S einäjoen kylä ~ Voimaa, vireyä ja ekemisen meininkiä ~
E esipuhe kylien esie synyi arpeesa paranaa kaupunkiin kuuluvien kylien unneuua. Tässä kirjasessa isensä esielee kolme kirkonkylää sekä 32 oiminnallisa, asukkaidensa isensä määrielemää kylää. Osaan niisä kuuluu useia pienempiä kyliä. Asukkaia kylissä ja kirkonkylissä on runsaa 15 000 eli reilu neljännes koko kaupungin asukkaisa. Kylä ova kaupungin pienimpiä oiminayksikköjä. Niillä on ärkeä merkiys elinvoimaisen kaupungin kokonaisuudessa. Kylä arjoava monipuolisia asumisen ja yriämisen mahdollisuuksia, aioa yheisoiminaa, lukuisia apahumia ja luonnonläheisiä virkisys- ja vapaa-ajanvieomahdollisuuksia. Kylien akiivisuuden ukeminen on perusedellyys, joa niiden omaehoinen vapaaehoisuueen ja alkooyöhön perusuva kehiämisyö säilyy ja vahvisuu. Lisäksi arviaan yheinen paikka, jossa oimia sekä ahoa huolehia palvelujen säilymisesä. Tähän esieeseen on keräy kylien väen yhdessä ekemä kyläsuunnielmien koosee. Kyläsuunnielma on ahdonilmaisu siiä, mien kylää kehieään. Kyläsuunnielmissa näkyvä kylien oma näkemykse sekä kylien ja kirkonkylien eriyispiiree. Niisä selviävä ärkeimmä kehiämisen kohee parin seuraavan vuoden aikana ja myös näköpiirissä oleva haasee. Nämä näkemykse on syyä huomioida kunasuunnielussa. Lisäksi kirkonkyläasolla oimii lukuisa määrä muia yhdisyksiä, joilla on ärkeä merkiys alueen kehiämisessä. Esieellä haluaan madalaa kynnysä kylien, eri yhdisysen, yriysen sekä viranomaisen ja päääjien yheisyölle. Toivoavasi yhdisysen yheysieojen esiely helpoaa vuoropuhelua. Kylä ova moivoiuneia alueensa ja samalla koko kaupungin kehiäjiä. Paikallisia asioia koskeva paras ieo löyyy paikallisila oimijoila. Toivon, eä esie kuluu käsissä ja lisää kylien unneuua sekä kasvaaa kiinnosusa kyliin myös asuinpaikkoina. Lämpimä kiiokse ämän julkaisun ekemiseen osallisuneille kylille ja kyläläisille! Ilmajoella 15.11.2010 Pirkko Annala kyläasiamies, Seudun Kehiämisyhdisys Liiveri ry Nurmo Peräseinäjoki seinäjoki Ylisaro S isällyslueelo Nurmon kirkonkylä... Alapään alue... Keski-Nurmo... Kiikku... Koliini... 4 6 8 10 12 Koura... 14 Veneskoski-Viialankylä... 16 Ylijoki... 18 Peräseinäjoen kirkonkylä... 20 Haapaluoma... 22 Honkakylä... 24 Kihniänkylä... 26 Lehimäenkylä... 28 Luomankylä... 30 Paso... 32 Sammai... 34 Silala-Juupakylä... 36 Viiala... 38 Niemisönmaa (Kaanaanmaa)... 40 Ämmälänkylä... 42 Ylisaron kirkonkylä... 44 Alapää (Isokylä)... 46 Asemanseuu... 48 Halkosaari... 50 Hanhikoski... 52 Hööpakka... 54 Järvirana... 56 Kainaso... 58 Kiinoja... 60 Kylänpää (Topparla)... 62 Kärkimäki... 64 Myllykoski... 66 Pouula... 68 Rajamäki... 70 Unamala... 72
Seinäjoki-Nurmo N urmon kirkonkylä Nurmon kirkonkylä sijaisee kymmenen kilomerin päässä keskusasa. Vaikka Nurmon keskusa on jääny vauhdikkaasi kasvaneen Hyllykallion liikekeskuksen varjoon, on Nurmon kirkonkylä vireä ja viihyisä paikka elää ja asua. Kirkonkylässä oimii uhannen oppilaan koulukeskus lukioineen, Nurmo-halli, Nurmo-alo, seurakunaalo ja paloasema. Nurmo-alon akaa löyyy valakunnallinen, suomalaisen painiurheilun kunniaksi pysyey painijapasas. Seurakunaalon akaa löyyy Äyräpään aiselun muisomerkki. Keskusasa kahden kilomerin päässä sijaisee Nurmoo-Seuran koiseuumuseo. Se on yli 200-vuoias alonpoikaisalo aioineen, lueineen, kyökämppineen ja pajoineen. Museo on erikoisunu valueollisuuden, köriläisyyden, painijamesareiden sekä Äyräpään aiselun 5.3.1940 esielyyn. Alueella sijaiseva myös vanhainkoi Kuusenlahi sekä Onnelan pienryhmäkoi. Nurmon kirkonmäki lähellä Nurmonjoen ranaa sijaisee 1870-luvulla rakenneun Oulun radan vaikuuksesa synyneesä asemankyläsä kasouna hieman sivussa. Makaa keskusaan on pari kilomeriä. Vuonna 1779 valmisuneessa kirkossa on 650 isumapaikkaa. Palvelu ja apahuma Nurmon keskusassa on kirjaso, erveyskeskus, nuorisoila, apeekki ja pizzeria. Keskusasa löyyy myös liikekeskus, jossa oimii ruokakauppa, R-kioski, kukkakauppa ja auokorjaamo. Nurmo-alossa on kaupungin palvelupise. Nurmo-alon iloissa on mahdollisuus järjesää kokouksia ja apahumia. Nurmo-hallisa löyyy kunosali, sulkapallokenä, juoksuraa, lyönipaika, ampumaraa, painisali, kahvila- ja kokousila sekä kasomoila noin 1 000 henkilölle. Hallissa järjeseään runsaasi apahumia ja se oimii vuosiain järjeseävän Lakeus-maraonin keskipiseenä. keskusa Nurmon kirkonkylä Nurmon palveluoimiso www.nurmo.fi, puh. (06) 416 7300 sähköposi nurmon.palveluoimiso@seinajoki.fi Nurmoo-Seura ry www.saunalahi.fi/nurmose/ Nurmon alueella oimivia yhdisyksiä Nurmoo-Seura, Nurmon MLL, Nurmon VPK, MTK Nurmo, Nurmon maaseuunuore, LC Nurmo, Nurmon Jymy, Seudun Urheilija, Lakeudun 4H, Valkeavuoren Urasisko ja Velje, Kurjennevan mesäsysseura, Nurmon Eläkeliio, Nurmon Eläkkeensaaja, Nurmon Kansallise Seniori, Nurmon Soaveeraani, Nurmon Rinamaveeraani, Nurmon Soainvalidi ja puoluejärjesö. Asuminen Keskusan ympärillä on kolme isoa asuinaluea: Tepon, Louon ja Koliinin asunoaluee. Tällä hekellä rakenaminen keskiyy pääasiassa Kerunlaakson suunaan, mua uusia asunoalueia on ulossa myös Nurmon keskusan unumaan Laikan alueelle ja Mäenkylään. Vahvuude ja haasee Nurmon kirkonkyläsä pääsee suoraan Paukanevalle, joka on 600 hehaarin keidassuo. Suon luonoreiisön piuus on seisemän kilomeriä, josa pikospuureiiä on 5,5 kilomeriä. Opaseun reiin varrela löyyy muun muassa linuorni, laavu ja nuoiopaikka. Paukanevan oisela laidala Seinäjoki-Vaasa pohjoisen ohikulkuien levähdyspaikala lähee eseeön 600 meriä pikä lähiliikunareii. Reiin loppupäähän rakenuu keväällä 2011 eseeön linuorni. Nurmon joki anaa elävyyä keskusalle ja arjoaa mahdollisuuksia virkisymiseen. Muun muassa Nurmoo-Seura vuokraa veneä, jolla voi uusua seudun kauniiseen jokimaisemaan. Lisäksi joella järjeseään melonaa. Alueella oimiva koulu ova ärkeiä kirkonkylälle. Ne piävä samalla huolen myös siiä, eä paikallisliikenne kulkee aina Hyllykalliolle ja keskusaan asi. Tärkeää on myös saada pideyä apeekki kirkonkylällä.
Seinäjoki-Nurmo A lapään alue Nurmonjoen molemmin puolin kulkeva perineikäs maaseuumainen asuinalue, jossa on asukkaia runsaa 600. Leimallisa alueelle on Nurmonjoen ja Nurmon kirkon läheisyys sekä joen molemmin puolin kulkeva maisemaie. Pohjoisen raa kulkee kylien kyljessä. Alueeseen kuuluva Länsiien puolella Loukon asunoalue, Jaskarinkylä, Mäenkylä, Mannilankylä, Manunkylä ja Marikkalankylä sekä Nurmonjoenien puolella osa Tepon asunoaluea, Pihlajanmäki, Laikanmäki, Hemminginmäki, Hipinmäki ja osa Koskelan kyläsä. Palvelu Kirjasoauo, leikkikenäoimina kesällä, myymäläauo, seurakunnan yö- ja poikakerho, kansalaisopison kursseja, kuluurihurauus, yksiyisen omisama hevosalli sekä maneesi Manunkylällä Länsiien varressa ja kaksi maneesia Nurmonjoenien varressa. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Haali-alo, anssilava, sauna, urheilu- ja leikkikenä, luisinraa, pulkka- ja hyppyrimäki, pururaa ja hiiholau sekä yksiyisen omisama alli ja maneesi. Merkiyjä luonopolkuja laavuineen molemmin puolin jokea sekä Länsiien puolella luonnonkaunis Marikkalan järvi. Kesäuimapaikkana puhdasveinen ja kaunis Leppilahden hiekkamonu. Myös Nurmonjoki mahdollisaa uimisen ja veneilyn. Viikoiaise voimiseluunni Haali-alolla. Alueella oimiva yhdisykse Alapää-seura Nurmo, Nurmon Maamiesseura, Nurmon Maa- ja koialousnaise, Nurmon Jymy, Seudun Urheilija, Nurmon mesäsysseura. Kylän apahumia Jokavuoinen, saoja lapsia kokoava Alapää-seuran järjesämä Pikkujouluvaellus, erilaise kesäise urheiluapahuma sekä pihaseura. keskusa Alapään alue Alapää-seura Nurmo ry www.neikka.ne/alapaa-seura.nurmo/ pj Seppo Luomapuro, puh. 0400 764 833 sähköposi seppo.luomapuro@neikka.fi Kaavoieuja asunoalueia Mäenkylän osayleiskaava- ja Laikan asemakaava-alueilla. Kylän vahvuude ja mahdollisuude Hyvä sijaini lähellä palveluja, lakeus- ja jokimaisema, nauhamainen asuus maisemaien varrella, hyvä kylähenki, iso oni, Haali-alon ja urheilukenän läheisyys, viihyisää maaseuu- ja maaalousaluea, jossa on yypillisä eeläpohjalaisa rakennuskuluuria. Uude kaupungin kaavoiama Mäenkylän ja Laikan asunoaluee, Arian läheisyys. Eriyispiiree Pesäpallo, paini ja lavaanssi ova oleellinen osa alueen hisoriaa. Haalin alueella on sijainnu myös kuuluisa raviraa. Alueella on eläny ja elää edelleen muun muassa ennusajia, olympiaurheilijoia ja kunnan päääjiä. Nähävyyksiä ova Nurmon kirkko ja sen vieressä enisen Louon karanon kolme viljamakasiinia, kaksifooninkinen Wanha Marikkala, Haalin alue, jokiranamaisema, maisemaie, Nurmon museoalue ja Simpuran sila. Hyvä puole yriysoiminnan kannala Mahdollisuus väljään rakenamiseen, lyhye maka Seinäjoelle, Lapualle sekä Vaasan ielle. Maaalous, koneurakoini ja meallieollisuus mahdollisava monipuolisen yriämisen. Tärkeimmä kehiämiskohee Nurmonjoenien ja Länsiien päällysrakeneen uudisaminen ja kevyen liikeneen väylä molemmille eille. Jäeveden runkoviemäriverkon saaminen Nurmon keskusasa Länsiien vareen Lapuan rajalle saakka. Silojen kunnon ylläpio ja paranaminen. Simpuran luonnonkauniin ympärisön hyödynäminen virkisysalueena. Kioskiyyppinen kyläkauppa arviaan uusien asuinalueiden rakenamisen myöä. Väleävä uha Liikenee uoma vaara ja mahdollinen melu rakeneilla olevasa kaksoisraieesa.
Seinäjoki-Nurmo K eski-nurmo Keski-Nurmo on maaseuumainen ja maaalouspainoeinen asuinalue, jonka maamerkkinä on Ruuhikosken golfkenän maisemaseuu. Kyläsä on hyvä liikenneyheyde kaupungin suunaan. Keski-Nurmo on suosiu asuinalue, jonka asukas- ja oppilasmäärä ova ollee kasvussa useana vuonna. Tällä hekellä kylässä on koialouksia noin 400. Keski- Nurmoon on hiljaain rakenneu uusi koulu, kirjaso, päiväkoi sekä neuvolaila. Maaalouden asema kylän oiminnassa on oleellisa. Maaalouden parissa yöskenelevien lisäksi kylässä asuu suheellisen paljon muualla yössäkäyviä ihmisiä. Keski-Nurmossa oimii useia akiivisia koieläiniloja, joisa mone ova laajenanee viime vuosina. Keski-Nurmoniellä uoanoalue alkaa valaie 19 alkupääsä jakuen aina Keski-Luomanielle saakka. Lopu Keski-Nurmonieä ympäröivisä pelloisa ova akiivisessa viljelyssä. Jöllönien varressa on Arian omisama broilerinuorikkokasvaamo. Maamiesseura arjoaa puini- ja kuivauspalveluja seudun viljelijöille. Isokoskenien varressa on koieläinuoanoa koko makan painouen Soininien kohdan broilerihalleihin. Lisäksi ien varren pello ova akiivisessa viljelyssä. Palvelu Koulu, kirjaso, neuvola, kaksi päiväkoia, kansainvälise mia äyävä Ruuhikosken golfkenä, jonka yheydessä ravinola, hieroja ja eläinklinikka. Isokoskeniellä kalusealo Asiala. Lisäksi alueella oimii rakorimuseo, muuamia auokorjaamoja ja erilaisia koneurakoisijoia. Mäki-Hakolanien ja Keski-Nurmonien riseyksessä sijaiseva maamiesseuran kuivaaja, joiden kapasieeillä pysyään kuivaamaan saojen hehaarien vilja. Kauppa- ja ravinolapalvelu haeaan Hyllykalliola. Alueella oimiva yhdisykse Keski-Nurmoo seura, Keskikunnan Maamiesseura, Keski-Nurmon maa- ja koialousnaise ja Luukko-Soinin mesäsysseura ja Keski-Nurmon mesäsysseura. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Koulun salivuoro, luiselu koulun jäällä, hiiholadu, pelikenä koululla, jalkapallokenä Kuoraneenien varressa, mesäsysmaja. Kylän apahumia Pääsiäisvalkia kyläseuran oeuamana. Keski-Nurmoo seura ry www.neikka.ne/keskinurmooseura/ pj Tiina Miilumäki, puh. 040 538 8572 sähköposi iina.miilumaki@neikka.fi Kylälle on ekeillä kaava ja alue on rakennuskiellossa sen valmisumisen ajan. Kylän vahvuude Maaseuumainen asuinympärisö, rauhallinen ja viihyisä kyläympärisö, läheisyys, Arian ehdas. Kylän mahdollisuude Uusi koulu, hyvä sijaini, väesön kasvu, kylän mieläminen maaseuumaisena asuinpaikkana, onikaupan vilkasuminen, maaseuumaisen asumisen arvosuksen nousu. Eriyispiiree Erikoisilmeen luo kylän keskellä sijaiseva golfkenä. Kylän oiminaan ja elinkeinojen kehiämiseen golfkenä anaa sellaisia mahdollisuuksia, miä muilla lähiseuduilla ei ole. Omaa ilmeään alueelle luo myös Nurmonjoki, joka viraa Keski-Nurmon läpi. keskusa Keski-Nurmo
Seinäjoki-Nurmo K iikku Kiikku-Seura ry Ani Pöyälaakso, puh. 0400 264 462 sähköposi ani.poyalaakso.oy@luukku.com Vain viiden minuuin auomakan päässä keskusasa sijaisee Kiikku, pieni maaseuumainen kylä Seinäjoki-Vaasa valaien varressa. suuosan oikaisu-uoma Kyrönjokeen kulkee kylän läpi uoden lisänsä kylää hallisevaan pelomaisemaan sekä kyläläisen harrasusmahdollisuuksiin. Kiikun kylämaisemaan kuuluu olennaisesi myös hevose, onhan kylässä rasasuskoulu maneeseineen. Hevosharrasuksen parissa viihyy myös moni kyläläinen, minkä mahdollisaa jo rauhallinen maalaisympärisö mua myös reno ilmapiiri. Koialouksia kylässä on noin 80 ja asukkaia runsas 130. Asukkaisa valaosa käy öissä kylän ulkopuolella. Palvelu Kirjasoauo, koulukuljeus ja seurakunnan kerho. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Kyläalo, jonka pihapiirissä on leikkipuiso. Pelikenä, joka on alvella valaisu ja jäädyey. Lehisalon louhosuimapaikka on osoiauunu suosiuksi uimapaikaksi, jonne ullaan kauempaakin. Paukanevan pikospuureii laavuineen ja linuorneineen on ahkerassa käyössä samoin kuin Kiikun padonalue kalasuksen harrasajille. Joenvarsi arjoaa hyvä mahdollisuude lenkkeilylle sekä harrasuksille hevosen ja koirien parissa. Alueella oimiva yhdisykse Kiikun kyläseura, Eelä-Pohjanmaan urheilurasasaja (E-pur ry). Kylässä on yksiyisen omisamia rakennuspaikkoja. Kylän vahvuude Kylän suurimpana vahvuuena on sen läheinen sijaini keskusaan nähden. Kaupungin palvelujen paljoueen on makaa vain kuusi kilomeriä. Hyvä kulkuyheyde akaava helpon ja nopean liikkumisen myös kevyelle liikeneelle. Kaupungin läheisyydesä huolimaa Kiikussa asuminen on väljää ja maaseuumaisa. Paukanevan eseeömän 600 merin lähiliikunareiin lähöpaikka on Seinäjoela Vaasaan kulkevan pohjoisen ohikulkuien (numero 18) levähdyspaikka. Tämän lähiliikunareiin loppupäähän rakenuu keväällä 2011 eseeön linuorni. Esiselviyshankkeessa valmisuu myös suunnielma hevosreiisösä Kiikun kaua Ylisaroon. Eriyispiiree Kiikun kyläsä, sen synymisesä, kehiyksesä ja nykyisyydesä on kirjoieu kirja Lyly keinuu Kiikussa. Kirja on julkaisu vuonna 2005 ja sen on kirjoianu Riia Ampuja. Tärkeimmä kehiämiskohee Viemäröini ja valaisus. Turvallisempi ja monipuolisempi hevosreiisö. Yheisöllisyyden lisääminen kylässä. Kiikku keskusa
Seinäjoki-Nurmo K oliini Koliinin kyläseura ry www.neikka.ne/koliiniseura/ pj Hanna Mesälä, puh. 0400 951 279 sähköposi hanna.mesala@elisane.fi Koliini sijaisee Nurmon enisen kunakeskuksen ja Prisman kauppakeskuksen väliömässä läheisyydessä. Koliini on 200 300 aloua ja lähes 700 asukasa käsiävä kylä, johon laskeaan kuuluvaksi myös Solanon alue. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Koliinialo on kyläoiminnan keskus. Sielä käsin kyläseura pyöriää oiminaansa, ja siä on myös mahdollisa vuokraa erilasia ilaisuuksia varen. Koliinialon vieresä löyyy kenä, missä kesäaikaan onnisuu jalkapallon ja pesäpallon peluu sekä lenopalloilijoille varau oma kenä. Talvisin kenä on luiselijoiden ilona. Kyläläisen pikän ajan ponnisus on ollu koliinilaisen oma valaisu pururaa, missä kesällä voidaan lenkkeillä ja alvisin hiihdellä. Pururaa on vuoden 2010 aikana saanu uua ilmeä ja on reippailijoiden ilona vuosia eeenpäin. Kylän apahumia Kyläseura käynnisää uudelleen oiminaansa ja ämän myöä järjeseään erilaisia koko perheen apahumia, joisa luonnollisesi oivoaan muodosuvan perineiä. Kylä on rakenneu 1960 70-lukujen vaiheilla ja väesörakenne on viime vuosina kokenu sukupolven vaihdosa. Nuoria lapsiperheiä on muuanu alueelle paljon. Kylän vahvuude Hyvä sijaini, alueen asunnoilla on kysynää muun muassa isojen onien ansiosa. Turvallisuus, hyvä ja urvallise kouluie. Kylän mahdollisuude Tulevaisuus nähdään valoisana, mua alueen asukkaiden akiivisuudella nähdään olevan suuri merkiys erilaisissa kehiämishankkeissa. Eriyispiireiä Koliini on Nurmon kunnan ensimmäisiä asemakaavan saaneia alueia. Tärkeimmä kehiämiskohee Kylän viihyvyyden lisääminen ja urheilualueiden kunnossapio. Väleävä uha Kyläalon säilyminen jakossakin kyläläisen käyössä on eriäin ärkeää kyläläisen yheisoiminnan kannala. keskusa Koliini
Seinäjoki-Nurmo K oura Kouran kylän läpi viraa kaksi jokea, Nurmonjoki ja Kuorasluoma. Kylän iäpuolella sijaisee luonnonkaunis Kivijärvi, jossa on linuorni ja rekeilijöiden aukopaikkana oimiva laavu. Alue on kunnoseu linujärveksi. Kourassa on maailman suurin pokukelkkaehdas, joka yöllisää ällä hekellä noin 50 henkilöä. Kylässä on myös oimiva koulu sekä liikunahalli. Lisäksi Kourasa löyyy urheilukenä, enniskenä ja pururaa. Koura sijaisee Nurmon eeläpäässä, josa on makaa keskusaan 19 km ja Jyväskylään 177 km. Asukkaia Kourassa on lähes 400. Palvelu Kouran koulu, Kouran kirjaso, kaupungin uoama aeriapalvelu vanhuksille, erveydenhoiajan palvelu. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Kouran ala-ase, Kouran urheilukenä, enniskenä, pururaa, Kouran liikunahalli, liikunahallin upakeiiö sekä hankkeena rakenneu harraseila Kouran koululla. Alueella oimiva yhdisykse Koura Seura, Kouran VPK, Kouran Louhi, Kouran vanhusenkoiyhdisys, SPR:n Kouran osaso, Kouran mesäsysseura, Kouran maamiesseura, Kouran koialousnaise. Koura Seura ry hp://kouraseura.neisivu.org pj Tarja Riari, puh. 050 357 9256 sähköposi riari.arja@neikka.fi Kylän apahumia Pääsiäiskokko poleaan joka pääsiäisenä. Syysmarkkinapäivä, joka on oeueu yheisyössä kaikkien kylän seurojen kesken. Vanhusenkoiyhdisyksen järjesämä pihaseura. Lisäksi Kouran Louhi järjesää liikunnallisa oiminaa muun muassa jumppaa naisille ja miehille, myös lenopalloa ja sählyä pelaaan liikunahallilla. Lisäksi ehdään vuosiain rekiä eri koheisiin. Kourassa on kaupungin omisamaa maaa sekä jonkin verran yksiyisen omisamia yhjiä aloja ja oneja. Kylän vahvuude Lähellä Seinäjokea, kylän koulu oiminnassa, ie hyvässä kunnossa, liikunahallin käyömahdollisuus, lisäänyny lapsiluku. Kourassa sijaisee Eelä-Pohjanmaalla ainulaauinen, hisoriallinen Loa-alo, jonka hisoriaa ja rauhallisa ympärisöä ulee vaalia. Eriyispiiree Kylämme ylpeys on pokukelkkaehdas E. S. Lahinen Oy, joka on oiminu vuodesa 1928 lähien. Tärkeimmä kehiämiskohee Ehdoomasi ärkein asia on viemäriverkoson rakenaminen kylään ja koulun säilyäminen. Uusien onien kaavoiaminen. Uimapaikan rakenaminen joen rannalle. keskusa Koura
Seinäjoki-Nurmo V eneskoski-viialankylä Veneskoski-Viialankylä sijaisee noin 12 kilomerin päässä keskusasa Kuoraneelle päin. Naapurikyliä ova Keski-Nurmo ja Koura. Veneskoski-Viialankylä on rauhallinen kyläyheisö, jonka läpi viraa Nurmonjoki. Maisema on maalaismainen peloineen ja mesineen. Alueella on reippaa 150 aloua ja asukkaia runsaa 600 henkilöä. Palvelu Kansalaisopison ja seurakunnan oimina. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Viialan eninen koulu on kylän keskus, joa käyeään moneen arkoiukseen. Siellä järjeseään erilaisia apahumia sekä kyläseuran järjesäminä eä kansalaisopison ja kaupungin sekä seurakunnan kanssa yheisyössä. Tällä hekellä alolla järjeseään muun muassa lasen musiikkileikkikouluoiminaa ja seurakunnan varhaisnuoren oiminaa. Koulun pihalla pelaaan kesäisin pesäpalloa ja alvisin kaukalopalloa. Lisäksi harrasusiloina käyeään Keski-Nurmon koulun iloja sekä Toivola-hallia. Koululla zumbaaan ja pelaaan sählyä ja Toivola-hallilla oimii kylän kunosali ja lisäksi kansalaisopison puuyöpiiri. Veneskosken louhoksella käydään ahkerasi kesällä uimassa. Talvisin louhoksella on avanouinipaikka saunoineen. Lauja vedeään alvisin laajalle alueelle. Hiihämällä pääsee louhoksen lisäksi muun muassa Lankariin ja Mykänrisinlaavulle. Alueella on kaksi leikkikenää, joisa oinen oimii Viialan enisen koulun alueella ja oinen Isokoskenien varressa. Alueella oimiva yhdisykse Veneskoski-Viiala -seura oimii alueella ehävänään lisää kyläläisen viihyvyyä järjesämällä erilaisia apahumia ja arjoamalla harrasusmahdollisuuksia. Kyläseuran yheydessä oimii mooorikerho Veneskoski-Viiala MC. Kylän apahumia Kyläseura järjesää vuosiain pääsiäiskokon, pyöräilykampanjan ja syksyisin onkikilpailun. Viime joulun alla järjeseiin ensimmäisä keraa jouluapahuma ja vasikään urvallisuuspäivä. Tapahumiin osallisuu suuri määrä kyläläisiä. Kyläseura pyrkii jakuvasi uudisamaan apahumiaan ja oiminaansa. Alueelle ollaan juuri ekemässä kaupungin oimesa kaavaa. Yksiyisilä voi kysellä oneja mua arkasa kaupungila rakennuslupa-asia ennen osamisa. Kylän vahvuude Erinomainen sijaini, yleinen akiivisuus, kyläläise, kylän halki viraava Nurmonjoki. Hyvä puole yriysoiminnan kannala Hyvä sijaini ja kasvava kylä. Veneskoski-Viiala -Seura ry www.veneskoski.fi pj Anu Yli-Renko, puh. 040 416 8319 sähköposi: veneskoskiviiala@gmail.com Tärkeimmä kehiämiskohee Palveluiden paranaminen alueella, pyöräieverkoson kehiäminen, viemäröini, Viialan enisen koulun kehiäminen, Veneskosken louhoksen maisemoini. Väleävä uha Kylän akiivisuuden ukeminen ja oiminaedellyysen mahdollisaminen on eriäin ärkeää, joa kylä kehiyisi edelleen. keskusa Veneskoski- Viialankylä
Seinäjoki-Nurmo Y lijoki Ylijoki-Seura ry ylijoki.seura@gmail.com pj Ani Niemisö, puh. 040 484 3420 sähköposi ani.niemiso@neikka.fi Ylijoki sijaisee ja Alavuden puolivälissä lähellä valaie 18:sa. Ylijoki on enisen Nurmon eeläisin kylä, josa makaa keskusaan on noin 30 kilomeriä. Ylijoki on rauhallinen runsaan 200 asukkaan maalaiskylä, jonka läpi viraa Nurmonjoki. Maisemaa halliseva suure peloaukea ja mesä. Kylässä harjoieaan maaaloua, karjankasvausa, mesäaloua ja yriysoiminaa. Suurin osa kyläläisisä käy öissä kodin ulkopuolella. Palvelu Kylässä käy kirjaso- ja kauppa-auo kerran viikossa sekä jääelöauo joka oinen viikko. Lisäksi Ylijoella on muun muassa hieroja, huonekaluverhoomo sekä koneurakoinia. Yheise ila ja harrasusmahdollisuude Enisen koulun pihapiirissä sijaisee erillinen kokoonumisila, jossa Nurmon kappeliseurakuna järjesää diakoniaoiminnan lisäksi kerhoja ja erilaisia apahumia kyläläisille. Myös kansalaisopiso järjesää kursseja, kuen jumppaa, rivianssia, kankaankudonaa ja posliinimaalausa. Kylässämme oimiva myös koialousnaise, maamiesseura ja kyläseura, joka järjesävä omia eemaapahumia pikin vuoa. Kyläläisen vapaassa käyössä on myös Haapoosalon mesäauoien varressa sijaiseva koa, jonka omisaa Ylijoki-seura yhdessä Kouran mesäsysseuran kanssa. Koulun yheydessä on urheilukenä, jonka vieressä on Ylijoki-seuran omisama lämmin hirsirakennus, joa voi käyää pukukoppina ja kokoonumisilana. Urheilukenällä on alvisin jääkaukalo. Suure mesäpina-ala ja kylän läpi viraava joki mahdollisava myös mesäsyksen ja kalasuksen. Kylän apahumia Ylijoki-seura järjesää vuosiain suosiuja apahumia, kuen hiiho-, kesäurheilu- ja onkikisoja. Näkemisen arvoisia ova myös pääsiäiskokko sekä vuodenvaiheen iloulius. Kyläläisiä keräänyy myös seurakunnan järjesämiin jumalanpalveluksiin ja diakoniamyyjäisiin. Vapaia oneja löyyy varmasi. Tyhjiä alojakin on, mua ne eivä ole ainakaan ällä hekellä yleisesi myynnissä ai vuokraavissa. Aina voi kuienkin kysellä. Vahvuude Hyvä alkoo- ja yheishenki sekä luonnonläheisyys. Tärkeimmä kehiämiskohee Tiesö sekä ieoliikenne- ja puhelinyheyde (oimiva kyllä, mua paranamisen varaa on). Urheilukenälle lisää pelivälineisöä. Väleävä uha Palvelujen puuuessa uhkana on väen väheneminen. keskusa Ylijoki
Seinäjoki-Peräseinäjoki Peräseinäjoen kirkonkylä Peräseinäjoen vilkas kirkonkylä sijaisee 30 minuuin makan päässä keskusasa. Kirkonkylä on kaunis ja raiimainen, ja sen keskipiseenä on vuonna 1892 valmisunu puukirkko. Raiin varrella on pääosa kirkonkylän palveluisa sekä palveluoimiso Teräsalossa, jossa oimii myös Suomen Siirolaisuusmuseo. Siirolaisnäyely ja -rekiseripalvelu ova siirymässä uueen Peräseinäjoen kuluurialoon. Raiin oisessa päässä on olympiavoiaja Ville Riolan mukaan nimey Riola-halli. Riolan pasas sijaisee urheilukenän vieressä. Peräseinäjoki unneaan ällä hekellä parhaien Kalajärven virkisys- ja makailualueesa, joka sijaisee kolmen kilomerin päässä keskusasa. Kalajärven aluea on kehiey määräieoisesi ja sen karavaanarialue on valiu kolmesi Suomen parhaaksi. Kalajärven mökkikylässä on yksiyisen ja vuokraavia mökkejä sekä maailamajoiusa Peräseinäjoella. Kalajärvellä on erinomainen uimarana ja 150-paikkainen ravinola. Vuokraavana on souuveneiä ja polkupyöriä. Kesällä pyörähdellään Kalajärven anssilavalla, jossa järjeseään myös huuokauppoja. Kalajärvellä oimii puisogolf-raa, enniskenä sekä luonopolku, joka sisälää 15 luonorasia laavuineen. Polusa on kehiey eseeön elämysliikunakohde. Kalajärven ympäri kulkee 22 kilomerin pyöräilyreii. Kalajärvelä lähee myös pidempiä vaellusreiejä ja järvellä voi harrasaa virkisyskalasusa. Aisamäen 400-paikkainen kesäeaeri oimii Kalajärven rannalla. Harrasajaeaeri Peräseinäjoen Pennihää ry on profiloiunu sekä suuren kesäeaerieosen eä kevyiden jouluhupailujen uoamiseen. Kalajärven rannalla sijaiseva Maailman Raii keroo suomalaissiirolaisen asumisesa ja elinoloisa eri puolilla maailmaa. Hakalan Amerikan alossa voi uusua siirolaisesineisöön ja perineiseen eeläpohjalaisalon sisusukseen. Se oimii myös kyläalona. Ausralian sokerinleikkaajien parakki avaiin Maailman Raiille kesällä 2010. Palvelu, harrasusmahdollisuude ja apahuma Peräseinäjoella on monipuolise palvelu, kuen koulukeskus lukioineen, kirjaso ja erveysasema. keskusa Peräseinäjoen kirkonkylä Peräseinäjoen palveluoimiso www.peraseinajoki.fi, puh. (06) 416 6500 peräseinäjoen.palveluoimiso@seinajoki.fi makailuyriäjä ry www.seinajokimakailu.fi Riola-hallissa voi harrasaa sisäurheilulajeja, kunosaliliikunaa ja sielä löyyy juoksusuora. Riola-hallin lisäksi Koivukaaren palvelukeskuksessa voi järjesää apahumia. Elokuussa järjeseään Peräseinäjoen markkina, joka lukeuuva Suomen suurimpiin yksipäiväisiin markkinoihin. Painiapahuma Mannin masi järjeseään ammi-helmikuussa ja Kalajärven alviapahuma helmi-maaliskuussa. Siirolaisuueen liiyviä apahumia ova muun muassa Heikinpäivä ammikuun lopulla, Urhonpäivä maaliskuussa, Siirolaisjuhla heinäkuussa ja Kiiospäivä marraskuussa. Pääsiääsvalakia. Kalajärvelle kokoonnuaan myös perheviikonlopun, kuluuriviikon, lavaanssien sekä kesäeaeriesiysen merkeissä. Asuminen Vapaia kaupungin oneja löyyy kirkonkylän, Kalajärven, Kalajärven Aurinkorannan ja Koukkarin alueila. Tarjolla on myös yksiyisen oneja ja lomaoneja. Toninmesäsäjän pakeia voi iedusella Eelä-Pohjanmaan Makailusa. Peräseinäjoen alueella oimivia yhdisyksiä Makailuyriäjä, Suomen Siirolaisuusmuseon Tukiyhdisys, Peräseinäjoen Mesäsysseura, Kalajärven kalasuskuna, Peräseinäjoen Riisanhoioyhdisys, Lakeuden 4H, Peräseinäjoen Susipario, Peräseinäjoen Vesaise, Peräseinäjoen VPK, MLL Peräseinäjoki, Peräseinäjoen Mooorikelkkailija, Peräseinäjoen LC, Peräseinäjoen Pennihää, Peräseinäjoen Yriäjä, FC-Pepsi 2002, Peräseinäjoen Toive, Molskiare, Toiveare, Peo-Jussi, Peräseinäjoen Vanhusenkoiyhdisys, Peräseinäjoki-seura, SF-Caravan Seuu. Tärkeimmä vahvuude Kalajärven makailualue, siirolaisuuskuluuri, luono. Kehiämiskohee makailu ja virkisys, siirolaisuuskuluurin esiely, kiviharrasuksen elvyäminen. Hyvä puole yriysoiminnan kannala oneja ja majoiuskapasieeia löyyy sekä yriäjien yheisoiminaa.
Seinäjoki-Peräseinäjoki H aapaluoma Paso-Haapaluoman kyläyhdisys ry Juha Heikkilä, puh. 050 522 5227 sähköposi juha.heikkila1@neikka.fi Haapaluoman alueella asuu noin 200 asukasa. Haapaluoma sijaisee seisemän kilomerin päässä Peräseinäjoen aajamasa. Alavuudelle on makaa 22 kilomeriä. Haapaluoman kylässä on kaksiopeajainen koulu ja sen pihapiirissä oimii myös Haapakehdon ryhmäpäiväkoi. Koulussa voi opiskella englania ensimmäiselä luokala lähien ja ruosia viidennelä luokala lähien. Kaiken oiminnan lähökohana on oppilas. Oppimisen perusana on yli saavuoias ympärisö, jossa myös suurimman osan isovanhemma ja vanhemma ova kouluiensä aloianee. Palvelu Koulu sekä koulun iloissa oleva kirjaso. Kauppa, jossa oimii asiamiesposi. Lisäksi kylällä on erilaisia pienyriäjiä kuen ompelimo sekä monia maa- ja mesäalousurakoisijoia. Kaupunki järjesää koululla leikkikenäoiminaa ja seurakuna lasen ja nuoren kerhoa. Yheise ila ja harrasusmahdollisuude Haapaluoman koulu on kyläläisen käyössä. Koulun läheisyydessä on luonoreiisön laavu. Koulun pihassa on alvisin luisinraa ja koulun läheisyydessä 2,5 kilomeriä pikä valaisu hiiholau. Uimaan voi pulahaa joko uimarannala Kalajärven rannasa ai Haapaluoman vanhala louhoksela, jossa voi harrasaa myös sukellusa. Kylällä on yksi rasasusalli. Luonorekeily onnisuu hienosi esimerkiksi Haapaluoman ohi kulkevaa merkiyä rekeilyreiisöä pikin. Lisäksi mesä arjoava hyvä maaso mesäsykseen. Kylän apahumia Koi- ja kouluyhdisys järjesää keväalvella apahuman, jossa on mukavaa yhdessäoloa liikunnan ja myyjäisen muodossa. Joka vuosi on myös pyöräilyapahumia, maa- ja koialousnaisen järjesämiä rekiä ja siivouskökkä. Kylässä on yksiyisen maanomisajien vapaia onipaikkoja, joka näkyvä muun muassa kaupungin neisivuilla ja Komia oni -sivusolla. Alueella oimiva yhdisykse Paso-Haapaluoman kyläyhdisys, Haapaluoman Maa-ja koialousseura ja Haapaluoman koi- ja kouluyhdisys. Kylän vahvuude Koulumme oimii kuin suurperhe, jossa sekä opiaan ja opeeaan eä kasveaan ja kasvaeaan. Kylä on lähellä, mua kuienkin sopivan kaukana. Eenkin suurimma ie ova hyvässä kunnossa. Haapaluoma on perineinen pohjalaiskylä, jossa naapurisa välieään ja pideään huola. Tarviaessa löyyy myös alkoohenkeä. Kylä on hyvien ihmisen kylä! Tärkeimmä kehiämiskohee Koulun elinvoimaisuuden lisääminen ja sen pysyminen kylällä. Osa kyläeisä on huonossa kunnossa, joen niiden peruskunnossa on paranamisen varaa. Hyvä puole yriysoiminnan kannala Kulkuyheyde ova hyvä ja suurimma ie ova hyvässä kunnossa. Väleävä uha Kyläkoulun säilyminen kylällä on ärkeää, samoin nuoren jääminen kylälle. Jäevesiasioiden peläään myös synnyävän muuoliikeä. Eriyisen suurena uhkana koeaan se, eä palvelu, eenkin kunnallise, siiryvä kauemmaksi vanhasa kunakeskuksesa. keskusa Haapaluoma
Seinäjoki-Peräseinäjoki H onkakylä Honkakylä sijaisee Seinäjoela noin 15 kilomeriä eelään, valaie 19 ja kanaie 694 välillä kulkevan Rengonharjunien varrella. Yheyde Honkakyläsä muualle Suomeen maaneise ai lenäen ova jouuisa. Kylää reunusava vehreä pelo- ja mesämaisema ja kylää halkoo kaunis Seinäjoki. Vireä kyläyheisö on aannu aajamalle hyvä palvelu ja vilkkaan harrasusoiminnan eriyisesi lapsiperheille. Honkakylä on viihyisä maaseuumiljöö kainalossa. Se on vireä ja akiivinen yli 200 asukkaan kylä, jossa asuu paljon nuoria lapsiperheiä. Honkakylän läheisyydessä sijaisee myös Rengonharjun lenokenäalue. Alueella palvelee Teboil Rengonhovi ympäri vuorokauden. Palvelu Oma koulu ja ryhmäperhepäiväkoi koulun yläkerrassa. Kylällä sijaisee valaisu kunoraa, joka oimii alvella launa. Kunoraa reiiyy lauverkosoon, joa pikin pääsee hiihämään Tähiornille sekä Rengonkylään. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Honkakylän kyläuvan yheydessä sijaisee edullinen ja monipuolinen kunosali. Kyläupa oimii kyläläisen yheisenä kokoonumisilana, jossa järjeseään kyläseuran kokoukse, erilaise illanvieo- ja juhlailaisuude, nuorisoilaoiminaa, pyhäkoulu ja seurakunailaisuuksia. Kylän keskusan läheisyydessä sijaisevan pururadan ja hiihoreiisön varrella on kylän oma laavu, jossa järjeseään muun muassa yheisiä illanvieoja, seurakunailaisuuksia sekä pienimuooisa leirioiminaa. Hiihoreiisöä pikin on kylälä lyhy paikoinimaka myös läheiselle Sahanevan ähiornille. Kylän apahumia Kyläseuran koko perheen pikkujoulu, kesäeaerireki, kökä, anssi Kalajärven ranalavalla, anssi-illa kyläuvalla ja koulun pääsiäismyyjäise, yöleiri ja koko perheen alvirieha. keskusa Honkakylä Honkakylän kyläseura ry www.honkakyla.ne Liisa Mäkinen, puh. 0400 598 671 sähköposi liisa.makinen@honkakyla.ne Kylälle on ekeillä kaava, joka mahdollisaa omakoiasuusa maalaismaisemassa. Kylän vahvuude Erinomainen sijaini liikeneellisesi ja kaupunkiin nähden palvelu ova helposi saavueavissa. Viihyisä, luonnonläheinen alue. Tonimaaa on arjolla iso onikoo. Oma kyläkoulu ja päivähoio. Kylässä vahva kehiämisen meininki. Akiivinen kyläseura oiminnan kokoavana voimana. Kylän mahdollisuude Kaupungin asuus laajenee läheisille maaseuualueille. Kylä arjoaa luonnonläheisä asumisa kaupungin unumassa. Kyläalue on hyvä paikka myös yriyksille. Eriyispiiree Alueen luonoa, soia, jokimaisemaa voiaisiin käyää virkisykseen ja vapaa-ajan oiminaan enemmänkin. Hyvä puole yriysoiminnan kannala Kyläalueella isoja oneja arjolla myös yriysoiminnan käyöön. Liikenneyheyde ova hyvä joka suunaan (maanie-lenoliikenne). Tärkeimmä kehiämiskohee Rakennuskaavan vahvisaminen alueelle sekä kyläkoulun oiminnan kehiäminen. Väleävä uha Rakenamisen pysähyminen kylällä alueen osayleiskaava piäisi saada mahdollisimman nopeasi valmiiksi. Yriysoiminnan ja asuuksen laajenemisen risiriida. Koulun säilyminen on nuorekkaalle ja akiiviselle kylälle eriäin ärkeää.
Seinäjoki-Peräseinäjoki K ihniänkylä Kihniänkylä on maaseuumainen noin 400 asukkaan kyläyheisö, jossa on hyvin hoideu alo sekä maanviljelys- ja karjanhoioila. Uusia aloja on viime vuosina rakenneu runsaasi ja kylässä oimii kaksiopeajainen koulu. Kylään rakenaville keräään vanhan perineen mukaan niin sanou kökkäpuu ja anneaan alkooapua. Kylässä on kaksi vanhaa myllyä, joisa Kalakosken Mylly on vielä käyökunoinen. Kylän helmi on kuienkin Kihniänjoki, jonka kuno on viime vuosina paranunu. Kylän halki kulkee myös luonopolku. Palvelu Kylällä oimii koulu kirjasoineen ja kyläkauppa asiamiesposeineen. Kylällä oimii myös paruri-kampaamo, valokuvaamo, kaksi maailamakailuyriysä, hirsiveisäjä sekä urakoisijoia ja muia yriäjiä. Vanhuksille on hoiva-, ruoka- ja kuljeuspalveluia ja Vanhusenkoiyhdisyksellä on 14 asunoa kolmessa rivialossa. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Honkavaaran kerhoila ja Nuorisoseura Sampola, jossa erikseen vuokraavissa 200 hengen piokaluso. Hieno maaso mahdollisava luonnossa liikkumisen ja rauhoiumisen. Koulula Hiiroonkalliolle 5 kilomerin valaisu lau. Koira- ja hevosharrasus on monimuooisa. Koreskylän harjoiusraviraa. Kansalaisopiso järjesää jumppaa, posliininmaalausa ja kudonapiirejä. Seurakunnan, 4H-yhdisyksen ja nuorisoseuran oimina on akiivisa. Maamiesseuralla kaksi kuivaaja ja konevuokrausoiminaa. Kudonapiiri Akkain aivas. Alueella oimiva yhdisykse Kihniänkylän Kyläyhdisys, Kihniänkylän Nuorisoseura, Maamiesseura ja Maa- ja koialusnaise, Vanhusenkoiyhdisys. Kylän apahumia Sampolassa kevä- ja syyspäivällise, pääsiäisvalkia, yheise liikunaapahuma, joululaaikoiden valmisusalkoo sekä pikkujoulu. keskusa Kihniänkylän kyläyhdisys ry pj Riia Ojaniemi, riia.ojaniemi@luukku.com Kihniänkylän Nuorisoseura ry pj Marja-Liisa Jokinen, malla.jokinen@jippii.fi www.kihniankylannuorisoseura.ne Kylässä on vapaia rakennuspaikkoja ja niiä myös esiään yhdessä arviseville. Tyhjä alo ova mennee kaupan, osa niisä on lomakäyössä. Kylän vahvuude Kylän vahvuude ova vahva alkoohenki, avuliaisuus sekä akiivinen yhdisysoimina. Kylän mahdollisuude Kylän mahdollisuude ova yöhön ja asumiseen sekä maa- ja mesäaloueen liiyviä. Lähiseudun yö- ja eäyömahdollisuude ova yöllisyyden kannala keskeisiä. Asumisessa korosuu maaseuumaisuus ja arvosus asumisen väljyyeen. Eriyispiiree Kylässä on useia maailamakailuiloja. Hieno jokivarsimaisema, Hiironkallio, valaisu kunoraa sekä uimarana Sampolan rannassa. Kylässä on runsaasi musiikin osaajia ja kädenaiojen ammailaisia. NS Sampola on piäjän kauneimmalla paikalla kohisevan kosken rannalla. Kyläsä on myös koou 350-sivuinen kylähisoria Laillansa siä jokahinen kirnuaa. Hyvä puole yriysoiminnan kannala Kylän halki vie hyväkunoinen valaisu ie; Peräseinäjoelle 10 km ja Seinäjoelle 35 km. Tärkeimmä kehiämisen kohee Kihniänkylän hankkeen valmiiksi saaaminen (NS Sampolan ja kunoradan kunnosus). Jokiranojen perkaus, jäevesijärjeselmien saaminen kyläläisille, Hiiroonkallion suojeleminen sekä kevyenliikeneen väylän saaminen välille Kalakoski-Luomankylä. Väleävä uha Koulun ja kyläkaupan säilyäminen sekä viljelijäväesön jaksaminen ova ärkeiä asioia. Kihniänkylä
Seinäjoki-Peräseinäjoki L ehimäenkylä Lehimäenkylä on voimakas ja edisyksellinen maaalouskylä, joka sijaisee vajaa 20 kilomeriä keskusasa ja 12 kilomeriä Peräseinäjoen kirkonkylälä. Seinäjoki viraa kylän eelä- ja länsipuolella, pohjoisessa on laaja luonnonilainen Karvasuo. Kylän alueella on noin 30 aloua ja 80 asukasa. Kylä on saanu nimensä kylän keskeisimmän mäen ja kievarialon nimien mukaan. Kylän posinumerona on 61120 Louko. Palvelu Koulu on Honkakylässä noin viiden kilomerin päässä. Lapsille on koulukuljeus koiporaila saakka. Ala-Viialassa, kolmen kilomerin päässä, on uusi liikunahalli, jääkiekkokaukalo ja valaisu kunoraa. Yläase ja lukio sijaiseva Peräseinäjoen kirkonkylässä. Kylää halkova seuuie 694 on valaisu ja sen vieressä kylän kohdalla on uusi kevyenliikeneen väylä. Kirjasoauo käy viikoiain, Ala-Viialan lainausasema on vieressä, kansalaisopison lukuisiin piireihin on mahdollisuus osallisua. Seurakunnallinen oimina on vilkasa. Alueen yhdisykse ja yheisessä käyössä oleva ila Lehimäen Kyläseura ja SLEY:n paikallisosaso. Lehimäkeläise ova jäseninä Viialan maamiesseurassa, maa- ja koialousnaisissa, Nuorisoseurassa ja Peräseinäjokiseurassa. Kyläaloksi on kunnoseu Ikolan alo. Alueen osayleiskaava on valmisumassa. Erinomaisa rakennusmaaa on saaavilla ja siä voi kysyä yksiyisilä maanomisajila. Siiroviemäri ja runkovesijoho kulkeva kylän läpi. Kylän vahvuude ja eriyispiiree Hyvä ieyheyde ja kaupunkikeskuksen läheisyys: Ollaan lähellä, mua ei jaloissa! Kylää halkova Seinäjoki on monipuolisen virkisäyymisen kohde, joka arjoaa keskusa Lehimäen kyläseura ry pj Jouko Pikärana, puh. 040 566 2724 sähköposi jouko.pikarana@homail.com mahdollisuude kanooirekeilyyn ja kalasukseen. Isonväärän muka Seinäjoessa Pikärannanmäen eeläpuolella on erikoislaauinen luonnonnähävyys. Muia koheia ova Jokilakia, Pikärannanmäki, maisemaie 694:n ienvarsiasuus, maasila, kaksoisrauaie, harjumaise Loukas- ja Vasikkamäki. Karvasuolla ja sen reuna-alueilla on erinomaise mahdollisuude luonorekeilyyn, marjasukseen ja mesäsykseen. Kylämaisema koosuu laajoisa peloaukeisa, joka on mahdolliseu ilusjärjeselyn ansioisa. Tavanomaisen viljelyskasvien lisäksi viljellään muun muassa sokerijuurikasa. Kylässä on kaksi maaalousharjoieluilaa. Lehimäenkylässä on maaila, joka on palkiu Maaseuukeskuksien liion koipihakilvellä ja on mukana Maailahalliuksen julkaisussa Pihapiirien parhaa. Kylässä on valakunnallisa huomioa saaneia käsiyön aiajia, ilusjärjeselyn ja sääösalaojiuksen havainokoheia. Kylän apahumia Kyläseura järjesää vuosiain runsaasi oiminaa ja ilaisuuksia. Kyläseura järjesää kesäpyöräily, virkisyspäivän Kalajärvellä ja joulujuhlan Koivukaaressa. Tienvarsisiivoukse järjeseään keväällä. Talviriehassa on nuorison hiihokilpailun ja makkaranpaison lomassa perhekunien välinen mesaruusandemhiiho. Myös yheisiä rekiä on järjesey. Harausheke, lauluseura, ompeluseura, koipiiri, kinkeri ym. yheisoiminnassa seurakunnan ja SLEY:n kanssa. Tällä hekellä on ekeillä maasillan maisemahakkuu ja ruisprojeki, jossa vanhoilla meneelmillä ehdään leipävärkkiä käsinkylvösä klupuriiheen saakka. Samalla oimieaan ruisolkia Siirolaismuseon Hakalan alon kolinkuoriin ja parin ladon kaeeksi. Kylän mahdollisuude, uha ja ulevaisuus Perusmaaalouden kohdalla asia ova hyvin ja maaaloudelle oivoaan myös jakuvuua. Kylän auioiumisesa ei ole pelkoa, se sijaisee maakunakeskuksen kyljessä ja hyvien liikenneyheyksien varrella. Osayleiskaava on valmisumassa. Maaaloudenharjoiajien lisäksi monen alan ammailaisia löyyy kylälä jokseenkin joka lähöön! Pieni kyläkuna on sisäisesi yhenäinen. Keskuselun aiheeksi on noussu laaja, luonnonilainen Karvasuo, josa ehdään joko luonnonsuojelualue, Vapon urvekenä (521 ha) ai se säilyy nykyisellään. Lehimäenkylä
Seinäjoki-Peräseinäjoki L uomankylä Luomankylän lähes 300 asukkaan kylä sijaisee luonnon helmassa ja maaseudun rauhassa lähellä Peräseinäjoen keskusaa (3 kmvirroille päin). Luomanien vara kaunisaa Luomanjoki, jonka oinen pää yhyy Seinäjokeen ja oinen Kalajärven kanavaan. Luomankyläsä on lyhy maka ihaselemaan myös Kalajärveä, jonka pääsee kierämään niin auoreiiä kuin padon reunaa pikinkin vaikkapa polkupyörällä. Kalajärven kanavan vierusalla kulkevan Järviien varressa sijaisee Luomankylän laavu. Luomankylässä on paljon mökkiläisiä. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Lakkaueulla kyläkoululla järjeseään monipuolisa oiminaa eri järjesöjen ja yhdisysen oimesa. Suosiuja ova esimerkiksi kansalaisopison piiri sekä musiikin harrasajien harjoiukse ja kokoonumise. Myös Luomankylän oma yhdisykse eli Luomakylän maamiesseura, maamiesseuran naisjaoso sekä kyläoimikuna järjesävä koululla omia apahumiaan. Enisen koulun yheydessä sijaisee lasen leikkipaikka sekä urheilukenä. Luomankoulun viikoiaise ylläpiosiivoukse järjeseään kylän yhdisysen voimin. Kylän apahumia Vuoden ärkeimpänä apahumana on perineisesi ollu kesäjuhla ja pöyäanssi. Juhlia on avau järjesää vanhassa, nosalgisessa sekä kuluurillisesi näyävässä kyläalo Tapiolassa. Tapiolan ulipalon jälkeen ei kesäjuhlia ole muuamaan vuoeen järjesey. Tulevaisuudessa kesäjuhlia saaeaan järjesää Luoman enisellä koululla. Muia apahumia ova muun muassa perineise onkikisa, ienvarsisiivouskökkä sekä Kalajärven ympäripyöräily. Kylän yhdisyksillä on myös kokouksia ja illanisujaisia kyläläisen kesken. Kylän yhdisykse ova kerännee vapaisa oneisa karan. Lisäksi muuamia yhjillään olevia myyäviä aloja saaaa kylälä löyyä ajoiain. keskusa Luomankylän kyläoimikuna ry pj Terhi Uusi-Pohjola, puh. 040 507 0823 sähköposi erhi.up@neikka.fi Alueella oimiva yhdisykse Luomankylän kyläoimikuna, Luomankylän maamiesseura, Luomakylän maamiesseuran naisjaoso. Kylän vahvuude Yksi kylän ärkeimpiä vahvuuksia on hyvä sijaini. Luomakyläsä on lyhy maka Peräseinäjoen keskusan palvelujen ääreen. Kalajärven läheisyys uo maisemaan omaa kauneuaan sekä mahdollisaa muun muassa veneilyn, kalasuksen, uimisen ja mökkeilyn. Muuenkin kylässä on hyvä mahdollisuude luonnossa liikkumiseen. Kylän eninen koulu arjoaa asukkaille harrasusmahdollisuuksia sekä mahdollisaa erilaisen apahumien ja juhlien järjesämisen. Kaiken kaikkiaan Luomankylä on rauhallisa ja luonnonläheisä seuua niin iäkkäämmälle väesölle, lapsiperheille kuin mökkiläisillekin. Kyläläisen keski-ikä on viime aikoina laskenu kylään synyneiden lasen ja kylään muuaneiden lapsiperheiden ansiosa. Kylän mahdollisuude Vapaiden onien ja uudisrakenamisen myöä kylän väkiluvun oivoaan jakavan kasvuaan ulevaisuudessakin. Tärkeimmä kehiämiskohee Tulevina vuosina ärkeimmä kehiämisen kohee ova maa- ja mesäalouden säilyminen, Luomanjoen rehevöiymisen esäminen, vapaiden alojen ja onien markkinoini sekä enisen kyläkoulun uomien harrasusmahdollisuuksien säilyminen vähinäänkin ennallaan. Väleävä uha Uhkana koeaan joen rehevöiyminen mikäli joen ruoppausa, jokivarren siisimisä sekä oikeanlaisa veden juoksuusa ei hoidea. Joki isessään uo maisemaan kauneua ja luonnon läheisyyä arjoen muun muassa ongina-, veneily- ja uinimahdollisuude. Joki olisikin ärkeä säilyää siisinä ja elävänä. Luomankylä
Seinäjoki-Peräseinäjoki P Paso Pason kyläsä on Alavudelle makaa noin 30 kilomeriä, Seinäjoelle 35 kilomeriä ja Peräseinäjoen keskusaan kahdeksan kilomeriä. Kylä on pieni maalaiskylä, jossa on vajaa 30 aloua, kylällä asuu kaikenikäisä ihmisä pienisä lapsisa vanhuksiin. Palvelu Kirkonkylään kulkee kerran viikossa pikkubussi. Myös Seinäjoelle pääsee aamupäivän linjaauovuorolla asioille ja ilapäivällä akaisin. Yheisessä käyössä oleva ila Pason eninen koulu, jossa on melko iso sali ja pieni keiiö. Yläkerrän vanhoissa luokissa on kansalaisopison kudonapiiri, siellä voi käydä kuomassa esimerkiksi maoja ja muia kangaspuilla valmiseavia kodineksiilejä. Harrasusmahdollisuude Kylän raiilla voi lenkkeillä kauniissa luonnossa oman mielymyksensä mukaan. Muua liikunaoiminaa ei ällä hekellä ole järjesey. Alueella oimiva yhdisykse Pason Maa- ja koialousseura ja Pason Maa- ja koialousseuran naisjaoso. Kyläoimikunakin virallisesi on, mua se ei oimi ällä hekellä. Kylän vahvuude Pieni rauhallinen maalaiskylä. Pason Maa- ja koialousseura ry pj Markku Jaskari, puh. 0400 260 577 pj Tuija Hauakorpi, puh. 040 571 2806 sähköposi hauakorpi@neikka.fi Tärkeimmä kehiämiskohee Enisellä koululla voi järjesää monenlaisa, esimerkiksi anssikursseja ai muua oiminaa, koska kiineisö on kaupungin omisuksessa. Väleävä uha Tie piäisi piää kunnossa, joa kylälle voisi rakenaa ja kylään muuaa uusia asukkaia. Liikenneyheyde äyyisi säilyää, eei vanhempien ihmisen arvisisi muuaa keskusaan palveluiden lähelle. keskusa Paso
Seinäjoki-Peräseinäjoki S ammai Sammain kyläoimikuna pj Raimo Ylinen, puh. 0500 839 754 sähköposi hiealanpirssi@gmail.com Sammai on kaupungin eeläisin kaupunginosa Virain rajalla, Kihniänkylän naapurissa. Peräseinäjoelle Sammaisa on makaa 23 kilomeriä, Virroille 45 kilomeriä, Seinäjoelle 50 kilomeriä, Kihniölle 20 kilomeriä ja Alavudelle 40 kilomeriä. Sammain kylässä on asukkaia noin 80 henkilöä. Kylän mesäisissä maisemissa viraa kaksi kirkasveisä jokea Virainien molemmin puolin. Palvelu Asioinilinja kulkee kahdesi viikossa Peräseinäjoelle. Kylällä oimii aksiyriäjä Hiealan Pirssi. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Kyläalona kyläläisen apaamisiin ja apahumiin on käyössä kylän eninen koulu, jonka huolenpidosa kyläläise vasaava alkoovoimin. Kylässä on erinomaise mahdollisuude rekeilyyn, sillä kylään uleva ja merkiy luonopolku on osa 70 kilomeriä pikää reiisöä. Tonimaaa löyyy ja siä kannaaa kysyä yksiyisilä maanomisajila. Kylän vahvuude Kylän suurimpia vahvuuksia on Sammain upea mesäluono ja jokimaisema. Kylälä on erinomaise kulkuyheyde Seinäjoki-Virra-ien ansiosa. Myös kyläie ova suheellisen hyvässä kunnossa. Eriyispiiree Mesämaisema ja upea vesireiisö. Eenkin keväisin on mahdollisuus kanooi- ja veneilyrekiin jokia pikin. Väleävä uha Kyläalon, enisen koulun säilyminen kyläläisen käyössä. Alueella oimiva yhdisykse Sammain kyläoimikuna ja Sammain Maamiesseura. Kylän apahumia Yheinen äiienpäiväjuhla kyläalolla on vuoden ärkein kyläläisen yheinen juhla. keskusa Sammai
Seinäjoki-Peräseinäjoki S ilala-juupakylä Silalasa on 15 kilomeriä ja Juupakylälä 22 kilomeriä Peräseinäjoen keskusaan. Juupakylässä on sadan hehaarin kokoinen Juupajärvi, josa on ruopaua alaa kymmenen hehaaria. Silalassa asukkaia on noin 70 ja Juupakylässä noin 40 henkilöä. Palvelu Asioiniaksi keskusaan kerran viikossa. Lisäksi kansalaisopison palvelu ja seurakunnan Silalan koululla järjesämä ilaisuude joka oinen viikko. Kyläyhdisyksen kopiokone ja ruoka- ja kahviasiaso ova yheisessä käyössä korvausa vasaan. Silalan Maamiesseuralla on myös yheisä kalusoa (viljankuivaamo, viljanpuimuri, jyrä ja perunanisuuskone). Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Juupakylässä kyläläisen käyössä on Juupajärven koulu sekä siihen kuuluva ila. Juupajärven koululla on luokkamuseo sekä 23 vuoa oiminu Kansalaisopison kudonapiiri, nykyisin kädenaiojen piiri. Juupajärven koulun pihasa alkaa valaisu kunolau, joa kesäisin pysyy käyämään pururaana. Myös Silalassa on valaisu 1,5 km lau. Juupajärvi on monipuolinen linujärvi sekä virkisyskäyössä oleva alue, joka on niin linuharrasajien kuin mesäsäjienkin suosiossa. Järven rannassa on laiuri sekä pukuhuonee. Silassa Silalan koulu oimii yheisenä kokoonumispaikkana. Biljardipöyä on kyläläisen vapaassa käyössä. Silalan kylän läpi ja Juupakylän reunoila kulkee myös paikoinireiisö. Kuljunkosken mökki on Silalan Maamiesseuran jäsenen alkoilla rakenama yheinen alviasuava vapaa-ajanrakennus, jossa on neljän ähden loma-asunoa vasaava varuseaso. Mökkiä vuokraaan myös kokouskäyöön ja makailijoille. Mökkiin kuuluu grillikaos ja joen rannassa yleisessä käyössä oleva uimapaikka laiureineen. Silala-Juupakylä kyläyhdisys ry sih. Päivi Salo-Savunen, puh. 050 322 5096 sähköposi paivi.salo-savunen@neikka.fi Maire Rana, sähköposi m.rana@neikka.fi Alueella oimiva yhdisykse Silala-Juupakylä kyläyhdisys, Juupajärven Maa- ja koialousyhdisys, Silalan Maamiesseura ja Silalan Diakoniakyläoimikuna. Silala-Juupakylän kyläyhdisys oimii kyläläisen hyväksi monipuolisesi ja ekee runsaasi yheisyöä muiden kylien, Peräseinäjoen ja oimijoiden kanssa. Silalan Maamiesseura kehiää maaalousharjoiajien yheisoiminaa ja piää yheyä alueen muihin maaalouden kehiämisyhdisyksiin ja ukee kylän kehiämisoiminaa. Silalan Diakoniakyläoimikuna muun muassa karoiaa oman kylän diakoniaarpeen, suoriaa yheisvasuukeräyksen, oeuaa Koivukaaren vierailun kerran vuodessa, jakaa seurakunnan jouluerveydyksen 75-vuoa äyäneille, järjesää seurakunnan kanssa yheisiä ilaisuuksia ja piää yheyä kylälä keskusaan ai muille kylille muuaneisiin vanhuksiin. Kylän apahumia Silala-Juupakylän kyläyhdisys järjesää kyläiloja, virkisys- ja opinorekiä, vuosiain kuuamohiihdon ai muun alviapahuman, naisen päivän ilaisuuden, saunailoja, paikkareken, eläkeläisen virkisyspäivän, pikkujoulu ja kesällä pyörälenkin kerran viikossa. Kyläyhdisys järjesää myös ienvarsien ja koulun siivousalkoo keväällä ja huolehii laupohjan kunnosa. Juupajärven joululauluila järjeseään joulukuussa, arkempi aikaaulu ilmoieaan JP-Kunnallissanomissa. Kylän vahvuude Juupajärvi ja puhdas luono. Tärkeimmä kehiämiskohee Järven uudelleen ruoppaus. keskusa Silala- Juupakylä
Seinäjoki-Peräseinäjoki V iiala Viialan nuorisoseura ry www.neikka.ne/sovinola/ pj Virpi Lavala, puh. 050 304 4270, sähköposi virpi.lavala@anviane.fi Kylä alkaa vajaan 20 kilomerin pääsä keskusasa Peräseinäjoen suunaan. Lehimäen kylä jää pohjoispuolelle, kun nousaan rauaien yliävälle maaniesillalle. Eelässä kylä ulouu kirkonkylään saakka, iänaapureina ova Ämmälänkylä ja Ylijoki. Länsirajalla ova Ojajärven kylä sekä Jalasjärven kuna. Maaso on pääasiassa mesän reunusamaa asaisa pelomaisemaa, asuusa on ienvarrella koko kylän läpi. Joki kulkee maanien suunaisesi noin kilomerin päässä. Kylällä asuu kaiken ikäisä väkeä ja eriyisesi Riskunmäen asunoalueella on paljon lapsiperheiä. Palvelu Oma koulu ja ryhmäperhepäiväkoi, kirjason lainausasema. Kansalaisopison harrasepiiri. Kylällä oimii muun muassa ompelimo, auokoulu, koneyriäjiä ja -korjaajia, saha- ja höyläavarapalvelu, rakennusliikkeiä, maansiiro- ja kaivinkoneurakoinia, auofiksausa, sähköasennusliikkeiä, broilerikasvaamoia, broilerimuniamo, kirjapaino, aksi, valkosipuli- ja vadelmaila sekä koiraarha. Yheisessä käyössä oleva ila ja harrasusmahdollisuude Nuorisoseuranalo Sovinola oimii yheisenä kokoonumispaikkana. Lisäksi kyläläisen käyössä on koulun liikunahalli, urheilukenä, kaukalo, valaisu pururaa ja hiiholau. Kyläsä löyyy upeia lenkki- ja luonopolkuja, joila on yheys Kalajärven luonoreiiin. Vuonna 2010 nuorisoseuran oimesa on valmisunu upea laavu. Kylällä kokoonuu kansananhuryhmä ja lavaanssikurssilaise. Tanssiseura Boafogo järjesää anssikursseja. Myös suunnisusa ja mesäsysä harraseaan kylän maasoissa. Kylälä on ehy suunnisuskara. Mesäsä löyyy useia pikkumökkejä, joissa voi poikea, esimerkiksi Tieran mökki. Alueella oimiva yhdisykse Peräseinäjoen Viialan nuorisoseura, Viialan Maa- ja koialousnaise, Maamiesseura, 4Hyhdisys, seurakuna ja Suunnisajien uki. Hyvä puole yriysoiminnan kannala Väljä oni, vireä kylä ja hyvä liikenneyheyde. Kylän apahumia Tärkeimpiä apahumia ova pääsiäisvalakia, syyspäivällise ja ulkoiluapahumisa vaellukse ja hiihokilpailu sekä seurakunnan, yhdisysen ja muiden ahojen järjesämiä apahumia kaiken ikäisille kyläläisille. Kylän vahvuude Kylän vahvuuksia ova sijaini lähellä keskusaa, hyvä liikenneyheyde joka suunaan, oma, hyvä koulu, johon on urvallinen kouluie. Ryhmäperhepäiväkoi, väljä oni, monipuolise liikunamahdollisuude, valaisu ie ja kevyenliikeneen väylä sekä lenokenän läheisyys. Eriyispiiree Vuonna 1931 on Haasoja-Haasjärvi kuivaeu miesyövoimalla viljelysmaaksi paruuna Wasasjärnan oimeksiannosa. 1960-luvulla oja on perau ulvasuojelun akia ja nykyisin se näyää paikoin jylhälä kanjonila. Riskunmäellä kaupungin oneja. Lisäksi yksiyisiä oneja. keskusa Viiala