Kymppihauki on monen kalastajan unelma, joka monelle jääkin unelmaksi. Haukiguru Rami Eloranta paljastaa tässä juttusarjassa niitä tärkeitä asioita, joiden avulla moni muukin voi toteuttaa tämän unelman. Ehkä jopa useammankin kerran elämässään! osa 1 Yli 50 kymppihaukea 10 vuodessa Oppia suurhauen RAmI EloRAntA saamiseksi L Heti aluksi painotan, että tässä juttusarjassa esitetyt asiat eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan vain yhden miehen tapa onnistua. Kalastuksessa kun voi onnistua niin monella eri tavalla. Kalastusurani alkoi pikkupoikana tuntikausia onkien, vaikkei kalaa aina tullutkaan. Intohimo kalastukseen ja peräänantamattomuus oli jo tuolloin näkyvissä. Lapsuuteeni kuuluivat myös jokavuotiset Lapin reissut perheen kanssa lähinnä harjuksien ja taimenien perässä. Kehitystä hauenkalastajana Ensimmäiset haukeni sain vasta aikuisiällä. Tämä isoksi kasvava ja kotimaisista komein kalalaji vei heti voiton kaikista muista. Omia tilastojani tutkien on haukiurallani tapahtunut selviä hyppäyksiä. Ensimmäinen tapahtui 1994 syksyllä, kun työkaverini Helge vihdoin vuosien yrityksen jälkeen sai minut mukaansa Ahvenanmaalle. Hän oli katsellut tarpeekseen kesäisin järviltä heitellen saamieni hauenpoikasten kuvia. Haukiennätykseni oli tuolloin hurjat 2,7 kg. Ehdimme kalastaa Ahvenanmaalla vain pari tuntia, kun sain 3,5 kg hauen. Pari tuntia myöhemmin ennätykseni oli jousivaa alla punnittuna jo tasan viisi kiloa. Alkukesästä seuraavana vuonna parantelin ennätykseni 9,5 kiloon. Tuo sama jousivaaka elätteli kyllä toiveita ensimmäistä kympin ylityksestä, mutta todellinen paino jäi paremmalla vaa alla punnittuna vielä selvästi alle. Seuraava kehitys tapahtui hankittuani oman veneen. Pääsin vii- 30 E R Ä 3 2 0 1 1 S U U R H A U K I Järveltä kymppihauen löytäminen on varsinkin kesäaikaan vaikeaa, ei kuitenkaan mahdotonta. Esimerkiksi kuvan Summas järveltä sellaisia on vuosien saatossa saatu lukuisia. meinkin merelle kalaan silloin, kun itse halusin. Samoihin aikoihin liityin myös kalastusseura Pokaan. Nämä yhdessä lisäsivät merkittävästi saaliin lisäksi myös kalastuspäiviä. Vuoden 1998 keväänä pääsin ensi kertaa jyvälle keväthauen kalastuksesta. Onneksi jo tuolloin ymmärsimme, miten tärkeää on kalojen vapauttaminen. Kukaan ei olisi pystynyt syömään sitä määrää haukea ja olimme sentään vielä aika aloittelijoita. Hirvittää pelkkä ajatuskin, mitä 10 vuoden lisäkokemuksella tuolloin olisimme saaliiksi saaneet. Seuraava askel saaliissa tapahtui, kun aloin kalastaa enimmäkseen jerkeillä alkuvuodesta 2004. Varsinkin alkuaikoina tuntui, että vähän joka kalapäivä veneessä kävi vähintään 7 kg hauki. Hauillekin jerkit olivat jotain uutta ja ihmeel- listä, joita piti käydä maistamassa. Eipä taida tänä päivänä enää monta isompaa haukea olla, jotka eivät jerkkejä olisi nähneet, joten tuo etu on menetetty. Kymppikerhoon Sain ensimmäisen kymppihaukeni 1999 huhtikuussa. Olin saanut sitä ennen kahdeksan vähintään 8-kiloista eli ihan helpolla ensimmäinen kymppi ei veneeseen noussut. Toisilla jo eka iso kala on kympin ylitys ja tiedän myös kavereita, jotka edelleen ovat kymppijonos- Kuva: Jari Tuiskunen
sa, vaikka kaseja on tullut useampi kymmenen. Tasan ei käy onnen lahja, varsinkaan kalastuksessa. Toki pelkästä onnesta ei läheskään aina ole kyse. Tuon ensimmäisen kympin jälkeen olen saanut vähintään yhden kymppikiloisen per vuosi. Parhaana vuotenani 2007, sain 12 yli kymppiä, joista seitsemän oli vähintään 12-kiloisia. Vaikka 61 kymppihaukea on iso määrä, pidän kuitenkin saamiani kahtakymmentä vähintään 12-kiloista henkilökohtaisesti paljon kovempana saavutuksena. Avaimet onnistumiseen Tämä kaikki ei ole kuitenkaan tullut ilmaiseksi, vaan vaatinut erittäin paljon työtä. Uistinten opettelua, kalojen käyttäytymisen tarkkailua, kalapaikkojen etsintää, ennakkoluulotonta kokeilemista, peräänantamattomuutta, tuhansia kilometrejä autolla ja veneellä yms. Erityisesti se on vaatinut paneutumista isojen kalojen pyyntiin. Tekemällä monta asiaa vähän muita paremmin voi lopputuloksesta tulla hyvinkin merkittävästi parempi. Jos satut asumaan jonkun huippusuurhaukipaikan lähellä, jossa on pieni kalastuspaine, ja vielä vapautat suuret hauet ja osaat pitää suusi kiinni, voit selvitä helpommallakin. Todennäköistä tämä yhtälö ei kuitenkaan ole pitkällä aikajaksolla. Ennakkoluulottomuus ja kokeilunhalu ovat olleet merkittäviä tekijöitä. En välttämättä ole seuraillut niinkään muiden tekemisiä, vaan koettanut itse keksiä asioita. Toki muiltakin kannattaa vinkkejä kuunnella ja soveltaa niitä sitten omaan tapaan kalastaa. Ennakkoluulottomuudesta yksi hyvä esimerkki oli alkaa kalastaa jerkeillä omalla tavalla. Huomasin nopeasti, että pitkillä vavoilla, kelajerkkauksella ja notkeilla perukkeilla pystyi jerkkejä uittamaan ihan yhtä kalastavasti kuin lajiin kehitetyillä erikoisvälineilläkin. Alkuvaiheessa päätin, että jos joku alkaa saada veneessäni selvästi paremmin haukia, varsinkin isompia, siirryn itsekin vapajerkkaukseen. Sitä päivää ei ole tullut. Nykyään jo aika moni aluksi vannoutunut vapajerkkaajakin on siirtynyt sekakäyttöön. Eli välillä jerkkaa vavalla ja välillä kelalla. Vasurikelaakin tuli kokeiltua, mutta se ei sopinut ollenkaan käteen. Koska uitto tehdään kelajerkkauksessa pelkästään kelaavalla kädellä, kannattaa ehdottomasti käyttää siihen vahvempaa kättä. Kokeilunhaluni tyydyttämiseksi S U U R H A U K I E R Ä 3 2 0 1 1 31
pakissani on käynyt toistasataa erilaista jerkkimallia, joista on valikoitunut joitain kymmeniä aktiivikäyttöön. Osa on itse tehtyjä. Olen myös kehitellyt paljon omia värejä uistimiin. Vessan lattialla maalia töpöttämällä ei tietysti saa lähellekään ruiskumaalauksen tasoista jälkeä, mutta tykkään E Suurin osa suurhauista on tullut heittäen mereltä, mutta se on myös ollut selvästi suosituin kalastusmuoto. Varsinkin syksyllä uistelu on tehokas tapa suurhauen tavoittamiseen. kpl 160 140 120 100 80 60 40 20 Heittäen mereltä Uistellen mereltä Miten ja mistä? Täkyillen mereltä Heittäen järveltä 8 9,99 kg 10 11,99 kg 12 kg Uistellen järveltä Kuva: Jorma Koivuniemi käyttää paljon ärsyvärejä ja niiden tekeminen alkeellisemmillakin keinoilla onnistuu. Kaiken lisäksi hienoja luonnon värisiä vieheitä ovat kaupat pullollaan. Ensimmäisen kerran osuin todelliseen kultasuoneen alkuvuodesta 1998, kun koetin keksiä keväthauille mahdollisimman ärsyttävän värin. 15-senttinen Nilsu sai sinisen selän, mustat raidat ja oli muuten pinkki. Kevään kolme suurinta haukea tuli juuri sillä ja nimesin värin ansioiden mukaan Monsteriksi. Myöhemminkin sama väri on toiminut todella hyvin etenkin keväällä. Jonkin ajan päästä markkinoille tuli valkovatsainen muuten vastaava väri. Tämä Zaltin Esset-väri on myös osoittautunut toimivaksi. Nykyään vastaavia löytyy vähän joka merkiltä. Monta muutakin itse kehittämääni väriä on osoittautunut pyytäviksi ja muutama on päätynyt kauppojen hyllyllekin. Muun muassa SHS-Nilsun vihreäselkäinen, keltaraitainen hopeahilevaappu on kehitelty erityisesti keväthauille. Sama väri tehtiin myös Salmo Slideriin numeroituina versioina. Buster Jerkin kromipunainen, jossa on kupariraidat, musta selkä ja oranssi vatsa (C269), on puolestaan suunniteltu etenkin aurinkoisiin sääoloihin. Tilastointia Olen ollut pienestä pitäen tilastofriikki ja tallentanut saalistilastojani nettiin yli 15 vuoden ajan. Näistä tiedoista on ollut usein itselleni iloa, kun ne ovat missä tahansa koneen ääressä tarkasteltavissa. Olen saanut sivuista paljon myönteistä palautetta, mutta on joukkoon mahtunut muutama kriitikkokin. Olen myös ilmoitellut ahkerasti kalojani erilaisiin kilpailuihin, joissa on tiedusteltu sääoloja yms. joita en ole kirjannut kalapäiväkirjaani. Nyt näistä kaikista tiedoista on iloa ainakin Erä-lehden lukijoille. Ja osa tässä juttusarjassa esitettävien tilastojen tuloksista yllätti jopa itseni. Alun perin tarkoituksena oli tehdä kooste 10 vuoden ajalta alkaen ensimmäisestä kymppihauestani. Tuona aikana olin saanut reilut 10000 haukea ja 55 vähintään 10-kiloista haukea. Mutta kirjoituksen kestäessä suurhaukia tuli lisää, joten päätin tehdä koosteen kaikista saamistani hauista. Näin tilastot ovat entistä kattavammat ja sattuman osuus pienempi. Veneeseeni on kaverien väsytteleminä noussut 19 vähintään 10-kiloista, joukossa pari komeaa ennä- 32 E R Ä 3 2 0 1 1 S U U R H A U K I
kpl 70 60 50 40 30 20 10 Suurhauet kuukausittain 8 9,99 kg 10 11,99 kg 12 kg tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Suurhaukia on tullut parhaiten keväällä ja etenkin huhtikuussa, mutta yli 10-kiloisia vielä enemmän syksyllä loka joulukuussa. Myös talvikuukaudet ovat olleet hyviä. tystäkin. Näistä en kuitenkaan ole kirjannut kuin painon ylös, joten tilastoissa on vain omia haukiani mukana. Tilastojen ja tekstin lukemisen helpottamiseksi selvennetään ensin, mikä on kymppihauki ja mikä on kasi. Eli kymppihauki on vähintään 10,00 kg painava hauki. Ei siis 9,51 tai 9,99 kg hauki. Tässä ei pyöristellä kokoja ylöspäin tilastojen kaunistelemiseksi. Kasi = 8,00 8,99 kg painava hauki. Tilastoihin on hyväksytty vain Suomesta saatuja haukia. Olen saanut tätä kirjoittaessani (heinäkuu 2010) vapavälinein 1 1291 haukea (katso oheinen taulukko Hauet vuosittain). Suunta oli pitkään ylöspäin taitojen kasvaessa. Samalla keskittyminen entistä enemmän suurhaukiin on vienyt Omatekoinen jerkki on yllättänyt suurhauen. määriä hieman alaspäin. Valitettavasti haukien saanti merellä on viime vuosina vaikeutunut selvästi. Uskoisin syyn olevan kovassa kalastuspaineessa ja siinä, että keskivertokalastajan taidot ovat huimasti paremmat kuin 10 vuotta sitten. Entistä valistuneempien kalastajien ansiosta isoja haukia onneksi vielä riittää mukavasti. Toivottavasti jatkossakin. Ahkeruus palkitaan Oppimisen myötä ja kalastuksen määrää lisäämällä saalismäärien hurja kasvu on mahdollista lyhyessäkin ajassa, kuten omat tilastoni kertovat. Vähintään 13-kiloisia on omassa saaliissani ollut yhdeksän eli joka 1 255. hauki. Vähintään 12-kiloisia on vastaavasti ollut 20 eli joka 565. hauki, vähintään 10-kiloisia 61 eli joka 185. hauki ja vähintään 8-kiloisia 215 eli joka 53 hauki. Suhteelliset määrät olisivat parempia, jos en kalastaisi kesällä. Nimittäin moni kova hauenkalastaja jättää kesän kalastamatta haukea, kun isoihin on silloin niin paljon heikompi mahdollisuus. Mutta tykkään kalastaa myös kesällä, silloinhan on aikaa. Itse asiassa käytän kesäaikaan kaikkein eniten aikaani tähän harrastukseen. Vähintään 10-kiloisista 59 haukea on tullut mereltä ja vain kaksi järveltä. Vähintään 8-kiloisia on kuitenkin tullut järviltä 15. Kun merellä noin joka neljäs 8 kiloa rikkonut on painanut vähintään 10 kg, niin järvillä suhde on ollut puolet huonompi. Toki tähän vaikuttavat paljon vuodenajat, jolloin järvillä pääasiassa kalastan. Eikä tietenkään järviaineiston pienuuskaan riitä kovin suuriin päätelmiin. Näistä tilastoista voi vetää kuitenkin jonkinlaisia johtopäätöksiä siitä, kuinka paljon kalaa pitää saada, jotta kymppihaukia alkaisi tulla. Miten ja milloin? Suurin osa suurhauista on tullut heittäen mereltä, mutta se on myös ollut eniten suosimani kalastusmuoto. Uistellen on 10 kilon raja rikkoontunut vain neljä kertaa ja jäältä täyllä onkien olen saanut kuusi yli kymppiä. Vähintään kahdeksankiloisista 177 on tullut heittäen, uistellen 28 ja jäältä 10. Jos tutkii pelkästään tilastoja, niin otsikon kysymykseen miten ja milloin voisi vastata yksinkertaisesti. Heittäen jerkillä mereltä joko keväällä tai syksyllä. Ja leutoina talvina vielä alkutalvestakin, jos avovesille vielä pääsee. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, koska nykyään kalastan nuo parhaat ajat merellä ja lähes pelkästään jerkeillä heittäen. Vuosirytmi haltuun Vuosirytmini on melko vakiintunut vuosien varrella. Elämä ei kuitenkaan ole pelkkää kalastusta, mutta koetan päästä kalaan muiden vel- S U U R H A U K I E R Ä 3 2 0 1 1 33
vollisuuksien puitteissa mahdollisimman paljon. Kalapäiviä tulee vuosittain 100 150. Sellaisiksi lasken kaikki päivät, jolloin kalaa on yritetty, on siihen sitten käytetty aikaa puoli tuntia tai puoli vuorokautta. Eikä päivä kulu suinkaan aina pelkän suurhauenkalastuksen merkeissä, sillä kokonaisajasta käytän siihen noin 2/3 ja lopun vie lähinnä kuha. Muita lajeja kalastan vain satunnaisesti. Kausi alkaa keväästä, jolloin pyrin kalastamaan paljon. Ovathan hauet silloin painavimmillaan mätilastin ansiosta. Tämä näkyy myös tilastoissani vuoden parhaana suurhaukiaikana. Keväällä heittäminen tuntuu huomattavasti tehokkaammalta ja kpl 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Hauet vuosittain 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Oppimisen myötä ja kalastusmääriä lisäämällä saalismäärien hurja kasvu on mahdollista lyhyessäkin ajassa. Ylösotossa perukkeeseen tai siimaan tarttumalla kala on helpompi saada käsin lip-lock-otteella tai niskasta veneeseen. mukavammaltakin tavalta tavoittaa suurhauki kuin uistelu. Toukokuun loppupuolella alkaa kuhan kalastus kiinnostaa ja se syö hyvää suurhauenkalastusaikaa merellä. Kesällä enimmäkseen uistelen, mutta nykyään yhä enemmän järvillä. Kun monilla järvillä on mahdollisuus uistella useammalla vavalla, havaintojen (värit, uistimen koko, ottisyvyys yms.) tekeminen on paljon helpompaa. Kaiken lisäksi monilla järvillä saa haukea uistella lähes yksinään. Se tarjoaa todellista hermolepoa merellä ruuhkassa kalastaville. Kesällä ongelmana on, että järvihauet ovat enimmäkseen hyvin laihoja ja kympin ylitys ei ole helppoa. Tosin ei se ole silloin merelläkään. 34 E R Ä 3 2 0 1 1 S U U R H A U K I Suurimmat haukeni 14 900 g, 20.4.2007, heittouistelu, Buster Jerk 14 300 g, 19.4.2009, heittouistelu, Buster Jerk 13 700 g, 8.4.2007, heittouistelu, Buster Jerk 13 600 g, 14.1.2007, heittouistelu, Buster Jerk 13 200 g, 23.3.2008, heittouistelu, Buster Jerk 13 150 g, 3.12.2005, heittouistelu, Buster Jerk 13 150 g, 17.4.2009, heittouistelu, Salmo Slider 12 cm uppoava 13 100 g, 30.10.2008, heittouistelu, Buster Jerk 13 050 g, 2.11.2008, heittouistelu, Pig Jr Suspending 12 900 g, 16.4.2001, heittouistelu, Buster Jerk 12 900 g, 2.12.2007, heittouistelu, Kaappari 12 800 g, 15.4.2000, heittouistelu, Nils Master Invincible 15 cm 12 700 g, 20.4.1999, heittouistelu, Nils Master Invincible 15 cm 12 500 g, 14.1.2007, heittouistelu, Buster Jerk 12 350 g, 6.12.2008, heittouistelu, Big Bandit 12 250 g, 8.3.2009, täkyonginta, särki 12 200 g, 10.1.2007, heittouistelu, Buster Jerk 12 050 g, 7.5.2006, heittouistelu, Buster Jerk 12 000 g, 13.12.2004, heittouistelu, Buster Jerk 12 000 g, 25.11.2007, vetouistelu, Nils Master Invincible 25 cm Joka tapauksessa juuri kesällä ison kalan väsyttely on tavallista hauskempaa, kun hauki jaksaa taistella ja hyppiä tosissaan. Ikävämpi puoli on, että lämpöisissä vesissä hauki vetää välillä itsensä täysin maitohapoille. Kesällä suurimman huomioni vievät kuitenkin suurkuhat. Haasteita pitää aina olla. Onneksi järvillä usein hauet ja kuhat viihtyvät paljon samoilla paikoilla ja ottavat pitkälti samoihin uistimiin. Riippuu paljon järvestä, kelistä ja vuorokaudenajasta, kumpaan lajiin panostan milläkin hetkellä enemmän. Elokuun puolivälissä vie hauki taas voiton ja tuossa vaiheessa kalastan edelleen lähinnä järvillä. Syksyn alkaessa ja merivesien kylmetessä siirryn merelle suurhauen perään. Kun vedet kylmenevät noin 10 asteeseen, alkaa vuoden toinen todellinen suurhaukiaika. Heittämällä suurhaukia tavoittaa koko syksyn, mutta varsinkin vesien viilennyttyä. Marraskuu nousee kymppihauissa toiseksi parhaaksi kuukaudeksi, jopa lähelle huhtikuuta, ja myös lokakuu on hyvä. Mutta yllättäen Erä-lehden suurkalakilpailussa heikosti pärjännyt joulukuu on vieläkin parempi. Alkusyksyllä, mutta varsinkin aivan loppusyksystä, uistelu on tehokas tapa tavoittaa suurhaukia. Kovan heittokalastuspaineen takia merellä uistelusta on tullut taas houkutteleva vaihtoehto. Kun jäät peittävät meren pinnan, kalassa käymiseni vähenee. Talvella ehdoton suosikkini on täkyonginta, jolla isoja kaloja tulee huomattavasti paremmin kuin pilkillä. Ti-
Suurhaukia meiltä ja muualta L Historiankirjoista löytyy paljon merkintöjä aivan hurjan kokoisista suurhauista. Täyttä luotettavuutta niistä ei kuitenkaan ole. Passiivivälinein on myös pyydetty hyvinkin suuria haukia. Tässä käsittelen kuitenkin vain vapavälinein pyydettyjä haukia. IGFA:n maailmanennätyshauen on saanut Lothar Louis Grefeernjärvestä Saksasta lokakuussa 1986. Painoa jätillä oli 54,6 paunaa eli 24,8 kiloa. Suomen suurin suurkalarekisteriin hyväksytty hauki vapavälinein on Särkisalon vesiltä lokakuussa 1998 uisteltu 18,8-kiloinen. 2000-luvun ennätys vapavälinein on 17,8-kiloinen Hartolan Tainionvirrasta. Naapurimaassamme Ruotsissa on suurhaukitilanne huomattavasti Suomea parempi. Kun me joudumme tyytymään vuosittain keskimäärin muutamaan yli 15-kiloiseen, naapurimaastamme ilmoitetaan niitä keskimäärin pari kolmekymmentä. Syitä on varmasti useampia. Ruotsissa on pidempään ymmärretty vapauttaa suurhauet, verkkokalastus on vähäistä verrattuna Suomeen ja meitä eteläisempi sijainti pidempine kasvukausineen antaa hauille mahdollisuuden kasvaa isommiksi. Laatusiima ei pakkasta pelkää! Pilkkisiima Unyl 50 m fluorikeltainen, punainen ja sininen Uudistunut pakkaus! www.kalastuskolmio.fi Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa hauet kasvavat mm. pidemmän kasvukauden ansiosta hyvin. Kuvassa hyväkuntoinen tanskalaishauki. Kuva: Savage Gear Iso kala on kauneimmillaan vedessä. lastojeni mukaan kalastusmäärään nähden jopa loistavasti. Kaiken lisäksi puolet kahdeksan kilon rajan rikkovista ovat olleet yli kymppejä. Tämä onkin vuoden kolmas todellinen suurhaukiaika. Kellonaikoja on vähän vaikeampi vertailla, kun ne vaihtelevat vuoden mittaan niin paljon. Joka tapauksessa silmiinpistävää on, että vähintään 10-kiloisistani yllättävän harva on tullut aamu- ja iltahämärässä, vaikka usein silloin kalastankin. Sen sijaan jonkinlaiset piikit ovat näkyvissä puolen päivän aikaan ja jonkin verran ennen auringonlaskua. Tosin kesällä taas pimeän molemmin puolin on selkeästi parasta ison hauen aikaa sekä merellä että järvillä. Rami Elorannan kymppihaukijuttusarja jatkuu seuraavassa numerossa, teemana on silloin suurhauen ottivieheet ja välineet. vahvuus vetolujuus 0.10 mm 1.2 kg 0.12 mm 1.6 kg 0.14 mm 2.0 kg 0.16 mm 2.4 kg 0.18 mm 3.3 kg 0.20 mm 3.8 kg 0.22 mm 4.2 kg 0.25 mm 5.6 kg 0.30 mm 7.5 kg 0.35 mm 8.4 kg (Unyl 25 m punainen) A L A N L I I K K E I S TÄ J A O S A S T O I LTA K A U T TA M A A N