Sähkön hinta nousee 14. Jännittävä jää 4. Sähkökatko seisauttaa arjen 6. Heikuran mullistava energia-avaus 13

Sähkökatko seisauttaa arjen 6 Heikuran mullistava energia-avaus 13 Tampereen Sähkölaitoksen asiakaslehti 1/2010 Jännittävä jää 4 Sähkön hinta nousee 14

4Jää antaa Viettäisitkö tilaa 5 Kun luonnonvedet jäätyvät, suomalaisilla on äkkiä kymmeniä tuhansia neliökilometrejä lisää ulkoilutilaa, missä mellastaa. Paikat, joihin muuten ei ole mitään asiaa, ovat hetken kaikkien ulottuvilla. Omaa rauhaa kaipaavat sielut pääsevät niin kauaksi muista ihmisistä, etteivät kanssakulkijat edes siinnä silmiin. 10 Järki ja naskalit mukaan jäälle. ilmastohäät? Kuva: Juho Paavola Kuva: istockphoto 12 Mihin kodin sähkö oikeastaan kuluu? Piirros: Johanna Havimäki Kuva: istockphoto Vakiopalstat Kiva tietää...8 Muutama sana... 9 Virtapiikki...10 Yksi meistä... 11 Sähköä ilmassa... 13 Ratinasta...14 Pienin askelin... 15 Nytpä tiedän tämänkin... 15 Tästä härvelistä en luovu...16 Naps. Tampereen Sähkölaitos -konsernin asiakas- ja tiedotuslehti Julkaisija: Tampereen Sähkönmyynti Oy, PL 175, 33101 Tampere Naps. Internetissä: www.sahkolaitos.fi Päätoimittaja: Pertti Suuripää Toimitussihteeri: Tarja Heikkilä Toimitusneuvosto: Pertti Suuripää (puheenjohtaja), Tarja Heikkilä, Riitta Savola, Susanna Uusi-Erkkilä, Terhi Vairema ja Tapio Salonen; Ari Selander ja Virpi Aaltonen (Viestintätoimisto Selander & Co. Oy) Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Kannen kuva: Juho Paavola, kuvassa Timo Pesonen Paino: PunaMusta Oy, Tampere 1/2010 Painos: 115 500 kpl ISSN 1239-8500 Neljästoista vuosikerta 2

Napsiniksi kysymystä Tänä talvena on saatu nauttia kovemmista pakkasista ja paksummista hangista kuin aikoihin. Runsasluminen talvi tuo kuitenkin haasteita erityisesti sähkönsiirtoverkostolle. Voisiko kova pakkanen aiheuttaa tilanteen, jossa sähkö ei kerta kaikkiaan riitä kaikille suomalaisille, Tampereen Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Tapio Salonen? Huolimatta sähkönkulutuksen viimeaikaisesta pienenemisestä tammikuun alun pakkaset aiheuttivat Suomessa 14 000 megawatin kulutushuipun, jonka seurauksena jouduttiin turvautumaan sähköntuotannon tehoreservijärjestelmään. Se tarkoittaa sitä, että oma tuotanto ei riitä ja noin 20 prosenttia sähköstä täytyy tuoda Venäjältä, Ruotsista ja Virosta. Pahin mahdollinen tilanne olisi muutaman viikon kireä, 25 30 asteen pakkasjakso, joka kattaisi koko Suomen, Skandinavian ja Luoteis-Venäjän. Siinä tilanteessa emme välttämättä saisi enää riittävästi tuontisähköä ja joutuisimme käynnistämään kaikki varavoimalaitokset. Lisäksi pitäisi turvautua sopimuspohjaisiin sähkönkäytön rajoituksiin erityisesti teollisuudessa, kehotuksiin välttää turhaa sähkönkäyttöä ja aivan viimeisenä verkkoyhtiöiden toimeenpanemiin rajoituksiin. Näitä varten on olemassa valmiit suunnitelmat, joissa on huomioitu kaikkein tärkeimmät kulutuspisteet. Miten talven sääolot ovat vaikuttaneet sähkökatkojen määrään? Meillä on ollut viime vuosiin verrattuna poikkeuksellisen paljon lumen aiheuttamia sähkökatkoja. Niihin on luonnollisesti pyritty varautumaan etukäteen muun muassa karsimalla johtoaukkoja, mutta toimenpiteet eivät ilmeisesti ole olleet riittäviä. Harkitsemmekin parhaillaan täydentävänä toimenpiteenä helikopterikarsintaa. Mitä sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi tehdään lähivuosina? Toimitusvarmuutta parannetaan koko ajan siirtymällä vähitellen ilmajohdoista maakaapeleihin ja muuttamalla verkostorakennetta. Varmuus paranee myös verkostoautomaatiolla, jonka avulla pystymme paikallistamaan viat ja rajoittamaan niiden vaikutusalueen huomattavasti aiempaa nopeammin. Lisäksi tutkimme erilaisia teknisiä vaihtoehtoja muun muassa haja-asutusalueiden kaapeloimiseksi. Tapio Salonen Tampereen Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Kunnon talvessa haastetta sähköverkostolle Tällä palstalla julkaisemme lukijoiden omia energiansäästövinkkejä. Vinkin voi jättää osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Naps-lehti "Lieden käyttö näyttää olevan monille ongelma: aina keitetään isoilla tehoilla ilman kantta. Eli laita aina kansi päälle ja valitse levystä tehot seuraavasti: 6 alkukuumennukseen, 4 5 paistamiseen, 2 3 keittämiseen, 1 haudutukseen ja lämpimänä pitämiseen ja 0 = jälkilämpö, jota riittää noin 10 minuuttia. Tämä on yksinkertaista kuin auton vaihteiden käyttö!" "Älä tuuleta jääkaappia." "Astianpesukoneen ajastettu käyttö yösähköllä." Sähköiskuja Jaa energiansäästövinkkisi Napsin verkkosivuilla! Joka jamppahan auton osaa kaapeleilla käynnistää mutta jospa kuitenkin kerrattaisiin perusasiat, ettei käy kylmät... Kun auto on hyytynyt pakkaseen, sen liikkeelle saaminen voi vaatia apuvirtaa toisesta autosta. Apukäynnistys on kuitenkin osattava tehdä oikein, jottei synny lopulta isompaa vahinkoa kuin alkuperäinen. Erityisesti uudemmat autot ovat hyvin herkkiä virtapiikeille. 1. Varmista, että molempien autojen akut ovat teholtaan samat. Käynnistyskaapelien tulisi olla mieluummin peukalon kuin pikkusormen paksuiset ja niiden pihtien hyvin puristavat. 2. Kytke punainen kaapeli akkujen plusnapojen välille. 3. Kytke musta kaapeli virtaa antavan akun miinusnapaan. 4. Kytke mustan kaapelin toinen pää autettavan auton moottoriin tukevaan, maalaamattomaan ja pinnoittamattomaan paikkaan, jotta kipinöinti ei sytytä akusta mahdollisesti purkautunutta vetyä. 5. Käynnistä virtaa antava auto. Anna käydä ainakin kymmenisen minuuttia. Sähkölaitteiden kannalta on turvallisinta sammuttaa tässä vaiheessa moottori. Riskinä tosin on, että auttavakin akku tyhjenee, kun autettavaa autoa käynnistetään. 6. Käynnistä virtaa vastaanottava auto. 7. Kun sähköä vastaanottava auto on jäänyt kunnolla käymään, pura kaapelikytkennät päinvastaisessa järjestyksessä kuin ne asensit. 8. Aja kunnollinen lenkki virtaa vastaanottaneella autolla. Kuva: Sami Helenius Lähde: Autoliitto 3

vie miestä Retkiluistelu ja pilkkiminen ovat tehneet Timo Pesosesta varsinaisen jäämiehen. Teksti: Virpi Aaltonen Kuvat: Juho Paavola Valokuvassa mies hymyilee leveästi Iidesjärven kiiltävällä jäällä. Terät jaloissa, sauvat käsissä ja pelastusliivit yllä. Rannan puissa on komea ruska. Päiväys kertoo, että kuva on otettu 22. lokakuuta 2002. Kyllä tämä varmaan on se mieleenpainuvin retkiluistelukokemukseni, Tampereen Kaukolämpö Oy:n kehityspäällikkö Timo Pesonen pohtii. Muuten en ole koskaan luistellut niin, että lehti olisi vielä puussa. Ja Pesonen on sentään luistellut luonnonjäillä niin kauan kuin muistaa. Ensin hokkareilla ja 90-luvun lopulta asti retkiluistimilla, kun sellaisia alettiin myydä Suomessa. Luistellessa mies käyttää myös retkiluistelusauvoja, joissa on piikin sijaan leveä veitsimäinen terä. Kun sen lyö kunnolla jäähän, tietää, että jää varmasti kantaa. Silti Pesosella on kaulassaan aina jäänaskalit. Retkiluistelijan repusta pitäisi löytyä lisäksi heittoköysi, muovipussiin pakattu vaihtovaatekerta ja jonkin verran rahaa, jotta pääsee kotiin, jos jotain sattuu. Pesosen luistelureppu sisältää aina myös Linkosuon kilopitkon, mutta se ei liene pakollinen varuste. Retkireiteistä Luistelu on Pesoselle nautinto, ei urheilusuoritus. Hän ei laske kilometrejä, mutta arvelee niitä pisimmillä retkillä kertyneen noin 80. Retkellä pitää pysähtyä juomaan kahvit ja paistamaan makkarat jossain. Tai makkaranpaisto on enemmän pilkkimisriitti, siinä menee kallista luisteluaikaa, Pesonen nauraa. Aikaa ei totta vie voi hukata, sillä yleensä jäälle pääsee vasta hämärässä, työpäivän jälkeen. Tavallisin lenkki vie kymmenen kilometrin päähän Näsijärven Pallosaareen. Uudelle jäälle ei voi mennä pimeällä, mutta Pesonen kertoo kyllä tulleensa luisteluretkiltä joskus kaupungin valoilla pois. Yllättävän kauashan ne valaisevat. Pelosta Jos jää saattaa olla heikkoa, Pesonen luistelee rantoja pitkin. Pelko ei kuulu retkiluistelukokemukseen. Mutta onhan luistelussa vähän sama tunne kuin suolla kävelemisessä: ensin suolle ei tahdo uskaltaa millään, mutta kun uppoavaan askeleeseen oppii luottamaan, kulkemisesta tulee nautinto. Paras turva jäällä on kaveri. Jos vähänkään pelkää, luistelusta ei tule yksin mitään. Kaverin kanssa pelko on puolet pienempi. Pesonen kertoo testaavansa jäätä sauvoilla muutaman kymmenen metrin välein. Silti olennaista on myös tuntea retkimaastot mahdollisine vaaranpaikkoineen. Siksi Näsijärven aurattu rata onkin niin hieno juttu, kun kuka vain voi mennä sinne pelkäämättä. Silmät täytyy tietysti pitää auki, paitsi railojen varalta myös siksi, ettei tuiskahda ensimmäiseen möykkyyn turvalleen. Itse olen joskus pitänyt luistellessa polvisuojiakin. Tämän ikäisenä ei kannata enää kaatua. 4

Järki jäällä Vaarallisia alueita luonnonvesien jäillä on hyvin vaikea tunnistaa. Jää on aina heikompaa virtapaikoissa, joissa vesi joutuu kulkemaan nopeammin vaikkapa kapeamman tai matalamman uoman vuoksi, niin kuin salmissa ja karikoissa, tutkija Jouni Vainio kuvailee. Jää saattaa olla heikompaa myös syvänteiden kohdalla, sillä alla on enemmän lämmintä vettä, joka viivästyttää jäätymistä. Kaislikot ovat siivilämäisiä, jyrkänteiden lähistöllä saattaa nousta pohjavesiä, purojen suilla on virtauksia, siltapilarit ja muut rakenteet johtavat jäähän ilmasta lämpöä ja väistäessään estettä vesi voi myös joutua virtaamaan nopeammin... Tutkija huokaa, että listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Siksi järki jäällä on paljon parempi ohje kuin järki jäässä. Luistelukeleistä Retkiluisteluun sopivia kelejä ei yleensä ole viikkotolkulla, siksi talven 2002 2003 muisteleminen vetää Pesosen suorastaan haikeaksi. Hyviä kelejä oli peräti kahdeksan viikkoa putkeen. Kelit mies voi tarkistaa ikkunastaan. Siitä näkyy, onko Siivikkalanlahti jäässä. Lahdella voi luistella joskus jopa pari kuukautta ennen kuin Näsinselkä jäätyy. Parhaat kelit ovat yleensä nimenomaan syksyn teräsjäillä, mutta kyllä keväisinkin saattaa hyvin päästä terille. Jää taas on aina erilaista, milloin liukasta, nahkeaa, pehmeää tai kaunista. Muistan yhden kerran, jolloin koko Näsinselkä oli täynnä nyrkin kokoisia valkoisia jääkukkasia, mies ihmettelee. Silloin oli muuten tosi hyvä luisto. Nautinnosta Erityisen mukavaa Timo Pesosesta on mennä retkiluistimilla pilkille. Luistimilla pääsee niin helposti paikasta toiseen. Pesonen onkin varsinainen jäämies, rakkain harrastuksista on juuri pilkkiminen. Sitä on varmaan tullut harrastettua vähän enemmänkin kuin olisi pitänyt, Pesonen hymähtää ja vaimo vahvistaa asian. Luistelussa ja pilkkimisessä kiehtoo ympäröivä avaruus, siinä silmä lepää. Samoin vapauden tunne. Jäätä pitkin pääsee paikkoihin, minne ei ole muuten asiaa edes veneellä. Retkiluistelussa Pesonen nauttii myös vauhdista: myötätuuleen voi kiitää melkoista haipakkaa. Joskus ei tarvitse kuin nostella vähän jalkoja, sen kuin antaa mennä. Se vaan on käsittämättömän hienoa. Jäätäviä tosiasioita Jää lähtee aina kiteytymään jonkin roskan tai esimerkiksi pienen ilmakuplan ympärille. Syysjää on yleensä teräsjäätä: hyvin kovaa, lasimaista jäätä, joka kestää ihmisen painon jo viisisenttisenä. Kovin jää syntyy tyynellä poutasäällä. Lumisateella syntyy maitomaista kohvajäätä, joka ei muutu enää teräsjääksi. Silloin jää on koko talven heikompaa kuin tavallisesti. Talven mittaan teräsjääkin muuttuu vähitellen kohvaksi, kun jään ylin kerros tai sen päälle satanut lumi suojalla sulaa ja jäätyy myöhemmin uudelleen. Kohvajää on kantavuudeltaan vain puolet teräsjäästä. Lumi on hyvä eriste. Mitä paksumpi hanki ja olemassa oleva jää, sitä hitaammin muodostuu uutta jäätä. Kovina pakkasjaksoina jään paksuus kasvaa silti noin 1 2 senttiä vuorokaudessa. Lumitilanne vaikuttaa muutenkin luonnonjäihin. Nyt hanget painavat paikoin jäitä niin raskaana peitteenä, että paine nostaa halkeamista ja railoista vettä jäälle. Myös virtaukset tai pinnanvaihtelut voivat tehdä samoin. Jää liikkuu, laajenee, supistuu ja halkeilee. Järvijään railot johtuvat yleensä lämpötilaeroista, merijäähän railoja aiheuttavat lähinnä tuulet. Merellä railo voi olla jopa 30 kilometriä leveä. Meri vaatii suolan vuoksi hiukan kylmemmät jäätymisolot kuin järvi. Jää hylkii suolaa, mutta pieni osa suolasta säilyy merijäässä. Merijäähän muodostuu jäätyessä suolataskuja, kuin suolaliuosta sisältäviä imupillejä. Liuos sulattaa tiensä alaspäin, kunnes pilli aukeaa ja liuos pääsee veteen. Siksi merijää on puikkoista. Järvien jää muuttuu puikkoiseksi keväällä, kun jään päälle sulanut vesikerros alkaa syödä tietään jään läpi. Kevätjäästä puuttuvat vaakasuorat sidokset. Siis jos törmäät veneellä 20-senttiseen kevätjäähän, se kestää, jos hyppäät jäälle, se pettää. Ruotsalaisten nimitys kevätjäälle on rutten is mätäjää. Ajattele vaikka mätää omenaa: se on tavallisen omenan muotoinen mutta väriltään ruskea, samoin kevätjää näyttää ulospäin vain tavallista tummemmalta. Mutta mädän omenan tavoin myös kevätjää antaa painettaessa periksi, ja pian sitä huomaa olevansa uimasillaan. Lähde: Tutkija Jouni Vainio, Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu 5

Kuka sammutti valot? Tykkylumi aiheuttaa suurimman osan talvisista sähkökatkoista. Teksti: Marjaana Lehtinen Kuvat: istockphoto Sen huomaa heti. Lamput sammuvat. Iltakahvi lakkaa tippumasta, pesukone pyörimästä ja televisio näyttämästä Salattujen elämien juonenkäänteitä. Kun sähkökatko yllättää, kannattaa pysyä rauhallisena ja odotella. Katkot Tampereen kaupunkialueella ovat yleensä lyhyitä. Suositeltavaa on laittaa sähkölaitteet pois päältä ja jättää esimerkiksi yksi valaisin päälle kertomaan, koska sähköt palaavat. Katkaise virta ainakin liedestä, silitysraudasta, kahvinkeittimestä ja pesukoneesta. Laitteet voivat aiheuttaa pahimmillaan tulipalon, jos ne jäävät päälle sähköjen palauduttua. Vanha kunnon taskulamppu on korvaamaton apuväline muun valaistuksen kadotessa. Sitä on hyvä säilyttää paikassa, josta sen saa helposti käsiinsä pimeässäkin. Myös kynttilät antavat valoa, mutta niitä ei saa jättää palamaan yksin. Syynä luonnonvoimat tai kovan onnen kaivurit Sähkökatkot johtuvat enimmäkseen ilmasto-olosuhteista. Kesällä ukkostaa, syksyllä myrskyää ja talvella painavan tykkylumen peittämät puut kaatuvat sähkölinjojen päälle. Suurin osa Tampereen Sähkölaitoksen jakeluhäiriöistä sattuu ilmajohtoverkkoalueella Aitolahdessa ja Teiskossa sekä muilla kaupungin reuna-alueilla. Pahimpia ovat loppusyksyn ja alkutalven myräkät, joita ei ole onneksi ollut moneen vuoteen. Seuraamme säännöllisesti Ilmatieteen laitoksen säätiedotuksia ja säätutkia. Kesällä tutkimme etenkin ukkosrintamien kehitystä, jotta voimme varautua mahdollisiin häiriöihin ja pitää henkilökuntaa valmiudessa lähteä paikan päälle, kertoo Tampereen Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Tapio Salonen. Sähkökatkoja aiheutuu myös maanalaisten sähkökaapeleiden rikkoutumisesta. Kaupunkialueella rakennustöissä maata mylläävän kaivurin kauha kolahtaa liian usein vahingossa kaapeliin, vaikka jokaisen johdon sijainti on merkitty karttaan ja pitäisi olla koneenkäyttäjän tiedossa. Keskeytyksiä keskimäärin puolisen tuntia vuodessa Sähkölaitoksella on vuositasolla 50 70 isompaa sähkökatkoa, jotka jättävät vähintään kymmeniä asiakkaita ilman sähköä joksikin aikaa. Koko maahan verrattuna meillä on kuitenkin suhteellisen vähän keskeytyksiä, Salonen selvittää. Lukumäärää oleellisempaa on se, kuinka pian viat havaitaan ja korjataan. Käyttökeskus Ratinassa valvoo verkkoa kellon ympäri, ja sinne tulee automaattisesti ilmoitus laajemmista keskijänniteverkon vioista. Yksittäisen asiakkaan ei siis aina tarvitse ilmoittaa jakeluverkon sähkökatkosta sähkölaitokselle. Koko asiakaskunnassa sähköt ovat poikki keskimäärin 20 40 minuuttia vuodessa. Aika ei kuitenkaan jakaannu tasaises- 6

Ilmoita sähkökatkosta jos sen aiheuttanut vika on vain pienjänniteverkossa, sillä tieto siitä ei välttämättä kulje Sähkölaitokselle. Ilmoitus tulisi tehdä Tampereen Sähköverkko Oy:n käyttökeskukseen puh. 0800 90 171. Mikäli katko on jo tiedossa, vikanumeron nauhoite kertoo sen laajuuden ja arvioidun keston. Palvelu on maksuton ja toimii ympäri vuorokauden. Verkkosivut kertovat keskeytyksistä Jos sähköt ovat poikki, mutta kannettavan tietokoneen akusta löytyy virtaa, klikkaa itsesi nettiin Sähkölaitoksen sivuille. Viime vuonna käyttöönotettu keskeytysinfojärjestelmä kertoo, missä verkon alueella on sähkökatkoja ja kuinka montaa asiakasta ne koskevat. Se ilmoittaa myös suunnitelluista sähkökatkoista. www.sahkolaitos.fi, etusivun alaosa: Häiriöt, viat ja vikailmoitukset > Keskeytysinfojärjestelmä Pitkä sähkökatko mullistaa arjen ti. On asiakkaita, joilla ei ole moniin vuosiin yhtään sähkökatkoa, kun taas Teiskossa voi olla useita keskeytyksiä vuosittain. Pisimmätkin häiriöt jäävät yleensä alle kymmenen tunnin. Lain mukaan sähköyhtiön on nykyään korvattava asiakkailleen yli 12 tuntia kestävät sähkönjakelun keskeytykset. Sähkölaitos on vain pari kertaa joutunut maksamaan korvauksia. Pahimmat keskeytykset aiheutuivat Janikan ja Pyryn päivien myrskyistä vuonna 2001, jolloin muutama asiakas joutui olemaan 25 tuntia sähköttä. Entistä vähemmän haittaa Sähkölaitoksen toimitusvarmuus on Salosen mukaan hyvällä tasolla. Keskeytysten määrää, kestoa ja niiden piirissä olevien asiakkaiden määrää seurataan koko ajan, ja sen pohjalta lasketaan niin sanottua KAH-lukua (keskeytyksestä aiheutunut haitta). Kymmenen viime vuoden aikana olemme selvästi saaneet lukua pienennettyä. Esimerkiksi Teiskossa on lisätty verkostoautomaatiota, jonka avulla viat pystytään nopeasti paikallistamaan ja rajaamaan niiden vaikutusalue pieneksi. Muita ennaltaehkäiseviä keinoja on raivata puustoa johtokaduilta, siirtää ilmajohtoverkkoa maakaapeleihin tai teiden varteen ja lisätä sähkön varareitityksiä. Kaapeliverkon kunnon seuranta puolestaan auttaa kaapelivikojen ennakoinnissa. Vedentulo saattaa katketa. Lämmön puute alkaa kylmentää rakennuksia. Useimmat kaupat sulkevat ovensa. Korteilla ei voi maksaa, pankit ja käteisautomaatit sulkeutuvat. Huoltoasemilta ei saa polttoainetta. Kaukojunat myöhästelevät tai pysähtyvät. Puhelinverkot toimivat varavoimalla muutamia päiviä. Hanki pitkän sähkökatkon varalle: taskulamppu ja ladattava lyhty kynttilöitä, tuikkuja ja tulitikkuja paristokäyttöinen radio pattereita radiota ja taskulamppua varten varasulakkeita laturi, jolla voi ladata matkapuhelimen akun ilman sähköä polttopuita, jos kotona on takka tai puu-uuni pieni summa käteistä rahaa ruokakomeroon säilykkeitä ja kuivamuonaa kuume- ja särkylääkkeitä, laastareita ja sidetarpeita kosteuspyyhkeitä ja desinfiointigeeliä Lähde: Pahasti poikki Näin selviät pitkästä sähkökatkosta, Puolustusministeriö, 2009 7

Kiva tietää Vastaamme palstalla kysymyksiin, joiden arvelemme kiinnostavan mahdollisimman monia Naps-lehden lukijoita. Kuinka paljon maksaa, kun 18 W:n UV-lamppu palaa 8 t/vrk (matelijoille tarkoitettu valo)? Kahdeksan tunnin poltto vie sähköä 0,144 kwh ja maksaa 1,4 senttiä. Vuodessa hinta on 365 pv x 1,4 snt = 5,10. TV Kuvat: Sami Helenius Myyntineuvottelija Jarmo Nieminen neuvoo kaukolämpöasioissa. Puh. 050 553 8609 Ympäristöneuvoja Terttu Viteli opastaa kotitalouksien energian ja sähkölaitteiden käytössä Ympäristötietokeskus Moreeniassa. Puh. (03) 5653 5449 ma ti klo 10 14 Asiakaspalveluinsinööri Reino Seesvuori antaa sähköteknistä neuvontaa. Puh. (03) 5653 5112 Paljonko halvemmaksi tulee pyykinpesukerta, jos pesee samanlaisella ohjelmalla 40 C:ssa tai 60 C:ssa? Pesu 60 C:ssa täydellä koneella kuluttaa sähköä noin yhden kwh:n verran ja maksaa 9,75 snt. Täysi koneellinen 40 C:ssa kuluttaa sähköä noin 0,5 kwh ja maksaa 4,9 snt. Jos pesee viikossa kaksi koneellista (104 pesukertaa vuodessa) 60 C:ssa, se maksaa vuodessa 10,15. Sama määrä pesukertoja 40 C:ssa maksaa 5,10. Säästö on siis 5,05 vuodessa. Jotta vaatteet kestäisivät pitkään käyttökelpoisina ja peseytyisivät kunnolla, ne tulisi pestä siinä lämpötilassa, minkä valmistaja on vaatteeseen laittanut. Puuvillavaate tai -lakana tarvitsee kunnolla puhdistuakseen 60 C:een pesun. Jos vaate on ollut päällä vain hetken, eikä ole varsinaisesti likainen, sen voi pestä poikkeuksellisesti 40 C:ssa. Hikibakteerit eivät peseydy pois 40-asteisessa vedessä, siihen tarvitaan 60 C:een pesu. TV Miten saan hienhajun pois vaatteista? Pese vaate heti tuoreeltaan käytön jälkeen, näin hiki ei pääse kiinnittymään vaatteeseen. Jos vaate kestää 60-asteisen pesun, pese se siten. Hikikohtiin voi myös laittaa tahranpoistoainetta tai tehdä pyykinpesujauheesta ja vedestä tahnan, jonka annetaan vaikuttaa muutama minuutti hikitahran päällä ennen varsinaista pesua. TV Pitääkö esimerkiksi kattokruunuun vaihtaa energiansäästölamppuja sitä mukaa, kun vanhat sammuvat, vai kaikki kerralla? Kattokruunuun voidaan vaihtaa energiansäästölamppuja yksi kerrallaan, kun poistetaan mahdollinen himmennin ensimmäisen lampun vaihdon yhteydessä. Yleensä energiansäästölamput eivät ole himmennettävissä. RS Minulla on jakorasia, jonka avulla voin käyttää maadoittamattomia lamppuja. Onko se vaarallista? Tietämättä tarkemmin kyseisestä jakorasiasta voinee todeta, että sillä helposti vaarannetaan henkilöturvallisuus muuttamalla suojamaadoitetut pistorasiat vaarallisissa käyttöolosuhteissa tavallisiksi pistorasioiksi. Siis ON VAARALLISTA. RS Kuka vaihtaa maadoittamattomat pistorasiat maadoitettuihin, ja onko vaihtaminen kallista? Hyväksytty sähköurakoitsija vaihtaa pistorasiat maadoitettuihin ja korjaa muutkin puutteet. Hinnasta en voi sanoa mitään, koska olosuhteet vaihtelevat. Pistorasioiden vaihtokustannukset kuuluvat asunnon omistajalle. RS Voiko tällaisena lumisena talvena säästää energiaa kasaamalla lunta talon sokkelin viereen? Onko lumella mitään havaittavaa eristysvaikutusta? En tiedä, onko lumella kovin suurta energiansäästövaikutusta, mutta se vähentää alapohjan lämpöhäviöitä jossain määrin. RS Onko siitä mitään vaaraa, jos autonlämmittimen johto jää päiväksi roikkumaan pistorasiasta? Autolämmittimen johto on erittäin vaarallinen roikkuessaan pistorasiassa, koska siinä on hengenvaarallinen jännite lasten ulottuvilla ja helposti ronkittavissa (ei lapsisuojia). RS 8

Muutama sana......häiritsevistä sähkölaitteista Olen ostamassa taloa, ja olen huomannut, että talon iästä riippuen sähköt on vedetty joko seinien sisään tai pintavetona. Onko jommastakummasta tavasta jotain haittaa, ja mitä tapaa nykyään suositaan? Nykyisin vedetään sähköjohdot seinän sisään piiloon. Oikein tehtynä kummastakaan tavasta ei ole haittaa, jollei haitaksi lasketa näkyvillä olevien johtojen esteettistä vaikutelmaa. RS Miten teho eli kilowatit muuntuvat virraksi eli ampeereiksi ja päinvastoin? Suomessa verkkojännite on 230 V, joka voidaan pitää näissä laskelmissa vakiona. Kun jännitteellä (U) kerrotaan virta (I) niin saadaan teho (P). 1 kilowatin (kw) teho vastaa 4,35 ampeerin (A) virtaa, kun jännite on 230 volttia (V) eli 1 kw on 1 000 W = 230 V x 4,35 A tai 4,35 A = 1 000 W/230 V. Kaavana esitettynä: U x I = P ja I = P/U. RS Piirros: Johanna Havimäki Lue Napsin vinkit vuosien varrelta osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Naps-lehti. Sähköverkossa olevat laitteet saattavat joskus häiritä toisiaan. Tällöin hyötysignaali muuttuukin häiriösignaaliksi. Esimerkiksi kännykkä tuottaa tietoa siirtäessään hyötysignaalin, mutta häiritessään radiota sama signaali on häiriösignaali. Sähköverkossa laitteet perinteisesti aiheuttavat häiriöitä käynnistyessään, jolloin valot hieman himmenevät hetkeksi. Uudempi tekniikka on tuonut mukanaan huomattavasti lisää häiriöitä sähköverkkoihin, kun laitteissa on alettu käyttää jännitteen käyrämuotoa muokkaavaa tekniikkaa erilaisiin säätötarpeisiin. Kiinteistöissä on ryhdytty säästämään energiaa ja lisäämään säädettävyyttä esimerkiksi ilmastointiin ja kiertovesipumppuihin erilaisin pyörimisnopeudensäätimin. Tällöin saadaan laitteiden teho sovitettua kulloisenkin tarpeen mukaiseksi. Hankinnassa on kuitenkin useasti otettu euro konsultiksi ja ostettu halvin versio, josta puuttuu häiriösuodatus. Oman ryhmänsä muodostavat niin sanotut energiansäästölamput ja LED-valonlähteet, jotka ovat puutteellisen häiriösuodatuksen takia suuritaajuisia häiriölähteitä. Edellä mainittujen laitteiden synnyttämät häiriöt leviävät sähköverkon välityksellä ja aiheuttavat ongelmia radioille, televisioille, tietokoneille yms. Sähköverkkoa käytetään myös tiedonsiirtoon esimerkiksi ATK-lähiverkossa. Tiedonsiirtoon tarkoitetut laitteet toimivat laajalla taajuusalueella ja näin ollen synnyttävät laajasti häiritsevän signaalin. Mitä enemmän häiritseviä laitteita verkkoon liitetään, sitä suurempi on häiriökohina ja siten myös tiedon siirtoon tarvittava teho. Sähköverkko ei ole rakennettu varsinaisesti tiedonsiirtoa varten, joten se helposti säteilee ympärilleen häiriötä. Häiriöt kytkeytyvät antenniverkkoon ja häiritsevät televisioita ja radioita. Häiriöitä voi esiintyä muissakin herkissä laitteissa, ja niin esimerkiksi herätyskello voi soitella omia aikojaan aamupuolella yötä. Hyvä esimerkki häiritsevästä ja häiriintyvästä laitteesta on itkuhälytin kerrostalossa, kun hälytyksestä ei tiedä itkeekö oma lapsi vai naapurin kakara. Kuluttajien tulisi vaatia mahdollisimman vähähäiriöisiä sähkölaitteita, jotta laitteet toimisivat tulevaisuudessakin siten kuin ne on suunniteltu. Reino Seesvuori 9

Virtapiikki Ilmapuntari Palstalla käsitellään ilmastonmuutosta eri näkökulmista Trendihäissä ilmastokin juhlii Testaa arkinen energiatehokkuutesi Ekotallaaja-pelillä: www.sahkolaitos.fi > Sähkön myynti > Vihreä jalanjälki Kuva: istockphoto, kuvanmuokkaus: Juha Immonen Ilmaston ystävä muistaa kaverinsa niin arjessa kuin juhlassa omissa häissäänkin. Ajan hengen mukaiset ilmastohäät jäävät historiaan, mutteivät jätä isoa jälkeä ilmakehään. Suunnittelussa rajana on tietysti vain taivas, mutta ohessa rakastavaisille muutamia hyviä perusvinkkejä. Ihan ensimmäiseksi: pitäkää kesähäät, se on teidän ja ilmaston kannalta helpointa. Kutsu kulkee vieraille ekologisimmin henkilökohtaisesti polkupyörällä tai kävellen. Jos matkaa uhkaa kertyä satoja kilometrejä, kannattaa ehkä silti soittaa tai lähettää sähköpostia, jotta kutsut ehtivät perille vielä tänä vuonna. Kun se suuri päivä koittaa, vihkitilaisuudesta poistuminen bensasyöpöllä amerikanraudalla ei ole tätä aikaa. Koto-Suomessa ei voi vuokrata riksaa, mutta miten olisi tandempyörä tai soutuvene? Raitiovaunussa tai bussissa herättäisitte taas ansaittua huomiota. Juhlapaikaksi kannattaa siis valita kohde, jonne päästyänne ette itse ole uuvuksissa ja jonne myös vieraat jaksavat halutessaan omin voimin tai pääsevät julkisilla. Vieraiden kotiinkuljetuksen hääpari voi järjestää tilausbussilla. Niin paikalle ei tarvitse illan mittaan tilata vuorotellen kymmentä taksia. Kasvihuoneessa kasvatetut leikkokukat aiheuttavat melkoiset hiilidioksidipäästöt. Kaaso ja bestman kannattaa siksi patistaa ajoissa lähiluontoon keräämään juhlatilan koristeita. Ruokien päästöt voi jättää ammattilaisten päänsäryksi ja pyytää catering-palvelulta ilmastoystävällistä tarjottavaa. Lahjoista sopii tehdä vähäpäästöinen toivomuslista. Häämatkalle ilmastohäistä lähdetään lentokoneen sijaan junalla. Junamatka on aina seikkailu ja eksoottisia reittejähän riittää. Avioliiton tunnelmaan pääsee hyvin vaikkapa kolkuttelemalla kiskoilla halki Siperian, Moskovasta Pekingiin. Lähde: Pieniä ilmastotekoja: opas arkipäivän valintoihin Sähkötön resepti: Tartar-pihvi Noin 150 g tuoretta, mureaa naudan sisäpaistia ruokailijaa kohti, myös sisäfilee tai hyvä paistijauheliha sopivat Mustaapippuria Suolaa Worcesterkastiketta tai tabascoa 1 kananmunan keltuainen ruokailijaa kohti Lisäkkeeksi: Kapriksia Punasipulisilppua Anjovisfileitä Maustekurkkua Lehtipersiljaa Jauha sisäpaisti terävällä veitsellä hienoksi hakkelukseksi. Mausta liha huolellisesti suolalla, vastajauhetulla pippurilla sekä tilkalla worcesterkastiketta tai tabascoa. Kuva: istockphoto Muotoile lihasta pyöreän muotin avulla pihvi, paina lusikalla sen keskelle kuoppa ja kaada raaka keltuainen ehjänä siihen. Asettele lisäkkeet tarjolle jokaisen ruokailijan annosteltavaksi oman maun mukaan. Huomaa, että tartar-pihvi on niin kutsuttua riskiruokaa, joten on syytä valita sen raaka-aineeksi laadukasta lihaa ja pitää huolta sekä valmistusvälineiden puhtaudesta että käsihygieniasta. Tuttu vieras kaukolämpö Kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto Suomessa. Noin 2,6 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötalossa, ja valtaosa julkisista rakennuksista ja liiketiloista lämpiää kaukolämmöllä. Kaukolämmitys hyödyntää muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa, jota syntyy muun muassa sähköntuotannon yhteydessä sekä teollisuusprosesseissa. Kaukolämpö koetaankin Suomessa hyväksi, luotettavaksi ja turvalliseksi lämmitysmuodoksi itse asiassa niin luotettavaksi, että sitä pidetään itsestäänselvyytenä, josta sen paremmin kuluttajat kuin päättäjätkään eivät tiedä riittävästi. Siksi parhaillaan on käynnissä kampanja Hyvän olon energiaa kaukolämpö. Kampanjan internetsivuilla voi helposti päivittää kaukolämpötietonsa ja selvittää, olisiko kaukolämpö omaan kotiin sopivin lämmitysvaihtoehto: www.kaukolampo.fi 10

Yksi meistä Kun puhelin kertoi loman alkaneen Olen mökillä. Kännykkäni pärähtää soimaan kello kuusi, koska olen ohjelmoinut siihen muistutuksen. Unenpöpperöisenä otan puhelimen käteeni, ja näytölle ilmestyy viesti 'olen lomalla'. Kun luen tekstin ääneen, vaimoni ihmettelee, enkö tiedä olevani lomalla ilman, että puhelin kertoo minulle asiasta. Tunnen oloni noloksi. Loppuloman ajan pidän huolen siitä, ettei puhelin herätä minua aamulla, vaan herään, kun herään. Muutama vuosi sitten sattunut lomamuistutus on yksi erityisellä tavalla mieleeni jääneistä hetkistä Sähkölaitos-urallani, joka alkoi kesätyöntekijänä vuonna 1970. Myyntipäällikkö minusta tuli kesäkuussa 1981, ja nykyään toimin tarvittaessa myös Tampereen Sähkönmyynti Oy:n toimitusjohtajan sijaisena. Työpäiväni ovat hektisiä ja usein pitkiä: osallistun palavereihin, tapaan asiakkaita, johdan myyntitiimiä ja vedän erilaisia projekteja. Tällä hetkellä iso ponnistus on asiakastietojärjestelmän luotsaaminen oikeille urille. Kuvaavaa työlleni on, etten koskaan aamulla töihin tullessani tarkalleen tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Työ on opettanut minulle vuosien varrella joustavuutta ja nöyryyttä. Sähkö ei saa olla itseisarvo, vaan on muistettava, että tärkeintä on ihmisten tyytyväisyys. Ala on muuttunut 30 vuodessa paljon. Vuonna 1995 voimaan tullut sähkömarkkinalaki toi tullessaan vapaan kilpailun, ja teknisen kehityksen nopeutta ei voi kuin ihmetellä. Jotkut asiat ovat kuitenkin pysyneet ennallaan: työni on itsellistä ja siksi mielekästä. On hienoa saada olla palveluammatissa, jossa voi auttaa ihmisiä. Kuva: Sami Helenius Myyntipäällikkö Jukka Larkila sen työpäivän muistan Tampereen tarina Matti aff Koskiksesta Pate Mustajärveen Nääs nääs polliisiopisto ja Pekka ja Ransu ja Pikkunen Kakkonen... Näin esittelivät Tamperetta Heikki ja Kaija alias Aake Kalliala ja Pirkka Pekka Petelius. Museokeskus Vapriikissa Tampereen syvin olemus selviää hiukan seikkaperäisemmin. Tammerkoski ja kosken kaupunki -näyttelyssä kerrotaan kaupungin tarina ensi pisaroista alkaen. Pisaroista tosiaan, sillä kaikkihan alkaa tietysti koskesta, joka erään kohtalokkaan tulvan seurauksena ryöpsähti Näsijärven ja Pyhäjärven väliin joskus 7 500 vuotta sitten. Sen jälkeen kohdataan niin alueen ensimmäinen tunnettu asukas Matti aff Koskis, Sorsapuiston vetonaulana 60 70-luvuilla murisseet leijonat Tam ja Pere kuin Manserockin tähdetkin. Se mitä Vapriikkikaan ei ole onnistunut selvittämään, on kaupungin suomenkielisen nimen arvoitus: tarkoittaako Tampere siis patoa, höyryä vai pullistunutta vatsaa? Kosken rannoille voi matkata myös virtuaalisesti: www.vapriikki.net/ tammerkoskenkaupunki. Sammonkadun ja Kaupinkadun risteyksessä 1962. Kuva E.M.Staf/ Vapriikin kuva-arkisto Tampereen Sähkölaitos toimii näyttelyn yhteistyökumppanina. Siksi tarjoamme viidellekymmenelle ensimmäiselle kysymyksen tai vinkin lähettäneelle tai tästä Naps-lehdestä palautetta antaneelle kahden hengen sisäänpääsyn näyttelyyn. Lue asiasta tarkemmin takasivulta. 11

Mikä syö kodin sähkön? Teksti: Virpi Aaltonen Piirros: Johanna Havimäki Kolme erilaista kotia, kolme erilaista tapaa kuluttaa sähköä. Onko sinun asumismuotosi lähimpänä Watin, Valon vai Piuhan taloutta? Aiemmin kotitalouksissa vahdittiin erityisesti kylmälaitteisiin, ruuanvalmistukseen ja sähkösaunaan virtaavaa sähköä. Kylmälaitteiden energiankulutusta on kuitenkin saatu pienennettyä tekniikkaa kehittämällä, valmisruuat ja ulkona syöminen ovat vähentäneet ruuanvalmistukseen kuluvaa energiaa ja suomalaiset ovat muuttaneet saunomistottumuksiaan säästäväisempään suuntaan. Nykyään kodin suurimmat sähkösyöpöt ovatkin valaistus ja monissa talouksissa viihde-elektroniikka. Yhden hengen kerrostaloasunnossa viihde voi nielaista sähköstä jopa 34 prosenttia, jos asukas on hankkinut viimeistä huutoa olevan tv:n ja tietokoneen oheislaitteineen. Myös koneelli- 12 Valon kolmen hengen talous (%) Kulutus 1 250 kwh* 30 Valaistus ja muu 24 Ruuanvalmistus 22 Viihde 18 Kylmälaitteet 11 Kiuas 6 Pyykinpesu Watin yhden hengen talous (%) Kulutus 2 550 kwh* 36 Kylmälaitteet 24 Valaistus ja muu 22 Viihde 12 Ruuanvalmistus 6 Pyykinpesu * Ei sisällä lämmitystä Piuhan neljän hengen omakotitalo (%) Kulutus 7 000 kwh* 24 Valaistus ja muu 21 LVI-laitteet 14 Kiuas 11 Viihde 9 Ruuanvalmistus 9 Kylmälaitteet 8 Pyykinpesu 4 Autonlämmitys

nen ilmastointi haukkaa yllättävän suuren määrän kotona kuluvasta sähköstä. Aukeaman esimerkkitalouksista selviää, millaisen palan energiapiirakasta eri laitteet ja koneet oikein syövät. Se antaa myös ideoita siihen, mistä kulutusta voisi karsia. Esimerkeissä ei ole otettu huomioon lämmitykseen kuluvaa energiaa. Karkeasti arvioiden sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva nelihenkinen perhe kuluttaa vuodessa noin 20 000 kwh sähköä, josta kaksi kolmasosaa kuluu tilojen ja veden lämmitykseen. Kun ottaa huomioon lämmitystavan aiheuttaman sähkönkulutuksen, esimerkkikotien avulla voi hyvin vertailla muuta energiankulutustaan. Lue aiheesta lisää: www.motiva.fi > Koti ja asuminen > Mihin energiaa kuluu? > Sähkön kulutus > Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 -raportti www.motiva.fi > Kuluttajien energianeuvonta > Esitysmateriaalit > Energiatietoinen kuluttaja -kalvosarja Sähköä ilmassa En ole katkera, mutta kuitenkin Viime aikojen hätkähdyttävin energia-alan innovaatio vilahti julkisuudessa, kun edesmenneen nyrkkeilijä-kansanedustaja Tony Halmeen uraa muisteltiin. Eräs lehti lainasi Halmeen lausahdusta: Ei ole laitonta hakea energiaansa katkeruudesta. Katkeruus! Siinäpä oivallinen polttoaine voimalaitoksillemme! Katkeruushan on vakaa, savuton ja itsestään lisääntyvä energianlähde. Insinööri, joka kykenee valjastamaan ihmisten katkeruuden energiantuotantoon, rikastuu välittömästi. Vielä suuremmat energia-apajat on edessään sillä voimalaitoksenjohtajalla, joka keksii, miten valjastaa energianlähteeksi kateuden. Kateusvoiman patentoijan rahavirroille riittää niin paljon kadehtijoita, että heidän kateutensa pyörittämien turbiinien voimalla suomalaiset voivat aivan mainiosti paistaa joulukinkkua, lämmittää sähkösaunaansa ja pitää kännykkälaturia seinässä vuoden jokaisena päivänä. Ja mikäpä olisi vihreämpää kuin kateussähkö! Toisaalta katkeruus ei ole lainkaan ongelmaton energianlähde. Kuten vanha kansa tietää, se myrkyttää ihmisen sisältä päin ja saattaa pahimmillaan johtaa energian loppumiseen. Vaihtoehtoiset energiamuodot ovat joka tapauksessa ankarasti hakusessa. Vaikka asialla on maailman modernein saatavilla oleva tiede, usein tuntuu siltä, että energiakeskustelu noudattelee antiikin klassisten neljän elementin maailmankuvaa. Tuleen perustuvat energiat kuten nuotio, hiilivoimala ja moponmoottori ovat olleet voimanlähteitämme niin kauan, että ilmakehän tasapaino on notkahtanut. Veden voimaan nojaavista energianlähteistä taas muistamme parhaiten Kolsin voimalaitoksen Kokemäellä, Assuanin padon Egyptissä ja koskimelonnan. Ilma on päästöttömän energian suuria lupauksia. Etenkin ilman liikkeeseen eli tuuleen perustuva voimalateollisuus on myötätuulessa. Samoin neljännestä elementistä, maasta, voiman ammentava energiamuoto eli maalämpö. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että energiaherroilta on unohtunut suomalaisten ikivanha puhdas energiamuoto, jota varten ei tarvita säteilyturvatarkastuksia, hiilisuodattimia eikä päästökauppaa. Se ei ole maalämpö vaan möölämpö, eli lehmien ruumiinlämmön käyttäminen lämmityksessä. Navettojahan ei lämmitetä, koska möölämpö pitää navetat lämpiminä pakkasellakin. Tämä oli se syy, miksi ennen vanhaan ihmiset ja kotieläimet asuivat samassa pirtissä: muinaissuomalainen oli pihi, eikä halunnut maksaa öljylaskua. Pasi Heikura Kirjoittaja on odottanut kutsua YK:n energiapoliittisen komitean jäseneksi jo kohta 47 vuoden ajan. Kuva: Juho Paavola 13

Ratinasta Sähkön myyntihinta nousee Tampereen Sähkönmyynti Oy korottaa myyntihintojaan 15. maaliskuuta 2010 alkaen. Korotus koskee toistaiseksi voimassa olevien sähkön myyntihintojen energiamaksuja perusmaksut eivät muutu. Uusilla hinnoilla 2 000 kwh vuodessa kuluttava asiakas maksaa sähköstään 0,69 euroa enemmän kuukaudessa. Sähkölämmittäjän 18 000 kwh:n vuosikulutuksella hintaa tulee lisää 9,10 euroa kuukaudessa. Tämän seitsemän prosentin energiamaksun korotuksen taustalla on sähkön tukkumarkkinahinta, joka on noussut yli 20 prosenttia syyskuusta 2009, jolloin hintoja alennettiin seitsemän prosenttia. Vuoden 2009 aikana hintoja laskettiin kaksi kertaa, yhteensä noin 15 prosenttia. Hinta seuraa viiveellä markkinahintaa Sähkön tukkumarkkinahinta on noussut pitkin syksyä, ja nyt jo niin selkeästi, että myyntihintaakin on nostettava, Tampereen Sähkönmyynnin toimitusjohtaja Pertti Suuripää toteaa. Tampereen Sähkönmyynnin hinnat ovat seurailleet hyvin loogisesti markkinahintoja pienellä viiveellä. Hintoja laskettiin viime toukokuussa ja vielä lisää syyskuussa 2009, kun tukkuhinnat laskivat. Edellisen kerran myyntihintoja nostettiin lokakuussa 2008. Noudatamme hintapolitiikassamme hötkyilemätöntä linjaa: esimerkiksi joulukuun ja vuoden alun kovat tukkuhintojen hintapiikit eivät näkyneet meidän myyntihinnoissamme lainkaan. Yösähkön hinta lähemmäs todellisuutta Maaliskuun puolivälissä hinnoitteluun tulee myös toinen muutos: yö- ja päiväsähkön välistä myyntihintojen eroa tasataan. Tähän asti yösähkö on ollut 2-aikaisen Lämpösähkö-tuotteen käyttäjälle 25 prosenttia edullisempaa kuin päiväsähkö. Markkinoilla yö- ja päiväsähkön hintaero on jo pitkän aikaa ollut kuitenkin vain noin 15 prosenttia, joten 25 prosentin erolle ei oikein ole perusteita, Suuripää kuvailee. Tampereen Sähkölaitoksen uudet sähkön myyntihinnat 15.3.2010 alkaen Hinnat voimassa toistaiseksi. Hinta (alv 22 %) Hinta (alv 0 %) Taloussähkö Perusmaksu 2,00 /kk 1,64 /kk Energiamaksu 6,31 snt/kwh 5,17 snt/kwh Lämpösähkö Perusmaksu 3,00 /kk 2,46 /kk Päiväenergiamaksu 6,56 snt/kwh 5,38 snt/kwh Yöenergiamaksu 5,44 snt/kwh 4,46 snt/kwh Kausisähkö 1 (talvipv/muu aika) Perusmaksu 3,00 /kk 2,46 /kk Energiamaksut - talvipäivä 7,02 snt/kwh 5,75 snt/kwh - muu aika 5,36 snt/kwh 4,39 snt/kwh (talvipäivä 1.11. 31.3. (15 h), yöajan pituus 9 h) Kausisähkö 2 (talviarkipv/muu aika) Perusmaksu 3,00 /kk 2,46 /kk Energiamaksut - talviarkipäivä 7,02 snt/kwh 5,75 snt/kwh - muu aika (yö+su) 5,36 snt/kwh 4,39snt/kWh (talviarkipäivä 1.11. 31.3. ma-la (15 h), yöajan pituus 9 h) Hyötytuulisähkö Perusmaksu 2,00 /kk 1,64 /kk Energiamaksu 6,94 snt/kwh 5,69 snt/kwh Hyötytuuliosuus 4,28 /kk 3,51 /kk Valtakunnallisesti tarkasteltuna yösähkö on sähkönmyyntiyhtiöissä yleensä 17 18 prosenttia päiväsähköä halvempaa. Tampereen Sähkönmyynti muuttaa nyt Lämpösähkö-tuotteessaan kyseisen eron tälle tasolle. Sen vuoksi Lämpösähkö-tuotteen korotus kokonaisuudessaan on noin neljä prosenttia suurempi kuin Taloussähkö-tuotteen korotus. Kotitalous- ja pienasiakkaidemme sähkönmyyntisopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia. Asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimuksensa kahden viikon irtisanomisajalla. Ratinan suvanto Hämeenpuisto Nalkalankatu Tampereen stadion Ratina Tampereen valtatie Viinikanlahti Ratinan rantatie Voimakatu Vuolteenkatu Sähkölaitos Hatanpään valtatie Jokikatu Sähkölaitokselle tullaan nyt Voimakatua pitkin Reitti Tampereen Sähkölaitokselle kulkee uusista liikennevaloista Tampereen valtatieltä Voimakatua pitkin alas Ratinan alueelle. Aiemmin kulkureittinä toiminut Jokikatu on suljettu, ja vain kävelijät ja pyöräilijät pääsevät tilapäistä kulkureittiä rakennustyömaan ohi. Sähkötalon uusi osoite on marraskuun alusta ollut Voimakatu 11. Tampereen Vera ja Tampereen Kaukolämpö löytyvät osoitteesta Voimakatu 17. 14

Pienin askelin Työnaikainen pato halkaisee kosken tulvauoman Palatsinraitin sillan ja padon ensimmäinen rakennusvaihe on hyvässä vauhdissa. Tulvauoman pohjaa syventävät räjäytystyöt saatiin tehtyä joulu-tammikuussa, ja nyt tulvauomaan rakennetaan työnaikaista patoa. Työnaikainen pato halkaisee kosken keskellä kulkevan tulvauoman pitkittäissuunnassa. Sen avulla vettä voidaan johtaa tarvittaessa joko Finlaysonin tai Tampellan voimalaitoskanavista tulvaluukkujen kautta tulvauomaan. Tällä hetkellähän uoma on kuivillaan. Työnaikaisen padon on tarkoitus valmistua maaliskuun loppuun mennessä, jolloin sen kautta voidaan juoksuttaa huhti-toukokuussa mahdolliset kevättulvavedet pois ja nostaa Näsijärven pinta normaalitasolle, kunnossapitopäällikkö Pentti Iso-Pietilä Tampereen Energiantuotannosta kertoo. Materiaalina teräselementit Työnaikainen pato valmistetaan teräselementeistä, jotka kiinnitetään kalliopohjaan. Siitä muodostuu tulvauomaan ikään kuin koskensuuntainen teräksinen välimuuri, jonka avulla uomasta voidaan ottaa patotöiden edistymisen mukaan käyttöön tarvittava puoli. Aluksi rakennetaan Tampellan puoleista patoa, jolloin Tampellan voimalaitoskanava ja se puoli tulvauomaa ovat tyhjillään. Vesi juoksee tuolloin vain Finlaysonin puolen voimalaitoskanavaa ja tulvauoman länsipuolta. Iso-Pietilän mukaan työnaikaisen padon rakentaminen ei juuri vaikuta alueella asuvien ihmisten arkielämään. Kallioon porataan padon kiinnityksiä, mistä tietysti lähtee jonkin verran ääntä, ja työmaalle on autoliikennettä. Mutta vaikuttaahan pato tietysti maisemaan. Se näkyy varsinkin katsottaessa Tampellan ja Satakunnankadun välissä olevasta Työnpuistosta yläjuoksulle päin, hän kuvailee. Neljä metriä korkea työnaikainen pato on käytössä kesään 2012 eli patotöiden valmistumiseen saakka. Sitten se puretaan pois. Onnettaren suosikit Napsin 4/2009 palautearvonnassa energiansäästölampun ja ajastimen sisältävän energiansäästöpaketin voittivat Kyllikki Nurmi ja Erno Naumanen Tampereelta sekä Helena Alapere Pirkkalasta. Kuva: Riitta Savola Naps. kulkee postilaatikkoon hiilivapaasti Tämä on ensimmäinen Naps-lehti, joka on toimitettu lukijoiden postilaatikoihin päästöttömästi. Tampereen Sähkölaitos Oy on nimittäin tehnyt Itellan kanssa sopimuksen, että Naps on toistaiseksi Itella Green -lähetys. Itella Green -palveluun kuuluvien lähetysten hiilidioksidipäästöt lasketaan ja kompensoidaan sitten täysimääräisesti sertifioitujen ilmastoprojektien kautta. Tampereen Sähkölaitos pitää palvelua tärkeänä, sillä sen kautta on mahdollista osallistua aktiivisesti ilmastotalkoisiin. Itella Green -palvelu tukee hyvin meidän vihreitä pyrkimyksiämme, kuten päästöttömän kotitaloussähkön myyntiin siirtymistä. Kiinnitämme jatkuvasti huomiota ympäristöasioihin ja pyrimme kehittymään niissä, markkinointiassistentti Susanna Uusi-Erkkilä toteaa. Vihreän lähetyksen tunnistaa Itella Green -merkistä, joka koristaa nyt Napsinkin takakantta. Nytpä tiedän tämänkin Oppaan mukana ekologisille ostoksille Ympäristöystävällisestä hankinnasta saa aina bonuksena hyvän mielen. Moni ottaisikin mielellään ostoksilla ekologiset seikat huomioon, mutta kaupan hyllyjen välissä menee helposti sormi suuhun: Mikä tuote kuormittaa ympäristöä vähiten? Mitä oikein kannattaisi ostaa? Kuluttajaviraston verkkosivuilla ilmestyvä Eko-ostajan opas auttaa kuluttajaa ympäristöystävällisten valintojen teossa. Opas on ympäristöstä välittävän kuluttajan käsikirja, joka kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista sen, mikä tuoteselosteista puuttuu. Oppaasta on apua monenlaisten hankintojen teossa, sillä sen vinkit kattavat ostokset ruokakaupasta autokauppaan. Lisäksi oppaassa annetaan linkkejä lisätiedon lähteisiin ja vinkkejä ympäristöä säästävistä kulutustavoista. Eko-ostajan oppaan tiedot perustuvat erilaisten ympäristömerkkien vaatimuksiin, mutta mukana on tietoa myös kuluttajaviranomaisten tuotetesteistä. Ensimmäinen Eko-ostajan opas julkaistiin vuonna 1993 kirjana. Nykyään opas ilmestyy vain internetissä. www.kuluttajavirasto.fi Rekisteriseloste päivitetty Tampereen Sähkölaitos on päivittänyt henkilötietolain mukaisen rekisteriselosteensa vastaamaan uudistettua asiakastietojärjestelmää. Rekisteriselosteesta käyvät ilmi asiakkaiden henkilötietojen käsittelyn periaatteet Sähkölaitoksella. Päivitetty rekisteriseloste on nähtävillä Sähkölaitoksen asiakaspalvelupisteessä Voimakatu 11:ssä sekä luettavissa internetsivuilla osoitteessa www.sahkolaitos.fi 15

Tästä härvelistä en luovu Sony PlayStation 3 Minulle tärkeä sähkölaite on Sonyn PlayStation kolmonen. Ostin sen kolme vuotta sitten sähkötavaratalosta Tampereelta. Tärkeäksi laitteen tekee sen monipuolisuus: sen avulla voin pelata pelejä, käyttää internetiä, katsoa elokuvia ja televisiotakin. Kun minulla on aikaa, katselen sen kautta NBA:n koripallopelejä ja toki myös pelaan koripallopelejä. Käytän pelikonsoliani päivittäin, jos suinkin ehdin. Se on tärkeä osa vapaa-aikaani ja hyvä nollauskeino esimerkiksi pelin jälkeen. Toisinaan saan peliseuraa perheestäni tai ystävistäni, vaikka tavallisesti olen koneen äärellä yksin. Osoitelähde: Tampereen Sähkölaitoksen asiakasrekisteri Koripalloilija Damon Williams Damon Williams edustaa Tampereen Pyrintöä, joka johtaa tällä hetkellä Korisliigaa. Joukkueen seuraava kotiottelu pelataan Pyynikin palloiluhallissa maanantaina 15.2. klo 18.30 Kouvolan Kouvoja vastaan. Sunnuntaina 21.2. klo 15 Pyrinnön vieraaksi tulee Lappeenrannan NMKY. Kuva: Sami Helenius Anna palautetta! Mitä mieltä olet tästä Naps-lehdestä? Kiitokset, moitteet ja juttuvinkit otetaan vastaan osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Naps-lehti sekä postitse osoitteella Tampereen Sähkönmyynti Oy, Naps., PL 175, 33101 Tampere. Vastaamme palautteeseen vain lehden sivuilla. Kysy! Kiva tietää -palstalla vastaamme Napsin lukijoiden kysymyksiin energian käytöstä. Kysymyksen voi lähettää osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Naps-lehti tai postitse osoitteella Tampereen Sähkönmyynti Oy, Naps., PL 175, 33101 Tampere. Vinkkaa! Julkaisemme hyviä energiansäästöniksejä. Vinkin voi lähettää osoitteessa www.sahkolaitos.fi > Naps-lehti tai postitse osoitteella Tampereen Sähkönmyynti Oy, Naps., PL 175, 33101 Tampere. Viidellekymmenelle ensimmäiselle kysymyksen, vinkin tai palautteen lähettäneelle on luvassa kahden hengen vapaalippu Vapriikin Tammerkoski-näyttelyyn. Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt Emoyhtiö: Tampereen Sähkölaitos Oy Tytäryhtiöt: Tampereen Energiantuotanto Oy Tampereen Kaukolämpö Oy Tampereen Sähkönmyynti Oy Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Vera Oy Puhelinvaihde...(03) 5653 5111 Postiosoite: PL 175, 33101 Tampere Käyntiosoite: Voimakatu 11, 33100 Tampere Faksi... (03) 5653 5300 Sähköposti: kirjaamo@sahkolaitos.fi Internet: www.sahkolaitos.fi Henkilökunnan sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@sahkolaitos.fi Vikailmoitukset Sähkön, kaukolämmön ja maakaasun jakelu... 0800 90 171 Ulkovalaistusasiat palvelupiste.frenckell@tampere.fi PALVELUT Voimakatu 11 Sähkötalossa: Sähköön liittyvät asiat Asiakaspalvelu...(03) 5653 4500 Avoinna: ma pe klo 8.30 15.45 Sähköverkon rakentajapalvelut... (03) 5653 5492 Voimakatu 17 Lämpötalossa: Kaukolämpö- ja maakaasuasiat Myynti ja sopimukset...(03) 5653 5351 Liittymäasiat...(03) 5653 5355 Kaukolämpölaitteet, neuvonta ja tarkastukset...050 553 8609 Kaukolämpölaskutus... (03) 5653 5312 Satakunnankatu 13, Patosilta Ympäristötietokeskus Moreeniassa: Kodinkoneiden energiankäytön ja valinnan puhelinneuvonta ma ti klo 10 14... (03) 5653 5449 Avoinna: ti ke klo 10 15, to klo 10 18.