua ja niiden lisäksi järjestettiin useampia karsintakilpailuja. Ottelu alkoi voimakkaasti ja kerrankin pääsi Suomen maajoukkue puoliajalle J maalin etumatka takanaan. Yleisesti uskottiin jo vahvasti Suomen voittoon, mutta toisella toisella puoliajalla ei joukkueemme saanutkaan yhtään maalia, ruotsalaisten tehdessä kolme. Näinollen päättyi peli tasan tuloksella 4-4 (4-1). Taulukko joukkueiden kokoonpanoista liittyy oheisena vuostkertomukseen. a h -- - -, - --- -

- 7 - Sitäpaitsi pelattiin B-kilpailu Eestiä vastaan Helsingissä elokuun 6 päivänä. Kovan kamppailun jälkeen voitti Suomi tuloksella 1-0 (1-0). Yleistä. Huonon talven vuoksi ei kuluneena vuotena seurojen välillä pelattu ainoatakaan kansainvälistä ottelua. Jalkapalloilussa ei myöskään ollut kansainvälinen vuorovaikutus seurojen välillä niin vilkasta kuin aikaisempina vuosina. Tämä olikin luonnollista, sillä karsintakilpailut sarjaa varten keväällä ja sarjakilpailut syksyllä veivät ajan ettei kansainvälisiä kilpailuja voitu järjestää niin u sein kuin ennen. Sitäpaitsi on viime vuosina tultu huomaamaan, etteivät ulkomaalaiset seurajoukkueet vedä yleisöä yhtä paljon kuin ennen, joten ottelujen järjestäjät sa. vat tavallisesti niistä tappiota. Tämä puolestaan vaikuttaa myöskin sen, että seurat ovat haluttomia kutsua ulkolaisia joukkueita vieraakseen tappion pelosta. Koska kaikki seuraottelut ovat mainitut eri piirien vuosikertomuksissa, emme niistä tee tässä selkoa. Erotuomarikomitea järjesti Helsingissä 20-2l p:nä huhtikuuta erotuomariohjaajakurssit. Näilläkursseilla oli kust~ kin piiristä useampia osanottajia eli yhteensä l3 henkilöä. Kurssit onnistuivat kaikin puolin hyvin ja tulevat ne puolestaan lisäämään erotuomarien lukumäärää maassamme. Toukokuun 14 päivänä järjesti liitto yhdessä Helsingin piirin kanssa tavanmukai sen Helsingin halk i juoksun. Tämä propagandajuoksu on vuosi vuodelta saanut entistä enemmän huomiota osakseen. Kesäkuussa järjesti Suomen Messut Urheilunäyttelyn, johon Suomen Palloliitto h

otti osaa. Liiton näyttely sai ansaittua huomiota osakseen. Kesäkuun 22 päivän ja heinäkuun 6 päivän välisenä aikana teki Helsingin I.F.K. jalkapallokiertueen Savoon ja Pohjanmaalle pel aten kaikkiaan 10 ottelua. 1 K. voitti kaikki ottelut maalilukujen ollessa 54-5 I.F.K:n hyväksi. Heinäkuun aikana järjestettiin Ur~ heiluopistossa lehtori N. Tammisalon johdolla j alkapallo-ohjaajakurssit. Kursseilleosallistui kaikkiaan 14 osanottajaa ympäri Suomen ja onnistuivat kurssit kaikin puolin hyvin. Fifan kongressi pidättiin 6-7 pä ivänä kesäkuuta Budapestissa. Liittoa edusti k ongressissa konttoripäällikkö Englund. Puheenjohtajamme E. von renckell, joka on Fifan varapuheenjohtaja, oli myöskin kongressissa läsnä. Lopuksi vielä mainittakoon, että kun sarjamestaruus oli onnistunut kaikin puolin hyvin, alkoi palloilupiireissä yleinen mielipide kallistua myöskin jääpalloilussa sarjan kannalle. ABiata pohdittiin myöskin liittohallituksessa useamman kerran ja lopuksi päätti liittohallitus kutsua ylimääräisen edustajakokouksen koolle kysymystä ratkaisemaan. Kuten tunnettua, päätettiin jääpailomestaruus v. 1931 pelata sarjajärjestelmän mukaan, mutta kun kokous pidettiin 3 p:nä tammikuuta 1931, kuuluu sen se. lostaminen kuluvan vuoden vuosikertomukseen. Lopuksi saa liittohallitus kiittää piirihallituksia, liiton komiteoja, seuroja ja aktiivi- sekä passiivipalloilijoita osoittamastaan suuresta uhrautuvaisuudesta palloi lun hyväksi kuluneen toimintavuoden aikana. Helsingissä, tammikuulla 1931. a h Suomen alloliiton Liittohallitus.

.a SUO}lreN PALLOLIITON vuosikertomus toimintavuodelta 1931. Suomen Palloliiton edustajakokouksessa 25 päivänä tammikuuta 1931 valittiin lii ton puheenjohtajaksi insinööri E. von Frenckell. Puheenjohta jan lisäksi valittiin liittohallitukseen hrat Kauko Karvonen, Kaarlo Soinio, Bengt Sjöström, Toivo Kosunen, Ossian Nylund, Matte Jansson, Tuure Tornivuori ja Henning Relander. Sittemmin valitsi liittohallitus varapuheenjohtajakseen Kauko Karvosen. Kotimaisten asioiden sihteerinä on toiminut B. Pekonen ja Ulkomaisten H. Relander. Kokouksia on liittohallituksella ollut a8. Sitäpaitsi pidettiin huhtikuun 19 päivänä 1aajennetun liittohallituksen kokous sekä sen lisäksi useampia neuvottelutila isuuksia. Järjestelytoiminta. Kuluneena vuotena on liittoon kuu- 1umut 74 seuraa, joiden kokonaisjäsenmäärä nousee noin 7800. Liiton alaisina toimivat Helsingin, Turun, Viipurin, Vaasan, Savon, Kymenlaakson, Hämeen-Satakunnan ja Karjalan piirit. Piirien vuosikertomukset oheenliitetään. Vira1lisina äänenkannattajina ovat olleet Suomen Urheilulehti ja Idrottsb1adet. h

- 2. - Brotuomarikamitea. Liittohallitus valitsi erotuomarikomitean puheenjohtajaksi R. ickströmin, sihteeriksi Y. Tuhkusen sekä jäseniksi H. Kuhlbergin, M. Aallon ja Y. Tornivuoren. Valitsemiskomiteat. Jääpallo il ussa. Puheenjohtaja B. Sjöström sekä jäsenet N. Kos k~nen, Ahnger, H. Relander ja K. Soinio. Jalkapalloil ussa. Puheenjohtaja B. Sjöström sekä jäsenet R. Wickström, H. Relander, Y. Tornivuori ja J. Suomela. arjakomiteat. Jalkapalloil ussa. T. Tornivuori, H. Relander ja E.A. Pekonen. Komitean puheenjohtajana on toiminut H. Relander ja sihteerinä E. Pekonen. Jääpalloil ussa. Puheenjohtaja B. Sjöström sekä jäsenet E. Lehtola, G. Åström ja sihteerinä E. Pekonen. Komiteoiden vuosikertomukset oheisina, Suomen mestaruuskilpailut 1931..a h Jääpallomestaruuskilpailut järjestet-

- J- tiin ensi kerran tammikuun ':ntana pidetyn ylimääräisen edustajakokouksen päätöksen mukaisesti sarjajärjestelmää seuraten. A-sarjaan osallistuivat suoritettujen osittaisten karsintakilpailujen perusteella seuraavat seurat: Viipurin Palloseura, iipurin Sudet, Kronohagens Idrottsfårening, Helsingin Jalkapalloklubi, Helsingfors I.F.K. ja Helsingin Palloseura. Mestaruuden voitti Vii.urin Palloseura 10 pisteellä. Toisten seurojen järjestys oli seuraava: Viipurin Sudet Kronohagens Idrottsförening Helsingin Jalkapalloklubi Helsingfors I.F.K. Helsingin Palloseura 8 6 4-2 Mestaruusjoukkueen jäsenet: o pistettä Tukiainen. Kanerva öst8rdahl Berg Lagerström Meskanen Peltonen Kirsi Wahl Kariluoma Kettunen Sarjasääntöjen mukaan siirtyi Helsingin Palloseura jälempänä mainittuun B ryhmään ja tilalle A-sarjaan pääsi B-kilpailujen voittaja Turun Palloseura. Sarjataulukko oheellisena. B-kilpail u: B-kilpailuun, joka pelattiin karsintajärjestelmän mukaan osallistui kaikkiaan 14 seuraa. Loppuotteluun, joka s~ ritettiin Turussa, pääsivät Turun Palloseura ja Lappeenrannan Urheilumiehet. Loppuottelun voitti Turun Palloseura tuloksella 1-0 (1-0). B-kilpailujen tulostaulukko oheellisena " " a h. -------- -