Sosiaali- ja terveyslautakunta 102 28.09.2011 Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalveluiden ohjeet ja asiakaskohtaiset erityisoikeudet 631/08.01.01/2011 SOSLTK 102 Kuljetuspalveluohjeet on valmisteltu niin, että ne ovat linjassa muiden Kuohkessa mukana olevien kuntien ohjeiden kanssa. Sastamalan ohjeissa on poikkeuksina yleisistä ohjeista seuraavat kohdat: - Matkan tilaaminen: Asiakas voi tilauksen yhteydessä esittää toi veen käyttää samaa taksia meno- ja pa luumatkalla - Yhdensuuntainen matka: Lyhyt pysähdys esimerkiksi kirjeen jättämi seksi posti laatikkoon sallitaan, mutta pysähtyminen pi dempiaikaista asiointia varten (esimerkiksi kau passa, aptee kissa tai pan kissa käynti) päät tää yhdensuuntaisen matkan. Matkan jatkues sa pysähdyksen jälkeen al kaa uusi yhden suuntainen matka. Poik keama voidaan tehdä, jos odotus ajan hinta ei ylitä uuden mat kan tilaa misen kustannuk sia. kuljetuspalvelu matka. - Matkan maksaminen: Opiskelu matkoista ei peritä omavastuuta, mikäli matka ulottuu kuljetuspalve lualueelle.tampereelle ulot tuvista opiskelumatkoista ei peritä omavastuuta, mi käli ne jär jestetään kimppakyytinä. Vammaisneuvostolta on pyydetty kuljetuspalveluiden ohjeluonnoksista lausuntoa. Vammaisneuvoston kokouksessa 16.9.2011 vahvistettu lausunto vammaispalvelulain kuljetuspalvelumatkojen asiakasohjeista on liitteenä. Vammaisneuvoston lausunnon pohjalta tehtiin kuljetuspalvelu ohje luonnokseen lisäys liittyen tilatun matkan peruuttamiseen: Mikäli matkan peruuttaminen ei ole ollut mahdollista asiakkaasta riippu mattomasta syystä tai esim. sairaskohtauksesta tms. johtuva voi asiakas olla yhteydessä vammaispalveluohjaajaan ja menetetty mat ka voidaan tarvittaessa palauttaa asiakkaalle. Valmistelun aikana on käyty keskustelua yhdistettyjen matkojen omavastuuttomuudesta. Pirkanmaan kuntien yhteisenä näkemyksenä on ollut, että kuljetuspalvelumatkoista peritään omavastuu kaikilta asiakkailta. Yhdistely kuuluu kuljetusten järjestämiseen normaalina toimintona. Kuljetustenohjauskeskus yhdistelee matkat aina sen ollessa mahdollista. Yhdistellyn matkan omavastuuttomuus aiheuttaa joissain tilanteissa myös asiakkaiden eriarvoisuutta. Asiakas, joka saattaisi haluta yhdistää matkojaan, mutta se ei ole mahdollista on eriarvoisessa asemassa kuin asiakas jonka matkat yhdistetään kuljetusohjauskeskuksen kautta. Taajamissa asuvien asiakkaiden matkoja on helpompi yhdistää kuin haja-asutusalueella asuvien asiakkaiden matkoja. Sastamalan kaupungin vanhoissa kuljetuspalveluoh jeis sa on yhdistelty matka ollut omavastuuton. Vapaaehtoista matko jen yh dis telyä ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittävästi. Lä-
hinnä oma vas tuuttomuudesta hyötyvät asumispalveluyksiköiden asukkaat. Sasta mala pyrkii vammaispalveluissa yhdenmukaisiin palveluihin seutukunnallisesti. Tärkeänä on pidetty sitä, että lähikuntien asuk kaat ovat yhdenvertaisessa asemassa keskenään. Asiakasprofiilit, avustaminen kuljetusten yhteydessä ja tuttutaksioikeus Vammaispalvelulain 8 :n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Vammaispalvelulaki ei määrittele yksityiskohtaisesti sitä, kuinka vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelut tulee toteuttaa. Kunta voi järjestää kuljetuspalvelut omana toimintana, taksikuljetuksina, kutsutaksikuljetuksina, yhteiskuljetuksina, palvelulinjoja hyväksi käyttäen tai esimerkiksi matkojen yhdistelykeskusten avulla tai näiden kaikkien yhdistelmänä. Mikäli kunta järjestää kuljetukset yhteiskuljetuksina, vaikeavammaisella henkilöllä ei ole oikeutta esimerkiksi valita kuljetukset suorittavaa henkilöä. Niissä tapauksissa, joissa henkilö ei voi vammansa vuoksi tai muusta perustellusta syystä käyttää kunnan päättämällä tavalla järjestettyä kuljetuspalvelua, on vammaispalvelulain mukaan kunnan järjestettävä palvelut asianomaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Tällaisia yksiöllisistä syistä tehtäviä poikkeuksia yleiseen kuljetusten järjestämistapaan ovat esimerkiksi oikeus tuttutaksin käyttöön, invataksioikeus, yksinkulkuoikeus ja etupenk kioikeus. Yksilöllinen erityisoikeus myönnetään, mikäli se on asiak kaan vammaisuudesta johtuen perusteltua. Tällaisia vammai suu desta johtuvia syitä voivat olla mm. vaikea näkö-, puhe- tai kehi tys vamma tai jokin muu erityinen vammaisuudesta johtuva avusta mi sen tarve matkan aikana. Kaikkien oikeuksien osalta päätös teh dään yksilöllisesti, asiakkaan tarpeita vastaavasti. Asiakkaiden matkustamistapaan liittyvät erityisoikeudet kuten yksinkulku-, etupenkki- ja tuttutaksioikeus kirjataan asiakasprofiiliin. Asiakasprofiilissa on tietoja asiakkaiden apuvälineistä sekä avustamiseen liittyvistä erityistarpeista (esimerkiksi tarve tavanomaista korkeammasta autosta, tarkka noutopaikka, saattamiseen liittyvät erityistarpeet). Asiakasprofiilin ja asiakkaan tilauksen yhteydessä ilmoittaman tarpeen perusteella kuljetustenohjauskeskus tilaa asiakkaalle soveltuvan kuljetuksen Tuttutaksioikeus, sen käyttöön liittyvät tarpeet ja myöntämisenperusteet ovat nousseet esille valmistelun aikana. Näihin asioihin kiinnitetään huomiota myös vammaisneuvoston lausunnossa. Asiakkaalle voidaan myöntää oikeus käyttää tiettyä, tuttua taksinkuljettajaa silloin, kun hän tarvitsee yksilölliseen avustamiseensa, terveydentilaansa tai kommunikaatioonsa liittyen erityistä osaamista eikä hänellä ole mukanaan omaa saattajaa. Tuttutaksista käytetään jos kuljettajan vaihtuminen olennaisesti hankaloittaa asiakkaan mahdollisuutta käyttää kuljetuspalvelua ja tutun kuljettajan käyttö on asiakkaan kuljetuksensa sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta vält-
tämätöntä. Tuttutaksin käytön tulee olla asiakkaan vamman/sairauden vuoksi perusteltua. Harkinta myöntämisessä on aina yksilöllinen, ns. ryhmäkohtaisia ratkaisuja ei tehdä Lähtökohtaisesti myöntämiskriteerit perustuvat yksilölliseen avustamiseen, terveydentilaan ja kommunikaatioon Perusteet tuttutaksille voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään 1) avustamiseen liittyvät yksilölliset avuntarpeet 2) terveydentilaan liittyvät yksilölliset perustelut 3) perusteet kommunikaation vuoksi. Karkeasti jaoteltuna näitä yksiköllisiä syitä avustamiseen liittyen voivat olla muun muassa hankalaan reumaan tai ataksiaan liittyvät yksilölliset avustamistarpeet, vaikeasti näkövammaisten avustamiseen liittyvät erityistarpeet (esimerkiksi yksin asuvan mahdollisuus käyttää pankkikorttia), vaikeat epilepsiat ja kehitysvammaisuus. Terveydentilaan liittyviä erityissyitä ovat esimerkiksi vaikeat neuropsykologiset oireet tai mielenterveyteen liittyvät erityistarpeet sekä vaikeat etenevät sairaudet. Kommunikaatioon liittyvät erityistarpeet ovat esimerkiksi vaikean puhevamma. Karkea jaottelu ei anna oikeaa kuvaa yksit täisten asiakkaiden tarpeista, vaan on aina vain suuntaa antava. Harkinta tuttutaksin myöntämi sessä onkin aina yksilöllinen ja jokainen tuttutaksihakemus käsitellään kunnissa yksilöllisesti eikä ole tiettyä vammaisryhmää, jolle oikeus myönnettäisiin automaattisesti. Tuttuus merkitsee tuttutaksioikeudessa käsitettävää kommunikointia ja molemminpuolista ymmärtämystä avustamisen tarpeesta ja sen yksityiskohdista. Tuttuus merkitsee myös luottamusta. Käsitteenä tuttutaksi on harhaanjohtava, koska se viittaa yhteen taksinkuljettajaan. Jotta vaikeavammaisen liikkuminen mahdollistuu, se edellyttää tietysti useita hänen tarpeensa ennestään tuntevia kuljettajia. Kyse onkin enemmän tuttutaksiverkosta tai vakiotakseista asiakkaan kuljetusten tur val li suu den ja sujuvuuden takaamiseksi. Tuttutaksiasiakkaalla on oi keus ti lata taksi suoraan kuljettajalta. Tuttutaksioikeutta paremmin asiakkaan tarpeisiin voidaan joissain tilanteissa vastata esimerkiksi oikeudella matkustaa yksin. Silloin, kun asiakas ei pysty terveydentilansa vuoksi olemaan pitkään kyydissä tai kyseessä on vaikeita oireita aiheuttava sairaus on yksinkulkuoikeus ensisijainen. Oikeutta ja tarvetta tuttutaksiin perusteellaan usein muilla kuin selkeästi vammaisuuteen liittyvillä asioilla. Nämä perustelut, mm. hyvä ja sujuva keskusteluyhteys tutun kuljettajan kanssa, avustaminen ostosten teossa, ovat inhimillisesti ymmärrettäviä. Kuljetuspalveluissa on kuitenkin kysymys erityislainsäädäntöön perustuvasta palvelusta, jonka ensisijaisena tarkoituksena on turvata vammaisille henkilöille yhdenvertaiset oikeudet liikkumiseen verrattuna muihin kunnan asukkaisiin. Väärin perustein myönnetyt yksinkulku- ja tuttutaksioikeudet voivat vääristää kuljetuspalvelun peruslähtökohtaa: asiakkaan kuljettamista paikasta a paikkaan b.
Valmistelun aikana on nostettu esiin myös avustamiseen liittyviä kysymyksiä. Taksinkuljettajan yleiseen asiakaspalveluun kuuluu matkus ta jan ta vanomainen avustaminen. Taksilain 17 :n taksipalvelujen laa tu vaa timusten mukaisesti kuljettajan on varmistettava asiakkaan tur valli nen autoon tulo ja siitä poistuminen sekä tarjottava asiakkaalle hä nen tarvitsemansa apu. Kuljettajan on tarjottava ja annettava apua myös matkatavaroita lastattaessa ja purettaessa. Mikäli kuljettaja avustaa kuljetuspalveluasiakasta tätä tavanomaista avustamista enemmän, eikä asiakkaalla ole saattajaa matkallaan, on kuljettajalla oikeus periä kaupungilta viiden euron suuruinen saat tajalisä. Tällaista avustamista on esimerkiksi kauppatavaroiden kan taminen kerroksissa olevaan asuntoon. Invataksikuljetuksiin sisältyy avustaminen. Vammaispalveluissa profiloidaan loppuvuoden aikana kuljetuspalveluasiakkaat. Pro fi loin nin yhteydessä käsitellään asiakaskohtaiset erityis oi keu det. Vammaispalvelulain soveltamisohjeet päivitetään tut tutak sioi keu den ja asiakaskohtaisten erityisoikeuksien myöntämisestä py kä län mu kai ses ti. Oheismateriaalina vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mu kaisten kul je tus pal ve lumatkojen ohjeluonnokset ja vammaisneuvos ton lau sun to vam maispalvelulain mukaisista kuljetuspalveluohjeista. Lisäksi liit teenä voimassaolevat kuljetuspalveluohjeet. Ennen asian käsittelyä sosiaalipalvelupäällikkö Susanna Jukarainen esitteli ohjeluonnoksia sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsenille. Susan na Ju ka rainen toi esille, että ohjeluonnoksen yhdensuuntaista matkaa koskeva osuus olisi perusteltua muuttaa lähtökohdiltaan yhdenmukaiseksi KELA:n vastaavan ohjeistuksen kanssa, jolloin mainittu kohta ohjeistuksessa kuuluisi: "Yhdensuuntainen matka Kuljetuspalvelumatka on yhdensuuntainen matka lähtöosoitteesta määränpäähän. Matka on aina tehtävä suorinta reittiä. Lyhyt pysähdys esimerkiksi kirjeen jättämiseksi postilaatikkoon sallitaan, mutta pysähtyminen pidempiaikaista asiointia varten (esimerkiksi kaupassa, apteekissa tai pankissa käynti) päättää yhdensuuntaisen matkan. Sallituista odotusajoista on määrätty näissä ohjeissa erikseen. Pysähdys on ilmoitettava kuljetustenohjauskeskukseen tilauksen yhteydessä. Asiakas voi tässä yhteydessä esittää toiveen käyttää samaa taksia myös paluumatkalla. Paluu lähtöosoitteeseen on uusi kuljetuspalvelumatka. Yhdensuuntaisen matkan odotusajan korvaus Yhdensuuntaisella matkalla korvataan odotusaikaa enintään 15 minuutta, kun taksi odottaa asiakasta. Edestakaisen matkan odotusajan korvaus Kun taksi odottaa asiakasta asioinnin aikana, korvataan odotusaikaa enintään siihen määrään saakka kuin toisen, lähimmän taksin käyttäminen paluumatkalla olisi tullut maksamaan. Odotuksesta syntynei den kustannusten lisäksi ei kor vata paluumatkan muita kustannuksia."
Valmisteluvastuu: sosiaalipalvelupäällikkö Susanna Jukarainen Ehdotus hvj: Sosiaali ja terveyslautakunta hyväksyy oheismateriaalina olevat kul je tus pal ve lu oh jeet lisättynä yllä esitetyllä sosiaalipalvelupäällikön ko kouksessa esittämällä muutoksella voimaan tu le viksi 1.1.2012 al kaen. Päätös: Keskustelun kuluessa jäsen Maire Villo teki esityksen asian jättämisestä pöydälle. Esitys raukesi kannattamattomana. Sosiaa li-ja terveyslautakunta päätti hyväksyä hyvinvointijohtajan eh do tuk sen. Maire Villo jätti eriävän mielipiteen asiasta: "En voi hyväksyä kyseisen pykälän päätöstä, koska asiakokonaisuuteen liittyy sosiaali- ja terveyslauta kunnan 31.8.2011 tekemä päätös 93 ( Vammaispalvelulain ja so siaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestäminen ) ja jota ei ole saatettu kaupunginhallituksen tietoon ja jolla siihen olisi ollut otto-oikeus. Näin ollen päätös rikkoo sekä kuntalakia että kaupun ginhallituksen hallintosääntöä. Kuljetuspalveluiden järjestämistä ei myöskään ole kilpailutettu, vaan ilman kilpailutusta on valittu palveluiden tuottajaksi Kuohke. Tämä menettely puolestaan rikkoo hankintalakia. Tällä hetkellä voimassa oleva kuljetuspalvelujärjestelmä on todettu erittäin hyvin toimivaksi ja asiakas saa erinomaisen palvelun. Uusi järjestelmä ei tunne kykyisen järjestelmän inhimillisiä ja palvelualttiita piirteitä. Asia olisi mielestäni pitänyt jättää pöydälle, kunnes edellä mainitsemani hallinnolliset epäselvyydet olisi selvitetty." Lisätietoja: Sosiaalipalvelupäällikkö Susanna Jukarainen 03-52134101