JARTEK uutiset ASIANTUNTIJAKUMPPANISI PUUN JALOSTUKSESSA 2008 sivu 4 Sahalaitosuutisia idästä sivu 8 Maaliviiva lähenee Nebolchissa sivu 10 Venäjä tuo haasteita ja mahdollisuuksia JARTEK
JARTEK uutiset Venäjä, Venäjä, Venäjä! Pääkirjoitus Teksti: Heikki Sonninen 2 Pääkirjoitus 3 Jartekilla tähdätään kansainvälistymiseen 4 Kauas on pitkä matka (Far - Far away) ø Ottamatta sen enempää kantaa puolustusministeri Häkämiehen puheisiin voidaan tässäkin yhteydessä todeta, että Venäjä on meille suomalaisessa puunjalostusteollisuudessa toimijoille sekä haaste, uhka että mahdollisuus. Raakapuun vientitullit näyttävät kaikissa tapauksissa olevan tulossa joko kuluvan vuoden lopussa tai pienellä viiveellä. Tämä tulee muuttamaan monen maan puunjalostusteollisuuden rakennetta. Tähän asti Suomen lisäksi merkittäviä Venäjän pyöreän puun tuojia ovat olleet Baltian maat, Kiina, Japani ja Korea. Yhteensä pyöreän puun vienti lienee ollut 60 80 Mm3/a. Sen merkittävä väheneminen ei siis vaikuta vain ostajien toimintaan, vaan myös venäläisten hakkuuyhtiöiden markkinatilanne tulee huononemaan dramaattisesti. Kotimaasta tuskin saadaan liikkeelle laadultaan ja hinnaltaan riittävän kilpailukykyistä raaka-ainetta, joten lähivuosina kotimaan tuotannon määrä tullee laskemaan. Määrän laskiessa on keskityttävä jalostusarvon lisäämiseen, ja siinä olemme koko puunjalostusklusteri samassa veneessä. Laitevalmistajien ja tuottajien on tiivistettävä yhteistyötä, jotta saamme kehitettyä uusia, pidemmälle jalostettuja puutuotteita ja niiden valmistukseen sopivia koneita ja laitteita. Toinen mahdollisuus on investoida perussahatavaran tuotantoon Venäjälle, kuten suurimmat suomalaiset toimijat ovatkin jo tehneet. Venäjällä on nyt nousemassa omaa tuotantoa, jonka kasvua kuitenkin hidastaa osaavan henkilöstön ja markkinaosaamisen puute. Lisäksi kehityksen alkuvaiheessa olevalta alalta puuttuu strategista osaamista tuotevalikoiman ja markkinasegmentin valinnassa. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa yritetään tehdä kaikkea kaikkia varten ja tuloksena on tehotonta toimintaa. Suomalaisilla keskisuurilla sahoilla on tällä hetkellä hyvä tilaisuus hankkia osuuksia aloittelevista venäläisistä yrityksistä. Oman osaamisen kautta voi rahallinen investointi jäädä hyvinkin pieneksi. Suurimpana haasteena on tietenkin luoda rakenne sellaiseksi, ettei venäläisestä yrityksestä synny käenpoikaa, joka valloittaa koko pesän ja vie markkinat. Jartek on viime aikoina ollut mukana monissa venäläisissä hankkeissa, missä investoija haluaisi mukaan strategisen partnerin Suomesta. Jos tällainen mahdollisuus venäläisten metsävarojen hyödyntämiseen tuntuu kiinnostavalta, ottakaa yhteyttä. Annamme kokemuksemme käyttöönne. 6 Lämpökäsittelylaitteiden toimituskatsaus 8 Maaliviiva lähenee Nebolchissa 9 Merkittäviä kuivaamokauppoja 10 Venäjä tuo suuria haasteita ja mahdollisuuksia sahateollisuuden projektitoimituksille 12 Investoinnit eivät ole ihmisiä tärkeämpiä 16 Jarteklaiset Pietarissa 18 Jartek konserniuutisia JULKAISIJA: YHTEYSTIEDOT: Jartek Oy Svinhufvudinkatu 19 PL 14 15101 Lahti Puh. (03) 787 5400 Fax (03) 787 5282 sales@jartek.fi www.jartek.fi TOIMITUS Päätoimittaja: Taitto: Kansikuva: Jartek Yhtiöt Heikki Sonninen Mainostoimisto Poickeus Oy istockphoto 2
Jartekilla tähdätään kansainvälistymiseen Teksti: Jukka Nousjoki Panostuksemme kansainvälisille messuille on kuluvana vuonna ollut merkittävää. Kasvua ja uusia markkinoita haetaan vahvasti eri puolilta maailmaa. Tammikuussa olimme Las Vegasissa lattiapuolen messuilla. Sieltä haimme jalansijaa lämpökäsittelylaitteiden markkinoilta. ø Maaliskuussa oli vuorossa Pariisi, jossa lämpökäsittelyn lisäksi markkinoimme muutakin osaamistamme. Venäjällä vierailimme alkuvuodesta Habarovskissa, Syktyvkarissa ja Permissä. Vauhti jatkui kovana vuoden loppupuolellakin, sillä elokuun ja syyskuun aikana olimme Atlantassa mantereen merkittävimmillä messuilla (IWF), Klagenfurtissa sahapuolen tapahtumassa, Venäjällä Moskovan ja Irkutskin messuilla ja syyskuun lopuksi osallistuimme vielä Suomessa järjestetyille Sahateollisuuspäiville Jyväskylässä. Tämä Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Sahateollisuuspäivillä järjestäjäyritykset esittelivät tuotteitaan omissa kabineteissa pienryhmille. Tällöin pystyttiin varautumaan etukäteen ryhmiä kiinnostaviin aihealueisiin. Loppuvuonna on vielä tarkoitus osallistua messuille Venäjällä Pietarissa, Krasnojarskissa sekä Vologdassa. Kuten listasta helposti huomaa, on uskomme Venäjän suuntaan edelleen merkittävää. Kuitenkin katseemme suuntautuu samaan aikaa myös muille mantereille sekä myös Keski-Eurooppaan. Tulevia tapahtumia: 2008 Marraskuu 11.-14.11.2008 Joulukuu 3.-6.12.2008 Teknodrev Siberia Russian Wood 2008 Krasnojarsk Vologda 2009 Toukokuu 18.-22.5.2009 Syyskuu 2.-4.9.2009 Ligna Puu ja Bioenergia Hannover Jyväskylä 3
Kauas on pitkä matka (Far - Far away) Teksti ja kuvat: Klaus Jansson Kesällä 2007 Jartekin Venäjänkauppa saavutti erään merkkipaalun, kun sopimuksemme saavuttivat Tyynen Valtameren. Jartek allekirjoitti sopimuksen Habarovskin piirikunnassa, Vaninon satamakaupungissa uuden sahan tuore- ja kuivalajittelulaitosten toimituksesta vuodelle 2008. ø Ei mennä asioiden edelle. Ensin myyntimiesten piti päästä paikan päälle hieromaan kauppoja. Kovia kokenut myyntimies etsi paikan Google Mapin avulla ja pikainen mittaus osoitti matkaksi kotikonttorilta vain 6428 km, mikä ei vaikuttanut mitenkään ylivoimaiselta, ollaanhan sitä kauempanakin käyty. Lievä ylimielisyys ehti matkan varrella vaihtua monta kertaa aidoksi nöyryydeksi, sillä Venäjä on todella suuri maa. Koska lähtökäsky tuli tyypillisen lyhyellä varoitusajalla, kävi ilmi, että Moskova Habarovsk lennolle ei paikkoja ollut enää saatavissa. Älkäämme lannistuko, sanoi myyntimies, ja varasi liput toiselle reitille. Matkasta tuli, sanoisinko mielenkiintoinen. Matkaan lähdettiin reittikoneella Helsingistä Tokioon. Naritan kentällä aikansa seikkailtuaan myyntimies löysi itsensä Korean Airlinesin koneesta matkalla Souliin. Soulin hyvinkin mielenkiintoisten rajamuodollisuuksien jälkeen matka jatkui parhaat päivänsä jo Vietnamin sodan aikoihin nähneellä koneella Habarovskiin. Perillä Habarovskissa alkoi myyntimiehen pää olla niin pyörällä, että kadonnutta identiteettiä piti etsiä peilistä ja oma henkilöllisyys varmistui hänelle vasta EU-passin sivulta 2. Passikuva muistutti etäisesti peilikuvaa. Lentomatka oli raskas, mutta pahin oli vasta edessä. Kesällä 2007 Vaninoon ei ollut lentoyhteyttä eikä tavarajunakaan suostunut ottamaan matkustajia, joten asiakas oli järjestänyt autokuljetuksen. Matkustajia oli vain kaksi, mutta matkaan lähti kaksi autoa. Syy selvisi päivän mittaan. Kuljettaja ei suostunut veikkaamaan kauanko matka tulisi kestämään, aika riippuu kuulemma siitä, kuinka monta rengasta matkalla puhkeaa. Maisemat olivat todella kauniita ja niitä oli riittävästi. Keskeneräinen, pään kokoisista lohkareista tehty soratie nousi vuoristossa yli 2000 m:n korkeuteen. Yhden rengasrikon ja yhdeksän tunnin röykytyksen jälkeen saavuimme Vaninon satamakaupunkiin. Neuvottelut olivat lopulta helpoin osa matkaa ja jo toisella käynnillä allekirjoitimme sopimuksen. Asiakkaamme Arkaim on harjoittanut huomattavan laajamittaista pyö- 4
reän puun kauppaa ja pientä sahaustoimintaa. Tullikäytännön muuttuminen motivoi muuttamaan strategiaa. Projekti on ns. Brown-Field hanke, sillä vanhoista halleista purettiin keväällä 2007 japanilaisvalmisteinen sahalinja. Uuden laitoksen tukkilajittelun ja sahaan syötön toimittaa Holtech, sahalinjan EWD, alasahasta on vastuussa Vecoplan ja voimalaitos tulee Polytechnikiltä. Jartekin toimitukseen kuuluvat tuorelajittelu-, rimoitus-, kuivalajitteluja paketointilaitokset. Laitoksen kapasiteetti tulee ensimmäisessä vaiheessa olemaan 205.000 m³/a sahatavaraa. Toisessa vaiheessa laitoksen kapasiteetti nousee 350.000 m³/a tasolle. Toiseen investointivaiheeseen tulee sisältymään toinen tuorelajittelu- ja rimoituslaitos. Raaka-aineena käytetään lähes yksinomaan paikallista Siperian lehtikuusta (Larix Siberica). Laitoksen asennukset alkoivat lokakuussa 2008 ja käyntiinajo suoritetaan alkuvuodesta 2009. Kuvat: VASEN SIVU: ø Puolimatkan krouvi, 4,5 tunnin ajomatka lähimpään kaupunkiin. ø Näkymä soratieltä. ø Kerrankin riittävän korkea halli. ø Tyyni Valtameri on saavutettu. OIKEA SIVU: ø Kalliossa on kuorma-auton mentävä reikä. ø Kalamiehen sormia syyhytti satoja kilometrejä pitkä lohijoki. 5
Lämpökäsittelylaitteiden tilannekatsaus Teksti: Antti Tiittanen Majur -PPS-Galekovic, Kroatia ø Kroatialaisen asiakkaamme PPS- Galekovic:n ensimmäinen lämpökäsittelykamari on ollut nyt tuotannossa kaksi vuotta. Asiakas tilasi toisen 20 m³ lämpökäsittelykamarinsa viime talvena Jartekilta. Kamari otettiin käyttöön heinäkuussa. Jartekin toimitus sisälsi kamarin kaikki pääkomponentit ja toimilaitteet sekä sähkö- ja ohjaustarvikkeet ohjelmistoineen. Paikallinen edustajamme huolehti kamarin paikallisesta valmistuttamisesta, kuten edellisessäkin toimituksessa. Edustajamme huolehti myös asennuksesta yhdessä asiakkaan kanssa. Jartek hoiti luonnollisesti käyttöönoton ja koulutuksen. PPS-Galekovic on Kroatian suurin puulattiamateriaalin tuottaja, tällä hetkellä pääasialliset lämpökäsiteltävät puulajit ovat saarni, pyökki ja valkopyökki. Scandinavian Fine Wood, Ruotsi ø Ruotsin ensimmäinen lämpökäsittelylaitos otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Toimitussisältönä oli täydellinen lämpökäsittelylaitos: 20 m³:n lämpökäsittelykamari sekä 500 kw:n kuumaöljykattilalaitos. Jartek toimitti laitteiston avaimet käteen periaatteella. Scandinavian Fine Woodin pääasiallinen tuote on lämpökäsitelty koivu. Superior Thermowood of Brainerd, Inc. Minnesota, USA ø Jartekin ensimmäinen tuotantomittakaavaisen lämpökäsittelylaitoksen toimitus Pohjois-Amerikkaan otettiin käyttöön kesäkuussa. Jartek toimitti asiakkaalle 20 m³:n lämpökäsittelykamarin sekä kuumaöljykattilalaitoksen. Toimitus oli täysin avaimet käteen toimitus, joka sisälsi rahdit, kone- ja putkiasennukset ja sähköistyksen. Superior Thermowood of Brainerd tuottaa lämpökäsiteltyä kovapuuta lattia- ja seinämateriaalien valmistajille. Pääasiallinen lämpökäsiteltävä puulaji on punatammi. Lunawood, Suomi ø Lunawood lisäsi lämpöpuun valmistuskapasiteettia kesän aikana. Jartek toimitti automaation ja mittalaitteet asiakkaan valmistuttamaan kamariin. Lunawood on toimitusvarma lämpöpuun teollinen tuottaja, joka on kasvattanut lämpöpuun tuotantokapasiteettiaan jatkuvasti. Vuoden 2008 aikana kapasiteetti tulee nousemaan 35 000 m³:iin. Kuvat: ALHAALLA: ø Majur/Galekovic ø Scandinavian Fine Wood 6
Bois Durables de Bourgogne, Ranska ø Jartek on solminut tänä syksynä sopimuksen lämpökäsittelylaitoksen toimittamiseksi Ranskaan. Asiakas on usean Burgundin alueella toimivan puualan yrityksen perustama yhteenliittymä. Toimitus käsittää 20 m³ lämpökäsittelykamarin ja kuumaöljykattilalaitoksen sekä yhden kuutiometrin kuormalle sopivan testauskamarin. Tämä on Jartekin ensimmäinen toimitus Ranskaan. Toimitukseen kuuluva testauskamari otettiin käyttöön lokakuun lopussa. Tuotantokamarin toimitus on ensi keväänä. Kuvat: ALHAALLA: ø Scandinavian Fine Wood OIKEALLA: ø Kolme kuvaa Superior Thermowood of Brainerd, Inc. -lämpökäsittelylaitoksesta. 7
Maaliviiva lähenee Nebolchissa Teksti: Kari Puustinen ø Asennukset ovat valmiit Stora Enso Timberin Nebolchin sahalla (Saha tunnetaan myös nimellä SetNovo). Koko laitoksen investointihanke on suuri, sillä laitoksen kapasiteetti nostetaan 100.000 m3:sta 280.000 m3:een. Kohteita oli mm. tukkienlajittelu, sahalinja, joka tuotiin käytettynä ja kunnostettiin, tuorelajittelu- ja kuivalajittelulinjat, joka kuului Jartekin käsialaan, sekä kuivaamot, että lämpölaitos. Myöhemmin laitoksella aloitetaan höyläämötoiminta. Koko investointihankkeen aikataulu on ollut vähintäänkin kunnianhimoinen, josta on jouduttu antamaan periksi ainoastaan hieman. Kauppa oli Jartekin ensimmäinen ns. avaimet käteen toimitus Venäjällä. Toimitukseen kuuluu mm. mekanisointi, sähköistys, asennukset, kuljetukset ja tullaukset. Ennustammekin Venäjän kaupan osalta, että kyseisen toimitusmuodon osuus kasvaa koko ajan, koska ostajan organisaatiot ovat projektoinnin osalta sen verran kapeat. Tuorelajittelussa tullaan rikkomaan Jartekin Venäjän nopeusennätys, joka Pestovon sahalla on 120 kpl/min tasoa, sillä tulevassa linjassa tullaan ajamaan 160 kpl/min vauhtia. Kuivalajittelun osalta vaatimustaso ei tule olemaan aivan yhtä kova, sillä osa materiaalivirrasta menee suoraan höylättäväksi. Projekti on Jartekin ensimmäinen lajitteluosaston venäläisen asiakkaan kanssa käyntiin ajettu projekti. Aiemmin vuonna 2003 olleessa UPM:n Pestovon projektissa oli mukana paljon suomalaista projektihenkilö- kuntaa. Projekti on ollut hyvää oppia tulevaisuutta varten, siitä kuinka Venäjällä toimitaan. Näitä oppeja tullaan tarvitsemaan, sillä vielä suurempien projektien käyntiinajot ovat oven takana. Myös tässä projektissa huomattiin, kuinka vaikeaa on Venäjällä rakentaa infrastruktuuria, kun maatyöt ovat kalliita, eikä materiaalia tunnu saavan mistään. Lehden julkaisemisen aikoihin ajetaan laitoksella jo takuuajoja. Sen verran ongelmatonta on laitteiston mekanisointi ja sähköistys tähän saakka ollut, että 160 kpl/min ennätysnopeuskin menee rikki niin, että heilahtaa 8
Merkittäviä kuivaamokauppoja Teksti: Pertti Kähkönen ø Kontiotuotteelle lisättiin kuivaustehoa kuudella suurehkolla 2-portaisella läpiajettavalla kamarilla. Valinta oli luonteva, koska heillä oli ennestään hyvät kokemukset Jartek Termon toimittamista kuivaamoista. Kamarikuivaus sopii heidän normaalisahasta poikkeavaan toimintaansa paremmin kuin kanavakuivaus. ø ER-Sahalla on rakennettu neljä läpiajettavaa 2-portaista kamarikuivaamoa. Kanavat olisivat olleet tarpeisiin parempi ratkaisu, mutta logistiikkaan se ei sopinut. ø Veljekset Vaaralle toimitettiin automaattinen 2-portainen kanavakuivaamo. Kuivaamo on mitoitettu niin lautojen kuin lankkujenkin kuivaukseen. Kuivaamo on varustettu mm. painoraameilla ja ilmankostutuslaitteilla. ø Vanha asiakkaamme jo 60-luvulta, Carl Rundberg Ahvenanmaalta, on tilannut kamarikuivaamon, joka on juuri käyttöönotettu. Kuivaamo on varustettu painoraameilla. ø Kaikki edellä mainitut kuivaamot on valmistettu ruostumattomasta teräksestä ja varustettu edelleen kehittyvällä ja käyttäjien kiittämällä Wintek-ohjausjärjestelmällä ø Lisäksi Venäjän toimituksiin meni runsaasti drive in- kamarikuivaamoja. Yksi asiakas oli Koskisen Oy:n omistama OOO Koskisilva joka tilasi Venäjän sahalleen neljä uutta kamaria, jotka asennetaan heti vuodenvaihteen jälkeen. Edelliset kahdeksan otettiin käyttöön keväällä 2008. ø Hyvä yhteistyö Karelia Upofloorin kanssa jatkuu. Uusi kolmen kamarin tilaus Venäjälle on suunnitteluvaiheessa ja toimitus ajoittuu heti vuodenvaihteen jälkeen. Kuivaamot toimitetaan asennettuna avaimet käteen -toimituksena. Toimituksen yhteydessä myös kaikki vanhat kuivaamot liitetään Jartekin automatiikkaan. ø Suuri 30 kamarin tilaus Trans-Sibirskaja lesnaja kompanija yhtiölle Venäjälle on juuri toimitusvaiheessa ja tavarat ovat jo osittain asennuspaikalla. Asennukset alkavat heti, kun kevät saapuu Siperiaan. ø Valmiiksi suunniteltuna ovat myös Venäjälle menossa olevat viisi 2-portaista kanavaa ja viisi 2-portaista kamaria. Rakennukset valmistetaan rst-teräksestä. 9
Venäjä tuo suuria haasteita ja mahdollisuu Projektiosaston johtaja Risto Hännisellä on takanaan yli 10 vuotta projektikokemusta Jartekissa. Tänä aikana ja etenkin 2000-luvulla on tapahtunut suuria muutoksia. Suuri osa asiakkaista on vaihtunut, projektit ovat suurentuneet, toimitusajat lyhentyneet etenkin Suomessa ja työmaat siirtyneet pitkälti itärajan taakse, hän kertoo. Reissaaminen on lisääntynyt, Moskovan lentoterminaalit ovat tulleet tutuiksi, samoin moninaiset kulkuyhteydet satojen kilometrien päässä sijaitseviin kohteisiin lähes tiettömien taipaleiden taakse. Palautuminen aikaerojen takia asettaa omat haasteensa kiireisessä työrytmissä. Kahden päivän projektineuvotteluun saattaa vierähtää viikko matkoineen. Jartekille Venäjä on monipuolinen ja kiinnostava markkina-alue, ja ainakin tähän asti asiat ovat sujuneet kohtuullisen hyvin, projektiosaston vetäjä vakuuttaa. Venäjä kahmaisee kapasiteetin ø Jartekin syksyllä 2007 saama yli 10 miljoonan euron tilaus Vaninon satamakaupunkiin Tyynenmeren rannalle rakennettavan uuden sahalaitoksen sahatavaran tuore- ja kuivalajittelulaitoksista on nyt asennusvaiheessa. Meneillään on myös toinen suurhanke; toimitukset Irkutskiin Siperiaan tuplasti suuremmalle, syksyllä 2006 saadulle tilaukselle ovat käynnissä käsittäen tuorelajittelu-, rimoitus-, kuivalajittelu- ja paketointilaitokset sekä 30 kamaria kuvaamoita. Uuden sahan asennustyöt ajoittuvat loppuvuoteen. Suurtilauksien myötä Jartekin tuotantokapasiteetti pyörii täysillä. Siitä on pitänyt huolen myös edellisvuoden keväällä SETNOVO Nebolchin sahalle tilatut lajittelulaitokset. Vahva Venäjän-kysyntä on tuonut leipää myös useille alihankintayrityksille Lahden ja Etelä-Suomen alueella. Venäläiset haluavat sahata itse ø Saadut tilaukset kertovat Venäjällä tapahtuvasta metsäteollisuuden investointibuumista. Elintaso nousee kohisten. Se lisää rakentamista ja sen myötä sahatavaran kysyntää. Pyöreää puutavaraa ei kannata viedä maasta puutullien takia enää samaan tahtiin kuin ennen. Venäjällä on nyt voimakas tahto päästä sahaamaan itse. Alalle on tullut paljon uusia yrittäjiä, mikä lisää haasteita projekteihin, Risto Hänninen kertoo. Jartekin kokonaistoimitukset käsittävät myös tuotantolinjojen ja laitteiden käyttökoulutuksen paikanpäällä. Yhteistyö toimii ø Vaikka kaupat ovat isoja länsimaisiin investointeihin verrattuna, eivät toimitusajat ole niin tiukkoja kuin mihin esimerkiksi Suomessa on totuttu. Jartek on omasta puolestaan pystynyt vastaamaan hyvin sovittuihin toimitusaikoihin. Viiveet ovat yleensä johtuneet asennuskohteen puutteellisista valmiuksista saada paikallinen infra ja rakennukset riittävään kuntoon linjaja laiteasennuksia varten. Risto Hänninen myöntää, että haasteita riittää projekteissa niin myyjän kuin ostajankin puolella ja toteaa, että paikanpäällä uusissa olosuhteissa jarteklaiset selviytyvät hyvin myös kielen puolesta, sillä mukana on aina suomea ja venäjää puhuvia tulkkeja. 10
ksia sahateollisuuden projektitoimituksille Teksti: Katriina Nikula Kuva: ø Jartekin myynti- ja projektimiehet Klaus Jansson Jr (vas.) ja Risto Hänninen reissussa. Tuulta ja pakkasta riittää. 11
Investoinnit eivät ole ihmisiä tärkeämpiä Teksti: Maria Solovjeva, Irkutsk Trans-Sibirskaja lesnaja kompanija - yhtiö toteuttaa suurimman inveistointiprojektin Venäjällä, Irkutskin alueella. Projektiin kuuluu saha- ja puutavaratuotannon rakentaminen Ust-Kutin alueella. Tehtaalla tullaan valmistamaan vähintään 500 000 m 3 sahatavaraa vuodessa, 160 000 tonnia lämmityspellettiä, 94 000 m 2 liimalevyrakenteita, kennolevyjä 72 000 m 2, 500 valmiita puutaloja, 122 m 2 jokainen, lamellihirsiä 100 000 m 3 vuodessa, sekä myös puukuitulevyjä. Tässä Trans-Sibirskaja lesnaja kompanija -yhtiön toimitusjohtaja Anatoli Anatoljevich Jakimovin haastattelu kesäkuulta 2008. ø Anatoli Anatoljevich, teillä on suuret ja rohkeat suunnitelmat, töitä on paljon. Rahoitusmäärän pitää olla myös iso. Mistä rahasummasta on kyse? Millä aikataululla on suunnitelma rakentaa tämä tuotanto? Yhteisrahoitussumma tällä hetkellä on noin 400 500 miljoonaa euroa. Niistä 180 miljoonaa kuuluu metsähakkuu- ja sahatöihin. Haluamme rakentaa kokonaisen puutuotannon, metsähakkuusta puutavaran tuottamiseen. Metsään ei saa jäädä mitään puu jalostetaan kokonaan, jätteitä ei tule. Ensimmäinen jakso on raaka-aineen hankinta, sen olemme jo aloittaneet. Puut hakataan kanadalaisilla Tigercat-koneilla Irkutskin Kirenskijja Ust-Kutskij -alueilla. Hakkuumäärät ovat isoja, mutta emme pidä kiirettä, koska tällä hetkellä raakapuun myynti ei kannata. Nyt on tavoitteena säilyttää henkilöresurssit sekä ammattitaidot. Se, mitä nyt tehdään, on edellisen työkokemuksen looginen käsittäminen ja kokonaisuus. Tällä hetkellä rakennamme sahalaitosta. Laitteet ovat jo tulossa, kesällä on asennus ja syksyksi suunnitellaan jo tehtaan käynnistämistä. Talvella haluaisimme aloittaa puuhakkuun jo suunnitelmassa olevan määrän mukaan, joka on 1,5 miljoona m 3, sitten lisätään 600 000 m 3, joka toivottavasti saadaan valtiolta lisää koska olemme alueen johtavin investointiprojekti metsäalalla. Haluan mainita, että suuren rahoitusavun olemme saaneet Promsvjaz-pankista. Mitä ongelmia teillä oli? Mitä eroa on tuotannon rakentamisessa Siperiassa ja muilla Venäjän alueilla? Rakennamme mielestäni Euroopan nykyaikaisinta puutuotantolaitosta. Kaikki on uutta: laitteet, ideat ja teknologiat. Toisaalta rakennamme alueella, mistä puuttuu rakennusala kokonaan. Kaikki rakennuskustannukset ovat monta kertaa suurempia kuin esimerkiksi maamme Euroopan puolella, rakennusfirmojen hinnat ovat täällä paljon korkeampia; siksi meidän oli pakko perustaa oma rakennusyritys säästääksemme rahaa ja saadaksemme työt valmiiksi nopeasti ja laadukkaasti. Kaikki työt rakennustyömaalla suorittaa meidän oma rakennusyritys, jolla on kaikki rakennusluvat. Se on paradoksi. Samanlaista ei löydy mistään maailmalta. Tavallisesti rakentamiseen palkataan yritys, jolla on vastaava työkokemus, esim. betoni-, sähköasennus- ja LVI-töistä, mutta me teemme kaiken itse. Saimme huonoja kokemuksia kun palkkasimme yhden rakennusyrityksen Irkutskista ja lopulta jouduimme maksamaan ison sakon kiinalaisille, jotka korjasivat kaikki rakennukset jälkeenpäin. Tämän jälkeen olemme päättäneet ostaa omat rakennuskoneet ja rakentaa itse. Johtuiko siitä rahoituksen kasvaminen? Kyllä, rahoitusmäärää piti nostaa. Mikä tällä alueella on työvoiman tilanne? Se on todella iso ongelma. Joudumme tuomaan työntekijät Irkutskista sekä Venäjän keskialueilta. Suunnittelemme järjestää koulutusta nuorille Bratskista, Irkutskista, Ust-Kutista ja Kirenskista. Samalla rakennetaan 160 petipaikan asuntola työntekijöille, jotka saapuvat kauempaa. Tehtaalla käytetään nykyaikaista tekniikkaa ja tietokoneita. Siksi tarvitaan hyvin koulutettuja työntekijöitä. 12
Kuva: ø TSLK:n rakennustyömaata. 13
Kokemuksemme osoitti, että paikalliset työmiehet suhtautuvat uusiin koneisiin (Volvo, Iveco, Caterpillar) samalla tavalla kuin vanhoihin rikkinäisiin vehkeisiin. Uudesta Volvosta tulee muutamassa viikossa romu. Parkkipaikalla on jo muutama kymmenen humalaisten kuljettajien särkemää autoa. Onko Trans-Sibirskaja lesnaja kompanija - yhtiölle tullut ongelmia alueen hallinnosta? Paikallisen hallinnon puolesta ei ollut minkäänlaisia esteitä, olemme saaneet täyden tuen. Kaikki auttavat meitä Irkutskin varakuvernööri Viktor Dolgov, Irkutskin metsätalouden johtaja Sergei Zhurkov, Ust-Kutin kaupunginjohtaja Vladimir Senin, Ust-Kutin hallinnon edustajat Vladimir Krivonosenko ja Vasili Morozov. Poikkeuksena olivat valvontaviranomaiset, jotka tulivat heti valvomaan saatuaan tiedon rakentamisesta. Meille tuli uhkauksia ja sakkoja syystä tai ilman. Kuinka olennaisia etuja tuo asema alueen johtavin investointiprojekti metsien käyttöön otolla? Maahallinnon määräyksen mukaan se antaa 50 % vuokra-alennusta. Saamme myös ylimääräisiä metsähakkuualueita ilman huutokauppaa. Kuten jo sanoin, toivomme saavamme 600 000 m 3 lisää metsää. Minkälaisia ongelmia on vielä tehtaan rakentamisessa? Meneekö projektin toteuttaminen suunnitelman mukaan? Ilman muuta tulee viivästyksiä. Maassamme ei ole ollut samantyyppistä ja isoa puutavaratehtaan rakentamista vuoden 1979 jälkeen. Aloitimme rakentamisen pienessä kaupungissa Ust-Kutissa ja ongelmat ovat luonnollisia. Kuten olen jo kertonut, ongelmana on rakentamisalan ja muiden palveluiden puuttuminen. Kaikki pitää tuoda ulkopuolelta ja tuotannon rakentamisesta tulee tosi kallista. Tämä ei ole koko Siperian ongelma, vaan tämän alueen ominaisuus, koska Ust-Kut sijaitsee kaukana. Mutta näitä ongelmia osasimme odottaakin. Onko ongelmia laitteiden valinnassa ja tuonnissa tehtaalle? Olemme tyytyväisiä meidän ulkomaisiin kumppaneihin. Sahatavaratehtaan laitteet olemme suunnitelleet ja valinneet EWD, Jartek, Holtek, Polytechnik ja Vecoplan yritysten kanssa. Tämän tehtaan olemme suunnitelleet itse. Siinä on paljon uutta, tekniikan viimeisimpiä saavutuksia, mitä ei ole missään maailman tehtaalla. Tämä sahalinja on ainutlaatuinen, samantyyppistä tehdasta ei löydy mistään. Se on uusimman tekniikan mukaan varustettu saha- ja puutavaratehdas, jossa pystyy tuottamaan kaikenlaista puutavaraa. Pitää antaa tunnustus Jartek Oy:lle, joka ainoana teki kiinnostavan tarjouksen automaattisella laatumittarilla varustetusta huippunopeasta linjasta. Yritimme tehdä yhteistyötä toisen yrityksen kanssa, mutta siirryimme suomalaiseen Jartekiin seuraavista syistä: ensiksi se oli edullisempi, ja toiseksi, mielestäni se oli teknillisesti mielenkiintoisempi projekti. Tutustuimme etukäteen yksiköihin, mihin Jartek on asentanut omat linjat ja valitsimme lopuksi heidän laitteet, mikä on Jartekin toimitusjohtaja Heikki Sonnisen suurta ansiota. En ole vielä tutustunut Jartekin puutavarakuivaamoihin. Ennen olen käyttänyt italialaisia ja saksalaisia kuivaamoja, mutta nyt haluaisin katsoa, mitä Jartek (Jartek Termo Oy) voi tarjota meille. Teemme mielellämme yhteistyötä Jartekin kanssa. Heillä on kokonaisedullista ja paljon mielenkiintoisia uutuuksia. Toivon, että laitteet toimivat hyvin ja seuraavalla kerralla teemme jälleen yhteistyötä. Mainitsen vielä kerran, että sahateollisuuden asiantuntijoiden mukaan tälle tehtaalle ei ole vastinetta. Voimme sahata puut 12 80 cm halkaisialta erilaisiin muotoihin (säteis- ja tangenttisahaus). Lopuksi, miten voitte arvioida sahateollisuuden investointien tulevaisuuden Siperiassa? Investoinnit ilman ihmisiä eivät tarkoita mitään. Tällä hetkellä metsäalalta on vaikea löytää päteviä johtajia. Monet ihmiset ovat valmiit investoimaan metsään, mutta kuka metsiä ottaa käyttöön? Rakensimme tehtaan Kaliningradissa ja törmäsimme samaan ongelmaan: ei ollut ammattitaitoisia ihmisiä. Jos Siperian metsien investointien lisäksi henkilöstöresurssit olisivat kunnossa, tehtaat kasvaisivat kuin sienet sateella. Tällaista ei kuitenkaan tapahdu. Otimme riskin, mutta miten käy muille Henkilökohtainen mielipiteeni on erilainen kuin toisten minusta tämä on tuottava business. Pitää vain ymmärtää pääasia: investoin- 14
nit eivät ole tärkeimpiä tekijöitä. Presidenttimme sanoi kerran, että ensin on opittava käyttämään sitä mitä meillä jo on olemassa, ja vasta sitten investoida uuteen, koska emme edes käytä täydellisesti sitä, mitä meillä on. Maassamme työn tuottavuus on paljon alempi kuin kehittyneissä maissa. Siksi ensin pitää kääntää ihmisten päät työksi. Katsokaa mitä tapahtuu Länsi Euroopan metsäteollisuudessa. Saksassa ja Itävallassa on vuodessa rakennettu sata lämpölaitosta, jotka käyttävät puujätteitä energian tuottamiseen. Investointien olosuhteet ovat hyviä, kaikki haluavat auttaa, mutta todellisuus on seuraava: Toin ulkomailta hakkuukoneita ja palkkasin työntekijät, mutta jostain syystä Kanadassa samanlainen kone tuottaa tuhat kuutiota ja meillä vain viisi sataa, vaikka metsä on viisi kertaa parempaa. Tuloksena tuotanto tuottaa tappiota. Me ostamme Volvon koneita 300 000 400 000 eurolla, mutta emme löydä työntekijää, joka osaisi niitä käyttää. Kun otamme henkilön, joka on elämänsä ajanut K-700, annetaan hänelle Volvo ja viikon päästä saadaan taas K-700. Työntekijä ei avaa konepeltiä, eikä huolehdi koneista. Tässä on yksi tapaus, josta ei ole kauan: humalainen kuljettaja romutti Iveco koneen, joka maksoi 150 000 euroa, vastauksena kuulin häneltä: No, otin vähän, kaikille sattuu Mitä tehdä? Voimme viedä asian oikeuteen, mutta montako vuotta mies maksaa konetta? Ja meillä, niin kuin sanoin, on jo kymmeniä romukoneita. Puolelle meidän Ural koneille talvella kävi samoin. Mielestäni investointien rinnalla on järjestettävä työt, koulutettava työntekijät. Toistan vielä kerran, investoinnit eivät ole tärkeimpiä tekijöitä, monet asiat riippuvat ihmisten mentaliteetista ja se on joka paikassa erilainen. Kuvat: VASEN SIVU: ø TSLK:n laitteet odottavat toimitusta Kouvolassa. ALHAALLA: ø Ryhmäkuvassa TSLK:n projektiin osallistuvien yritysten ( EWD, Holtec, Jartek, Polytechnik, Vecoplan) edustajia isäntien lisäksi. 15
Jarteklaiset Pietarissa Teksti: Veera-Kaisa Penttinen Jartek Oy:n toimihenkilöt viettivät mielenkiintoiset kaksi päivää opintomatkalla Pietarissa toukokuun lopulla 2008. Matka järjestettiin, koska Jartek on ollut viime aikoina hyvinkin riippuvainen Venäjän kaupasta. Yrityksessämme koettiin tärkeäksi, että kaikki pääsisivät tutustumaan itäiseen kauppakumppaniimme. Osalle työntekijöistämme Venäjän reissut ovat arkipäivää mutta tämän opintomatkan ansiosta myös muut saivat maistiaisia Venäjästä ja sen kulttuurista. Jartekin työntekijöistä oli ilahduttavasti valtaosa päässyt matkalle mukaan, joten reissussamme oli 28 henkilöä. ø Perillä Pietarissa olimme hieman ennen puolta yötä mutta silti useimmilla riitti virtaa vielä hotelliin kirjautumisen jälkeen suunnata tutustumaan kaupunkiin lähemmin. Varsinainen ohjelma alkoi kuitenkin vasta perjantaiaamuna kun lähdimme oppaan johdolla Eremitaasin museoon. Kaikkien taideesineiden näkemiseen ei kuitenkaan pari tuntia riittänyt, koska oppaan mukaan se veisi jopa kahdeksan vuotta, jos jokaista esinettä ihailisi puoli minuuttia seitsemän ja puoli tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa. Eremitaasi teki kuitenkin loistollaan vaikutuksen moneen matkaajaan, joten varmasti sinne myös palataan uudestaan. Ostosretkien ja syömisen jälkeen koitti iltariennot. Suurin osa matkalaisista oli halunnut mennä ihailemaan Joutsenlampi-balettia. Toinen ryhmä matkasi kuuntelemaan italialaisen Zuggheron konserttia. Lauantaina aamupalan ja hotellista uloskirjautumisen jälkeen starttasimme tutun oppaamme kanssa parin tunnin kiertoajelulle ympäri Pietaria. Tutustuimme kaupungin tunnetuimpiin nähtävyyksiin ja kauneuteen, kuten Iisakin kirkkoon ja Pietarin Paavalin linnoitukseen. Kiertoajelun kruunasi tunnin jokiristeily Nevalla, Moikalla ja Fontankalla. Kaiken kaikkiaan Pietari, joka oli juuri juhlimassa 305-vuotispäiväänsä paraatein ja kulkueineen, näytti meille parhaimpia puoliaan. Ilma oli koko matkan ajan aurinkoinen ja matkaajienkin ilme sen mukainen. Takaisintulomatkalla junassa olikin vaunullinen väsyneitä mutta myös tyytyväisiä jarteklaisia. Kuvat: VASEN SIVU: ø Jokiristeilyllä OIKEA SIVU: ø Iisakin kirkon edustalla 16
17
Uutisia Henkilöstöuutisia Uusi kokoonpanohalli Pajaniemenkadulle ø Jartek Oy on rakentanut uuden n. 1400 m² kokoonpanohallin tuotannon tilojen läheisyyteen Pajaniemenkadulle Lahteen. Rakennustyöt alkoivat toukokuussa ja uusi halli valmistui syksyllä 2008. ø Jartek on saanut jälleen lisävahvistuksia riveihinsä vuoden mittaan. Projektitoiminnan kehitystehtävissä on aloittanut Mari Rainikka, joka siirtyi Jartekin riveihin Lahti Precisionista. ø Ari Suontakanen siirtyi Jartekille Merivaara Oy:stä hoitamaan alihankintaostoja. ø Kari Hauta siirtyi Jartekille hoitamaan sähkö- ja automaatioasennuksia Jartek Automationista. ø Lasse Stylman on aloittanut projekti-insinöörinä. Hänen työalueisiinsa kuuluu erityisesti lämpökäsittely. Saksalainen höyläkonevalmistaja jatkaa Jartekin edustuksessa ø Saksalainen höyläkonevalmistaja Georg Schwarzbeck GmbH & Co. KG jatkaa edelleen Jartekin edustuksessa. REX höyläkoneet ovat merkittävä osa jatkojalostusvalikoimaamme. REX soveltuu erityisesti liimattujen rakenteiden valmistukseen aina lamellihöyläyksestä valmiiseen tuotteeseen. Höyläysleveys voi olla maksimissaan jopa 2600 mm. Suomessa REX on tunnettu merkki liimapalkkiteollisuudessa sekä hirsitaloteollisuudessa. ø Marika Ollikainen aloitti taloushallinnon assistenttina. ø Myynti- ja markkinointiosastolla on myös tapahtunut muutoksia. Antti Ratian lähdettyä Jartekilta huhtikuussa, siirtyi Veera-Kaisa Penttinen hoitamaan markkinointia. ø Pekka Kuuslahti siirtyi hoitamaan jatkojalostusmyyntiä. ø Matti Huttunen on aloittanut varastovastaavana Pajaniemen toimipisteessä. Hän siirtyi Jartekille Ferroplan Oy:stä. ø Jari Puolitaival on aloittanut Jartekilla suunnittelijana. Hän siirtyi Jartekille Entop Oy:stä. Kuva: ø 1400 mm leveä nelisivuinen palkkihöylä 18
JARTEK YHTIÖT MYYNTI Toimitusjohtaja Heikki Sonninen Puh. 0500-710 457 Sahalaitokset Kari Puustinen Puh. 050-313 7370 Myyntijohtaja Jukka Nousjoki Puh. 050-330 7888 Jatkojalostus Pekka Kuuslahti Puh. 050-340 2776 Markkinointiassistentti Veera-Kaisa Penttinen Puh. 044-588 0180 Puutavarakuivaamot Pertti Kähkönen Puh. 0500-357 048 Projektiosaston johtaja Risto Hänninen Puh. 050-570 0422 Lämpökäsittelylaitokset Timo Tetri Puh. 050-302 1803 Suunnittelupäällikkö Petri Järvinen Puh. 050-548 5001 Vienti Klaus Jansson Puh. 040-500 2299 Jartek Yhtiöt Puh. (03) 787 5400 Fax (03) 787 5282 Käyntiosoite pääkonttori: Svinhufvudinkatu 19, Lahti Käyntiosoite tuotanto: Pajaniemenkatu 3, Lahti Postiosoite: PL 14, 15101 LAHTI www.jartek.fi